Etelä-Pohjanmaan kauppasota
Etelä-Pohjanmaalla tullaan näkemään lähivuosina omanlainen paikallistason kauppasota kun Toivo Sukari rakentaa Seinäjoelle Ideapark-kauppakeskuksen. Seinäjoelta vain noin 60 kilometrin päässä sijaitsee Suomen suurin kyläkauppa Veljekset Keskinen. Iltalehden haastattelussa Sukari arvioi vievänsä kolmasosan Keskisen asiakkaista uudella Ideaparkillaan. Ajattelin kirjoitella oman arvioni tästä kauppasodasta sekä muutenkin sivuta kauppakeskusten maailmaa.
Ideaparkin konsepti on yksinkertaisuudessaan se, että Sukari rakentaa liiketilan jonka se vuokraa yrittäjille. Näin ollen Sukari toimii vain vuokranantajana, eikä osallistu varsinaiseen kauppatoimintaan. Ideaparkeja on Suomessa jo muutamia, myös tänne Ouluun rakentui yksi vuonna 2014. Sukari myi Oulun Ideaparkin sijoittajille vuonna 2016.
Kävin itseasiassa tänä vuonna kyseisessä kauppakeskuksessa ensimmäistä kertaa, kun sen avaamisesta oli ehtinyt kulua hieman reilut 4 vuotta. Ehkä tässä juuri kiteytyy syy miksi en usko Ideaparkin vaikuttavan kovin paljon myöskään Veljekset Keskisen asiakasvirtaan. Ideaparkilla ei nimittäin ole tarjota mitään syytä varsinkaan meille kaupunkilaisille miksi käydä siellä. Ideaparkin liikkeet ovat juuri ne samat joita on muutenkin kaupunkien keskustoissa ja jokaisessa muussakin kauppakeskuksessa. Esimerkiksi Oulun alueella meillä on keskustassa kauppakeskus Valkea, Kempeleessä Zeppelin ja Ritaharjussa Ideapark. Vaikka keskustasta Ideaparkiin tulee matkaa vain noin 10km, se on silti vetovoimatekijöihinsä nähden aivan liian kaukana.
Oulun alueen kauppakeskuksista mielestäni paras on Zeppelin. Ensinnäkin se on tilana avarin ja väljin. Käytävät ovat suuret ja katto on korkealla. Pihasta löytyy hyvin ilmaista parkkitilaa autoille. Valkea on tuorein kauppakeskuksista mutta tunnelma siellä on hyvin usein tukkoinen. Ongelmaa lisää se, että monet näyttävät ottaneen Valkean hengailupaikaksi. Varsinkin nuoret sekä turvapaikanhakijat näyttävät istuskelevan siellä lähestulkoon vuorokauden ympäri(Valkean alakerta on auki 24/7 koska se rakennettiin sulkemaan yksi katu). Näin ollen liian keskeinen sijainti voi olla kauppakeskukselle myös kirous. Valkeassa käyminen edellyttää parkkeerausta alapuolella sijaitsevassa Kallioparkissa joka on suhteellisen kallista puuhaa. Ideaparkista jäi sellainen kuva että se on vain yksi matalahko käytävä jonka varrella on liikkeitä. Pihan parkkialue näytti pieneltä ja vaikean muotoiselta.
Veljekset Keskinen sen sijaan on jotain aivan muuta. Keskisen Kyläkauppa on Suomen suosituin matkakohde ja sen ympärille onkin rakentunut majoitustoimintaa hotelleineen ja karavaanialueineen. Lisäksi Kyläkaupalla on paljon erilaisia tapahtumia ympäri vuoden. Kesäisin Kyläkaupan pihassa on muun muassa lapsille Miljoona Tivoli sekä aikuisille Miljoona Rock.
Kauppa itsessään on jo hieno nähtävyys. Ruokapuodin ja hotelli Onnentähden julkisivuna on kullanhohtoinen linna, sisäpuoli on erittäin koristeellinen suurine pylväineen. Vuonna 2017 valmistui myös Tavarapuodin remontti sekä Tavara- ja Ruokapuodit yhdistävä kauppakatu. Samassa avattiin uusi sininen palatsimainen sisäänkäynti vanhan tutun maalaistalosisäänkäynnin oheen.
Yleisesti ottaen kauppakeskukset ovat yleensä jonkin kiinteistösijoitusyhtiön kuten Cityconin tai Spondan rakentamia. Näistä haetaan luonnollisesti tehokkuutta hinta-laatusuhteessa jotta saadaan maksimoitua vuokratulot. Tästä syystä kauppakeskukset rakennetaan melko karun näköisiksi eikä ylimääräisiin koristeluihin käytetä varoja. Tässäkin suhteessa Keskinen vie voiton sillä varsinkin suuret aulat ovat niin hienoja, että tuskin vastaavaa arkkitehtuuria on muualla Suomessa nähtävillä.
Kaupassa tilat ovat kauttaaltaan avaria, eikä ihmispaljous ahdista. Tavallisiin ostoskeskuksiin nähden on se etu, että kaikki osastot sijaitsevat samassa suuressa tilassa ja valikoima on huomattavan laaja. Näin ollen asiakkaan ei tarvitse sukkuloida useamman pienemmän erikoisliikkeen välillä kuten tavallisissa ostoskeskuksissa. Näin säästyy sekä aikaa että vaivaa. Tunnelma Keskisellä on huomattavasti leppoisampi kuin tavallisen ostoskeskuksen vilskeessä. Ehkä jo se, että tiedostaa olevansa maaseudulla ja poissa kaupungin vilskeestä saa tunnelman leppoisammaksi?
Entä millaiset ovat Ideaparkin edellytykset onnistua Seinäjoella? Mielestäni hyvät, sillä Seinäjoella ei ole kunnollista kauppakeskusta vielä ollutkaan. Jonkinlaisia yritelmiä on ollut kuten Torikeskus, mutta tuota ei voida vielä oikeaksi kauppakeskukseksi laskea. Muutenkin maakunnan ykköspaikkana Seinäjoki on jonkinlainen kaupungin ja maalaiskylän risteytys, siellä ei ole yliopistoa saatika moottoritietä. Kadut ovat ahtaat ja usein liikennejonot lipuvat hitaasti traktoreiden perässä.
Kuntaliitosten jälkeen Seinäjoen asukasluku on kuitenkin noin 60 000, joten potentiaalista asiakaskuntaa kauppakeskuksen ympärillä tulee olemaan riittämiin. Tästä väestöstä onkin löydyttävä Ideaparkin vakioasiakaskunta, sillä en usko sen vetovoiman riittävän kauemmas aikaisemmin minitsemistani syistä.
Kysyin Vesa Keskiseltä kommentteja Sukarin lausunnoista Iltalehdelle. Hänen mukaansa Sukarin provosointi on laskelmoidusti häikäilemätöntä, kun ottaa huomioon, että hän toimii Ideaparkissa vain vuokraisäntänä ja haastaa nyt Veljekset Keskistä taistelemaan omia vuokralaisiaan vastaan. Keskisen mukaan Sukari ei toimi heidän hyväkseen, vaan heitä vastaan antamalla tällaisia omaa egoaan kohottavia lausuntoja. Hän saa vuokrat aina, kävi vuokralaisilla kauppa tai ei. Vaikka yrityksille tulisi konkurssi, on niiden vuokrarahat Sukarilla taskussaan. Keskinen ei halua lähteä mukaan tällaiseen Sukarin harjoittamaan nokitteluun.
Mielestäni Sukarin nokittelu onkin turhaa, sillä loppujen lopuksi nämä kauppakeskukset houkuttelevat eri asiakkaita. Ideapark houkuttaa Seinäjoen seudun asukkaita, Keskisen Kyläkauppa taas valtakunnallisesti koko väestöä. Näen todennäköisenä että Seinäjoeltakin lähdetään vielä jatkossa Tuuriin ostoksille kun halutaan viettää kokonaisvaltainen elämyspäivä ravintoloineen perinteisen ostosreissun sijaan.