Archive: 30 maaliskuun, 2019

Myin Nordeat pois salkusta

Niinhän siinä sitten kävi. Nordea lähti loppuviikosta laskuun ensin Swedbankissa ilmenneiden rahanpesuongelmien mukana, ja lasku jatkui seuraavana päivänä ollen osinkodippiä suurempi. Torstaina Nordea laski -3,4% ja perjantain päätöslukemat olivat -10,79%. Keskiviikon jälkeen osakkeen hinnasta katosi 1,08 euroa, josta osingon osuus oli 0,69 euroa. Ylimääräistä laskua osinkodipin lisäksi kertyi siis noin -5%.

Tuttu näky, Nordea myrskyssä.

Koska keskihintani Nordean osakkeille olivat 8,45 euroa, tulin siihen tulokseen että nyt on aika myydä osakkeet. Näinhän aito tuulipukusijoittaja toimii, ostaa kalliilla ja myy halvalla. Rahantuloa ei voi estää!

Todellisuudessa suoritin tässä kohtaa harkitun veromyynnin, sillä nyt on mielestäni hyvä sauma realisoida hieman tappioita, joita voi myöhemmin käyttää esimerkiksi osinkojen tai muiden pääomatulojen vähennyksiin. Salkustani pakkorealisoitiin juuri Amer Sports, josta verotettavaa pääomatuloa kertyi hieman reilut 5 000 euroa. Nordeat tulen ostamaan takaisin salkkuun varmaankin ensi viikon aikana, transanktioiden väliin on hyvä jättää aikaa vähintään pörssipäivän verran, jotta verottaja pysyy tyytyväisenä.

Tällä pienellä veivauksella saan tienattua itselleni mojovat veroedut vain parin osakekaupan hinnalla. Luottoni Nordeaan ei ole vielä kokenut kolausta. Osakekurssi näyttää laskevan aina, kun jossain mainitaan rahanpesu siitäkin huolimatta, että uskon Nordean olevan etulinjassa rahanpesun ehkäisemisessä. Nordeassa rahanpesututkinnan parissa työskentelee noin 1 500 henkilöä, tähän on panostettu tosissaan.

Muutoin Nordean suoriutumiseen tuskin on kukaan tyytyväinen. Osinko on hyvä, mutta tuloskasvu-uralle olisi päästävä. Tietysti voidaan pohtia myös, että vaikka tulos junnaisi paikoillaan on nykykurssille saatava hieman reilu 10 prosentin osinkotaso ihan mukiinmenevä tuotto. Tämä ei kuitenkaan lohduta niitä, jotka ovat osakkeensa ostaneet aikaisemmin. Mukaan lukeutuvat itseni lisäksi muun muassa finanssikonserni Sampo.

Vuoden ensimmäinen kvartaali on pian ohi, ja saamme tuoretta tietoa Nordean kuulumisista. Luottamusta eivät herätä huhut, joiden mukaan Nordea olisi tavoitellut analyytikoita ja pyytänyt näitä laskemaan ennusteitaan alaspäin. Luottamukseni Nordeaan on kuitenkin vielä säilynyt, sillä vaikka toimintaympäristö ei tällä hetkellä ole pankeille kaikkein optimaalisin, uskon Nordean kykenevän parantuvaan tulokseen suuruuden ekonomian sekä kulujenkarsinnan kautta.

Tekoäly sijoittamisessa ja Nordnet Smart

Kuten siteerasimme aikaisemmin joulukalenterissamme, Nordnet lanseerasi viime vuonna tekoälyyn perustuvat Smart-salkkunsa. Ideana on, että salkunhoitaja on heitetty kokonaan pois kuvioista ja sijoituspäätökset tekee tietokone perustuen ennalta asetettuihin algoritmeihin. Kuulostaa äkkiseltään loogiselta, että rationaaliseen päätöksentekoon perustuva kylmää dataa käsittelevä tietokone voittaisi ihmismielen, joka helposti ahdistuu laskumarkkinassa ja puolestaan innostuu nousumarkkinassa. Ihminen on usein liian tunnealtis tekemään loogisia sijoituspäätöksiä, ja nimenomaan pysymään päätöksissään myös niinä heikompina hetkinä.

Kuten tiedetään, tietokone pystyy voittamaan ihmisen esimerkiksi shakissa tai Sudokussa. Nämä perustuvat tarkkaan laskelmointiin, ja tietokone pystyy laskemaan joka tilanteessa juuri parhaan ratkaisun perustuen vallitseviin faktoihin. Entäpä jos tietokone laitetaan istumaan pokeripöytään? Elementtejä onkin nyt useampia, pelaajat voivat bluffata eli huijata toisiaan esimerkiksi luulemaan että heillä on parempi käsi kuin todellisuudessa onkaan. Tietokoneelle tällainen tilanne on vaikea tulkita, koska se ei voi päätellä faktoihin perustuen onko vedätysyritys aito, vai voisiko pelaajalla todella olla paremmat kortit käsissään. Sosiaalinen elementti joka on läsnä monessa suositussa pelissä on tietokoneelle mahdoton ymmärtää.

Juuri tähän perustuu tietokoneen heikkous sekä tavallaan myös vahvuus verrattaessa ihmiseen. Ihminen osaa ainakin viimeistään hieman harjaannuttuaan lukea eleistä, ilmeistä ja tunnelmista erilaisia asioita ja tehdä niistä omat johtopäätelmät. Mutta onko tämä heikkous vai vahvuus kun mietitään nimenomaan pörssiympäristöä? Markkinatunnelmat vaihtelevat pörssissä jatkuvasti. Viime vuosina olemme edenneet varsin mukavassa nousumarkkinassa ilman suurempia ryminöitä. Sentimentti muuttui kuitenkin huomattavasti viime joulukuussa, jolloin markkinat laskivat suurinumeroisesti päivä toisensa jälkeen. Ahdistus valtasi helposti mielen, ja omistukset saatettiin myydä vaikka tappiolla jotta edes jotain jäisi vielä sijoitusomaisuudesta jäljelle. Ja jos sijoitusomaisuuden myi siinä toivossa, että palaa markkinoille kun on hetken aikaa jälleen noustu, osasiko sijoittaja palata varmasti markkinoille oikeaan aikaan? On suuri riski, että tunteet veivät voiton järjestä ja markkinoilta ensinnäkin irtaannuttiin liian myöhään, ja markkinoille myös palattiin liian myöhään, koska ajoittaminen on vaikeaa ja perustuu usein vain parhaaseen arvaukseen. Ihminen saattaa siis pyrkiä tulkitsemaan merkkejä, joita ei oikeasti ollutkaan olemassa. Panikoidessaan sijoittaja saattoi menettää sekä vanhat tuotot, että tammikuussa tulleen uuden tuottopotentiaalin.

Edellisestä esimerkistä on kuitenkin helppo tehdä johtopäätös, että tietokoneen pitäisi pörssiympäristössä voittaa ihminen, sillä pörssissä tunteet ovat vain haitaksi ja tästä syystä ihminen on taipuvainen tällaiseen höntyilyyn. Mutta oikeastaan tietokone ei suurimmaksi osaksi kilpaile vain ihmistä vastaan, vaan oikeampi referenssi onnistumiselle on indeksi. Jotta tietokoneen tekemistä päätöksistä on jotain todistettua hyötyä, tulee niillä pystyä voittamaan indeksi vähintäänkin muutaman vuoden ajan, jotta saamme luotettavaa dataa tekoälyn onnistumisesta.

Heti ensimmäinen riski tulee mieleen siinä, onko ohjelmoitu logiikka pörssikaupan tekemiselle tarpeeksi laadukas. Kriteeristö on kuitenkin aina ihmisten määrittämää, joten voidaan kyseenalaistaa toimiiko tietokonekaan tästä syystä aina tarpeeksi loogisesti. Otetaan esimerkiksi vaikka osake joka seilaa jonkin ennalta asetetun vaihteluvälin molemmin puolin. Voiko tekoälyn logiikka alkaa tällaisessa tilanteessa tekemään kauppaa ”turhaan?” Tämä lisää kuluja, mutta ei juurikaan kasvata tuottoja.

Nordnet toimi aikaisemmin indeksisijoittamisen puolestapuhujana, mutta on viime aikoina silti näyttävästi markkinoinut näitä uusia Smart-salkkujaan. Problematiikka tulee siitä, että aikaisemmin on todettu passiivisiin indeksirahastoihin säästämisen olevan paras tapa sijoittaa ja saada markkinoiden keskimääräinen tuotto. Kulurakenne on tällöin mahdollisimman kevyt ja sijoittaminen mahdollisimman yksinkertaista. Smart on sijoittajalle yhtä yksinkertaista, mutta kulut ovat huomattavasti isommat. Vuosittaiset palkkiot vaihtelevat salkusta riippuen 0,79%-0,99% välillä. Tämän verran ylituottoa Smart-salkkujen tulee kyetä luomaan vuodessa, jotta ollaan esimerkiksi kuluttomien Superrahastojen kanssa samalla viivalla. Huomatkaa, että vertailen tässä esimerkissä vain toteutuvaa tuottoa, tuotteet eivät sinänsä ole suoraan vertailukelpoisia koska Smart-salkut ovat hajautukseltaan globaaleja sekä kattavat useita eri omaisuusluokkia.

Kuinka Smart-salkut ovat sitten menestyneet omia vertailuindeksejään vastaan? Tällä hetkellä on todella vaikea vetää vielä kovin suoria johtopäätöksiä, sillä tuote on sen verran uusi. Oikeastaan ainoa saatavilla oleva pitkän aikavälin data on simuloitua. Viime vuoden marraskuun alusta tämän vuoden helmikuun alkuun mennessä Smart oli kuitenkin peitonnut vertailuindeksinsä jokaisen Smart-salkun kohdalla. Alku näyttää hyvältä, joten Smartien suoriutumista on syytä seurata jatkossa mielenkiinnolla.

Itse en ole lähtenyt Smarteihin mukaan, vaan olen jatkanut omalla tyylilläni harjoittamalla osakepoimintaa sekä sijoittamalla samalla kuukausittain indeksirahastoihin. Tällä taktiikalla olen voittanut indeksin jo kolmen vuoden ajan, joten jatketaan hyväksi havaitulla polulla pelkän ihmisälyn tai älyttömyyden voimin. 🙂

Stora Enson Oulun investointi varmistumassa

Stora Enso ilmoitti viime kesänä pohtivansa tuotantosuunnan muutosta Oulun tehtaillaan. Vaihtoehtoina pöydällä oli joko alkaa valmistamaan kahdella linjalla erityyppisiä pakkauskartonkeja tai jatkaa paperinvalmistusta entiseen malliin. Tänään tiedote lausuttiin viimein julkisuuteen ja mielestäni se oli pettymys osakkeenomistajille sekä varmasti myös työntekijöille. Alkuperäisestä investointisuunnitelmasta päätettiin perääntyä merkittävästi.

Alunperin pohdittiin 700 miljoonan euron investointia, joka olisi käsittänyt molempien paperikonelinjojen muutostyöt sekä uuden kemihierrelaitoksen sellutehtaan yhteyteen. Tänään julkaistulla tiedotteella lähdetäänkin konvertoimaan vain toista linjaa kartonkikoneeksi. Sekä PK6 että arkittamo aiotaan sulkea kokonaan. PK7:lla on tarkoitus muutostöiden jälkeen alkaa valmistamaan kraftlaineria.

Nyt kaavaillun investoinnin kokonaissuuruus on 350 miljoonaa euroa. Investointi sisältää kraftlainerilinjan, jonka vuosituotantokapasiteetti on 450 000 tonnia, sellutehtaan ja kuivauskoneen uudistamisen ruskean sellun valmistukseen sekä myös investointeja, joilla pienennetään tehtaan ympäristövaikutuksia. Koska vain yhtä linjaa on tarkoitus ajaa jatkossa, tarkoittaa tämä samalla irtisanomisia noin 400 hengelle.

Miksi täyttä 700 miljoonan investointia ei sitten tehty? Syynä on se, että kahden erilaisen linjan ylösajo on liian suuri taloudellinen ja tekninen riski. Kuten Varkauden, Imatran ja Skoghallin investoinneista on opittu, uuden linjan ylösajo ja saaminen täyteen kapasiteettiin voi olla todella aikaavievä prosessi. Nyt ei haluttu ottaa riskiä lähteä edes yrittämään tätä kahdella linjalla samanaikaisesti, yleisen globaalin markkinasuhdanteen hiljalleen heikentyessä. Lisäksi vaikutti siltä, että koko suunnitelman toteuttamiseen olisi vaadittu vieläkin suurempi budjetti. Ympäristövaikutusten arvioinnissa otettiin kuitenkin huomioon myös PK6:n konvertointi, joten mahdollinen lisäinvestointi toiseenkin linjaan jää samalla tulevaisuuden optioksi.

Osakkeenomistajan asemassa tästä investointipäätöksestä jäi lopulta hieman lattea vaikutelma. Alkuperäisen investointisuunnitelman toteutuessa tulevaisuuden kasvupotentiaali Oulun tehtaassa olisi ollut merkittävä. Kannattavuus varmasti paranee tämänkin investoinnin myötä kun siirrytään pois kannattamattomasta paperinvalmistuksesta, mutta tulopuoli pysyy vain yhden linjan sekä sellutehtaan myötä varsin rajattuna jatkossakin.

Osake päätti eilen noin +1,6% nousuun, joten markkinat ottivat uutiset vastaan varovaisen optimistisina.

Vasemmiston veromalli pääomatuloille

Vasemmistoliitto markkinoi Twitterissä näyttävästi keinoista joilla se aikoo rahoittaa ajamiaan uudistuksia. Päätin tutkailla tuon materiaalin läpi perehtyen varsinkin pääomatuloverotukseen, koska heidän yhdistetty veromallinsa kiinnostaa minua. Kysyin tästä veromallista jo aikaisemmin, mutta kukaan heistä ei osannut vastata kysymykseeni kuinka piensijoittajaduunarin verotus muuttuisi heidän mallillaan.

Lupaukset ovat kuitenkin sangen suuria. Materiaalissa(pdf) sanotaan seuraavaa: ” Vasemmistoliiton tavoitteena on luopua ansio- ja pääomatulojen erillisverotuksesta. Yhdistetty verotus kaikille tuloille tekisi pääomatuloverotuksesta aidosti progressiivista, keventäisi pienten pääomatulojen verotusta ja hyödyttäisi kaikkia muita kuin suurten pääomatulojen saajia. Nyt myös hyvin pienistä pääomatuloista peritään kohtalaisen suurta veroa, ja toisaalta suurten pääomatulojen veroprosentti on varsin matala suhteessa ansiotuloverotukseen, mikä osaltaan kannustaa tulonmuuntoon. ” Tästä kohdasta saa sellaisen kuvan, että tavalliselle sijoittavalle duunarille koittaisi pian kissanpäivät, mikäli Vasemmisto pääsisi valtaan.

Näinpä keksin kysyä Vasemmistoliittolaisilta, kuinka paljon pääomatulojen verotus laskee, jos otetaan esimerkiksi duunari joka tienaa ansiotuloja 40 000 euroa ja siihen pääomatuloja 10 000 euroa päälle. En kuitenkaan saanut tähän koskaan vastausta. Kysyin vielä pari päivää myöhemmin asiaa uudestaan, mutta vastausta ei edelleenkään kuulunut. Oletettavasti mitään laskelmia ei ole edes tehty, vaan kaikki on vielä utopiaa kuten on tyypillistä näin vaalien alla.

Eihän siinä auttanut sitten muu kuin alkaa itse laskeskella Vasemmistoliiton mallin vaikutuksia osinkojen verotukseen. Muistin virkistykseksi, tällä hetkellä osinkotuloista 85 prosenttia on veronalaista tuloa, joten veroprosentin ollessa 30 on todellinen veroaste tällöin 25,5 prosenttia. Seuraavassa omin kätösin laskemani yksinkertaistetut esimerkit Vasemmistoliiton verokohtelun vaikutuksista piensijoittajaduunarin verotukseen.

Duunari joka tienaa 40 000 euroa vuodessa sekä saa osinkotuloja 10 000 euroa vuodessa maksaa nykytilanteessa ansiotuloistaan veroa 21% sekä osingoistaan 25,5%. Tästä yhteensä 50 000 euron kokonaissummasta veroa maksetaan tyypillisten vähennysten jälkeen ensin ansiotuloista 8 341 euroa ja pääomatuloista 2 550 euroa. Kokonaisveropotiksi muodostuu täten 10 891€ ja kokonaisveroprosentiksi 21,78%. Marginaalivero on tietysti jokaisesta tienatusta osinkoeurosta tuo sama 25,5% aina 30 000 euroon asti.

Jos kuvitellaan tilanne, että verokannat on yhdistetty kuten Vasemmistoliiton mallissa, henkilön saamaa pääomatuloa kohdellaan verotuksessa samalla tavalla kuin ansiotuloa. Tällöin koko 50 000 euron summa verotetaan ansiotulonomaisesti ja veroaste on 25%. Tyypillisten ansiotulovähennysten jälkeen henkilö maksaa veroja tästä potista 12 275 euroa joka on 1 384 euroa enemmän kuin nykymallissa. Koska nykytilanteessa edellisen esimerkin mukaisesti 40 000 euron ansiotuloista maksettiin veroa 8 341 euroa, tarkoittaa tämä sitä että pääomatuloverojen osuus on tästä kokonaissummasta loput eli 3934 euroa. Pääomatulojen marginaaliveroaste on täten noin 39%. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisesta osinkoeurosta 39 senttiä kilahtaa valtion haaviin. Ei kuulosta kovin kohtuulliselta?

Nykymuodossaan tämä Vasemmistoliiton kaavailema veromalli ei siis lupauksistaan huolimatta hyödyttäisi tyypillistä piensijoittajaa, vaan se vaatisi toimiakseen huomattavia kevennyksiä kokonaisveroasteeseen. Muutoin lupaus pienten pääomatulojen verotuksen kevenemisestä ei täyty. Oletettavasti he ovat tehneet alustavia laskelmia ennen tämän mallin esittelyä, joten olisi mukava kuulla millaisilla luvuilla he koeponnistivat tämän mallinsa.

Stora Enso jatkaa lomautuksia Oulussa

Ilmeisesti mediassa ei ole asiaa sen kummemmin noteerattu, mutta kuulemani perusteella Stora Enson kokonaan omistama tytäryhtiö, Suomen tehtaiden huoltotoiminnoista vastaava Efora ilmoitti aloittavansa Oulussa yhteistoimintaneuvottelut lomautuksista koskien koko loppuvuotta. Emoyhtiö Stora Ensossa paperitehtaan lomautukset ovat parhaillaan käynnissä koskien vuoden ensimmäistä puoliskoa.

Tehtaalla eletään mielenkiintoisia aikoja, sillä päätöstä tuotantosuunnan muutoksesta odotellaan yhä. Alunperin tiedon oli tarkoitus tulla vuodenvaihteessa, nyt päätöstä odotetaan tulevaksi kevään aikana. Tämä uusin yhteistoimintaneuvotteluilmoitus on omiaan lisäämään vettä huhumyllyyn.

Ensinnä voitaisiin spekuloida miksi Eforassa mahdollisten lomautusten aikataulut poikkeavat näin emoyhtiön vastaavista. Vaihtoehdot ovat, että investointipäätös on jo tehty ja näin ollen tiedetään, ettei loppuvuonna ole huoltotarvetta johtuen koneiden muutostöistä. Toinen vaihtoehto on että nyt lyötiin samaan aikaan kaksi kärpästä yhdellä iskulla, eli varaudutaan sekä investointiin että myös paperitehtaan alkuvuonna jatkuvaan ”tyhjäkäyntiin.” Joka tapauksessa on selvää, että tehtaan ollessa ajossa täydellä kapasiteetillaan ei Eforalaisia olisi varaa lomauttaa. Stora Ensossa paperitehtaan lomautuksiin on alkuvuoden aikana turvauduttu maltillisesti ja niiden kesto on ollut vain muutamia päiviä kerrallaan.

Tilinpäätösraportin yhteydessä Stora Ensosta viestittiin etteivät he ole tyytyväisiä kuluttajapakkauskartongin hintakehitykseen, ja hinnankorotuksia oltiin juuri ajamassa markkinoille. Luultavasti tässä piilee syy Oulun investointipäätöksen lykkäämiseen. Excelit lienee otettu uudelleen käyttöön ja pohdittu tarkkaan, ettei jälleen toisteta samoja virheitä joita tehtiin jo paperinvalmistuksessa. Missään nimessä ei haluta joutua tilanteeseen, jossa hintoja joudutaan polkemaan markkinoiden kroonisen ylikapasiteetin vuoksi. Investoinnin toteutuessa Oulun tehdas siirtyisi suoraan kartonginvalmistajien kärkiluokkaan koneidensa kapasiteeteilla mitattuna.

Kartongin valmistukseen siirtymistä puoltaa ympäristöystävällisempien pakkausten megatrendi. Tästä syystä kartonkien globaali kysyntä kasvaa jatkuvasti, toisin kuin paperin. Ajurit tulevaisuuden kasvulle ovat täten ilmeiset.

Toivottavasti kuulemme pian toteutuuko yksi Suomen teollisuuden suurimmista investoinneista tänä vuonna. Osakkeenomistajan tilipussiin tämä tulisi mitä todennäköisimmin tuomaan kasvua pitkälle tulevaisuuteen.

YLE maalittaa jälleen Nordeaa

Kaikki varmaan muistavat kuinka jo reilu vuosi sitten YLE penkoi Panaman ja paratiisin papereita. Ennakkoon näitä ”kohupaljastuksia” markkinoitiin erittäin näkyvästi, ikäänkuin ne sisältäisivät jotain poikkeuksellista tietoa veronkiertäjistä. Toisin kuitenkin kävi, koko juttu oli täysi pannukakku ja kertoi lähinnä siitä kuinka vähän YLE:n toimittajat ymmärtävät esimerkiksi laillisen verosuunnittelun realiteeteista. Samalla tämä vaikutti olevan kohdistettu lokakampanja Nordeaa vastaan.

Kaksi päivää sitten julkaistiin uutta tietoa koskien Putinin lähipiirin rahanpesua. YLE:n saamien tietojen mukaan rahaa on pesty Nordean tilien kautta noin 700 miljoonan euron edestä. Koska liettualaispankista vuodettua aineistoa on käyty läpi toimittajien kesken, minua ihmetyttää erityisesti se kuinka he ovat kyenneet arvioimaan millaisen rahan alkuperä on rikollisista lähteistä ja mikä vain tavallisesta veroparatiisirahasta eli kansainvälisestä verosuunnittelusta. Näissähän rahasiirtojen rakenne on hyvin samankaltainen, eli rahat siirtyvät veroparatiisin kautta kohdepankin tilille. Korvaani särähti kuinka ohjelmassa ei lainkaan todistettu, että raha olisi alunperin rikollisista lähteistä. Tämän todistamatta jättäminen vie jo pohjaa siltä väitteeltä, että kyse ylipäätään on rahanpesusta.

Toinen seikka mikä mietityttää on se, että eiväthän toimittajat voi tietää millaisiin toimiin esimerkiksi Nordean sisällä on ryhdytty rahansiirtojen tutkimiseksi. Ja toisaalta Nordea on siinä mielessä ollut mediakohun kautta vaikeassa asemassa, sillä he eivät voi tietenkään kommentoida yksittäisiä tapauksia. Miksi YLE hyökkää näin voimakkaasti yksittäisen pankin kimppuun jälleen kerran varsinkin kun oletettavasti tiedetään ettei pankista voida kommentoida yksittäisten tapausten ja tutkimusten yksityiskohtia?

Nordean konsernijohtaja Casper von Koskull vieraili A-Studiossa vastaamassa näihin ”uusiin” paljastuksiin. Nordea on panostanut lähes puoli miljardia euroa  edellisen reilun 3 vuoden aikana rahansiirtojen valvontaan ja palkannut 1500 henkilöä tutkimaan mahdollisia rahanpesutapauksia. Asia on siis otettu erittäin vakavasti jo useita vuosia, eikä näiden paljastusten myötä tullut konsernijohtajan mukaan esille mitään uutta.

Vaikuttaa siltä, että YLE on varsin tarkoitushakuisesti maalittanut Nordeaa tämän tutkintansa aikana, jotta saataisiin kohua aikaan sekä jokin syntipukki nostettua esiin. Todellisuudessahan pankki ei koskaan pese rahaa vaan kyse on rikollisten suorittamista transanktioista joissa pankki on vain välikädessä. Kuten konsernijohtaja von Koskull sanoi, asiat ollaan kuitenkin otettu jo vuosikaudet tosissaan ja niihin on panostettu mittavat resurssit. Näin ollen YLE:n toiminta on jälleen kerran osoittautunut kohusta huolimatta pannukakuksi kuten edellisilläkin kerroilla. Pitäisikö YLE:n toimia kohtaan järjestää tutkinta koskien tahallista kurssimanipulaatiota, sillä Nordean osakekurssi painui näiden kohu-uutisten myötä pahimmillaan noin -5% pakkaselle, päätyen kuitenkin päivän päätteeksi noin -4 prosenttiin?

Seuraavana päivänä kurssi kuitenkin avasi nousuun, ja nopeimmat ehtivätkin hyödyntää tämän tilanteen edukseen.