Archive: 25 elokuun, 2022

Harvia jatkaa valumistaan, joko on aika hypätä kyytiin?

Saunayhtiö Harvia on jatkanut hämmästyttävää valumistaan pörssissä koko tämän vuoden. Vielä tänäkään päivänä osakkeen syöksylasku ei ole osoittanut taittumisen merkkejä. Osakkeelle on tämän vuoden aikana kertynyt laskua häkellyttävät -71,18% tätä kirjoittaessa. Toki viime vuonna osakkeissa kautta linjan tuntui kuplaantumisen merkkejä, mutta näin suurta ilmojen puhallusta osakkeesta tuskin kukaan osasi odottaa. Vähiten hurmiossa olleet analyytikot.

Tässä kirjoituksessa ajattelin hieman katsella mitä Harvialle nyt kuuluu, ja mahdollisesti yrittää vastata kysymykseen, onko Harvia nyt halpa osake.

Suoriutuminen tänä vuonna

Harvia julkaisi jokin aika sitten H1-raporttinsa. Ohessa suoraan raportista lainatut luvut:

Kuten nähdään, liikevaihto kasvoi vuoden takaiseen puolivuotiskauteen verrattuna 12%. Oikaistu käyttökate sekä liikevoitto puolestaan kutistuivat merkittävästi. Osakekohtainen tulos kutistui -3,5% 0,89 euroon. Mutta kuten huomataan, kvartaalikohtainen tuloskutistuma oli huomattavasti suurempi -18,2%. Tämä johtuu luonnollisesti siitä syystä, että Q1 oli Harvialle vielä suhteellisen normaali.

Harvian tavoitteena on pitkällä aikavälillä keskimäärin yli viiden prosentin vuotuinen liikevaihdon kasvu, yli 20 prosentin oikaistu liikevoittoprosentti sekä nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen välillä 1,5x−2,5x. Ensimmäiseen tavoitteeseen on vielä tänä vuonna mahdollisuudet hyvän ensimmäisen kvartaalin vuoksi, huolimatta siitä että aikaistettu kysyntä vaikuttaa nyttemmin loppuneen.

Oikeistun liikevoittoprosentin kanssa onkin enemmän tekemistä. H1 jälkeen ollaan vielä haarukassa, mutta mikäli aikaistetun kysynnän loppumisen mukanaan tuoma surkeus jatkuu seuraavilla kvartaaleilla, tähän ei tulla pääsemään. Myöskään velkaantumistavoitteisiin ei nykytahdilla tulla aivan yltämään.

Yksittäisistä markkinoista Saksa näyttää olevan murheenkryyni, sillä se oli ainoa markkina jossa liikevaihto kutistui sekä menneellä kvartaalilla (-29,5%) sekä menneellä puolivuotiskaudella(-14,7%). Kvartaalikohtaisesti myös Pohjoismaita, Suomea ja Saksaa lukuun ottamatta liikevaihto muissa Euroopan maissa kutistui -6,1%. Vaikka liiketoiminta Venäjällä on lopetettu, sieltä tuli yhä liikevaihtoa. Myös tämä osuus tulee jäämään pois seuraavissa katsauksissa.

Tämä tullee näyttämään suuntaa loppuvuodelle. Pohjoismaat, joissa korvauskysyntää on, pärjäävät sen voimin, mutta markkinat joille saunakulttuuri on vasta levittäytymässä tulevat olemaan vaikeampia. Näin ollen kasvun voidaan odottaa ainakin lyhyellä tähtäimellä tyrehtyvän niin kauan kuin Eurooppaa vaivaa energiakriisi. Myös Suomessa saunomisesta tulee tulevana talvena vain eliitin harrastus, sillä köyhemmillä tuskin on varaa napsauttaa kiuasta päälle nykyisillä sähkön hinnoilla. Tämä lisää riskiä sille, että korvauskysynnän määräkin pienenee koska komponentit eivät enää kulu käytössä entiseen malliin.

Mitäs tästä kannattaisi maksaa?

Mielestäni nyt nähty kvartaali näyttää suuntaa, mihin ollaan loppuvuodenkin osalta menossa. Perustelen tämän sillä, että toisella kvartaalilla kurjuus alkoi olla jo maksimoitua ja tulevaisuuden uhkakuvat tiedossa. Liikevaihtoa voidaan Venäjän liiketoiminnan sulkeutumisen jälkeen odottaa tulevilta kvartaaleilta noin 42 miljoonaa euroa olettaen, että muut markkinat eivät merkittävästi kasva. Mielestäni tämä on osakkeen hinnoittelumallliin suhteellisen turvallinen skenaario, ja tarjoaa myös tilaa positiivisille yllätyksille. Kuten aikaisemmin mainitsin, vakaana pidetty korvauskysyntä voi tulevan puolivuotiskauden ja mikseipä koko vuodenkin eteenpäin olla vähäisempää sähkön hinnasta ja kiukaiden vähäisemmästä käyttömäärästä johtuen. Näin ollen liikevaihtoarvioista voidaan vielä turvallisin mielin sorvaista pieni palanen pois.

Oikeistu liikevoitto tulisi arvioni mukaan asettumaan seuraavilla kvartaaleilla noin 11,8 miljoonaan euroon. Osakekohtainen tulos olisi näillä arvoilla noin 0,43 euroa. Koko vuoden 2022 osalta tämä tarkoittaisi 1,75 euroa ilman merkittäviä muutoksia. Jos käytetään tätä lukua P/E-kertoimen laskemiseen, nykykurssilla tämä olisi noin 9,4.

Tämän vuoden parempi ensimmäinen kvartaali kannattaa kuitenkin pyyhkiä laskelmia tehdessä pois mielestä, sillä aika kultainen ei ainakaan hetkeen ole palaamassa. Näin ollen koko vuoden rullaava EPS asettuisi 1,72 euroon. Nykyisellä kurssilla P/E olisi noin 9,8.

Näillä laskelmilla osakkeen tulospohjainen arvostus ei ole järin kallis, mutta toisaalta kasvuakaan ei juuri nyt ole tarjolla, pikemminkin päinvastoin. Väittäisin, että mikäli maailma vielä joskus palaa raiteilleen ja Euroopan energiakriisistä selvitään, alkaa osake jo nyt vaikuttaa houkuttelevalta. Pelkästään Saksan markkinan elpyminen tekisi jo paljon, ja toisaalta uutta kasvua on lupa odottaa Yhdysvalloista.

Mainittakoon, että analyysitalo Inderes odottaa Harvialta tänä vuonna 1,54 euron tulosta sekä ensi vuodelta 1,29 euroa, joten hedän näkymänsä ovat huomattavasti negatiivisempia. Näillä P/E arvostukset olisivat 11 ja 13,1.

Sisäpiirin kaupat

Tarkastellaan vielä loppuun mitä mieltä sisäpiiri on Harviasta ollut. Alkuvuodesta sisäpiiri on tehnyt pelkkiä myyntejä, Ia Adlecreuz myi 93 500 euron osakepotin jo keväällä reiluun 31 euron kappalehintaan, David Ahonen vähensi noin 114 000 euron arvoisen osakepotin kesäkuun alussa vielä reilun 32 euron hintaan. Johdon viesti on siis ollut, että osakkeet olisi kannattanut myydä.

Itseasiassa juuri tänään ylimpään johtoon kuuluva Rainer Kunz on lisännyt osakettä hieman reilulla 120 000 eurolla hintaan 17,30 euroa. Tämä osoittaa johdon luottamuksen yhtiöön hiljalleen palaavan nykyisellä kurssilla.

Tämä kirjoitus sisältää kirjoittajan omia mielipiteitä, eikä niitä tule missään nimessä ottaa sijoitussuosituksina.

Hajauttaminen tasaa sijoitustoiminnan riskejä

Hajauttamista pidetään tärkeimpänä tiedettävänä asiana sijoittajalle, sillä sijoitusten hajauttaminen on paras tapa hallita sijoitustoiminnan riskejä. Tässä artikkelissa käydään läpi sitä, mitä sijoitusten hajauttaminen tarkoittaa.

Aloitetaan siitä, kuinka sijoitukset voi hajauttaa toimialoittain, omaisuuslajeittain ja maantieteellisesti. Seuraavaksi käsittelyssä on sijoitusten ajallinen hajauttaminen.

Hajauttaminen eri omaisuuslajeihin

Satunnaisesti sijoittajat saattavat keskittyä pelkkiin rahastoihin tai osakkeisiin. Aktiivisemmat sijoittajat pyrkivät usein hankkimaan omistukseensa useita eri omaisuuslajeja. Sijoitukset voi hajauttaa esimerkiksi tällaisiin omaisuuslajeihin:

  • Osakkeet
  • Rahastot
  • Johdannaiset
  • Valuutat ja kryptovaluutat
  • Kiinteistöt (asunnot ja maa- sekä metsäkiinteistöt)
  • Vertaislainat ja yrityslainat
  • Osuuskunnat
  • Velkakirjat
  • Listaamattomat yritykset

Jos mahdollista, kunkin omaisuuslajin kohdalla on huolehdittava hajauttamisesta eri yrityksiin ja eri toimialoihin. Myös maantieteellinen hajauttaminen on tärkeää.

Esimerkiksi osakkeiden kohdalla kyse on siitä, että kaikkia rahoja ei kannata sijoittaa yhteen yritykseen. Vaikka luottaisi johonkin tiettyyn yritykseen kuin kallioon, kannattaa hankkia myös muiden yritysten osakkeita. Kannattaa hankkia myös muilla aloilla toimivien yritysten osakkeita, jotta sijoitusten tuotto ei olisi liian riippuvainen yhdestä toimialasta.

Osakkeiden maantieteellinen hajauttaminen tarkoittaa sitä, että ostaa erimaalaisten yritysten osakkeita. Monella on salkussaan suomalaisia ja yhdysvaltalaisia osakkeita. Myös kehittyvät markkinat kiinnostavat osakesijoittajia voimakkaan kasvuodotuksen vuoksi.

Riskisijoitukset ja niiden osuus salkusta

Sijoitustoiminta ei ole koskaan täysin riskitöntä, eikä minkään omaisuuslajin arvon kehitystä voi varmuudella tietää. Joitain omaisuuslajeja kuitenkin pidetään riskialttiimpina kuin toisia. Lisäksi on tapauskohtaista vaihtelua, kuten niin sanotusti matalan tai korkean riskin osakkeita.

Vertaislainoihin, yrityslainoihin, listaamattomiin yrityksiin ja kryptovaluuttoihin sijoittamista pidetään yleisesti ottaen riskialttiina. Näihin omaisuuslajeihin sijoittanut voi saada omalle pääomalleen erinomaisen tuoton, mutta hän voi myös menettää rahansa. Sijoitetulle pääomalle ei saa minkäänlaista turvaa tai suojaa, kuten saisi esimerkiksi säästötilien kohdalla.

Kryptovaluuttoihin sijoittamista pidetään yleisesti ottaen niin epävarmana, että sitä on alettu verrata kasinoiden pelaamiseen. Kasinopelaamista ei kuitenkaan voi laskea sijoittamiseksi (ei edes riskisijoittamiseksi), koska odotusarvo tuotolle on negatiivinen. Näin ollen se on pelkkää viihdettä.

Turvallisuushakuisen sijoittajan ei välttämättä kannata omistaa suurempaa osaa salkustaan riskisijoituksille, kuten esimerkiksi kryptoille tai vertaislainoille. Mikäli kiinnostunut kryptovaluuttoihin sijoittamisesta, sopiva osuus salkusta voisi olla vain pari prosenttia.

Salkun hajauttaminen tulee kuitenkin tehdä oman riskinsietokyvyn ja omien sijoitustavoitteiden pohjalta. Tätä artikkelia ei pidä tulkita sijoitusneuvonnaksi vaan ainoastaan aihetta käsitteleväksi blogiartikkeliksi.

Ajallinen hajauttaminen

Kuukausisäästösopimuksen avulla on helppoa automatisoida ajallinen hajauttaminen. Jos ostat rahastoa, ETF:iä tai esimerkiksi virtuaalivaluuttoja tasasummilla joka kuukausi vuosien ajan, tulet todennäköisesti tehneeksi ostoja myös “hyvään aikaan”. Hyvä aika on se, kun kurssit ja hinnat ovat matalalla. Todennäköisesti osa ostoista ajoittuu myös huonompiin ajankohtiin, mutta hyvinä hetkinä tehdyt ostot tasaavat tilannetta. Myös asuntosijoittajan kannattaa muistaa ajallinen hajautus, jottei tulisi ostaneeksi kaikkia sijoitusasuntoja silloin, kun hinnat ovat korkeimmillaan.

Ajallinen hajauttaminen kannattaa muistaa myös silloin, jos saa kerralla suuren summan rahaa (esimerkiksi perintönä). Voisi tuntua helpoimmalta sijoittaa kaikki kerralla, vaikka sijoitukset kannattaisi ehkä tehdä useissa erissä tulevien vuosien mittaan. Tällä lailla voisi saada sijoituksilleen paremman tuoton, ja ajan kanssa ehtisi myös oppia lisää sijoittamisesta. Sijoittaja ei ole koskaan täysinoppinut, vaan opittavaa on aina.

Yhteenveto

Hyvin hajautetun salkun tuotto ei mene miinukselle, vaikka jokin sijoitus osoittautuisikin tappiolliseksi. Ensinnäkin, sijoittajan kannattaa hankkia eri omaisuuslajeja. Toisekseen, sijoitukset kannattaa tehdä useissa erissä eri aikoina. Mahdollisuuksien mukaan tulee soveltaa myös maantieteellistä hajauttamista ja hajauttamista eri yrityksiin ja toimialoihin.

Virheitä energiahuoltovarmuudessa

Suomi on muun Euroopan mukana ajautumassa energiakriisiin. Mediassa toistellaan usein, että kyseessä on Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan aikaansaama kriisi, mutta unohdetaan että virheitä on tehty paljon niin Suomen kuin Euroopankin tasolla. Kyseessä on siis vain osatotuus, paremmalla varautumisella nykyisen kaltaisessa kriisissä ei oltaisi. Tämä kirjoitus avaa hieman näitä virheitä joita on mielestäni matkan varrella tehty.

Kotimaan energiahuoltovarmuus

Turve

Heti ensimmäisenä tulee mieleen olennaisen kotimaisen energiatuotannon alasajo, jota harjoitettiin vielä Venäjän hyökkäyssodan alettuakin. Kyseessä on tietenkin turvetuotannon alasajo, jota on toki ajettu alas jo useamman vuoden ajan muun muassa nostamalla päästöoikeuksien hintaa, mutta jonka konkreettisin ilmentymä on turvetuotantokaluston romutuspalkkiot turveyrittäjille. Jo aikaisemmin biopolttoainetta käyttävät voimalat alkoivat kotimaisen turpeen sijaan käyttämään muun muassa venäläistä haketta. Kotimainen turvetuotanto korvattiin venäläisellä rekkarallilla, jonka lisäksi laivat toivat haketta muun muassa Ruotsista ja muualta Euroopasta. Näin saatiin samalla kertaa sekä rahat että työllisyysvaikutukset siirrettyä Suomen rajojen ulkopuolelle.

Kokonaan oma asiansa on se että Suomessa turvetta ei luokitella uusiutuvaksi, mutta esimerkiksi Ruotsissa näin puolestaan on. Omalla politikoinnilla on saatu asetettua oma kansallinen ”musta kultamme” epäsuotuisaan asemaan. Meidän tulisi mielestäni ottaa mallia Norjasta, joka on nyt öljyn lisäksi Euroopan suurin kaasuntuottaja Venäjän kutistettua tuotantoaan. Kieltämättä heillä on käynyt luonnonvarojensa kanssa hyvä tuuri, mutta samaan aikaan eivät ole omalla politiikalla kampittaneet itseään. Jos Suomesta löytyisi öljyä, se varmaan jätettäisiin pumppaamatta ylös koska olemme liian kunnianhimoisia ilmastotavoitteissamme.

Joku saattaa miettiä, että mitäs väliä tällä on. Turvepolttoaineen osuus kaikesta polttoainekäytöstä on Suomessa ollut vain 3-4 prosenttia. Kuitenkin tällaisina aikoina kun suuri osa tuontisähköstä loppuu tai kallistuu merkittävästi, on pienemmälläkin piikkituotannolla valtava rahallinen merkitys. Luulenpa, että useimmat mieluummin polttaisivat turvetta kuin maksaisivat sähköstään maltaita tai säännöstelisivät sähkön käyttöä tulevana talvena.

Hiilivoima

Vuoden 2016 alussa Fortum kertoi aikomuksestaan purkaa Inkoon 1000 megawatin hiilivoimalaitos, joka oli aikaisempina vuosina toiminut varavoimalaitoksena kulutushuippujen tasaamiseen. Yhtiö julkaisi muun muassa näyttävän videon viimeisen piipun kaatamisesta, video on vuodelta 2020:

1000 megawatin lisäteho otettaisiin varmasti tulevan talvena mielellään vastaan, etenkin mikäli Olkiluodon 3-reaktorin käynnistyksessä tulee ylimääräisiä viivästyksiä. Valitettavasti kaukonäköisyys ei riittänyt valtion eikä Fortumin johdossa pitämään tässäkään kohtaa silmällä kotimaista huoltovarmuutta. Hiilen polttaminen on tunnetusti nykyään kaikkein pahin synti, joten siinä mielessä tällainen ilmastoposeeraus on ymmärrettävää.

Myös Helsingissä Hanasaaren hiilivoimala on tarkoitus sulkea keväällä 2023. Toivottavasti tämä jätetään sen vähintään jälkeen varavoimakäyttöön ja unohdetaan alueelle kaavaillut asuntoprojektit ainakin siksi aikaa, että pahimmasta energiakriisistä ollaan selvitty.

Tehoreservi käyttöön?

Suomessa on tulevalle talvelle varattuna 600 megawatin tehoreservi joka on ensisijaisesti tarkoitettu varmistamaan sähkön riittävyys. Koska sähkön hinta on jo nyt ollut sietämättömällä tasolla, mielestäni olisi perusteltua ottaa tehoreservi käyttöön viimeistään pakkaskelien alettua. Nykyisillä sähkön hinnoilla laitokset olisivat tuossa tilanteessa varmasti kannattavia, eikä reservissä pitämiselle ole näin mitään perustetta.

Saksan huoltovamuus

Jos on Suomessa tehty omien poliitikkojen toimesta lukuisia virheitä, on niitä tehty myös Saksassa. Liika tuudittautuminen venäläisen kaasun varaan on ajanut koko Euroopan nyt vaikeaan tilanteeseen, kun kaasutoimitusten vähennyttyä korvaavaa tuotantoa on vaikea saada. Tämä efekti heijastuu meille Pohjoismaihin saakka. Onneksi sähkön siirtokapasiteetti Keski-Eurooppaan on rajallista, joka kohtuullistaa hieman hintoja meillä.

Venäläiseen kaasuun lukittautumisen lisäksi Saksassa on päätetty sulkea toimivia ydinvoimaloita Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen. Onneksi viime aikoina tässä on jo nähty hieman terveempää ajattelua, ja vaikuttaa siltä että jo sulkupäätöksen saaneet ydinvoimalat saavat jatkoaikaa. Jo alunperin kuulosti hullunkuriselta, että Saksassa suljetaan ydinvoimaa ja tilalle tuodaan hiilivoimaa. Hienoa, että järki lopulta voittaa.

Saksan ongelmat kumuloituivat myös meillä Suomessa valtionyhtiö Fortumiin, jonka osakekurssi matelee nyt hieman reilussa 10 eurossa. Fortum myönsi jo vuodenvaihteessa Uniperille 8 miljardin euron sisäisen rahoituksen, joka koostuu osakaslainasta ja emoyhtiön takauksesta. Nämä rahat lienevät jo poltettu, joten välillisesti tämä oli suomalaisten veronmaksajien tuki saksalaisille, ettei heidän tarvitsisi maksaa kaasustaan markkinahintaa. Toivottavasti tulevana talvena saksalaiset ostavat meille vuorostaan halvempaa sähköä. 🙂

Summa summarum

Tilanne on tällä hetkellä monella tapaa sekava, mutta selvää on että energiahuoltovamuutta on vakavasti laiminlyöty niin meillä kotimaassa kuin Euroopassakin. Tätä kautta valta eurooppalaisen energian hinnasta on luovutettu Putinin käsiin. Vastuuta kokonaistilanteista ei voida mielestäni sysätä pelkän Venäjän hyökkäyssodan piikkiin. Osavastuu on sekä nykyisillä että menneillä päättäjillä.

Vielä ei ole liian myöhäistä alkaa jälleen tekemään järkeviä päätöksiä. Kotimaista turvetta onkin jo haalittu varmuusvarastoihin, toivottavasti ei jo liian myöhään.