Archive: 30 marraskuun, 2022

Energiakriisi ja tuulivoima

Luin juuri uutisen, jonka mukaan tuulivoimalat jäätyvät pakkasilla eivätkä tuota sähköä suunnitelmien mukaisesti. Ensimmäinen ajatukseni oli, että miten voi olla mahdollista ettei asiasta ole vielä kunnollista dataa olemassa edes sen verran että Fingrid osaisi ennusteissaan ottaa asian huomioon. Tuulivoimalat eivät kuitenkaan enää ole mikään aivan uusi juttu meilläkään. Asiaa voisi myös avata hieman tarkemmin, kuinka suuresta asiasta on kyse ja miten tämä vaikuttaa tuulivoimatuotantoon talvisin aivan normaaleiden talvipäivien aikaan?

Toisekseen tämä saa pohtimaan tuulivoiman hyötyjä niin kuluttajille kuin rakentajillekin. Kovilla pakkasilla tuulivoimalat eivät tuota mitään, koska silloin ei tuule. Pienellä pakkasella ja tuulella tuulivoimalat eivät tuota, koska voimalat jäätyvät. Näin ollen voimaloiden paras tuotto saadaan aikaan silloin kun sähköä ei tarvita, jolloin hinnat ovat muutenkin pohjamudissa.

Totuttuun tapaan tuulisena sulana päivänä sähkön hinta on korkeintaan noin 2 sentissä per kilowattitunti, tällaisia päiviä nähtiin lukuisia esimerkiksi viime lokakuussa. Miten tuulivoiman rakentaminen voi siis olla kannattavaa ilman, että sähköä varastoidaan jollain tapaa käytettäväksi niihin hetkiin kun sitä oikeasti tarvitaan? Käsittääkseni tuulivoimakapasiteettia on lisätty ainakin lansirannikolle niin paljon etteivät runkoverkot tahdo kuormaa kestää, mutta sähkön varastointia ei toistaiseksi ole. Kokkolaan suunnitellaan uutta vetylaitosta, joka osaltaan toisi ratkaisua ongelmaan.

Jotta tuulivoiman lisäkapasiteetin rakentamisesta olisi mitään hyötyä, energian varastointia tähän tapaan tulee kehittää huomattavasti. Nykyisellään täytyy vain ihmetellä mikä saa tuulivoimaloita nousemaan rannikolle yksi toisensa jälkeen tahkoamaan tarpeetonta sähköä. Pelkästään vihreä energiantuotanto ei voi olla ainoa syy, sillä vesivoiman lisäksi säätövoimana tarvitaan myös fossiilisia lähteitä.

Bitcoin ei enää koskaan saavuta uusia huippuja?

Heti alkuun on sanottava, että olen yhä pienellä panoksellani kryptomaailmassa mukana, ja olen tehnyt niillä voittoa nelinumeroisen summan pari vuotta takaperin holdaamalla Nordnetistä saatavia tracker-instrumentteja silloin kun markkina oli vielä kuuma. Nyttemmin kryptot ovat laskeneet osakemarkkinoita voimakkaammin makroympäristön ollessa heikkoa. Nähtävästi inflaatiosuojaksi kryptot eivät olleetkaan kovinkaan hyviä vaikka niistä puhuttiin välillä digitaalisena kultana.

Törmäsin Twitterissä oheiseen graafiin, joka sai minut miettimään että mitä jos tämä olikin tässä ja uusia huippuja ei enää koskaan koeta?

Graafin perusteella korrelaatio osakkeiden kanssa on loppunut, ja valitettavasti nimenomaan siihen suuntaan, että bitcoin on laskuissa mukana, mutta ei enää lähde osakkeiden mukana nousuun. Jostain syystä pelko on siis jäänyt kryptoihin siitäkin huolimatta, että pelot osakemarkkinoilla ovat ainakin tilapäisesti jälleen lieventyneet. Tilannetta tuskin helpottaa esimerkiksi juuri nähty kryptovaluuttapörssi FTX:n konkurssi joka varmasti osaltaan aiheuttaa lisäpelkoja kryptomarkkinoille, kun taas osakemarkkinoiden puolella on huomattu että ehkä maailmanloppu ei sittenkään tule makroympäristön haasteista huolimatta.

Ajatteluketjuni menee niin, että edellinen kryptohuippu heijasteli uuden tekniikan eli lohkoketjujen ilosanomaa. Virallisen tiedon mukaan lohkoketjut ovat asia, joka mullistaa maailman, ja kaikki halusivat olla siinä mukana. Kysyntä kryptovaluutoille kautta linjan oli kovaa ja se näkyi nousseissa kursseissa.

Tämähän on nähty lukuisia kertoja aikaisemminkin, tosin osakemarkkinoiden puolella. 2000-luvun internetkuplassa internet oli asia jonka piti mullistaa maailma, ja osakkeiden arvostukset nousivat naurettaviin lukemiin. Markkina oli lopulta pitkällä aikavälillä oikeassa, mutta ensireaktio oli aivan liian voimakas yhtiöiden tuloksentekokykyyn nähden aiheuttaen silloisen kuplan. Vastaavia kuplia on ollut historiassa lukuisia muun muassa Britannian rautatiekuplasta aina Hollannin tulppaanimaniaan.

Kryptojen osalta ero on siinä, että ne eivät varsinaisesti tuota mitään, vaan arvonmääritys perustuu ainoastaan niiden kysyntään. Näin ollen kryptojen osalta pelkkä uskon loppuminen riittää siihen, ettei kysyntää enää ole ja uusia huippuja ei nähdä. Väittäisinkin, että lohkoketjujen luoma suurin innostus on jo nyt poissa.

Tilanteen voisi muuttaa esimerkiksi hermostuneisuus valuuttamarkkinoilla, jolloin kryptoja alettaisiin oikeasti käyttää vaihdannan välineinä sen sijaan että ne ovat pelkkä spekulatiivinen instrumentti. Tapahtuuko tuota koskaan ja koska se voisi tapahtua, en usko että kukaan pystyy näihin kysymyksiin vastaamaan. Kryptosijoittajan on oltava jatkossakin uskossaan vahva.

Mitä mieltä sinä olet, nousevatko bitcoin tai muut kryptot vielä uusin huippuihinsa? Kirjoita kommentti!

Ajatuksia etätyöstä ja Pyhäjoesta

Etätyön merkitys on kasvanut, kunnat eivät ole kaikki vielä ymmärtäneet tai osanneet sopeutua tilanteeseen. Nyt jos koskaan olisi mahdollisuus maaseutupitäjien järjestää hyvät puitteet ja rohkaista perheitä muuttamaan takaisin maalle. Maalaiskuntien tulisi nyt todella ymmärtää etätyön merkitys.

Pyhäjoki on valinnut oikean suunnan. Pyhäjoen kunta laskee kiinteistöveron alimpaan mahdolliseen veroprosenttiin 0,5 % -> 0,41 %:iin joka on nykyisessä maailmantilanteessa poikkeuksellinen kädenojennus kunnan asukkaita kohtaan. Sähköntuotantoon liittyvien kiinteistöjen verotulot ovat niin isoja, että kunta on voinut alentaa asukkaiden vakituisen asunnon kiinteistöveroa. Pyhäjoella on ollut myös puhetta ilmaisesta varhaiskasvatuksesta joka olisi mahdollista toteuttaa vuoden 2023 aikana.

Vertailun vuoksi Pyhäjoen naapurikaupunki Raahe aikoo nostaa kiinteistöveroa 0,5 % -> 0,55 %:iin. Oulun siivellä kehittyvä Kempele puolestaan nostaa vakituisen asunnon kiinteistöveroa 0,​43 % -​> 0,​5 %:iin ja Oulu pitää kiinteistöveron nykyisessä 0,5 %:ssa.

Etätyöntekijä voi valita vapaasti asuinpaikkakunnan ja sen valintaan vaikuttavat etenkin toimiva ja nopea internetyhteys. Korkeapalkkaista etätyöntekijää voi kiinnostaa myös kunnan matala tulovero sekä edellämainittu asunnon kiinteistövero. Jos etätyöntekijällä on pieniä lapsia niin myös varhaiskasvatuksessa olevat asiat ovat tärkeitä. Esimerkiksi Pyhäjoella jokaiseen kotiin saa 1000/1000 megabitin kuituliittymän sekä matalimman mahdollisen kiinteistöveron. Pörssihuhujen mukaan Fortum Oyj:n toimitusjohtaja Markus Rauramo on vieraillut Pyhäjoen ydinvoimala-alueella. Tämä voisi enteillä uutta ydinvoimalahanketta.

Sijoittajien verotiedot verovuodelta 2021

On taas aika koota kasaan sijoittavan maailman verotiedot. Pidemmittä puheitta, ohessa keräämäni lista tunnetuista sijoitusmaailman henkilöistä:

Lista on melko samanlainen kuin vuosi takaperin. Inderesin analyytikoiden määrä oli tällä kertaa vähäisempi. Sijoittavia naisia en onnistunut liiemmälti löytämään, vero-optimointi on heillä hanskassa. Ja toisaalta jos vain ostaa eikä juuri koskaan myy, verottaja pysyy loitolla.

Tulokuningaspuolella ei ollut yllätyksiä, Kyösti Kakkonen sekä Kim Lindström tekivät lähes yhtä suuret pääomatulot viime vuonna. Molempien tulot kasvoivat merkittävästi verovuodesta 2020.

Osakestrategien sarjan vei Nordean päästrategi Antti Saari. Hänellä pääomatulot edustivat vain 10 000 euron osuutta hulppeista kokonaistuloista, joten myynnit ja hötkyilyt on jätetty muille. Edellisen noususyklin kiihkeimmän vaiheen osakemarkkinoilla kokonaan missannut Nordnetin osakestrategi Jukka Oksaharjun pääomatulot olivat mukavat 50 000 euroa, joka todennäköisesti tuli kiinteistöpuolelta.

Sijoitusoraakkelilla ja suosituksi kontraindikaattoriksikin leumautuneella Mikael Jugnerilla ei ollut verotettavia pääomatuloja lainkaan viime vuonna. Tänä vuonna hän mainitsi myyneensä ainakin Fortumit, joten ensi vuonna todennäköisesti pääomatuloja taas löytyy.

Lopuksi on lausuttava suuri kiitos kaikille yllä mainituille ahkerille veronmaksajille! 🙂

Bank Norwegian nosti talletuskorkoaan

Keskuspankit niin rapakon takana kuin Euroopassakin ovat nostaneet ohjauskorkoaan. Talletustilien korot ovat toistaiseksi pysyneet alamaissa. Bank Norwegian ilmoitti nostavansa säästötilinsä korkoa vanhasta 0,75 prosentista 1,05 prosenttiin. Näin ollen koronnostot alkavat näkymään hieman myös saamapuolella.

Olen omassa taloudenhoidossani käyttänyt juuri Bank Norwegianin säästötiliä pienen käteispuskurin ylläpidossa. Tämä siitä syystä, että rahat saa joustavasti nostettua koska tahansa silloin kun niitä tarvitaan. Muun ajan ne jauhavat pientä tasaista korkoa, joka sekin on parempi kuin käyttötililtä tyypillisesti saatava pyöreä 0 prosenttia.

Kryptovaluuttakasinot ja sijoittaminen

Kryptovaluutat ovat olleet olemassa jo pitkään, mutta käyttökohteita niille ei juurikaan ole toistaiseksi ollut. Nettikasinoita, jotka mahdollistavat pelaamisen kryptovaluutalla, kutsutaan kryptokasinoiksi. Varsinkin suomalaisille suunnattuja kryptokasinoita on vielä vain muutamia, mutta kryptovaluuttojen yleistymisen myötä on syytä olettaa, että myös kryptokasinoiden suosio sekä niiden määrä tulevat lisääntymään. Tässä artikkelissa kerromme lisää kryptokasinoista ja niillä pelaamisesta.

Mitä ovat kryptovaluutat?

Kryptovaluutat ovat salaukseen eli kryptaukseen perustuvaa digitaalista valuuttaa, josta on tullut suosittu menetelmä tienata rahaa. Valuuttoja tulee kokoajan runsaasti lisää mutta tunnetuimpia niistä on bitcoin, ethernet, litecoin ja ripple. Bitcoin sai alkunsa vuonna 2009, ja se oli ensimmäisiä kryptovaluuttoja markkinoilla. Kryptoilla voi ansaita rahaa passiivisesti tai aktiivisesti.

Passiivisessa menetelmässä kryptotilille laitetaan kryptopanos, jossa kryptotilille talletetaan oikeaa rahaa tietyn verran. Krypotopanos kasvattaa korkoa päivittäin lukitusajan sisällä. Lukitusaikana varoja ei voi nostaa pois kryptotililtä. Muita kryptovaluuttojen ansaintatapoja ovat esimerkiksi kaivostoiminta, airdrops, hanat ja kryptopelit.

Kryptovaluutat huomioidaan jo lainsäädännössä, mikä kertoo siitä, että ne eivät ole markkinoilta katoamassa, vaan niitä tullaan käyttämään vastedeskin.

Kryptokasinoilla pelaaminen

Krypto kasinot ovat yksinkertaisesti kasinoita, jotka ottavat talletukset vastaan kryptovaluutoissa. Ensimmäisiä kryptokasinoita ovat olleet bitcoin-kasinot, jotka ovat hyväksyneet bitcoinien käytän talletuksissa. Tämän jälkeen markkinoille on tullut myös muita kryptovaluuttoja hyväksyviä kasinoita. Niin kutsutuilla hybridikasinoilla voi maksaa sekä kryptovaluutalla että muilla maksutavoilla, kun taas kryptokasinoilla maksuksi hyväksytään ainoastaan kryptovaluutta.

Kryptokasinoilla on pelattavissa kaikki suosituimmat pelimuodot. Pelien joukosta löydät kolikko- ja pöytäpelit, ruletit, pokerit ja livekasinopelit. Myös urheiluvedonlyönti onnistuu kryptokasinoilla.

Vaikkakaan kryptokasinoiden tai kasinoiden ylipäätään kanssa ei voi puhua sijoittamisesta, ovat kryptokasinot yksi keino kryptovaluutan käyttämiseen. Kasinopelaamisessa varmoista voitoista ei voi puhua, mutta kasinot antavat kanavan kryptovaluutan hyödyntämiseen. Näin ollen kasinoala on valuutan suhteen edelläkävijänä, sillä yleisesti tunnetuilla markkinoilla on vielä vähän mahdollisuuksia hyödyntää kryptovaluuttaa.

Kryptovaluuttojen käyttö

Kryptoja voi ostaa jollakin markkinoiden kauppapaikalla. Yleensä niitä voi ostaa euroilla tai dollareilla tai jopa toisilla kryptovaluutoilla. Kaupankäyntialustoja on nykyään markkinoilla runsaasti. Kauppaa voi käydä esimerkiksi suomalaisella Coinmotion-alustalla.

Kaupankäynti hoituu melko samalla tavalla kuin missä tahansa verkkopankissa. Jokaiselle käyttäjälle luodaan lompakko, jossa kryptovaluuttaa voi säilyttää. Lompakkoon voi siirtää rahaa suoraan pankkitililtä, ja sen jälkeen voi kryptovaluuttaa alkaa ostaa.

Kryptojen käyttö kryptokasinoilla

Kryptokasinoilla toimitaan aivan samoin kuin muillakin nettikasinoilla. Ennen pelaamisen aloittamista avataan pelitili ja tehdään tilille talletus. Kryptokasinoilla talletus tehdään kryptovaluutassa. Kun pelaamisen haluaa lopettaa, kryptorahat voi kotiuttaa kuten millä tahansa muullakin kasinoilla.

Talletus sujuu yksinkertaisesti. Valitset kryptokasinolla maksutavaksi esimerkiksi bitcoinit, ja kasino generoi sinulla osoitteen, johon voit lähettää lompakostasi bitcoineja. Ole tarkka osoitteen kanssa, etteivät rahasi eksy väärään osoitteeseen. Kun hyväksyt maksun lompakostasi, bitcoinit näkyvät pelitililläsi yleensä parissa minuutissa.

Yleensä kryptokasinoilla tallettaminen ei suju aivan yhtä nopeasti kuin esimerkiksi pay n play -kasinoilla, jossa raha siirtyy tilille välittömästi. Kannattaa aina tarkistaa oman kasinon lupaamat käsittelyajat sekä talletuksien että kotiutusten yhteydessä, ettei ikäviä yllätyksiä pääse syntymään.

Kasinovalikoimassa jokaiselle jotakin

Kryptokasinoilla pelaaminen saattaa tuntua vielä hieman vieraalta vaihtoehdolta varsinkin, jos kryptovaluutta ei ole itselle vielä kovin tuttu asia. Kryptoa käyttävät kasinot tulevat kuitenkin yleistymään tulevaisuudessa, ja on oletettavaa, että myös kryptovaluutalla pelaaminen lisääntyy.

Aina, kun pelaamisen aloittaa uudella kasinolla, kannattaa kasinoon ja sen tarjoamiin ominaisuuksiin tutustua huolella. Näin on myös kryptokasinoiden suhteen. Kasinovalikoimaa kannattaa selailla rauhassa ja miettiä, mitä itse kasinolta haluaa. Nykyajan nettikasinotarjonta on jo niin runsasta, että jokaiselle varmasti löytyy sopiva kasino, olipa se sitten perinteinen nettikasino, hybridikasino tai kryptokasino.

Kempower lähtenyt keulimaan vaarallisesti

Kempower on ollut tämän vuoden pörssiraketti huimalla noin 118 prosentin nousullaan. Osakkeen arvostuksessa ei ole pahemmin näkynyt esimerkiksi Putinin sodan tai inflaationkaan tuomia vaikeuksia. Yhtiön markkina-arvo on noussut 1,33 miljardiin euroon, joka on tämän kokoluokan yhtiölle valtava arvostus.

Yhtiön nykyarvostus ja tulevaisuuden näkymät

Yhtiö on asettanut viime vuonna liiketoimintatavoitteet seuraavasti:
• Kasvu: 200 miljoonan euron liikevaihto keskipitkällä
aikavälillä (vuodet 2025-2027).
• Kannattavuus: 10 prosentin operatiivinen
liiketulosmarginaali saavutettu keskipitkällä aikavälillä
(vuodet 2025-2027) ja operatiivinen liiketulosmarginaali
vähintään 15 prosenttia pitkällä aikavälillä.

Näiden perusteella voitaisiin haarukoida, että yhtiö odottaa vuosien 2025-2027 aikana 200 miljoonan euron liikevaihtoa sekä liiketulosta 20 miljoonaa. Näin ollen näillä ennusteilla EV/EBIT olisi yhtiölle nykyisellä arvostuksella huima 66,5.

Tänä vuonna Kempower on tehnyt kolmannen kvartaalin loppuun mennessä liikevaihtoa 65,8 miljoonaa euroa ja liiketulosta 3,2 miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi edellisestä kvartaalista noin 34%, joten jos käytämme samaa kasvua myös viimeiselle vuosineljännekselle, tulee liikevaihto olemaan noin 44 miljoonaa euroa. Liiketulos puolestaan kasvoi 25%, joten viimeiseltä kvartaalilta voimme viivoitinmallilla odottaa 3 miljoonan euron liiketulosta.

Näin ollen koko vuoden luvut asettuisivat liikevaihdon osalta 110 miljoonaan euroon ja liiketuloksen osalta noin 6,2 miljoonaan euroon. Mielestäni viivoitinmallin käyttö on tässä tilanteessa perusteltua, koska kolmannen kvartaalin aikana saatu tilauskertymä oli hieman Q2 aikana saatua kertymää pienempi. Tämän vuoden tuloksella arvostus on EV/EBIT 443. Inderesin vuoden 2023 ennusteella EV/EBIT asettuu arvoon 93.8. On sanomattakin selvää, että nämä tasot ovat hurjia, suorastaan Teslamaisia.

Jotta nykyinen arvostus olisi perusteltu, yhtiön tulisi pystyä samanlaiseen rakettimaiseen kasvuun myös tulevina vuosina, ja näkymiä sekä liikevaihdon että liikevoiton osalta tulisi mielestäni nostaa vielä huomattavasti nykyisestä haarukasta. Tämä on toki hyvinkin mahdollista kun yhtiö on viestinyt aikaistavansa Amarikan valloitustaan. Uusia päivitettyjä tavoitteita julkaistaan tarkemmin ensi vuoden puolella.

Jos oletetaan, että hyvästä vakaasti kasvavasta kasvuyhtiöstä EV/EBIT kerroin 30 on jo suhteellisen kireä arvostus, tämä tarkoittaisi että Kempowerin osake tulisi hinnoitella sen omiin keskipitkän aikavälin näkymiin perustuen hintaan 10,80 euroa. Tälläkin arvostuksella tämän vuoden P/E-luku olisi noin 135 ja ensi vuodelle Inderesin tulosennusteella 77. Mikäli yhtiö pääsee keskipitkän aikavälin tavoitteeseensa, olisi P/E-luku mainitulla osakekohtaisella arvostuksella vuosien 2025-2027 välillä noin 36.

Yhteenveto

On mielenkiintoista nähdä kuinka Kempowerin osake tulee elämään lähitulevaisuudessa. Nykyinen arvostus on mielestäni ampunut hurjasti yli osakkeen käyvän arvon, ellei tulostavoitteita jo lähivuosille nosteta merkittävästi. Kasvumatkalle ei saa tulla pienintäkään risahdusta tai takapakkia, muuten korttitalo luhistuu omaan mahdottomuuteensa.

Mitä mieltä sinä olet Kempowerista? Kirjoita kommentti!

Fodelia laski ohjeistustaan tälle vuodelle

Ruokapalveluyhtiö Fodelia laski ohjeistustaan tälle vuodelle. Raaka-aineiden, pakkausmateriaalien ja muiden kustannusten raju nousu vaikuttaa negatiivisesti Fodelia-konsernin kannattavuuteen. Tämän vuoksi Fodelia Oyj laskee vuoden 2022 tulosennustettaan ja täsmentää samalla liikevaihtoennustettaan.

Uuden ohjeistuksen mukaan konsernin vuoden 2022 liikevaihdon arvioidaan olevan noin 40-43 miljoonaa euroa. Liikevoittomarginaalin arvioidaan olevan edellisvuoden tasolla tai hieman sen alapuolella. Aikaisempi ohjeistus odotti liikevaihdon olevan noin 40-50 miljoonaa euroa.  Liikevoiton ja suhteellisen kannattavuuden arvioitiin paranevan vuoteen 2021 verrattuna.

Tiedotteessa mainitaan pakkausmateriaalien hintojen nousseen noin 20-40 prosenttia. Energiahinnoista tai sopimuksista ei ollut tarkempaa tietoa. Toivoa sopii, ettei yritys ole aivan täysin pörssisähkön armoilla vaan osa hinnasta on suojattu.

Foodservice-liiketoiminta kasvaa, sitä vastoin kuluttajille suunnatun Feelia Ruokakaupan liikevaihdon kasvu on hidastunut, eikä ole täysin vastannut yhtiön ennakko-odotuksia. Kokemusasiantuntijana voisin muutaman sanan lausua mikä voisi olla syynä tähän.

Ensinnäkin kohonneet hinnat ja ruuan laatu eivät enää kohtaa. Tein edellisen tilauksen vain muutama viikko sitten, ja täytyy sanoa että mielestäni laatu ei täyttänyt odotuksia oikeen missään ruokalajissa. Ruokapusseja on vieläkin jääkaapin täytteenä, ja ne tulee käytettyä vain silloin kun on aivan pakko. Ruoka maistuu oudohkolta (iskukuumennuksen maku?) ja niissä käytetyt lihat ovat epämääräisen oloisia. Esimerkiksi kana vaikuttaa kumimaiselta ja jauhelihakin on aivan jotain muuta kun mitä kaupassa myydään. Olisi mielenkiintoista kuulla lihojen alkuperästä hieman tarkemmin, kotimaistahan se on mutta mistä se on peräisin? 600 gramman annoskoko on lisäksi sellainen, ettei se riitä sellaisenaan ruokkimaan edes kahta aikuista.

Todennäköisesti tämä tilaus jäi meidän perheemme osalta viimeiseksi. Kaupan pakastealtaasta saatavat pyttipannutkin ovat valitettavasti tätä nykyä maukkaampia kuin Feelian tarjonta.

Mitä mieltä sinä olet Feelian ruuista? Kirjoita kommentti!