Keskustelussa lyhyempi työaika

Suomessa on lähiaikoina ollut paljon puhetta lyhyemmistä työajoista tarkoittaen sekä lyhyempiä työpäiviä että lyhyempiä työviikkoja. Ihmiset ansaitsevat enemmän aikaa perheen, ystävien, harrastusten ja kulttuurin parissa – etenkin nykymaailman kaltaisessa urakeskeisessä ja suorittavassa maailmassa. Tämä ei ole kuitenkaan ensimmäinen kerta, kun lyhyempien työaikojen etuuksia punnitaan; Suomessa kuusituntista työpäivää kokeiltiin jo 90-luvulla ja sen tuomat edut todettiin toimiviksi jo silloin. Työnantajat kuitenkin pelkäsivät, että palkkamenot kasvaisivat liian suuriksi ja työntekijät pelkäsivät puolestaan palkkatulojen pienenevän. Lopulta lama päättyi ja nousukausi alkoi, jolloin töitä löytyi hyvin kaikille ja palattiin takaisin viisipäiväiseen ja kahdeksantuntiseen työaikaan. Kuten mainittua, nyt lyhyemmät työajat ovat taas kuuma puheenaihe ja muuallakin kuin Suomessa harkitaan niiden käyttöönottoa. Ruotsissa muun muassa eräs vanhainkoti kokeili lyhyempiä työpäiviä ja totesi sen vaikuttavan positiivisesti vanhainkodin tarjoamaan hoitoon ja palveluun.

Lyhyemmän työajan vaikutukset

Lyhyemmät työpäivät ja -viikot jättäisivät paljon ekstra-aikaa omille vapaa-ajan harrastuksille. Oli kiinnostuksen kohteesi sitteneksoottiset ruokalajit, erikoiset urheilulajit, Netflix-dokumentit, Kolikkopelit netissä tai ystävien tapaaminen useammin, mahdollistaisivat lyhyemmät työpäivät sinulle sekä lisää aikaa että energiaa vapaa-ajan puuhiin. Vapaa-ajan arvostus näkyy etenkin nuoremman generaation keskuudessa, jossa hyvinvointi, harrastukset, matkustaminen ja perheen keskeinen ajanvietto on nostettu korkealle arvoasteikossa.

Kun töistä ehtii palautua kunnolla, tehostuu myös töissä vietetty aika ja työntekijät saisivat enemmän aikaan lyhyemmässä ajassa. Monet ovat myös valmiita tekemään kompromisseja taukojen suhteen, kun he tietävät, että töissä vietetään vähemmän aikaa. Näin pidettyjen taukojen määrä vähenisi ja työnteko muuttuisi intensiivisemmäksi. Toki tulee huomioida, että nämä edut eivät olisi sopivia kaikille aloille – otettakoon esimerkiksi hoitoala, jossa potilaan hoidosta ja siihen kohdistetusta ajasta ei tulisi tinkiä parhaan mahdollisen hoidon kattamiseksi. Hoitoalalla lyhyemmät työajat voisivat näkyä positiivisella tavalla, jos vuoroja voitaisiin lyhentää, mutta palkata lisää työvoimaa. Näin työllistyminen lisääntyisi ja jo kiireinen hoitoala voisi keskittää enemmän huomiota yksittäisiin potilaisiin. Ja lisäksi, kun useampi ihminen saisi tulonsa palkasta eikä tuista, lisääntyisivät myös valtion verotulot, mikä taas vaikuttaisi positiivisesti yhteiskunnan kehitykseen.

Lyhyemmät työajat näkyvät myös ihmisten hyvinvoinnissa muun muassa lisääntyneen vapaa-ajan vuoksi. Kun stressi vähenee, vähenevät muutkin terveysongelmat ja tätä kautta sairauspoissaolot vähenevät. Tästä luonnollisesti hyötyy niin työntekijä kuin työnantajakin. Toisaalta taas täydellisen työajan löytäminen on tärkeää siltäkin kantilta, että myös liian lyhyt työpäivä voi aiheuttaa stressiä, jos yksilöstä alkaa tuntua siltä, että on liian kiire eikä ehdi saattaa päivän työmäärää loppuun saakka. Tämä voi olla myös hyvin alakohtaista, sillä joillain aloilla työaika perustuu ennalta määrättyihin työaikoihin, joillakin aloilla taas tärkeämpää on suorittaa tietty määrä töitä.

Lyhyet työajat eivät yksinään ole ratkaisu

Vaikka työaikoja lyhennettäisiin, eivät ne yksinään auta luomaan parempia työoloja. Erittäin olennaista ja tärkeää on, että työpaikalla johdetaan oikeanlaisesti, organisaatio toimii ja työntekijöitä kohdellaan hyvin. Jos kuvittelee esimerkiksi tilanteen, jossa tulisi tehdä töitä kahdeksan tunnin edestä kuudessa tunnissa ja jossa organisointi ei toimi, voi tuloksena olla kaaos niin työn laadun kuin työntekijän hyvinvoinninkin suhteen. Ei siis voi yksinkertaisesti siirtyä erin mittaiseen työpäivään ilman, että ensin suunnittelisi, mikä on ideaalista kunkin mittaiselle työpäivälle ja -viikolle. Jokaisella työpaikalla on tärkeää kehittää sellaista työympäristöä, jossa jokaisen on mukava työskennellä mahdollisimman tehokkaasti sekä työtulosta että työntekijän hyvinvointia ja etua ajatellen. Lyhyempien työaikojen toteutuminen voi olla hyvinkin mahdollista seuraavien vuosien aikana, mutta se jääköön nähtäväksi.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to Top