Tuulipuku.fi

Tekijä: Osinkko

  • Vasemmiston veromalli pääomatuloille

    Vasemmistoliitto markkinoi Twitterissä näyttävästi keinoista joilla se aikoo rahoittaa ajamiaan uudistuksia. Päätin tutkailla tuon materiaalin läpi perehtyen varsinkin pääomatuloverotukseen, koska heidän yhdistetty veromallinsa kiinnostaa minua. Kysyin tästä veromallista jo aikaisemmin, mutta kukaan heistä ei osannut vastata kysymykseeni kuinka piensijoittajaduunarin verotus muuttuisi heidän mallillaan.

    Lupaukset ovat kuitenkin sangen suuria. Materiaalissa(pdf) sanotaan seuraavaa: ” Vasemmistoliiton tavoitteena on luopua ansio- ja pääomatulojen erillisverotuksesta. Yhdistetty verotus kaikille tuloille tekisi pääomatuloverotuksesta aidosti progressiivista, keventäisi pienten pääomatulojen verotusta ja hyödyttäisi kaikkia muita kuin suurten pääomatulojen saajia. Nyt myös hyvin pienistä pääomatuloista peritään kohtalaisen suurta veroa, ja toisaalta suurten pääomatulojen veroprosentti on varsin matala suhteessa ansiotuloverotukseen, mikä osaltaan kannustaa tulonmuuntoon. ” Tästä kohdasta saa sellaisen kuvan, että tavalliselle sijoittavalle duunarille koittaisi pian kissanpäivät, mikäli Vasemmisto pääsisi valtaan.

    Näinpä keksin kysyä Vasemmistoliittolaisilta, kuinka paljon pääomatulojen verotus laskee, jos otetaan esimerkiksi duunari joka tienaa ansiotuloja 40 000 euroa ja siihen pääomatuloja 10 000 euroa päälle. En kuitenkaan saanut tähän koskaan vastausta. Kysyin vielä pari päivää myöhemmin asiaa uudestaan, mutta vastausta ei edelleenkään kuulunut. Oletettavasti mitään laskelmia ei ole edes tehty, vaan kaikki on vielä utopiaa kuten on tyypillistä näin vaalien alla.

    Eihän siinä auttanut sitten muu kuin alkaa itse laskeskella Vasemmistoliiton mallin vaikutuksia osinkojen verotukseen. Muistin virkistykseksi, tällä hetkellä osinkotuloista 85 prosenttia on veronalaista tuloa, joten veroprosentin ollessa 30 on todellinen veroaste tällöin 25,5 prosenttia. Seuraavassa omin kätösin laskemani yksinkertaistetut esimerkit Vasemmistoliiton verokohtelun vaikutuksista piensijoittajaduunarin verotukseen.

    Duunari joka tienaa 40 000 euroa vuodessa sekä saa osinkotuloja 10 000 euroa vuodessa maksaa nykytilanteessa ansiotuloistaan veroa 21% sekä osingoistaan 25,5%. Tästä yhteensä 50 000 euron kokonaissummasta veroa maksetaan tyypillisten vähennysten jälkeen ensin ansiotuloista 8 341 euroa ja pääomatuloista 2 550 euroa. Kokonaisveropotiksi muodostuu täten 10 891€ ja kokonaisveroprosentiksi 21,78%. Marginaalivero on tietysti jokaisesta tienatusta osinkoeurosta tuo sama 25,5% aina 30 000 euroon asti.

    Jos kuvitellaan tilanne, että verokannat on yhdistetty kuten Vasemmistoliiton mallissa, henkilön saamaa pääomatuloa kohdellaan verotuksessa samalla tavalla kuin ansiotuloa. Tällöin koko 50 000 euron summa verotetaan ansiotulonomaisesti ja veroaste on 25%. Tyypillisten ansiotulovähennysten jälkeen henkilö maksaa veroja tästä potista 12 275 euroa joka on 1 384 euroa enemmän kuin nykymallissa. Koska nykytilanteessa edellisen esimerkin mukaisesti 40 000 euron ansiotuloista maksettiin veroa 8 341 euroa, tarkoittaa tämä sitä että pääomatuloverojen osuus on tästä kokonaissummasta loput eli 3934 euroa. Pääomatulojen marginaaliveroaste on täten noin 39%. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisesta osinkoeurosta 39 senttiä kilahtaa valtion haaviin. Ei kuulosta kovin kohtuulliselta?

    Nykymuodossaan tämä Vasemmistoliiton kaavailema veromalli ei siis lupauksistaan huolimatta hyödyttäisi tyypillistä piensijoittajaa, vaan se vaatisi toimiakseen huomattavia kevennyksiä kokonaisveroasteeseen. Muutoin lupaus pienten pääomatulojen verotuksen kevenemisestä ei täyty. Oletettavasti he ovat tehneet alustavia laskelmia ennen tämän mallin esittelyä, joten olisi mukava kuulla millaisilla luvuilla he koeponnistivat tämän mallinsa.

  • Lehto Groupin vuoden 2018 tilinpäätös, arvostustaso houkutteleva

    Lehto Group julkaisi eilen vuoden 2018 tilinpäätöksensä. Liikevaihtoa kertyi 721,5 miljoonaa euroa, kasvua vuoteen 2017 20,7%. Liikevoitto oli 37,2 miljoonaa euroa, eli 5,2 % liikevaihdosta. Vuonna 2017 liikevoitto oli 64,6 miljoonaa euroa, joten pudotusta tuli noin -42%. Vuonna 2017 liiketulos oli 10,8% liikevaihdosta. Osakekohtainen tulos oli 0,49 euroa, vuonna 2017 0,89 euroa. Pudotusta tässäkin huimat noin -45%. Viime vuoden luvut olivat siis kaikkinensa kurjat, joskin yhtiön pörssikurssi olikin ottanut asian huomioon viime vuonna tulleiden tulosvaroitusten yhteydessä. Näin ollen tulospäivänä ei nähty sen suurempia liikkeitä.

    Kuten Lehto tiedotti aikaisemmin, korjausrakentamisesta luovutaan tämän vuoden alkupuoliskolla ja kannattavuutta saadaan näin kohennettua. Toimitusjohtaja Hannu Lehto mainitsee korjausrakentamis-liiketoiminnan jo lopetetuksi ja henkilöstö on sulautettu muihin toimintoihin. Vuoden 2018 tuloksessa liiketulosta mainittiin heikentäneen erityisesti peruskorjaushankkeiden tappiollisuus ja hyvinvointitilojen projektien heikko kannattavuus. Peruskorjaustoiminnalla oli noin 15 miljoonan euron negatiivinen vaikutus konsernin liikevoittoon. Ilman peruskorjaustoiminnan tappioita Lehdon tulos olisi ollut noin 7,2% liikevaihdosta.

    Hallitus esittää osingoksi 0,24 euroa osakkeelta, mikä edustaa noin 48,7% konsernin tilikauden tuloksesta. Viime vuonna osakekohtaista osinkoa maksettiin 0,34 euroa, joten osinkoakin karsittiin noin -30 prosenttia. Pörssikurssi on kuitenkin jo niin matalalla tasolla, että efektiivisenä osinkoprosenttina nykyiselle kurssille(4,31€) tämä tekee noin 5,6%.

    Itseasiassa Lehdon matalassa arvostuksessa piilee mielestäni paljon positiivista kun käännämme katseet tulevaisuuteen. Kun otetaan huomioon, että viime vuodelta saatu 0,49 euron osakekohtainen tulos on tulostuottona noin 11,4%, kielisi tämä siitä että markkinat ovat toden teolla menettäneet uskonsa Lehdon suhteen. Toisin sanoen, mikäli Lehto kykenee edes säilyttämään viime vuotisen tulostasonsa, vaikuttaa se nykyhinnallaan hyvältä ostokselta. P/E-luvuksi saadaan vain noin 8,8. Lehdon omavaraisuusaste tilikauden päättyessä oli 42,7% joten tuloksen kutistuttua velat eivät ole räjähtäneet käsiin vaan yhtiö operoi terveellä pohjalla.

    Olennaista on tietysti katsoa, mitä tälle vuodelle ennustetaan. Sattuneesta syystä Lehdon näkymät tulevaan ovat varsin varovaiset, uusia negatiivisia tulosvaroituksia ei enää haluta antaa. Lehto arvioi, että konsernin liikevaihto vuonna 2019 on samalla tasolla kuin vuonna 2018 (vuoden 2018 liikevaihto 721,5 miljoonaa euroa) ja liikevoitto on noin 5 – 7 % liikevaihdosta (5,2 % vuonna 2018). Tästä voidaan päätellä, että tuloksen odotetaan kasvavan aavistuksen. Silti haarukka antaa mahdollisuuden myös viime vuotisen tuloksen toistamiseen. Mikäli Lehto osuisi haarukan keskelle, tämä tarkoittaisi noin 0,57 euron osakekohtaista tulosta. P/E-luku nykykurssilla olisi 7,56 ja tulostuotto 13,2%. Kuten aikaisemmin totesin, näillä hinnoilla Lehto on mielestäni hyvä ostos vaikka tulostoteuma jäisikin haarukan alalaitaan ja yhtiö toistaisi viime vuoden tuloksen.

    Suhtaudun Lehdon näkymiin varsin positiivisesti laskeneen kurssitason vuoksi. Luonnollisesti yhtiöön vaikuttavat myös ulkoiset tekijät kuten rakennus- ja asuntomarkkinoiden yleinen kehitys. Paras arvaus on, että kauppa käy suunnilleen viime vuoden tasolla, elleivät esimerkiksi kauppasodan riskit realisoidu ja vaikuta näin vientiteollisuuden kautta työpaikkoihin lisäten epävarmuutta markkinoilla. Näiltä kurssitasoilta olen kuitenkin valmis yhä luottamaan Lehtoon samalla toivoen, että yhtiön talousohjattu rakentaminen ohjautuu viimeinkin koilliseen myös tulosrivillä. 🙂

  • Tekoäly sijoittamisessa ja Nordnet Smart

    Kuten siteerasimme aikaisemmin joulukalenterissamme, Nordnet lanseerasi viime vuonna tekoälyyn perustuvat Smart-salkkunsa. Ideana on, että salkunhoitaja on heitetty kokonaan pois kuvioista ja sijoituspäätökset tekee tietokone perustuen ennalta asetettuihin algoritmeihin. Kuulostaa äkkiseltään loogiselta, että rationaaliseen päätöksentekoon perustuva kylmää dataa käsittelevä tietokone voittaisi ihmismielen, joka helposti ahdistuu laskumarkkinassa ja puolestaan innostuu nousumarkkinassa. Ihminen on usein liian tunnealtis tekemään loogisia sijoituspäätöksiä, ja nimenomaan pysymään päätöksissään myös niinä heikompina hetkinä.

    Kuten tiedetään, tietokone pystyy voittamaan ihmisen esimerkiksi shakissa tai Sudokussa. Nämä perustuvat tarkkaan laskelmointiin, ja tietokone pystyy laskemaan joka tilanteessa juuri parhaan ratkaisun perustuen vallitseviin faktoihin. Entäpä jos tietokone laitetaan istumaan pokeripöytään? Elementtejä onkin nyt useampia, pelaajat voivat bluffata eli huijata toisiaan esimerkiksi luulemaan että heillä on parempi käsi kuin todellisuudessa onkaan. Tietokoneelle tällainen tilanne on vaikea tulkita, koska se ei voi päätellä faktoihin perustuen onko vedätysyritys aito, vai voisiko pelaajalla todella olla paremmat kortit käsissään. Sosiaalinen elementti joka on läsnä monessa suositussa pelissä on tietokoneelle mahdoton ymmärtää.

    Juuri tähän perustuu tietokoneen heikkous sekä tavallaan myös vahvuus verrattaessa ihmiseen. Ihminen osaa ainakin viimeistään hieman harjaannuttuaan lukea eleistä, ilmeistä ja tunnelmista erilaisia asioita ja tehdä niistä omat johtopäätelmät. Mutta onko tämä heikkous vai vahvuus kun mietitään nimenomaan pörssiympäristöä? Markkinatunnelmat vaihtelevat pörssissä jatkuvasti. Viime vuosina olemme edenneet varsin mukavassa nousumarkkinassa ilman suurempia ryminöitä. Sentimentti muuttui kuitenkin huomattavasti viime joulukuussa, jolloin markkinat laskivat suurinumeroisesti päivä toisensa jälkeen. Ahdistus valtasi helposti mielen, ja omistukset saatettiin myydä vaikka tappiolla jotta edes jotain jäisi vielä sijoitusomaisuudesta jäljelle. Ja jos sijoitusomaisuuden myi siinä toivossa, että palaa markkinoille kun on hetken aikaa jälleen noustu, osasiko sijoittaja palata varmasti markkinoille oikeaan aikaan? On suuri riski, että tunteet veivät voiton järjestä ja markkinoilta ensinnäkin irtaannuttiin liian myöhään, ja markkinoille myös palattiin liian myöhään, koska ajoittaminen on vaikeaa ja perustuu usein vain parhaaseen arvaukseen. Ihminen saattaa siis pyrkiä tulkitsemaan merkkejä, joita ei oikeasti ollutkaan olemassa. Panikoidessaan sijoittaja saattoi menettää sekä vanhat tuotot, että tammikuussa tulleen uuden tuottopotentiaalin.

    Edellisestä esimerkistä on kuitenkin helppo tehdä johtopäätös, että tietokoneen pitäisi pörssiympäristössä voittaa ihminen, sillä pörssissä tunteet ovat vain haitaksi ja tästä syystä ihminen on taipuvainen tällaiseen höntyilyyn. Mutta oikeastaan tietokone ei suurimmaksi osaksi kilpaile vain ihmistä vastaan, vaan oikeampi referenssi onnistumiselle on indeksi. Jotta tietokoneen tekemistä päätöksistä on jotain todistettua hyötyä, tulee niillä pystyä voittamaan indeksi vähintäänkin muutaman vuoden ajan, jotta saamme luotettavaa dataa tekoälyn onnistumisesta.

    Heti ensimmäinen riski tulee mieleen siinä, onko ohjelmoitu logiikka pörssikaupan tekemiselle tarpeeksi laadukas. Kriteeristö on kuitenkin aina ihmisten määrittämää, joten voidaan kyseenalaistaa toimiiko tietokonekaan tästä syystä aina tarpeeksi loogisesti. Otetaan esimerkiksi vaikka osake joka seilaa jonkin ennalta asetetun vaihteluvälin molemmin puolin. Voiko tekoälyn logiikka alkaa tällaisessa tilanteessa tekemään kauppaa ”turhaan?” Tämä lisää kuluja, mutta ei juurikaan kasvata tuottoja.

    Nordnet toimi aikaisemmin indeksisijoittamisen puolestapuhujana, mutta on viime aikoina silti näyttävästi markkinoinut näitä uusia Smart-salkkujaan. Problematiikka tulee siitä, että aikaisemmin on todettu passiivisiin indeksirahastoihin säästämisen olevan paras tapa sijoittaa ja saada markkinoiden keskimääräinen tuotto. Kulurakenne on tällöin mahdollisimman kevyt ja sijoittaminen mahdollisimman yksinkertaista. Smart on sijoittajalle yhtä yksinkertaista, mutta kulut ovat huomattavasti isommat. Vuosittaiset palkkiot vaihtelevat salkusta riippuen 0,79%-0,99% välillä. Tämän verran ylituottoa Smart-salkkujen tulee kyetä luomaan vuodessa, jotta ollaan esimerkiksi kuluttomien Superrahastojen kanssa samalla viivalla. Huomatkaa, että vertailen tässä esimerkissä vain toteutuvaa tuottoa, tuotteet eivät sinänsä ole suoraan vertailukelpoisia koska Smart-salkut ovat hajautukseltaan globaaleja sekä kattavat useita eri omaisuusluokkia.

    Kuinka Smart-salkut ovat sitten menestyneet omia vertailuindeksejään vastaan? Tällä hetkellä on todella vaikea vetää vielä kovin suoria johtopäätöksiä, sillä tuote on sen verran uusi. Oikeastaan ainoa saatavilla oleva pitkän aikavälin data on simuloitua. Viime vuoden marraskuun alusta tämän vuoden helmikuun alkuun mennessä Smart oli kuitenkin peitonnut vertailuindeksinsä jokaisen Smart-salkun kohdalla. Alku näyttää hyvältä, joten Smartien suoriutumista on syytä seurata jatkossa mielenkiinnolla.

    Itse en ole lähtenyt Smarteihin mukaan, vaan olen jatkanut omalla tyylilläni harjoittamalla osakepoimintaa sekä sijoittamalla samalla kuukausittain indeksirahastoihin. Tällä taktiikalla olen voittanut indeksin jo kolmen vuoden ajan, joten jatketaan hyväksi havaitulla polulla pelkän ihmisälyn tai älyttömyyden voimin. 🙂

    17.11.2023 alkaen lukukerrat: 306

  • Stora Enson Oulun investointi varmistumassa

    Stora Enso ilmoitti viime kesänä pohtivansa tuotantosuunnan muutosta Oulun tehtaillaan. Vaihtoehtoina pöydällä oli joko alkaa valmistamaan kahdella linjalla erityyppisiä pakkauskartonkeja tai jatkaa paperinvalmistusta entiseen malliin. Tänään tiedote lausuttiin viimein julkisuuteen ja mielestäni se oli pettymys osakkeenomistajille sekä varmasti myös työntekijöille. Alkuperäisestä investointisuunnitelmasta päätettiin perääntyä merkittävästi.

    Alunperin pohdittiin 700 miljoonan euron investointia, joka olisi käsittänyt molempien paperikonelinjojen muutostyöt sekä uuden kemihierrelaitoksen sellutehtaan yhteyteen. Tänään julkaistulla tiedotteella lähdetäänkin konvertoimaan vain toista linjaa kartonkikoneeksi. Sekä PK6 että arkittamo aiotaan sulkea kokonaan. PK7:lla on tarkoitus muutostöiden jälkeen alkaa valmistamaan kraftlaineria.

    Nyt kaavaillun investoinnin kokonaissuuruus on 350 miljoonaa euroa. Investointi sisältää kraftlainerilinjan, jonka vuosituotantokapasiteetti on 450 000 tonnia, sellutehtaan ja kuivauskoneen uudistamisen ruskean sellun valmistukseen sekä myös investointeja, joilla pienennetään tehtaan ympäristövaikutuksia. Koska vain yhtä linjaa on tarkoitus ajaa jatkossa, tarkoittaa tämä samalla irtisanomisia noin 400 hengelle.

    Miksi täyttä 700 miljoonan investointia ei sitten tehty? Syynä on se, että kahden erilaisen linjan ylösajo on liian suuri taloudellinen ja tekninen riski. Kuten Varkauden, Imatran ja Skoghallin investoinneista on opittu, uuden linjan ylösajo ja saaminen täyteen kapasiteettiin voi olla todella aikaavievä prosessi. Nyt ei haluttu ottaa riskiä lähteä edes yrittämään tätä kahdella linjalla samanaikaisesti, yleisen globaalin markkinasuhdanteen hiljalleen heikentyessä. Lisäksi vaikutti siltä, että koko suunnitelman toteuttamiseen olisi vaadittu vieläkin suurempi budjetti. Ympäristövaikutusten arvioinnissa otettiin kuitenkin huomioon myös PK6:n konvertointi, joten mahdollinen lisäinvestointi toiseenkin linjaan jää samalla tulevaisuuden optioksi.

    Osakkeenomistajan asemassa tästä investointipäätöksestä jäi lopulta hieman lattea vaikutelma. Alkuperäisen investointisuunnitelman toteutuessa tulevaisuuden kasvupotentiaali Oulun tehtaassa olisi ollut merkittävä. Kannattavuus varmasti paranee tämänkin investoinnin myötä kun siirrytään pois kannattamattomasta paperinvalmistuksesta, mutta tulopuoli pysyy vain yhden linjan sekä sellutehtaan myötä varsin rajattuna jatkossakin.

    Osake päätti eilen noin +1,6% nousuun, joten markkinat ottivat uutiset vastaan varovaisen optimistisina.

  • Stora Enso jatkaa lomautuksia Oulussa

    Ilmeisesti mediassa ei ole asiaa sen kummemmin noteerattu, mutta kuulemani perusteella Stora Enson kokonaan omistama tytäryhtiö, Suomen tehtaiden huoltotoiminnoista vastaava Efora ilmoitti aloittavansa Oulussa yhteistoimintaneuvottelut lomautuksista koskien koko loppuvuotta. Emoyhtiö Stora Ensossa paperitehtaan lomautukset ovat parhaillaan käynnissä koskien vuoden ensimmäistä puoliskoa.

    Tehtaalla eletään mielenkiintoisia aikoja, sillä päätöstä tuotantosuunnan muutoksesta odotellaan yhä. Alunperin tiedon oli tarkoitus tulla vuodenvaihteessa, nyt päätöstä odotetaan tulevaksi kevään aikana. Tämä uusin yhteistoimintaneuvotteluilmoitus on omiaan lisäämään vettä huhumyllyyn.

    Ensinnä voitaisiin spekuloida miksi Eforassa mahdollisten lomautusten aikataulut poikkeavat näin emoyhtiön vastaavista. Vaihtoehdot ovat, että investointipäätös on jo tehty ja näin ollen tiedetään, ettei loppuvuonna ole huoltotarvetta johtuen koneiden muutostöistä. Toinen vaihtoehto on että nyt lyötiin samaan aikaan kaksi kärpästä yhdellä iskulla, eli varaudutaan sekä investointiin että myös paperitehtaan alkuvuonna jatkuvaan ”tyhjäkäyntiin.” Joka tapauksessa on selvää, että tehtaan ollessa ajossa täydellä kapasiteetillaan ei Eforalaisia olisi varaa lomauttaa. Stora Ensossa paperitehtaan lomautuksiin on alkuvuoden aikana turvauduttu maltillisesti ja niiden kesto on ollut vain muutamia päiviä kerrallaan.

    Tilinpäätösraportin yhteydessä Stora Ensosta viestittiin etteivät he ole tyytyväisiä kuluttajapakkauskartongin hintakehitykseen, ja hinnankorotuksia oltiin juuri ajamassa markkinoille. Luultavasti tässä piilee syy Oulun investointipäätöksen lykkäämiseen. Excelit lienee otettu uudelleen käyttöön ja pohdittu tarkkaan, ettei jälleen toisteta samoja virheitä joita tehtiin jo paperinvalmistuksessa. Missään nimessä ei haluta joutua tilanteeseen, jossa hintoja joudutaan polkemaan markkinoiden kroonisen ylikapasiteetin vuoksi. Investoinnin toteutuessa Oulun tehdas siirtyisi suoraan kartonginvalmistajien kärkiluokkaan koneidensa kapasiteeteilla mitattuna.

    Kartongin valmistukseen siirtymistä puoltaa ympäristöystävällisempien pakkausten megatrendi. Tästä syystä kartonkien globaali kysyntä kasvaa jatkuvasti, toisin kuin paperin. Ajurit tulevaisuuden kasvulle ovat täten ilmeiset.

    Toivottavasti kuulemme pian toteutuuko yksi Suomen teollisuuden suurimmista investoinneista tänä vuonna. Osakkeenomistajan tilipussiin tämä tulisi mitä todennäköisimmin tuomaan kasvua pitkälle tulevaisuuteen.

  • YLE maalittaa jälleen Nordeaa

    Kaikki varmaan muistavat kuinka jo reilu vuosi sitten YLE penkoi Panaman ja paratiisin papereita. Ennakkoon näitä ”kohupaljastuksia” markkinoitiin erittäin näkyvästi, ikäänkuin ne sisältäisivät jotain poikkeuksellista tietoa veronkiertäjistä. Toisin kuitenkin kävi, koko juttu oli täysi pannukakku ja kertoi lähinnä siitä kuinka vähän YLE:n toimittajat ymmärtävät esimerkiksi laillisen verosuunnittelun realiteeteista. Samalla tämä vaikutti olevan kohdistettu lokakampanja Nordeaa vastaan.

    Kaksi päivää sitten julkaistiin uutta tietoa koskien Putinin lähipiirin rahanpesua. YLE:n saamien tietojen mukaan rahaa on pesty Nordean tilien kautta noin 700 miljoonan euron edestä. Koska liettualaispankista vuodettua aineistoa on käyty läpi toimittajien kesken, minua ihmetyttää erityisesti se kuinka he ovat kyenneet arvioimaan millaisen rahan alkuperä on rikollisista lähteistä ja mikä vain tavallisesta veroparatiisirahasta eli kansainvälisestä verosuunnittelusta. Näissähän rahasiirtojen rakenne on hyvin samankaltainen, eli rahat siirtyvät veroparatiisin kautta kohdepankin tilille. Korvaani särähti kuinka ohjelmassa ei lainkaan todistettu, että raha olisi alunperin rikollisista lähteistä. Tämän todistamatta jättäminen vie jo pohjaa siltä väitteeltä, että kyse ylipäätään on rahanpesusta.

    Toinen seikka mikä mietityttää on se, että eiväthän toimittajat voi tietää millaisiin toimiin esimerkiksi Nordean sisällä on ryhdytty rahansiirtojen tutkimiseksi. Ja toisaalta Nordea on siinä mielessä ollut mediakohun kautta vaikeassa asemassa, sillä he eivät voi tietenkään kommentoida yksittäisiä tapauksia. Miksi YLE hyökkää näin voimakkaasti yksittäisen pankin kimppuun jälleen kerran varsinkin kun oletettavasti tiedetään ettei pankista voida kommentoida yksittäisten tapausten ja tutkimusten yksityiskohtia?

    Nordean konsernijohtaja Casper von Koskull vieraili A-Studiossa vastaamassa näihin ”uusiin” paljastuksiin. Nordea on panostanut lähes puoli miljardia euroa  edellisen reilun 3 vuoden aikana rahansiirtojen valvontaan ja palkannut 1500 henkilöä tutkimaan mahdollisia rahanpesutapauksia. Asia on siis otettu erittäin vakavasti jo useita vuosia, eikä näiden paljastusten myötä tullut konsernijohtajan mukaan esille mitään uutta.

    Vaikuttaa siltä, että YLE on varsin tarkoitushakuisesti maalittanut Nordeaa tämän tutkintansa aikana, jotta saataisiin kohua aikaan sekä jokin syntipukki nostettua esiin. Todellisuudessahan pankki ei koskaan pese rahaa vaan kyse on rikollisten suorittamista transanktioista joissa pankki on vain välikädessä. Kuten konsernijohtaja von Koskull sanoi, asiat ollaan kuitenkin otettu jo vuosikaudet tosissaan ja niihin on panostettu mittavat resurssit. Näin ollen YLE:n toiminta on jälleen kerran osoittautunut kohusta huolimatta pannukakuksi kuten edellisilläkin kerroilla. Pitäisikö YLE:n toimia kohtaan järjestää tutkinta koskien tahallista kurssimanipulaatiota, sillä Nordean osakekurssi painui näiden kohu-uutisten myötä pahimmillaan noin -5% pakkaselle, päätyen kuitenkin päivän päätteeksi noin -4 prosenttiin?

    Seuraavana päivänä kurssi kuitenkin avasi nousuun, ja nopeimmat ehtivätkin hyödyntää tämän tilanteen edukseen.

  • Jussi Halla-Ahon talousteesit

    Vaalikevät lähestyy ja puoluejohtajien Twitterit ovat käyneet jo kuumina. On lupailtu korotuksia eläkkeisiin, uutta vankempaa hoitajamitoitusta, lisäresursseja poliiseille ja milloin mitäkin. Talouskysymykset ovat jääneet hieman taka-alalle, ja juuri nämähän meitä sijoittajia kiinnostavat aivan erityisesti. Vasemmistopuolueiden kannan esimerkiksi sijoitustiliin voi hyvin arvata jo ennalta, mutta mitä tästä ajattelevat toisen laidan puolueet? Kokoomuksen kanta on luonnollisesti positiivinen, sillä Petteri Orpo toimi tällä hallituskaudella sijoitustilin kummisetänä. Keskustan kanta on hieman epäselvä, mutta entäpä Perussuomalaiset? Tähän saatiin juuri vastaus, sillä Perussuomalaisten johtaja Jussi Halla-Aho vieraili Nordnetin Rahapodissa haastateltavana. Tähän kirjoitukseen poimin pääkohdat tuosta keskustelusta nimenomaan koskien Halla-Ahon mietteitä keskeisistä talousasioista.

     

    Valtiontaloudessa Perussuomalaisten linja on kaikista muista puolueista poikkeava siten, että he pyrkivät toimimaan niin sanotusti ”suu säkkiä myöden.” Vain sellaista varallisuutta voidaan jakaa, jota on kassassa. Heidän mukaansa tulisi määritellä tarkemmin valtion ja kuntien perustoiminnot, koska nykyään varoja käytetään liikaa kansalaisia hyödyttämättömiin toimintoihin. Halla-Ahon mielestä on huolestuttavaa, että vaikka eletään nousukautta Suomi velkaantuu joka vuosi 1,5 miljardia euroa lisää. Toki hän ymmärtää ettei velka itsessään ole paha asia, mutta velanhoitokulut tulevat olemaan pois yhteiskunnan perustoiminnoista.

     

    Kun puhuttiin julkistalouden perustoimintojen priorisoinnista, mitä se sitten tarkoittaa? Halla-Aho nostaa esimerkiksi maahanmuuttajien kotouttamisen kustannukset, jotka ovat tähän mennessä olleet täysin hukkaan heitettyä rahaa. Paitsi tietenkin tässä bisneksessä mukana oleville firmoille. Varoja kotouttamiseen käytetään vuosittain noin 220 miljoonaa euroa, todella suuri summa siitä huolimatta että nyt eletään ”hullujen vuosien” jälkeen huomattavasti rauhallisempaa aikaa eikä siirtolaisia enää virtaa Suomeen junalasteittain kuten muutama vuosi sitten. Valtion perustehtäviin ei kuitenkaan kuulu toimia koko maailman sosiaalitoimistona varsinkin, kun otetaan huomioon että siirtolaiset tulevat muista turvallisista maista kuten Ruotsista.

     

    Viime viikkoina vaalikevään kuumentaman mediakohun sai aikaan liian alhainen hoitajamitoitus. Kaikkien puolueiden vaatima 0,7-hoitajamitoitus tulisi maksamaan noin 250 miljoonaa euroa vuodessa. Sattumalta summa on lähestulkoon samansuuruinen kuin tehottomaan kotouttamiseen käytetty raha. Tässä olisi selvästi yksi priorisoinnin paikka. Kotouttamisen ongelma on se, että sen onnistumisen laadulliseen mittaamiseen ei ole kunnollisia mittareita. Tällä hetkellä kotouttamista punnitaan vain sen mukaan kuinka paljon siihen saadaan upotettua varoja. Halla-Ahon mukaan kotouttamisongelmiin ei ole olemassa ratkaisua, sillä kotouttaminen ei ole onnistunut joidenkin maahanmuuttajaryhmien osalta yhdessäkään valtiossa. Ainoa tie säästöihin on vähentää maahanmuttoa. Pelkät vastaanottokustannukset ovat vuosittain noin 150 miljoonaa euroa siitäkin huolimatta, kuten edellä mainittiin että nyt eletään rauhallisempaa aikaa siirtolaisten suhteen.

     

    Suomessa viralliseksi totuudeksi on jossain vaiheessa tullut, että monikulttuurisuus on rikkaus. Tämä ei kuitenkaan Halla-Ahon mukaan pidä paikkaansa, Suomi ei tarvitse haittamaahanmuuttoa mihinkään. Valtion resurssit humanitääriseen apuun voidaan käyttää paljon tehokkaammin auttamalla suoraan kohdemaissa, esimerkiksi viemällä apua pakolaisleireille. Pakolaisen tullessa siirtolaisena Suomeen paremman elintason perässä vie hän resursseja moninkertaisesti.

     

    Valtion tulee pyrkiä kasvattamaan jakovarojaan sekä menoleikkauksin, että tukemalla yksityisen sektorin työllisyyttä. Valtio ja kunnat eivät voi luoda tuottavaa työtä, mutta ne saavat rahoituksensa tuottavan työn verotuksesta. Tässä on nähtävillä suuri ero verrattuna Vasemmistopuolueisiin. Vasemmisto pyrkii lääkitsemään tätä ilmiötä tulonsiirroilla ja verottamalla yhä ankaremmin tuottavaa työtä. Tämä ei ole toimiva konsti, sillä tukemalla yksityisen sektorin työllisyyttä julkinen talous paranee kahta kautta: sekä sosiaalimenojen vähentymisenä että verotulojen nousemisena.

     

    Syntyvyyden alentuminen ei Halla-Ahon mielestä ole niin suuri ongelma kuin siitä on julkisuudessa tehty. Missään ei ole määritelty kuinka monta suomalaista täytyy olla. Lyhyellä tähtäimellä suurten ikäluokkien eläköityminen on ongelma, mutta vastapainoisesti vähenevää työntekijämäärää kompensoi työn tuottavuuden jatkuva kasvu. Näin ollen yhden työntekijän tuottama työn arvo on suurempi kuin aikaisemmin ja esimerkiksi robotisaatio tulee lisäämään tätä myös jatkossa.

     

    Veikkauksen toimintaan Halla-Aho ottaa kielteisen kannan. Hän pitää kyseenalaisena tapaa, jolla Veikkaus mainostaa rahojen jäävän Suomeen ja ylipäätään uhkapelien markkinointi ei sovi valtionyhtiön tehtäviin. Koska Veikkaus rahastaa ihmisten ongelmilla, vähintä mitä voitaisiin tehdä olisi voittovarojen kohdentaminen paremmin peliongelmien hoitamiseen.

     

    Osakesäästötiliin Halla-Aho suhtautuu positiivisesti. Hän on itse sijoittanut arvometalleihin lähinnä suojatakseen pääomia inflaatiolta. Lisäksi hän mainitsee olevansa hyvin säästäväinen henkilö eivätkä hänen elämäntyylillään menot karkaa kovin suureksi. Hän ajaa muun muassa 12 vuotta vanhalla autolla.

     

    Lopputulemana voidaan pitää että Halla-Ahon talousteesit vaikuttavat varsin järkeviltä. Perussuomalaiset on profiloitumassa Suomen ainoaksi oikeistopuolueeksi, sillä nykyisen hallituskauden aikana niin Kokoomus, Keskusta kuin Sinisetkään eivät puuttuneet haittamaahanmuuton ongelmiin kuin vasta Oulun tapausten jälkimainingeissa. Jatkossa minua kiinnostaisi kuulla esimerkiksi Li Anderssonin mietteitä pääomatuloverotuksesta ja kuinka heidän kaavailemansa tuloluokat yhdistävä veromalli vaikuttaisi osinkotuloja saavan perusduunarin veroasteeseen. Entä näkeekö Antti Rinne ristiriitaa siinä, että samaan aikaan kun hän demonisoi sijoittajia saavat he vaalirahoitusta suomensisäisessä veroparatiisissa toimivilta ay-liikkeiltä? Toivottavasti puoluejohtajien sarja Rahapodissa saa jatkoa!

     

  • Pitääkö Norwegianilla lentävän olla nyt huolissaan?

    Lentoyhtiö Norwegian Air Shuttle on ollut viimeaikoina otsikoissa sen ajauduttua rahoituskriisiin. Viime vuoden viimeisellä kvartaalilla yhtiö teki 300 miljoonan euron tappion ja ilmoitti samalla aloittavansa lähes samansuuruisen osakeannin turvatakseen rahoituksensa. Luonnollisesti pörssikurssi on ottanut pahoin siipeensä näistä uutisista, mutta täytyykö myös lentolippuja ostaneiden matkustajien olla huolissaan?

     

    Norwegianin Boeing 737-lentokone laskeutumassa hakemaan uutta rahoitusta.

     

    Mielestäni ei, sillä Norwegian Air Shuttle on osakeannin lisäksi aloittanut aktiiviset toimet turvatakseen talouttaan. Uusien koneiden ostot laitettiin jäihin ja vanhempaa kalustoa on myös myyty. Lisäksi reittiverkostoa karsitaan. Taloussanomien mukaan yritysjärjestelyt ovat yhä mahdollisia, Norwegian Air Shuttle on uuden kalustonsa myötä liian houkutteleva ostokohde vakavaraisemmille lentoyhtiöille. Näin ollen on suhteellisen varmaa, että Norwegianin lennot lennetään jatkossakin sovitusti.

     

    Olennaista on kuitenkin, että asiakkat maksavat ostoksensa luottokortilla jolloin mahdolliset lentojen peruuntumiset menevät luottokunnan piikkiin. Ja mikäpä olisi parempi luottokortti näiden lentojen ostamiseen kuin tuttu ja turvallinen Bank Norwegianin luottokortti. Bank Norwegianista tulee huomata, että sen sidonnaisuudet lentoyhtiöön ovat sangen vähäiset. Lentoytiö Norwegian Air Shuttle omistaa Bank Norwegianista 16,4% osuuden. Pankkipuolen toiminnot ovat täten lentoyhtiön mahdollisesta konkurssista huolimatta turvattuja. Luonnollisesti mikäli sinulla on talletuksia Bank Norwegianissa, ovat ne vielä Norjan valtion suojarahaston turvaamia.

     

    Henkilökohtaisesti en siis ole huolissani Norwegianin nyt kohtaamista ongelmista. Lentoyhtiön sulautuminen toiseen yhtiöön on toki mahdollista, mutta tästä huolimatta sovitut lennot tullaan todennäköisesti lentämään sovittujen aikataulujen mukaisesti. Tämäkin skenaario tulisi käytäntöön vain ääritapauksessa, Norwegian Air Shuttlen saadessa rahoituksensa kuntoon tulee se jatkamaan ponnistelujaan kohti paranevaa kannattavuutta itsenäisenä yhtiönä. Näin ollen kerrytetyt Cashpointit ehtii käyttämään ja muuttamaan lentopisteet lentolipuiksi myös tulevaisuudessa.

     

    Kuten jotkut saattanevat muistaa, kävin viime syksynä ilmaismatkalla Puolan Krakovassa. Tällä hetkellä tililläni on yhä sen verran Cashpointseja, että tänäkin vuonna taidan lentopisteillä jonkinlaisen matkan suorittaa. En voi olla korostamatta sitä, että yhä tälläkin hetkellä Norwegianin luottokortti tarjoaa matkustavalle ihmiselle ilmaisen lounaan, ja jopa minunkin pienillä menoillani kortti mahdollistaa ilmaismatkailun vuosittain. Jos haluat lukea lisää kortin ominaisuuksista ja pisteiden kertymisestä, luethan vanhemman Norwegianin luottokorttia käsittelevän kirjoitukseni.

     

    Cashpoint-saldoni tällä hetkellä. Määrä vastaa tämän päivän kurssillä noin 238 euroa.

     

    Mikäli haluat inspiraatiota tai vinkkejä mihin lentää, kannattaa tarkistaa koodaamani sivusto Lentobotti. Lentobotin idea on, että tietokone suorittaa ympäri vuoden lentohakuja ja listaa sivuille halvimmat löytämänsä hinnat. Näin ollen sivuilta löytyvät tarjoukset ovat aina ajantasaisia. Kohteiden lisäksi se näyttää kohteessa vallitsevat sääolosuhteet. Amerikan kohteissa Lentobotti osaa myös ehdottaa NHL- tai NBA-lippuja mikäli näitä pelataan kohdekaupungissa ja ne sattuvat osumaan loman kohdalle. Tulevaisuudessa tarkoituksena olisi laajentaa tapahtumatarjontaa niin kotimaassa kuin maailmallakin esimerkiksi konsertteihin.

  • Fellow Financelta vahvaa suorittamista

    Kuten jotkut saattavat muistaa, osallistuin maksimerkintämisummalla Fellow Financen osakeantiin viime vuoden lopulla. Sain tuolloin osakkeita 529 kappaletta ja niiden arvo on tätä kirjoittaessa 4 153 euroa. Antiin osallistumisen jälkeen en ole osakkeita lisännyt, vaikka kurssi on tälläkin hetkellä lähes listautumishinnan tasolla. Päälimmäiset syyt osallistua antiin olivat siinä, että näen yhtiön bisneksen mielenkiintoisena. He tarjoavat rahoitusalustan jota käyttävät sekä sijoittajat että lainaajat, yhtiö itse ottaa provikat välistä. Liiketoiminta kuulostaa vähäriskiseltä ja helposti skaalautuvalta, ja yhtiö onkin valloittamassa jatkuvasti uusia kansainvälisiä markkinoita. Edellisiä laajentumisia ovat olleet esimerkiksi Ruotsi, Saksa ja tammikuussa avattu Tanska. Oheisella videolla Fellow Financen toimitusjohtaja Jouni Hintikka kertoo yhtiön viimeisimmistä kuulumisista.

     

     

    Fellow Finance julkaisi tuoreessa tilinpäätösraportissaan vakuuttavat kasvuluvut. Vuonna 2018 liikevaihto kasvoi 38,2% 12 miljoonaan euroon(8,7 miljoonaa vuonna 2017). Liikevoitto puolestaan kasvoi 34,7% 3,4 miljoonaan(2,5 miljoonaa euroa). Oikaistu osakekohtainen tulos kasvoi 0,28 euroon aikaisemmasta 0,19 eurosta. Kasvua kertyi täten mukavat 47,3%. Tällä tuloksella Fellow Financen P/E-kerroin on 28. Koska yhtiö kasvaa näin voimakkaasti, hinnoittelu kuulostaa järkevältä.

    Osinkoa ehdotetaan maksettavaksi 0,04 euroa osakkeelta, joka tarkoittaa efektiivisenä osinkona nykykurssille noin 0,5%. Parempi kuin ei mitään, mutta tietysti yhtiön kasvaessa voimakkaasti on luonnollista, ettei se jaa tässä vaiheessa varojaan ulos enempää. Yhtiö kykenee tällä hetkellä luomaan pääomille paljon enemmän arvoa pitämällä ne liiketoiminnan kehittämisessä.

    Tälle vuodelle yhtiön tavoitteena on kasvattaa liikevaihtoa yli 30% ja oikaistun liikevoiton odotetaan kasvavan vuodesta 2018. Oletettavasti tarkempaa liikevoittotavoitetta ei annettu, sillä kasvupanostusten määrää eri markkinoilla on hyvin vaikeaa ennakoida.

    Suurin riski Fellow Financen tulevaisuudelle piileekin siinä, mikäli kansainvälinen kasvu epäonnistuisi. Syitä voi olla monia, esimerkiksi globaalin talouden sakkaaminen voisi laittaa vertaislainahanat kiinni. Samoin itse vertaislaina-alustasta löytyvä haavoittuvuus voisi olla pahimmillaan tuhoisaa. Blogini kommenttiosiossa on raportoitu alustan muutamista ongelmista muun muassa viiveistä varojen takaisinmaksussa, mutta ainakaan vielä toistaiseksi niistä ei ole noussut suurempaa haloota.

    Jatkan tyytyväisenä Fellow Financen omistajana ja seuraan kasvutarinan sekä lainavolyymien edistymistä. Kovempaa tuloskasvua on odotettavissa vasta vuoden 2020 jälkeen, kun uusilla kasvumarkkinoilla aletaan laajentamaan tarjottavaa tuotepalettia. Sijoittajalta vaaditaankin siis vielä kärsivällisyyttä. Tällä hetkellä askelmerkit näyttävät lupaavilta.

  • Nordean tilinpäätös 2018

    Nordea on kivunnut suomalaisten omistetuimmaksi osakkeeksi ohi Nokian. Nordeassa sijoittajia houkuttelevat luonnollisesti laskeneen kurssin lisäksi korkea osinkotaso sekä lupaukset osinkokasvun jatkosta. Viime vuosina tuloskehitys ei ole ollut sillä tasolla millä Nordean johto sekä suurin omistaja Sampo haluaisi sen olevan. Tästä syystä osakekurssi on tällä hetkellä samalla tasolla kuin se oli esimerkiksi vielä vuonna 2016. Tapahtuiko käänne parempaan viime vuonna? Mennäänpä raportin kimppuun, seuraavassa viimeisen kvartaalin luvut:

     

    Q4/2018 Q4/2017 Muutos
    Rahoituskate 1126 1109 +2%
    Liikevaihto 2103 2228 -6 %
    Liikevoitto 689 796 -13 %
    Luottotappiot -30 -71 -58 %
    EPS 0,12 0,15 -20 %
    ROE% 6,10 % 7,70 %

     

    Rahoituskate, eli peruspankkitoiminnasta saatavat tuotot kasvoivat. Kuten tiedämme, vuoden viimeinen kvartaali ei ollut optimaalinen varainhoidosta saatavien tuottojen kannalta pörssien laskettua voimakkaasti. Tästä syystä varallisuudenhoidon palkkiotuotot laskivat noin 14 prosenttia. Lukuunottamatta parantunutta rahoituskatetta sekä pienentyviä luottotappioita, oli viimeinen kvartaali kaikilta osin heikompi kuin vuonna 2017.

    Koko vuoden vastaavat luvut puolestaan näyttävät seuraavanlaisilta:

     

    2018 2017 Muutos
    Rahoituskate 4324 4666 -7%
    Liikevaihto 9005 9469 -5 %
    Liikevoitto 3953 3998 -1 %
    Luottotappiot -173 -369 -53 %
    EPS 0,76 0,75 +1,3%
    ROE% 9,70 % 9,50 %
    Osinko 0,69 0,68 +1,5%

     

    Koko vuoden suoritus näyttää sen sijaan paremmalta. Vaikka liikevaihto ja liikevoitto kutistuivat aavistuksen, Nordea onnistui kasvattamaan osakekohtaista tulostaan sentillä. Kustannussäästöt alkavat purra, ja tulevaisuuden näkymissä kustannussäästöjä korostettiinkin useaan otteeseen. Oman pääoman tuottoprosentti kohosi myös hieman. Osinkoa ehdotetaan maksettavaksi 0,69 euroa, joka on peräti 90,7% koko vuoden tuloksesta. Efektiivisenä osinkoprosenttina nykykurssille tämä tekee peräti noin 8,6%. Koska Nordean johto on viestittänyt pyrkimyksestään kasvavaan osinkoon, täytyy heillä olla luottoa kustannussäästöjen tuomaan merkittävämpään tulosparannukseen jatkossa. Muutoin on riskinä, että osingonjakosuhde nousee epäterveen korkealle.

    Konsernijohtaja Casper von Koskull viestittääkin kulujen jäävän tänä vuonna alemmalle tasolle verrattuna vuoteen 2018. Tarkempaa tavoitehaarukkaa kulujen karsimiselle ei tälle vuodelle tullut, mutta vuonna 2021 kulujen odotetaan olevan 3 prosenttia pienemmät kuin vuonna 2018. Kassavirtaperusteisten kokonaiskulujen ennakoidaan vuonna 2021 olevan 5-10 prosenttia viime vuotta pienemmät.

    Mielestäni Nordean tulos koko vuodelta oli positiivinen verrattaessa vallitsevaan odotustasoon. Markkinat olivat ehtineet hinnoitella jo paljon negatiivista Nordean kurssiin. Nordean oma pääoma per osake on 8,15 euroa ja osakekurssi tätä kirjoittaessa 8,04 euroa. Nordean osakkeen hinnassa saa siis tällä hetkellä ostettua ilmaista pääomaa 11 senttiä sekä liiketoiminnan kaupan päälle! Ei huono, sanoisi Jorma Uotinen?

    Ainakin tämän vuoden ensimmäisen kvartaalin aikana voi ennakoida varallisuudenhoidon palkkiotuottojen olevan jälleen kasvussa markkinatilanteen vakauduttua ja pörssien palattua kasvu-uralle. Koska myös pankin rahoituskate osoitti viimeisellä kvartaalilla kasvulukemia, voisi tämän trendin odottaa jatkuvan myös peruspankkitoiminnoissa. Nordeassa aiotaan panostaa muun muassa asiakaspalveluun tällä sektorilla, lisäksi suurasiakkaiden uudet palveluverkostot sekä asuntolainavolyymien uuteen nousuun tähtäävät selkeät suunnitelmat vahvistanevat rahoituskatetta entisestään.

    Mittava IT-investointi on yhä menossa ja osaltaan kasvattaa kuluja, toteuduttuaan tästä tulee kuitenkin merkittäviä säästöjä. Samoin suurtietokoneiden ylläpidon ulkoistus IBM:lle tukee säästötavoitteita. Nordea pyrkii tekemään tuotteistaan ja palveluistaan entistä yhtenäisempiä ja hyödyntää näin mittakaavaetuja yhdistämällä konsernin yhteisiä yksikköjä, kuten kansainvälisiä toimintoja ja palveluja. Säästöt ovat nyt päivän sana, ja säästötavoitteita on sparraamassa tietysti myös uusi suuromistaja eli Cevianin Christer Gardell.

    Gardell mainitsi aikaisemmin, että Nordean tulisi vuoteen 2021 mennessä pyrkiä karsimaan kulujaan 4,4 miljardiin euroon. Vuonna 2018 kulut olivat 4,738 miljardia euroa. Matkaa Gradellin tavoitteeseen jää vielä noin 7,6 prosenttia. Sparraamista tarvitaan siis jatkossakin, sillä kuten aikaisemmin mainitsin von Koskull odottaa kokonaiskulujen olevan 2021 noin 3 prosenttia viime vuotta pienemmät.

    Omalta osaltani voin todeta että osakkeiden holdaus salkussani jatkuu. Mikäli Nordea onnistuu tavoitteessaan kasvattaa asiakaspalvelun laatua samalla kun se toteuttaa kustannussäästöjä, on tässä käsillä mielestäni loistava paketti. Osinkotaso sekä markkinaolosuhteet tukevat osakekurssia jatkossa. Kohti ensimmäisen kvartaalin tulosjulkistusta mennään pitkästä aikaa hieman positiivisemmissa merkeissä.