Halvalla suuromistajaksi

Näin yhtiökokouskauden keskellä melko useassa kokouksessa näytetään lista suurimmista osakkeenomistajista. Pörssiyhtiön johdon olisi hyvä löytyä tältä listalta, sillä silloin pienomistajakin voi olla varma että yhtiötä hoidetaan tarkasti koska johdon omatkin rahat ovat pelissä. Useimpien yhtiöiden kohdalla tälle listalle ei pääse ilman miljoonaomistusta.

Oletko koskaan miettinyt, mitkä ovat ne yhtiöt joiden top 20-listalle pääsee pienimmällä varallisuudella? Tutkin asiaa ja koostin tutkimuksistani pienen aineiston. Tällainen tieto on tistysti täysin viihteellistä, mutta voihan sillä herättää kiinnostusta esimerkiksi kesän sukujuhlissa mainitsemalla, että on pörssiyhtiön suurimpien omistajien joukossa. 🙂

Luonnollisesti kaikkein epälikvideimmät omistajalistat löytyvät senttiosakkeiden joukosta. Tässä kokoamani lista pienimmästä suurimpaan, tiedot kerätty tänään 11.4.2018:

Pienimmällä pääomalla suurimpien omistajien listalle pääsee sijoittamalla aurinkoteknologiayhtiö Valoeen. Tämä onnistuisi teoriassa lähes jokaiselta tuulipukusijoittajalta, sillä vaadittava pääoma jää alle 16 500 euron. Samoin on asian laita myös koulutuskonserni Sopranon kohdalla, jonka suurimpien omistajien listalle riittää vielä noin 23 000 euron panostus. Tämän jälkeen vaadittavat summat nousevat jo melko voimakkaasti rivikansalaisen ulottumattomiin.

Teoriassa asia olisi näin yksinkertainen, mutta käytännössä näiden senttiyhtiöiden tarjonta asettaisi todennäköisesti kapuloita rattaisiin. Esimerkiksi tiistaina Valoen osakkeen vaihto oli koko päivän osalta noin 10 000 euron luokkaa. Tämä tarkoittaisi sitä, että mikäli osaketta haluaisi ostaa vaadittavan reilun 16 000 euron edestä, tämä vastaisi kutakuinkin kahden päivän normaali vaihtoa. Mikäli koko potin laittaisi ostolaidalle, todennäköisyys hintojen nopealle nousulle olisi hyvin todennäköisiä. Sopranon päivän vaihdon kokonaisarvo oli sen sijaan vaatimattomat 1980 euroa. Tästä voi nopeasti päätellä, että osaketta ei kovin nopeasti kykene haalimaan ilman hintojen karkaamista korkeammille tasoille. Käytännössä ainoa vaihtoehto olisi asettaa pilkki hieman myyntihintaa alemmas, ja odotella mikäli myyjä tarttuisi joskus syöttiin. Tällöinkin haaviin jäävät osakemäärät olisivat todennäköisesti niin pieniä, että maksettavat välityspalkkiot ajaisivat sijoittajan vararikkoon ennen kuin vaadittava osakemäärä olisi salkussa.

Senttiosakkeet hämäävät usein osakemarkkinoita vähemmän seuraavia. Halpa yksikköhinta ei kuitenkaan tarkoita, että osakkeen arvostus olisi halpa. Päin vastoin, sille on useimmiten hyvä syy miksi yhtiö on ajautunut senttiluokkaan ja sielläkin unohduksiin, lähes kokonaan vaille kaupankäyntiä. Tällaisen yhtiön onnistuessa kunnolla luomaan jonkin innovaation tai edes saamalla tuloksensa krooniselle kasvu-uralle voi arvonnousu olla salamannopeaa.

Omat kokemukseni tästä perustuvat aikoinaan entiseen senttiyhtiöön Revenio Groupiin, jota ensimmäisen kerran haalin salkkuuni hieman reilun 60 sentin hintaan ennen kuin yhtiö alkoi keskittymään ainoastaan terveysteknologiaan. Myöhemmin osakkeita yhdisteltiin siten, että omistukseni arvo vastasi 6 euroa, ja osake nousi tällä liikkeellä pois senttikerhosta. Arvonnousua on tullut kuitenkin tätä kirjoittaessa noin 600 prosenttia vuosien saatossa. Kuten salkkuni Revenio-omistusten keskihinnasta voi huomata, ostoeräni oli tuolloin valitettavan pieni.

Onko sinulla tarinoita senttiosakkeisiin sijoittamisesta? Toivoisin, että kirjoittaisit aiheesta kommentin.