Tag: hybridi

Pistokehybridillä merkittäviä säästöjä

Moni autoilija pohtii kuinka autoilun kustannuksia voisi alentaa. Polttoaineet ovat Suomessa pahoin verotettuja ja ajoneuvoverotkin nousevat vuosi vuodelta. Kiristyvän ajoneuvoveron tarkoitus on kääntää ihmisten katseita kohti vähäpäästöisempiä vaihtoehtoja. Hybridiautojen suosio kasvaa nyt kovaa vauhtia, ja lähestulkoon jokaisesta automallista on tätä nykyä saatavilla hybridiversio. Täyssähköautojen yleistyminen sen sijaan näyttää vievän vielä aikaa. Tähän on varmasti suurena syynä autojen korkeampi hinta sekä valikoiman puute. Muistanette kuinka mekin testasimme viime talvena Tesla Model S:n. Entäpä auto jossa on molemmat, sekä latausmahdollisuus että bensiinimoottori toimintasäteen kasvattamiseksi? Otimme tällä kertaa testiin yhden halvimmista mahdollisista vaihtoehdoista tätä tarvetta täyttämään, Opel Amperan.

Opel Ampera on plug-in hybridi, eli sen akustoon voi ladata virtaa noin 70km matkaa varten esimerkiksi kotipistokkeesta. Jos vaaditaan pidempää toimintasädettä, käynnistää auto 1,4 litran bensiinimoottorin jota käytetään aggregaatin tapaan. Moottori ei siis ole suoraan yhteydessä vetäviin pyöriin. Akuston kapasiteetti on noin 16kWh(josta käytettävissä noin 10kWh) ja bensiinitankkiin sopii menovettä 35 litraa. Valmistajan mukaan yhdistetty ajomatka molempia käyttäen on noin 600km. Tehoa löytyy 150 hevosvoimaa ja vääntöä 370 Nm, Amperalla ei takuulla jää muiden jalkoihin.

 

Opel Ampera.

 

Amperakaan ei ole ollut uutena halpa, sen lähtöhinnat liikkuivat yli 40 000 eurossa. Oletettavasti hinta sekä uusi ja vieras tekniikka vaikutti siihen ettei autosta ainakaan Suomessa tullut koskaan mikään varsinainen myyntimenestys. Tällä hetkellä autojen hinnat ovat kuitenkin tulleet jo houkuttelevan alhaiselle tasolle. Hyviä yksilöitä alkaa löytymään jo hieman reilulla 15 000 eurolla. Myös tämä koeajamamme auto oli tässä hintaluokassa, ja sillä oli ajettu juuri 100 000km. Mitä tällä hinnalla sitten saa?

Koeajon perusteella täyteen ladattuna Amperalla pääsee suhteellisen helposti luvatut noin 70 kilometriä varsinkin kaupunkiajossa. Fysiikan lakien mukaan, mitä kovempaa ajaa sen lyhyemmän matkan pääsee ilmanvastuksen noustessa. 10A virralla auton akun latasi tyhjästä täyteen noin 5,5 tunnissa. Auto tuntuu erittäin pirteältä ja portaaton voimalinja sekä sähkömoottorin välitön vääntö tuntuvat miellyttäviltä. Alusta on mukavan napakka. Auton ulkonäkö jakaa varmasti mielipiteitä, omaan silmääni se on futuristisen komea.

 

Amperan kulutustiedot koeajolenkin varrella.

 

Moitteen sanat tulevat etenkin takatiloista. Takapenkkejä on akuston viemän tilan vuoksi vain kaksi, ja kattolinjan vuoksi jopa pienikokoiset naishenkilöt valittivat pään kopsumista ovenpieliin. Peräluukku on melko pieni ja tavarat tulee lastata korkean kynnyksen yli. Näkyvyyttä etuistuimilta rajoittavat etenkin paksut A-pilarit. Nahkapenkit tuntuivat hiostavan selkää vaikka enää ei varsinaisia hellepäiviä ollutkaan, penkkien viilennys ei olisi pahitteeksi.

Usein kun puhutaan täyssähköautoista on ensimmäinen vasta-argumentti ettei sillä tee mitään ellei pääse vähintään 500km yhdellä latauksella.(Näin pitkiä matkojahan usein ajetaan kertaakaan pysähtymättä?) Väittäisin silti, että jopa tämän Amperankin akkukapasiteetti riittää useimpien työmatka- ja arkiajoihin. Keskivertosuomalaisen työmatkahan on vain noin 14 kilometriä. Parhaimmassa tapauksessa polttoainekulut saisi nipistettyä lähes nollaan, mikäli työnantaja tarjoaisi latausmahdollisuuden. Vaikka autoa lataisi kotona, säästää polttoainekuluissa silti huomattavasti verrattuna tavalliseen polttomoottoriajoneuvoon. On kuitenkin sanottava, että Ampera on melko janoinen mikäli ajelee bensiinimoottorin avustamana. Kaupunkiajossa lukemat nousivat nopeasti jopa reiluun 7 litran lukemiin. Reilun 1700 kilon omamassa näyttelee tässä suurta roolia.

Sähköistä ajoa luvassa vielä 60 kilometriä.

 

Pistokehybridin etu verrattuna täyssähköön tulee siinä, että ajaessa ei tarvitse hermoilla riittääkö akku varmasti kotiin tai latauspisteelle. Myöskään viallinen tai ruuhkainen latausasema ei pysäytä matkantekoa. Sähköautojen yleistyessä juuri asemien ruuhkaisuus toisi merkittävän riskin jouhevalle matkanteolle. Latausasemaverkoston onkin syytä tulevaisuudessa laajentua sähköautokannan tahdissa. Muistan Teslan koeajosta sen, että varsinkin kun ajoimme talvisaikaan tuli reittejä suunniteltua tavallista huolellisemmin, jotta pystyimme varmistamaan akun riittävyyden seuraavalle latauspisteelle. Amperalla voi ajaa huolettomammin, tosin matka-ajossa akun kapasiteetti onkin nopeasti käytetty.

Täyssähköauton ongelma on tällä hetkellä se, että niillä ajavat vain innokkaimmat pioneerit sillä niiden kalleuden vuoksi niistä ei millään laskelmilla saa taloudellisesti kannattavia(Korjatkaa jos olen väärässä). Autojen korkea hankintahinta kuolettaa säästyvät polttoainekustannukset. Aivan toinen tarina on tällainen hankintahinnaltaan noin 15 000 euron nurkissa liikkuva pistokehybridi. Ajomäärästä riippuen voisi jopa olla mahdollista kuolettaa auton ostohinta säästyneillä polttoainekustannuksilla. Tämä tietysti edellyttää sitä, että pääosa ajoista tehdään sähköisesti.

Akun täyteen lataaminen maksanee tällä hetkellä karkeasti noin euron verran. Tällä ajomatkaa kertyy noin 70 kilometriä, joten polttoainekustannukset sadalle kilometrille ovat noin 1,43 euroa. Eilisen keskihinnalla 95E10-bensiini maksoi 1,569 euroa per litra. Jos oletetaan keskiverto bensiiniauton yhdistetyksi kulutukseksi noin 6 litraa, tulevat kustannukset sadalle kilometrille olemaan noin 9,41 euroa. Pistokehybridillä ajaminen on tämän esimerkin mukaan noin 6,5-kertaa halvempaa ja selvää säästöä kertyisi ideaalitapauksessa noin kahdeksan euroa sadalle kilometrille. Tämän täysin teoreettisen esimerkin perusteella 10 000km vuodessa ajava säästäisi vuodessa 800 euroa ja 20 000km ajava 1600 euroa. Kovin paljon enemmän ajavalle Ampera ei sitten olisikaan enää niin hyvä vaihtoehto, sillä akkukapasiteetti jää liian pieneksi keskimääräiseen päivämatkaan nähden.

Teoriassa 20 000 kilometriä vuodessa ajava voisi siis säästää Amperan ostohinnan polttoainekustannuksilla hieman reilussa 9 vuodessa. Laskelmieni tarkkuuteen vaikuttaa muun muassa talven ankaruus, talvihan tunnetusti kutistaa sähköistä toimintasädettä, sekä joissain tapauksissa pakottaa polttomoottorin käyntiin matkustamon lämmityksen turvaamiseksi lisäten samalla hiukan polttoainekustannuksia. Valmistajan mukaan Amperalla pääsee talvellakin vähintään 40km sähköllä.

Koeajon perusteella olen melko vakuuttunut Opel Amperasta ja voisin sellaista harkita itselleni esimerkiksi työautoksi ja kauppakassiksi. Perhekäyttöön auto ei tilojensa vuoksi sovellu. Autolla ajaminen on jopa sen verran edullista, että osakesäästäjälläkin olisi varaa ajella huvikseen. 🙂

Mitä mieltä sinä olet pistokehybrideistä / täyssähköautoista?

Keliber ja litium

Edellisessä blogissa kirjoitin Outokummusta ja sivusin jutussa Kemin kaivosta. Jatkoin menneenä viikonloppuna kaivosteemalla. Kävin maakuntakierroksella ja matkan varrelle osui Kaustinen. Mutta miten Kaustinen ja kaivostoiminta liittyvät toisiinsa?

Toholammintien varrella olevat kyltit johdattavat Keliberiin.

 

Matkan varrella huomasin kyltissä tutun nimen, Keliberin, jonka spodumeenikaivosta sekä litiumkarbonaattirikastamoa ollaan perustamassa paikkakunnalle. Vielä toistaiseksi tiedonnälkaiselle tuulipuvulle nähtävää oli melko vähän, sillä kaivokselle on vasta haettu ympäristölupaa huhtikuun lopussa. Ainoat nähtävyydet olivat pari hallia, joiden seinää koristi Keliberin logo. Yhtiön litiumkemiantehdas on tulossa noin 50 kilometrin päähän Kokkolan teollisuusalueelle.

Keliber on ollut paljon otsikoissa liittyen suurimman omistajan Nordic Miningin mahdolliseen luopumiseen 22% omistuksestaan yhtiössä. Tämä voisi mahdollistaa myös meidän piensijoittajien hyppäämisen mukaan suoriksi osakkeenomistajiksi, tällä hetkellähän piensijoittajille ainoa tapa omistaa Keliberiä on omistaa sitä Nordic Miningin kautta. Nordic Mining ASA:n lisäksi muita suurimpia omistajia ovat muun muassa Tesi Industrial Management Oy eli Suomen Teollisuussijoitus. Listalta löytyy myös muutamia yksityissijoittajia, jotka pääsivät mukaan edellisessä suunnatussa osakeannissa. On kuitenkin selvää, että mikäli kaivokselle saadaan rakennuslupa, vaaditaan siihen tavalla tai toisella massiivisesti uutta rahoitusta noin 170 miljoonaa. Tällöin yhtenä vaihtoehtona yhtiö saattaisi listautua pörssiin.

Miksi Keliber voisi olla hyvä sijoitus? Maailman litiumin kysynnän on ennustettu kääntyvän roimaan kasvuun jo lähitulevaisuudessa muun muassa sähköisen liikenteen yleistyessä. Sähköautojen sekä hybridiautojen akuissa käytetään litiumia, tämän lisäksi käyttökohteita ovat esimerkiksi pienelektroniikan akut. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan litiumin nykyinen maailmanlaajuinen tuotantomäärä tulee 21-kertaistaa vuoteen 2040 mennessä, jotta sillä voitaisiin tyydyttää pelkästään liikenteen akkujen vaatiman litiumin määrä. Tätä näkemystä tukee esimerkiksi Tesla, joka on kaavaillut uuden akkutehtaan perustamista Eurooppaan. Yhtenä mahdollisena kohteena mainittiin Vaasa.

Raaka-aineen kysynnän kasvaessa luonnollisesti hinnoilla on tapana nousta. Seuraavassa on esitetty litiumin hintakehitystä kuvaava käyrä indeksinä lähimenneisyydestä sekä vuotuinen tonnihinta viime vuosilta:

Litiumin hinnan kehitys. Lähde Tradingeconomics.

 

 

Litiumin hinta viime vuosina. Lähde Metalary.

 

Litiumin kaikkien aikojen korkein hinta ajoittui tämän vuoden tammikuulle. Sen jälkeen hinnat ovat hieman tasaantuneet. Keliberin suorittamien kannattavuuslaskelmien mukaan litiumkarbonaatin tuotantohinta on kaivoksen avautuessa noin 4000–5000 dollaria tonnia kohden. Tämä tarkoittaisi sitä, että suunnitelmien onnistuessa kaivos tulisi olemaan huippukannattava.

Tällaisiin uusiin kaivoshankkeisiin sisältyy toki aina riskinsä, kuten huomattiin esimerkiksi Talvivaaran tapauksessa. Sijoittajille on sijoituspäätöksen tueksi tarjolla vain laskelmat joihin voi tukeutua. Keliberin tekemä kannattavuusselvitys eri skenaarioineen on kuitenkin todella kattava. Uuteen kaivostoimintaan sijoittavan tulee uskoa projektin etenemiseen suunnitellusti ilman suurempia yllätyksiä tai viiveitä kaivostoiminnan aloittamisessa. Tällaisen sattuessa eteen on mahdollista, että omistajien kukkarolla jouduttaisiin käymään uudelleen.

Itsekin sähköautoilevana tuulipukuna voisin jokusen roposen sijoittaa Keliberin antiin mikäli sellainen mahdollisuus jossain vaiheessa tulee eteen.