Tag: kannattavuus

Kauppasodan laineet lyövät metsäyhtiöihin

Kauppasodan tiivistyessä metsäyhtiöiden osakkeet ovat vuoden takaiseen noteeraukseensa verrattuna laskeneet roimasti. Pörssin parhaimmat aletarjoukset ovat nyt jopa liki -60%. Ajattelin hieman tutkia muutamien tunnuslukujen kautta, missä nyt mennään pörssimme kolmen kovan eli UPM:n, Stora Enson sekä Metsä Boardin kohdalla. Samalla vertaan yhtiöiden nykyhintaa niiden viiden vuoden keskimääräiseen kannattavuuteen, jotta niiden vallitsevasta arvostustasosta saa paremman kuvan.

UPM

Viime vuosien vahvin peluri metsäyhtiöistämme on ollut eittämättä UPM. Yhtiön voittokulku on jatkunut jo 12 kvartaalia putkeen, mutta nyt markkinat ennustavat myös UPM:lle taantumuksen aikoja. Jos katsomme puhtaasti yhtiön kurssitason muutoksia, on se laskenut edellisten kolmen kuukauden aikana -18,29% sekä vuodessa -28,40%. Tätä kirjoittaessa kurssi on 22,34€ ja P/E-luku 8,09, P/B-luku 1,23 sekä osinkotuottoprosentti tämän vuoden osingonjaolla 5,8%.

Kuten nähdään, kertoimet viestivät hyvin maltillisesta arvostuksesta. UPM on hinnoiteltu enää hieman yli tasearvonsa. Tämä tarkoittaa sitä, että yhtiön oman kannattavuuden odotetaan hiipuvan metsäyhtiöille historiallisesti tuttuihin lukuihin eli yksinumeroisiin lukemiin. Liukuvan 12 kuukauden oman pääoman tuotto on ollut 12,8%. UPM odottaa markkinoilta tälle vuodelle vielä  varovaista talouskasvua, mutta samalla sellun hintojen odotetaan olevan alemmat. Toki näkymissä tälle vuodelle mainitaan myös kauppasodan mahdollisesti mukanaan tuomat riskit.

Mikäli kauppasodan uhka eskaloituisi rankemmin ja heijastuisi esimerkiksi sellumarkkinoille, voidaan näitä kertoimia pitää tällä hetkellä aivan perusteltuina. Ensimmäisen kvartaalin tulos oli kuitenkin lähes identtinen viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna, joten vielä mitään katastrofaalista ei ole tapahtunut. Toki poliittinen ilmapiiri kauppasodan tiimoilta tuntuu hieman kiristyneen viime aikoina, joten epävarmuus on vielä noistakin ajoista kasvanut.

Jos kuvitellaan tilanne, että UPM:n kannattavuus hiipuu nykytasostaan sen edellisten viiden vuoden keskiarvolukemaan 11,67%, se enteilisi osakekohtaisen tuloksen olevan noin 2,11 euroa. Tämä tarkoittaisi P/E-luvuksi 10,5 mikä ei kuulosta aivan mahdottomalta hinnoittelulta. Olennaista on seurata mihin suuntaan tulos kehittyy lähikvartaalien aikana.

Stora Enso

Stora Enson kurssikehitys on ollut vielä UPM:ääkin karumpaa. Viimeiseltä kolmelta kuukaudelta laskua on kertynyt -23,14% ja viimeisen vuoden ajalta noin -46%. Vuodessa kurssiarvosta on siis leikattu pois liki puolet. Tunnusluvut Stora Ensolle ovat P/E 8, P/B 1,13, osinkotuottoprosentti 5,2%. Kirjoitushetkellä kurssi on 9,39 euroa.

Tasepohjaisesti Stora Enso on arvostettu hieman UPM:ää alemmas, mutta melko lailla samanlaista hinnoittelua on nähtävillä vieläpä lähes identtisin luvuin. Ja miksipä ei olisi, Stora Ensoa koskevat täysin samanlaiset riskit kuin muitakin metsätoimijoita. Lisänä soppaan on Oulun investointi, jonka yhtiö varmisti eilen. Tämä tarkoittaa sitä, että Oulun tehtaan osalta liikevaihto laskee huomattavasti, mutta kannattavuuden odotetaan paranevan. Uuden kartonkilinjan ylösajo täyteen kapasiteettiin voi viedä jopa neljä vuotta, joten tämä lisää osaltaan riskiä tulospettymyksille.

Tämän vuoden ensimmäinen kvartaali oli Stora Enson osalta todella pehmeä. Ainoastaan liikevaihto osoitti kasvua, osakekohtainen tulos laski peräti -16% vuoden takaisesta vastaavasta ajankohdasta. Kokonaisuudessaan yhtiö odottaa tämän vuoden olevan samanlainen kuin vuosi 2018, ellei markkinatilanne olennaisesti muutu.

Stora Enson kannattavuus on viimeisen vuoden aikana ollut hieman UPM:ää parempi ollen 15%. Ensimmäisellä kvartaalilla osakekohtainen tulos kuitenkin pieneni vuoden takaiseen noteeraukseen verrattuna. Jos kuvitellaan Stora Enson kannattavuuden laskevan sen edellisten viiden vuoden keskiarvolukemaan 10,65%, olisi osakekohtainen tulos tältä vuodelta noin 0,88 euroa ja P/E-kerroin noin 10,7. Tämäkään ei kuulosta kovin kalliilta, ellei kauppasodan uhka eskaloidu rajummin.

Metsä Board

Kovin laskija metsäyhtiöistämme on ollut Metsä Board. Laskua on kertynyt viimeisten 3kk aikana -35% sekä vuoden aikajänteellä huimat -59%. Metsä Boardin luvut viime vuoden tuloksella ovat P/E 7, P/B 1,12 ja osinkotuottoprosentti 7%. Yhtiön osakekurssi on tätä kirjoittaessa 4,06 euroa.

Eniten sijoittajien luottamus on kadonnut siis juuri Metsä Boardin kohdalla. Oletettavasti tämä johtuu muun muassa yhtiön suurten suunnitelmien aiheuttamasta epävarmuudesta. Yhtiö aikoo investoida Kemiin uuden biotuotetehtaan, josta tulisi kokoluokaltaan vastaava kuin Äänekosken miljardilaitos. Suurinvestointi yhdistettynä samanaikaiseen taloustaantumaan ei olisi kaikkein paras kombinaatio.

Ensimmäisen kvartaalin luvut olivat kuitenkin vielä varsin hyvät. Niin liikevaihto kuin tuloskin olivat kasvussa. Samassa yhteydessä annetun ohjeistuksen mukaan Metsä Boardin vertailukelpoisen liiketuloksen arvioidaan toisella kvartaalilla kuitenkin heikkenevän ensimmäisestä neljänneksestä.

Metsä Boardin kannattavuus edellisten 5 vuoden ajalta on ollut 12,56%. Jos jälleen oletamme kannattavuuden säilyvän tuolla tasolla, osakekohtaista tulosta voisi odottaa tältä vuodelta 0,45 euroa. P/E-luku olisi täten 9. Metsä Board on siis verrokkeihinsa nähden selvästi halvin sen keskimääräiseen suorituskykyyn verrattuna. On kuitenkin syytä huomata, että verrokkiyhtiöiden tuotepaletti on jonkin verran monipuolisempi. Tämä tuonee hajautuksen tuomaa turvaa mikäli kysyntä sakkaa joillain tuotteilla pahemman kerran.

Yhteenveto

Kaikkien metsäyhtiöidemme arvostus on laskenut jo houkuttelevan alhaiselle tasolle etenkin jos verrataan niiden pidemmän ajan keskimääräiseen kannattavuuteen. Ellei kauppasota kuitenkaan osoita taittumisen merkkejä, saattaa suunta tästä huolimatta olla vielä alaspäin. Sijoittajan kannattaa olla hereillä, sillä tällaiset tilanteet ovat hyviä ajankohtia poimia edullisia metsäyhtiöitä salkkuun. Oma strategiani on odotella vielä pahimman kurssilaskun taittumista, sillä laskettelu on viime aikoina ollut reilumman puoleista.

Tikkurila kääntymässä vaikeuksien kautta voittoon

Tikkurila on vaeltanut edelliset kvartaalit omaa korpivaellustaan. Tulosta heikensivät muun muassa uuden toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto, joka epäonnistui pahoin ja johti edellisen toimitusjohtajan potkuihin. Toiminnanohjausjärjestelmän vuoksi toimitukset viivästyivät. Kaiken kukkuraksi raaka-aineiden hinnat kohosivat samalla hetkellä nakertaen kannattavuutta. Näiden vaikeuksien kanssa Tikkurila on paininut muutamien viime kvartaalien aikana. Yhtiön julkaistua Q2-tuloksensa tänään, näyttää siltä että käänne parempaan on viimeinkin tapahtumassa.

Tämän vuoden toisella kvartaalilla liikevaihtoa kertyi 173,7 miljoonaa euroa. Viime vuonna vastaavana ajankohtana liikevaihto oli 183,2 miljoonaa euroa, tästä jäätiin siis 5,1% mutta ilman valuuttakurssivaikutusta liikevaihto kuitenkin kasvoi 3,1%. Liikevoittoa kertyi 21,2 miljoonaa, vuoden takaisesta 20 miljoonasta kasvua tuli 7,8%. Osakekohtaista tulosta kertyi 0,35 euroa, kasvua vuoden takaiseen 0,28 euroon tuli 22,9%.

Koko ensimmäisen vuosipuoliskon aikana osakekohtaista tulosta on kertynyt 0,30 euroa, kun vuosi sitten vastaavana ajankohtana kasassa oli 0,41 euroa. Tällä hetkellä ollaan siis takamatkalla 26,7%. Huomionarvoista on kuitenkin se, että toisella kvartaalilla käänne näyttää viimein tapahtuneen. Muun muassa tehostustoimenpiteistä johtuen liikevoittomarginaali saatiin nostettua viime kvartaalin aikana 12,2 prosenttiin, vuosi takaperin liikuttiin 10,9 prosentissa. Seuraavassa kuvaajassa on Tikkurilan osakekohtaisen tuloksen kehittyminen edellisten kvartaalien aikana:

 

Tikkurilan osakekohtaisen tuloksen kehittyminen.

 

Kuvaajasta näkyy selkeästi kuinka surkea tämän vuoden ensimmäinen kvartaali oli verrattuna vuoden takaiseen. Myös Q4/2017-tulos näyttää pitkää miinusta, mutta Tikkurilan viimeinen kvartaali on yleensä negatiivinen johtuen sesonkiluontoisuudesta. Viime vuoden lopetus oli kuitenkin tavallista huonompi johtuen pääasiassa juuri toiminnanohjausjärjestelmästä sekä siitä johtuvista toimitusvaikeuksista.

Tulevaisuudessa kannattavuus tulee tästä vielä kohentumaan, sillä aikaisemmin suunnitellusta 30 miljoonan euron säästöohjelmasta tämän hetken toimenpiteiden säästövaikutus on noin 10 miljoonaa. Kokonaisuudessaan nämä säästöt näkyvät vasta vuoden 2019 aikana. Tämän lisäksi haetaan noin 20 miljoona euron säästöjä hankinnan tehostamisesta, tuotantoverkoston optimoinnista ja kiinteiden kustannusten vähentämisestä.

Raaka-aineiden hintojen arvioidaan pysyvän korkeahkolla tasolla, joten tästä syystä myyntihintoja joudutaan korottamaan kaikilla markkinoilla. Liikevaihdon arvioidaan pysyttelevän noin viime vuoden lukemissa, mutta liikevoiton arvioidaan kasvavan. Toivon mukaan asiakasuskollisuus on niin korkeaa tasoa, että hinnankorotukset saadaan vietyä onnistuneesti läpi.

Valitettavasti tarkemman haarukan puuttuessa on osakkeen nykykurssin suhteuttaminen näkymiin hieman vaikeampaa. Viime vuodelta osakekohtaista tulosta kertyi 0,41 euroa, joka tullaan siis yhtiön omien arvioiden mukaan tänä vuonna ylittämään. Tänä vuonna tuskin vuoden viimeinen kvartaali tulee olemaan samanlainen floppi, joten oletan osakekohtaista tulosta kertyvän reilusti enemmän, siitäkin huolimatta että tämän vuoden ensimmäinen kvartaali oli tavallista huonompi. Vuodet 2013-2016 yhtiön osakekohtainen tulos on liikkunut keskimäärin 1,04 eurossa. Tätä voitaneen pitää turvallisena arviona Tikkurilan potentiaalista myös lähitulevaisuudessa. Kirjoitushetkellä Tikkurilan kurssi on 15,52 euroa. Näin ollen P/E tulisi olemaan noin 15.

Osinko tullee pysymään perinteisessä 0,8 eurossa tai hyvin lähellä sitä, joten efektiivinen osinkotuotto on nykykurssille noin 5,15% jota ei voida pitää kovin huonona. Näkisinkin, että ilman suurempia globaaleja myllerryksiä Tikkurilan osinkojunan kyydissä voisi olla turvallista seurata säästöohjelmien toteutumista sekä kannattavuuden ja tuloksen parenemista kohti normaalimpia tasoja. Osinkojunasta puhun siksi, että yhtiön osinko on kasvanut vuodesta 2012 saakka, pysytellen viime vuodet kuitenkin paikoillaan. Analyytikoiden konsensus odottaa jälleen ensi keväänä hienoista osingon kasvattamista.

Riskeinä matkalla on raaka-aineiden hintojen heilunta ja hinnankorotusten läpivienti, toisaalta tulospuolta voisi auttaa valuuttakurssien muuttuminen edullisemmaksi. On kuitenkin selvää, että tilapäiset ongelmat toiminnanohjausjärjestelmän vuoksi ovat nyt taakse jäänyttä elämää, ja baana tuloskasvulle on auki.