Tag: laskelma

Pörssisähkö on halvempaa kuin saippua – Vertailimme välittäjät

Olen ollut useita vuosia pörssisähköasiakas. Pitkällä tähtäimellä pörssisähkö on aina ollut edullisin valinta. Tämä on loogista jo siksi, että sähköyhtiöiden tavoitteena ei ole harrastaa hyväntekeväisyyttä, vaan tehdä voittoa kiinteillä sopimuksillaan. Näin ollen ne hinnoitellaan aina niin, että katetta jää varmasti tilanteessa kuin tilanteessa.

Olemme viimeisen vuoden aikana eläneet energiamarkkinoilla poikkeuksellista aikaa ja tämä on heijastunut myös sähkön hintaan. Syksyllä sekä alkutalvesta hinnat kävivät paikoitellen järkyttävissä lukemissa, yksittäisissä huippupiikeissä jopa lähellä 1€/kWh. Nyttemmin kun ydinvoimaloiden huollot on tehty, Olkiluodon kolmas yksikkö saatu ajolle ja talvi on ollut toistaiseksi lämmin ja tuulinen, ovat keskihinnat asettuneet hyvin matalalle tasolle. Esimerkiksi tänään pörssisähkön hinta on koko päivän vain noin 3 sentissä. Öisin mennään vain vähän reiluun 0 senttiin, joten ne jotka pystyvät hyödyntämään yösähköä esimerkiksi sähköauton lataukseen ajelevat tällä hetkellä kuta kuinkin ilmaiseksi(toki siirrot ja verot maksetaan normaalisti).

Ymmärrän, että kaikille ei välttämättä ollut tänä talvena mahdollisuutta pysytellä pörssisähkössä, koska sähkölämmitteisten asuntojen kulut saattoivat olla niin suuret, että oli sitouduttava esimerkiksi määräaikaiseen sopimukseen vähän reilummallakin hinnalla, jotta sähkölaskuista oli ylipäänsä mahdollista selvitä. Jos tilanne on kuitenkin se, että olet tällä hetkellä esimerkiksi toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen varassa tähtitieteellisellä (+15-20snt/kWh) hinnalla, kannattaa ehdottomasti ainakin harkita pörssisähköön siirtymistä.

Mistä halvinta pörssisähköä?

Suoritin tutkimuksen käymällä läpi yleisimmät pörssisähkön tarjoajat. Pörssisähkösopimusten vertailu on yleensä helppoa, koska muuttujia ovat vain kuukausimaksun hinta sekä marginaali jonka sähköyhtiö veloittaa toimitetuilta kilowattitunneilta. Ohessa löytämäni hinnat:

NimiKuukausimaksuMarginaali
Fortum Tarkka3,99€/kk0,40snt/kWh
Helen3,49€/kk0,34snt/kWh
Oomi aktiivinen4,35€/kk0,22snt/kWh
Väre4,39€/kk0,43snt/kWh
Lumme3,54€/kk0,43snt/kWh
Huom! Klikkaamalla nimeä pääset suoraan sähköyhtiön tarjoussivulle

Valitettavasti Vattenfallin sivut eivät toimineet kirjoitushetkellä, joten en päässyt hakemaan heidän tietojaan. Oheisesta taulukosta voidaan havaita, että halvimmat pörssisähköt kuukausimaksunsa puolesta tarjoavat Fortum, Helen sekä Lumme. Marginaalivertailussa halvimmat ovat Oomi, Fortum sekä Helen.

Haluamme viedä tutkimuksen pidemmälle, jotta juuri sinä löytäisit varmasti omiin tarpeisiisi halvimman sopimuksen. Näin ollen lasketaan auki millä kulutuksilla mikäkin sopimus on kannattavin. Ohessa kuvaaja, josta löytyy kolme punaisella merkittyä leikkauspistettä. Nämä ovat ne olennaiset kohdat joihin tulee kiinnittää huomiota sähkösopimusta valitessa. Kuvaaja näyttää tilanteen 1000kWh kuukausikulutukseen saakka, mutta graafien suunta riittää näyttämään keskinäisen tilanteen myös suuremmillakin kulutuksilla.

Otetaan ensimmäisenä tarkasteluun piste jossa keltainen ja oranssi viiva leikkaavat. Tämä on kohta jossa Fortum alkaa olemaan kalliimpi kuin Oomi. Leikkauspiste menee tasan 200kWh kohdalla, eli mikäli kulutuksesi on tätä pienempi, on Fortum edullisempi vaihtoehto näistä kahdesta.

Toinen leikkauspiste on kohta jossa vihreä sekä keltainen viiva leikkaavat. Tämä on piste, jossa Lumme alkaa olemaan kalliimpi kuin Oomin sopimus. Tämä menee tarkalleen ottaen 385kWh kohdalla, eli jos kuukausikulutuksesi on tätä pienempi, on Lumme sinulle halvempi vaihtoehto kuin Oomi. Ja luonnollisesti mikäli kulutuksesi menee yli tämän, on Oomi näistä halvempi vaihtoehto.

Kolmas ja viimeinen leikkauspiste on Oomin sekä Helenin käyrien kohtauspaikka. Tämä menee tarkalleen ottaen 715kWh kohdalla, joka tarkoittaa sitä että jos kulutuksesi jää tämän alle, on Helen näistä kahdesta vaihtoehdosta sinulle edullisempi.

Päätelmät

  • Helen on tämän porukan halvin, mikäli kulutuksesi jää alle 715kWh/kk
  • Mikäli kulutuksesi on yli 715kWh/kk,, Oomi on porukan halvin
  • Lumme on kohtuuhintainen alle 385kWh kuukausikulutuksella
  • Fortum on kohtuuhintainen pienikulutuksiseen talouteen mikäli kuukausikulutus on alle 200kWh
  • Väre näyttää olevan kaikissa tapauksissa kallein, joten kannattaa katsoa muita vaihtoehtoja
  • Todella suuriin yli 1000kWh kulutuslukemiin paras sopimus löytyy Oomilta

Kuinka tänä kesänä kannattaa lomailla kotimaassa?

Kuten hyvin tiedetään, inflaatio jyllää niin maailmalla kuin meillä Suomessakin. Hyödykkeiden hinnat kautta linjan ovat nousseet reipasta kyytiä. Jo viime kesänä tätä havaittiin etenkin rakennussektorilla, tällä kertaa vaikutukset ovat levinneet paljon laajemmin muun muassa tuiki tärkeisiin polttoaineisiin.

Tätä kirjoittaessa Oulun korkeudella 95E keskihinta on 2,543€/l, 98E 2,624€/l ja diesel 2,327€/l. Polttoaineiden hinnat ovat siis vuodessa nousseet kautta linjan noin euron per litra. Tästä inspiroituneena ajattelin tehdä tämän kirjoituksen, jossa laskeskelen kuinka lomamatkat voisi tänä kesänä hoitaa edullisimmin.

Laskelmat

Otetaan esimerkkilaskelmaan kolmehenkinen perhe, joka haluaa matkustaa tänä kesänä Oulusta Imatralle ihailemaan kaunista Imatrankoskea. Matkaa kohteeseen kertyy noin 530km eli menopaluu on 1060 km.

Tavallinen henkilöauto

Tyypillinen henkilöauto kuluttaa matka-ajossa noin 6 litraa per 100km. Näin ollen bensa-auton matkakulu kohteeseen ja takaisin olisi 95E:llä 161,80 euroa ja 98E:llä 166,80 euroa. Koska 98E palaa puhtaammin, sillä kulutus on aavistuksen pienempää(vastaavasti 95E taas hieman suurempaa). Näin ollen bensa-auton polttoainekustannuksiksi voitaisiin laskea näiden molempien bensalaatujen keskiarvo joka on 164,30€.

Dieselauton kulutukseksi voidaan laskea hieman pienempi 5 litraa per 100km, joten dieselille hintaa tulisi tällä matkalla 123,30€. Etu dieselautoilijan hyväksi on noin 40 euroa.

Sähköauto

Käytän esimerkkilaskelmassa omaa sähköautoani, jonka keskikulutus kesäkelillä on noin 14kWh/100km. Näin ollen virtaa kuluu koko matkalla 148,4 kWh. Tyypillisesti laturilla kilowattitunti hinnoitellaan 15-25snt/kWh. Käytetään siis tämän haarukan keskiarvoa, joka on 20snt/kWh. Sähköauton matkakustannukseksi tulee tällä matkalla noin 29,70 euroa. Todellisuudessa hinta ei ole edes aivan näin suuri, koska auton akun voi ennen lähtöä ladata kotona täyteen edullisemmalla hinnalla.

Tälläkin hinnalla laskettuna säästö bensiiniautoon verrattuna on 135 euroa ja dieseliin verrattuna 94 euroa. Karkeasti laskettuna sähkautoilija säästää yhden hotelliyön verran matkakustannuksissaan.

Asuntoauto + camping vs henkilöauto + hotelli

Tyypillinen suhteellisen moderni asuntoauto kuluttaa noin 10 litraa dieseliä per 100km. Näin ollen asuntoauton polttoainekustannukseksi tällä reissulla tulisi noin 247 euroa. Caravan-leirintämaksu asuntoautolle on noin 30 euroa per vuorokausi caravan+sähkö+henkilömaksuineen(2 aikuista + 1 pieni lapsi).

Jos esimerkin vuoksi kohteessa viivytään 2 vuorokautta, tulee kokonaiskustannukseksi 247€+60€=307€

Bensiiniautolla matkakustannus oli aikaisemmin mainittu 164,30€ ja hotelli noin 120€ per yö kun puhutaan hieman tasokkaammasta majoituksesta aamupaloineen. Kokonaispaketin hinta näin ollen 164,30€ + 240€=404,30€ eli säästöä asuntoauton eduksi tulisi noin 97 euroa.

Dieselautolla vastaava paketti olisi kokonaisuudessaan 40 euroa vähemmän, eli 364,30€. Säästö asuntoauton eduksi yhä 57 euroa.

Sähköautolla samaisen reissun kokonaishinnaksi muodostuu 29,70€ + 240€=269,70€. Säästö sähköauton eduksi on noin 37 euroa. Säästön lisäksi perhe saa nukuttua paremmin ja hintaan kuuluu lisäksi hotelliaamiaiset. Ei kuulosta yhtään hullummalta diililtä!

On hyvä huomata, että mikäli reissu vielä jatkuisi tästä eteenpäin, sähköauto säästää yhden tällaisen ”luksushotelliyön” per noin jokainen ajettu 500km. Jos tyytyy hieman halvempaan hotellimajoitukseen, tämä raja tulee luonnollisesti vastaan paljon nopeammin.

Entä julkinen liikenne?

Junalla

Vr yllätti positiivisesti, sillä edullisin menopaluumatka samalle reitille kustantaisi koko porukalle vain 92,40€. Näin ollen, mikäli Imatra olisi reissun ainoa kohde, kannattaa polttonesteillä käyvät henkilöautot jättää kotiin ja hypätä junaan. Näin säästöä matkakustannuksissa kertyisi bensiiniautoon verrattuna 71,90€ ja dieselautoon verrattuna 30,90€. Toki on sanottava, että näillä polttoainehinnoilla uskon junan olevan halvempi ratkaisu lähes mihin tahansa kohteeseen josta juna-asema löytyy, kunhan hoksaa ostaa liput ajoissa.

Sähköautoon verrattuna juna on 62,70€ kalliimpi, joten omalla autolla ajamiselle tulee hieman vaivanpalkkaa. Lisäksi onhan oma auto kohteessa aina huomattavasti mukavempi kuin olla sielläkin pelkkien julkisten varassa.

Lentäen + junalla

Norwegianin lennot Oulusta Helsinki-Vantaalle maksavat koko porukalle menopaluuna 283,26 euroa. Lisäksi junayhteys Imatralle kustantaa mennen tullen 50,40 euroa. Näin ollen matkojen kokonaiskustannus olisi 333,70 euroa. Hinnassa tämä kombo ei pysty kilpailemaan muiden liikkumismuotojen kanssa, mutta mikäli kohteeseen on kiire, taittuu koko matka noin 4 tuntiin kaikkine odotteluineen(teoriassa lento kestää vain tunnin ja junamatka 2,5 tuntia, mutta lentoasemalla pitää joka tapauksessa olla vähintään noin puoli tuntia aikaisemmin paikalla).

Yhteenveto

Jos sinulla on tänä kesänä sähköauto käytössäsi, voit onnitella itseäsi sillä todennäköisesti kotimaan lomailu tulee olemaan sinulle huomattavasti edullisempaa kuin muille. Tänä kesänä kannattaa suunnata katse myös julkisen liikenteen puoleen, sillä junaliikenne on noussut erittäin kilpailukykyiseksi vaihtoehdoksi, ja tarjoaa liikkumiseen mukavuutta ja väljyyttä esimerkiksi bussiin verrattuna(juuri epämukavuuden vuoksi en ottanut busseja mukaan tähän laskelmaan).

Toivotan kaikille samalla hyvää kesää ja mukavia kesälomareissuja!

Taloudellinen riippumattomuus vasemmiston malliin

Näin vaalien alla kansalaisille luvataan varsinkin vasemmistopuolueiden toimesta mitä erilaisempia asioita. On tarjolla eläkkeiden nostoja 100 eurolla, koulutusmahdollisuuksien parantamista, ilmaston pelastamista ja niin edelleen. Hintalapulla ei ole niin väliä. Gallupjohtaja SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne mainitsi suorassa lähetyksessä hintalapun olevan jotain 1-3 miljardin väliltä. Eikai se niin tarkkaa ole, miljardi sinne tai tänne?

Tällaiset puheet hermostuttavat luonnollisesti rationaalista äänestäjää, sillä kaiken rahan näistäkin tulonsiirroista on tultava jostain, ja yleensä se tarkoittaa meitä veronmaksajia. Jotta rahoitus riittäisi, veroprogressiolla on uhka kiristyä jatkossa niin ansio- kuin pääomatuloissakin. Verotuksen kohotessa kestämättömälle tasolle lisätyöt ja niistä saatavat lisäansiot eivät enää innosta, ja näin yleinen toimealiaisuus vähenee. Ylityöt eivät välttämättä ole enää mielekkäitä, jos marginaaliverotus vie lisäansioista vähintään puolet pois. Tutkin tätä kirjoitusta varten leikkimielisesti, mikä olisi sijoittajalle tehokkain tapa hyötyä näistä tulonsiirroista.

Ensimmäinen kysymys lienee, mikä olisi helpoin tapa liittyä mukaan tähän tulonsiirtokaruselliin? Paras konsti on tietysti tehdä mahdollisuuksien mukaan töitä sen verran vähän, että ansiotulojen veroprosentti pysyisi riittävän matalalla tasolla ja matalempia tuloja voisi puolestaan kompensoida erilaisilla tuilla. Töitä voisi esimerkiksi tehdä sopivissa pätkissä siten, että olisi kokoaikatyössä vain sen verran kuin vaaditaan ansiosidonnaiseen päivärahaan. Maksupäivien nollautuessa voisi tehdä taas uuden pätkän töitä, ja niin edelleen. Teoriassa helppoa, mutta käytännössä ei ehkä niinkään mikäli ei ole suhteita sopivia pätkätöitä tarjoaviin firmoihin. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruuteen eivät vaikuta pääomatulot.

Koska taloudellinen riippumattomuus ja firetys on ollut suosittu puheenaihe jo jonkin aikaa, tätä voisi siirtyä harjoittamaan myös vasemmistolaisella mallilla. Tämä tarkoittaa sitä, että osa elannosta tulisi esimerkiksi osinkotuloista ja toinen osa tulonsiirroista. Parhaiten tämä onnistuisi heittäytymällä kokonaan työmarkkinatuen piiriin. Kelan maksama työttömyysetuus on 32,40 e/pv. Sitä maksetaan 5 päivältä viikossa, joten kuukaudessa tulot olisivat noin 648 euroa. Kelan sivuilla mainitaan myös, että yksin asuvalla työttömällä työmarkkinatukea vähentävät pääomatulot ja muut tulot, jotka ylittävät tulorajan 311€/kk. Näin ollen saadakseen täyden hyödyn, osinkotulojen ei tulisi ylittää tätä rajaa. Kuukausitienesti yksin asuvalle olisi näillä luvuilla 959€/kk. Tästä summasta vähennetään tietysti vielä verot, joten käteen jäävä osuus näistä tuloista tulisi olemaan arviolta hieman reilut 800 euroa. Yksinasuvalle tilanne ei olisi kokonaan näin murheellinen, sillä työmarkkinatuen päälle maksetaan vielä asumistukea. Säästöjen määrä ei vaikuta tukien määrään, ainoastaan pääomatulojen määrä ratkaisee. Viiden prosentin osinkotuotolla saadakseen 311 euroa kuukaudessa tulisi salkun arvon olla noin 74 600 euroa.

Kokonaan toinen tilanne on perheellisellä henkilöllä. Tällöin ilman työmarkkinatuen laskua saa tienata pääomatuloja 1044€/kk. Tulorajaa korotetaan 130 eurolla jokaista huollettavaa lasta kohden. Puolison sekä yhden lapsen taloudessa työmarkkinatuen suuruus on 37,63€ per päivä, eli kuukaudessa 753 euroa. Näillä luvuilla teoreettinen bruttokuukausipalkka olisi 1797 euroa. Nettotienesti tulisi olemaan noin 1456 euroa kuukautta kohti. Tämä alkaisi olemaan jo sellainen summa, millä pärjää mukavasti ainakin täällä pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Tähän päästäkseen osakesalkun tulisi kuitenkin olla jo kohtuullisen kokoinen. Jos oletetaan osinkoprosentin olevan 5% tulisi salkun olla noin 250 000 euron arvoinen.

Varsinkin jälkimmäinen esimerkki olisi teoriassa sellainen, että riittävän toimeentulon saisi sopivassa suhteessa sekä pääomatuloista, että samaan aikaan vasemmistolaiseen tyyliin käsi työtä tekevien taskussa. Korostan, että tämän kirjoituksen tarkoitus ei ole kannustaa ketään toimimaan tällä tavalla, mutta tulonsiirrot mahdollistavat elämän leppoistamisen näilläkin konsteilla.

Pistokehybridillä merkittäviä säästöjä

Moni autoilija pohtii kuinka autoilun kustannuksia voisi alentaa. Polttoaineet ovat Suomessa pahoin verotettuja ja ajoneuvoverotkin nousevat vuosi vuodelta. Kiristyvän ajoneuvoveron tarkoitus on kääntää ihmisten katseita kohti vähäpäästöisempiä vaihtoehtoja. Hybridiautojen suosio kasvaa nyt kovaa vauhtia, ja lähestulkoon jokaisesta automallista on tätä nykyä saatavilla hybridiversio. Täyssähköautojen yleistyminen sen sijaan näyttää vievän vielä aikaa. Tähän on varmasti suurena syynä autojen korkeampi hinta sekä valikoiman puute. Muistanette kuinka mekin testasimme viime talvena Tesla Model S:n. Entäpä auto jossa on molemmat, sekä latausmahdollisuus että bensiinimoottori toimintasäteen kasvattamiseksi? Otimme tällä kertaa testiin yhden halvimmista mahdollisista vaihtoehdoista tätä tarvetta täyttämään, Opel Amperan.

Opel Ampera on plug-in hybridi, eli sen akustoon voi ladata virtaa noin 70km matkaa varten esimerkiksi kotipistokkeesta. Jos vaaditaan pidempää toimintasädettä, käynnistää auto 1,4 litran bensiinimoottorin jota käytetään aggregaatin tapaan. Moottori ei siis ole suoraan yhteydessä vetäviin pyöriin. Akuston kapasiteetti on noin 16kWh(josta käytettävissä noin 10kWh) ja bensiinitankkiin sopii menovettä 35 litraa. Valmistajan mukaan yhdistetty ajomatka molempia käyttäen on noin 600km. Tehoa löytyy 150 hevosvoimaa ja vääntöä 370 Nm, Amperalla ei takuulla jää muiden jalkoihin.

 

Opel Ampera.

 

Amperakaan ei ole ollut uutena halpa, sen lähtöhinnat liikkuivat yli 40 000 eurossa. Oletettavasti hinta sekä uusi ja vieras tekniikka vaikutti siihen ettei autosta ainakaan Suomessa tullut koskaan mikään varsinainen myyntimenestys. Tällä hetkellä autojen hinnat ovat kuitenkin tulleet jo houkuttelevan alhaiselle tasolle. Hyviä yksilöitä alkaa löytymään jo hieman reilulla 15 000 eurolla. Myös tämä koeajamamme auto oli tässä hintaluokassa, ja sillä oli ajettu juuri 100 000km. Mitä tällä hinnalla sitten saa?

Koeajon perusteella täyteen ladattuna Amperalla pääsee suhteellisen helposti luvatut noin 70 kilometriä varsinkin kaupunkiajossa. Fysiikan lakien mukaan, mitä kovempaa ajaa sen lyhyemmän matkan pääsee ilmanvastuksen noustessa. 10A virralla auton akun latasi tyhjästä täyteen noin 5,5 tunnissa. Auto tuntuu erittäin pirteältä ja portaaton voimalinja sekä sähkömoottorin välitön vääntö tuntuvat miellyttäviltä. Alusta on mukavan napakka. Auton ulkonäkö jakaa varmasti mielipiteitä, omaan silmääni se on futuristisen komea.

 

Amperan kulutustiedot koeajolenkin varrella.

 

Moitteen sanat tulevat etenkin takatiloista. Takapenkkejä on akuston viemän tilan vuoksi vain kaksi, ja kattolinjan vuoksi jopa pienikokoiset naishenkilöt valittivat pään kopsumista ovenpieliin. Peräluukku on melko pieni ja tavarat tulee lastata korkean kynnyksen yli. Näkyvyyttä etuistuimilta rajoittavat etenkin paksut A-pilarit. Nahkapenkit tuntuivat hiostavan selkää vaikka enää ei varsinaisia hellepäiviä ollutkaan, penkkien viilennys ei olisi pahitteeksi.

Usein kun puhutaan täyssähköautoista on ensimmäinen vasta-argumentti ettei sillä tee mitään ellei pääse vähintään 500km yhdellä latauksella.(Näin pitkiä matkojahan usein ajetaan kertaakaan pysähtymättä?) Väittäisin silti, että jopa tämän Amperankin akkukapasiteetti riittää useimpien työmatka- ja arkiajoihin. Keskivertosuomalaisen työmatkahan on vain noin 14 kilometriä. Parhaimmassa tapauksessa polttoainekulut saisi nipistettyä lähes nollaan, mikäli työnantaja tarjoaisi latausmahdollisuuden. Vaikka autoa lataisi kotona, säästää polttoainekuluissa silti huomattavasti verrattuna tavalliseen polttomoottoriajoneuvoon. On kuitenkin sanottava, että Ampera on melko janoinen mikäli ajelee bensiinimoottorin avustamana. Kaupunkiajossa lukemat nousivat nopeasti jopa reiluun 7 litran lukemiin. Reilun 1700 kilon omamassa näyttelee tässä suurta roolia.

Sähköistä ajoa luvassa vielä 60 kilometriä.

 

Pistokehybridin etu verrattuna täyssähköön tulee siinä, että ajaessa ei tarvitse hermoilla riittääkö akku varmasti kotiin tai latauspisteelle. Myöskään viallinen tai ruuhkainen latausasema ei pysäytä matkantekoa. Sähköautojen yleistyessä juuri asemien ruuhkaisuus toisi merkittävän riskin jouhevalle matkanteolle. Latausasemaverkoston onkin syytä tulevaisuudessa laajentua sähköautokannan tahdissa. Muistan Teslan koeajosta sen, että varsinkin kun ajoimme talvisaikaan tuli reittejä suunniteltua tavallista huolellisemmin, jotta pystyimme varmistamaan akun riittävyyden seuraavalle latauspisteelle. Amperalla voi ajaa huolettomammin, tosin matka-ajossa akun kapasiteetti onkin nopeasti käytetty.

Täyssähköauton ongelma on tällä hetkellä se, että niillä ajavat vain innokkaimmat pioneerit sillä niiden kalleuden vuoksi niistä ei millään laskelmilla saa taloudellisesti kannattavia(Korjatkaa jos olen väärässä). Autojen korkea hankintahinta kuolettaa säästyvät polttoainekustannukset. Aivan toinen tarina on tällainen hankintahinnaltaan noin 15 000 euron nurkissa liikkuva pistokehybridi. Ajomäärästä riippuen voisi jopa olla mahdollista kuolettaa auton ostohinta säästyneillä polttoainekustannuksilla. Tämä tietysti edellyttää sitä, että pääosa ajoista tehdään sähköisesti.

Akun täyteen lataaminen maksanee tällä hetkellä karkeasti noin euron verran. Tällä ajomatkaa kertyy noin 70 kilometriä, joten polttoainekustannukset sadalle kilometrille ovat noin 1,43 euroa. Eilisen keskihinnalla 95E10-bensiini maksoi 1,569 euroa per litra. Jos oletetaan keskiverto bensiiniauton yhdistetyksi kulutukseksi noin 6 litraa, tulevat kustannukset sadalle kilometrille olemaan noin 9,41 euroa. Pistokehybridillä ajaminen on tämän esimerkin mukaan noin 6,5-kertaa halvempaa ja selvää säästöä kertyisi ideaalitapauksessa noin kahdeksan euroa sadalle kilometrille. Tämän täysin teoreettisen esimerkin perusteella 10 000km vuodessa ajava säästäisi vuodessa 800 euroa ja 20 000km ajava 1600 euroa. Kovin paljon enemmän ajavalle Ampera ei sitten olisikaan enää niin hyvä vaihtoehto, sillä akkukapasiteetti jää liian pieneksi keskimääräiseen päivämatkaan nähden.

Teoriassa 20 000 kilometriä vuodessa ajava voisi siis säästää Amperan ostohinnan polttoainekustannuksilla hieman reilussa 9 vuodessa. Laskelmieni tarkkuuteen vaikuttaa muun muassa talven ankaruus, talvihan tunnetusti kutistaa sähköistä toimintasädettä, sekä joissain tapauksissa pakottaa polttomoottorin käyntiin matkustamon lämmityksen turvaamiseksi lisäten samalla hiukan polttoainekustannuksia. Valmistajan mukaan Amperalla pääsee talvellakin vähintään 40km sähköllä.

Koeajon perusteella olen melko vakuuttunut Opel Amperasta ja voisin sellaista harkita itselleni esimerkiksi työautoksi ja kauppakassiksi. Perhekäyttöön auto ei tilojensa vuoksi sovellu. Autolla ajaminen on jopa sen verran edullista, että osakesäästäjälläkin olisi varaa ajella huvikseen. 🙂

Mitä mieltä sinä olet pistokehybrideistä / täyssähköautoista?