Tag: metsä board

Metsäyhtiöt jälleen matalapaineessa?

Kirjoitin viime syksynä kuinka Stora Enso harkitsi lomautuksia Oulun tehtaalla kutistuneen tilauskannan myötä. Vuodenvaihteen jälkeen keväällä tilanne kuitenkin piristyi sen verran, että lomautukset jäivät lopulta melko vähäisiksi.

Nyt tehtaan porttien sisäpuolelta kuuluu jälleen puhetta, kuinka tilauskanta on pudonnut alhaiselle tasolle. Jälleen kerran paperikoneet käyvät tasatahtia vuoro toisensa perään. Samanlainen tilanne on kirjeenvaihtajamme mukaan myös Kemin Veitsiluodossa, jossa kolmesta paperikonelinjasta jokainen on seisahdellut silloin tällöin tilauspulaan pitkin kesää. Tästä kaikesta voi tehdä johtopäätöksen, että paperien kysyntä on kyykähtänyt pahemman kerran. Oulussa valmistetaan ainoastaan hienopapereita, mutta Kemin valikoimaan kuuluvat päällystetyn aikakauslehtipaperin ohella myös tulostus-, kirjekuori-, kouluvihko-, ja lomakepapereita.

Stora Enson Oulun paperitehtaiden portti.

Tilausten puuttuminen koskee siis useita eri paperilajeja kautta linjan. Yksi syy kysynnän heikkenemiseen on tietysti Euroopan kesälomakausi, joka eskaloituu pahiten useimmiten vasta elokuun aikana. Mikäli kuitenkaan syksykään ei tuo tilanteeseen parannusta, vaikuttaa tilanne huolestuttavalta. Paperien kysynnän pysytellessä heikkona myös syksyllä kertoisi se papereiden radikaalisti heikenneestä kysynnästä varsinkin Euroopan markkinoilla. Tämän heikkouden voi ennakoida näkyvän luonnollisesti myös sellun hinnassa.

Aikaisemmin keväällä uutisoitiin Stora Enson aloittavan YT-neuvottelut lomautuksista myös Consumer Boards- divisioonaan kuuluvalla Inkeroisten kartonkitehtaalla Kouvolassa. Nämä lomautukset oli tarkoitus ajoittaa kesäkuun ja joulukuun valiselle ajalle. Tuolloin mainittiin taivekartonkien kysynnän heikentyneen samanaikaisesti tärkeimpien raaka-aineiden hintojen ollessa korkealla tasolla. Kyseessä on korkealuokkainen kartonki, jonka sisäkerrokset ovat hioketta ja vain ulkopintaan käytetään sellua sekä pigmenttiä. Pintakerrosten on tärkeää olla korkealuokkaisia, koska lähes poikkeuksetta ne toimivat painopintana ja tästä syystä kyseinen taivekartonki sisältää monimutkaisemman raaka-ainemixin. Inkeroisten taivekartonkia käytetään muun muassa ruokapakkauksissa, suklaa- ja makeispakkauksissa sekä lääkepakkauksissa. Kyseessä on nimenomaan aihio, jonka on ennakoitu tulevaisuudessa korvaavan muovipakkauksia. Onkin mielenkiintoista, kuinka tällaisen tulevaisuuden materiaalin kysyntä on papereiden tavoin kyykähtänyt tänä vuonna ainakin lyhyellä tähtäimellä. Joka tapauksessa tämäkin tapaus sai miettimään, onko kyse rakenteellisesta heikkoudesta markkinalla vai ainoastaan yhden tehtaan sisäisistä kannattavuusongelmista.

Kuten aikaisemmin mainitsin, kyseessä voi olla tyypillinen kausivaihtelu eikä tästä kannata vielä vetää liian hätäisiä johtopäätöksiä. Koska aihiot toimitetaan loppuasiakkaalle useimmiten tukkureiden kautta, vaihtelevat myös näiden varastosaldot eivätkä vuodet ole tämänkään suhteen aina veljeksiä keskenään. Aikaisemminkin on nähty samanlaista tilauskatoa, mutta siitä huolimatta metsäyhtiöiden tulokset ovat olleet kasvavia. Jos tilanne alkaa kuitenkin näkymään myös sellujen hinnassa, se luo huomattavia paineita kaikkien metsäyhtiöidemme tuloksiin. Nyt on vielä aikaista sanoa koskevatko nämä havainnot koko metsäteolliusuussektoria vai ainoastaan Stora Enson laitoksia. Toisaalta Stora Ensokin on jo päättänyt hajauttaa riskiänsä muuttamalla Oulun tehtaan myöhemmin kartonkitehtaaksi.

Koska tavallisella kuolevaisella ei taida tätä nykyä olla keinoja ainakaan ilman suurta rahatukkoa päästä näkemään sellulaatujen hinnan kehitystä, joudutaan tämä jättämään arvailujen varaan ainakin siihen asti, että metsäyhtiöt julkaisevat puolivuotisraporttinsa. Silloin saamme tuoretta tietoa sekä näkemyksiä eri metsätuotteiden tulevaisuuden kysynnästä. Pelin avaa Stora Enso julkaisemalla tuloksensa jo heti huomenna, UPM julkaisee tuloksensa 23.7. ja Metsä Board vasta 1.8.

Kauppasodan laineet lyövät metsäyhtiöihin

Kauppasodan tiivistyessä metsäyhtiöiden osakkeet ovat vuoden takaiseen noteeraukseensa verrattuna laskeneet roimasti. Pörssin parhaimmat aletarjoukset ovat nyt jopa liki -60%. Ajattelin hieman tutkia muutamien tunnuslukujen kautta, missä nyt mennään pörssimme kolmen kovan eli UPM:n, Stora Enson sekä Metsä Boardin kohdalla. Samalla vertaan yhtiöiden nykyhintaa niiden viiden vuoden keskimääräiseen kannattavuuteen, jotta niiden vallitsevasta arvostustasosta saa paremman kuvan.

UPM

Viime vuosien vahvin peluri metsäyhtiöistämme on ollut eittämättä UPM. Yhtiön voittokulku on jatkunut jo 12 kvartaalia putkeen, mutta nyt markkinat ennustavat myös UPM:lle taantumuksen aikoja. Jos katsomme puhtaasti yhtiön kurssitason muutoksia, on se laskenut edellisten kolmen kuukauden aikana -18,29% sekä vuodessa -28,40%. Tätä kirjoittaessa kurssi on 22,34€ ja P/E-luku 8,09, P/B-luku 1,23 sekä osinkotuottoprosentti tämän vuoden osingonjaolla 5,8%.

Kuten nähdään, kertoimet viestivät hyvin maltillisesta arvostuksesta. UPM on hinnoiteltu enää hieman yli tasearvonsa. Tämä tarkoittaa sitä, että yhtiön oman kannattavuuden odotetaan hiipuvan metsäyhtiöille historiallisesti tuttuihin lukuihin eli yksinumeroisiin lukemiin. Liukuvan 12 kuukauden oman pääoman tuotto on ollut 12,8%. UPM odottaa markkinoilta tälle vuodelle vielä  varovaista talouskasvua, mutta samalla sellun hintojen odotetaan olevan alemmat. Toki näkymissä tälle vuodelle mainitaan myös kauppasodan mahdollisesti mukanaan tuomat riskit.

Mikäli kauppasodan uhka eskaloituisi rankemmin ja heijastuisi esimerkiksi sellumarkkinoille, voidaan näitä kertoimia pitää tällä hetkellä aivan perusteltuina. Ensimmäisen kvartaalin tulos oli kuitenkin lähes identtinen viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna, joten vielä mitään katastrofaalista ei ole tapahtunut. Toki poliittinen ilmapiiri kauppasodan tiimoilta tuntuu hieman kiristyneen viime aikoina, joten epävarmuus on vielä noistakin ajoista kasvanut.

Jos kuvitellaan tilanne, että UPM:n kannattavuus hiipuu nykytasostaan sen edellisten viiden vuoden keskiarvolukemaan 11,67%, se enteilisi osakekohtaisen tuloksen olevan noin 2,11 euroa. Tämä tarkoittaisi P/E-luvuksi 10,5 mikä ei kuulosta aivan mahdottomalta hinnoittelulta. Olennaista on seurata mihin suuntaan tulos kehittyy lähikvartaalien aikana.

Stora Enso

Stora Enson kurssikehitys on ollut vielä UPM:ääkin karumpaa. Viimeiseltä kolmelta kuukaudelta laskua on kertynyt -23,14% ja viimeisen vuoden ajalta noin -46%. Vuodessa kurssiarvosta on siis leikattu pois liki puolet. Tunnusluvut Stora Ensolle ovat P/E 8, P/B 1,13, osinkotuottoprosentti 5,2%. Kirjoitushetkellä kurssi on 9,39 euroa.

Tasepohjaisesti Stora Enso on arvostettu hieman UPM:ää alemmas, mutta melko lailla samanlaista hinnoittelua on nähtävillä vieläpä lähes identtisin luvuin. Ja miksipä ei olisi, Stora Ensoa koskevat täysin samanlaiset riskit kuin muitakin metsätoimijoita. Lisänä soppaan on Oulun investointi, jonka yhtiö varmisti eilen. Tämä tarkoittaa sitä, että Oulun tehtaan osalta liikevaihto laskee huomattavasti, mutta kannattavuuden odotetaan paranevan. Uuden kartonkilinjan ylösajo täyteen kapasiteettiin voi viedä jopa neljä vuotta, joten tämä lisää osaltaan riskiä tulospettymyksille.

Tämän vuoden ensimmäinen kvartaali oli Stora Enson osalta todella pehmeä. Ainoastaan liikevaihto osoitti kasvua, osakekohtainen tulos laski peräti -16% vuoden takaisesta vastaavasta ajankohdasta. Kokonaisuudessaan yhtiö odottaa tämän vuoden olevan samanlainen kuin vuosi 2018, ellei markkinatilanne olennaisesti muutu.

Stora Enson kannattavuus on viimeisen vuoden aikana ollut hieman UPM:ää parempi ollen 15%. Ensimmäisellä kvartaalilla osakekohtainen tulos kuitenkin pieneni vuoden takaiseen noteeraukseen verrattuna. Jos kuvitellaan Stora Enson kannattavuuden laskevan sen edellisten viiden vuoden keskiarvolukemaan 10,65%, olisi osakekohtainen tulos tältä vuodelta noin 0,88 euroa ja P/E-kerroin noin 10,7. Tämäkään ei kuulosta kovin kalliilta, ellei kauppasodan uhka eskaloidu rajummin.

Metsä Board

Kovin laskija metsäyhtiöistämme on ollut Metsä Board. Laskua on kertynyt viimeisten 3kk aikana -35% sekä vuoden aikajänteellä huimat -59%. Metsä Boardin luvut viime vuoden tuloksella ovat P/E 7, P/B 1,12 ja osinkotuottoprosentti 7%. Yhtiön osakekurssi on tätä kirjoittaessa 4,06 euroa.

Eniten sijoittajien luottamus on kadonnut siis juuri Metsä Boardin kohdalla. Oletettavasti tämä johtuu muun muassa yhtiön suurten suunnitelmien aiheuttamasta epävarmuudesta. Yhtiö aikoo investoida Kemiin uuden biotuotetehtaan, josta tulisi kokoluokaltaan vastaava kuin Äänekosken miljardilaitos. Suurinvestointi yhdistettynä samanaikaiseen taloustaantumaan ei olisi kaikkein paras kombinaatio.

Ensimmäisen kvartaalin luvut olivat kuitenkin vielä varsin hyvät. Niin liikevaihto kuin tuloskin olivat kasvussa. Samassa yhteydessä annetun ohjeistuksen mukaan Metsä Boardin vertailukelpoisen liiketuloksen arvioidaan toisella kvartaalilla kuitenkin heikkenevän ensimmäisestä neljänneksestä.

Metsä Boardin kannattavuus edellisten 5 vuoden ajalta on ollut 12,56%. Jos jälleen oletamme kannattavuuden säilyvän tuolla tasolla, osakekohtaista tulosta voisi odottaa tältä vuodelta 0,45 euroa. P/E-luku olisi täten 9. Metsä Board on siis verrokkeihinsa nähden selvästi halvin sen keskimääräiseen suorituskykyyn verrattuna. On kuitenkin syytä huomata, että verrokkiyhtiöiden tuotepaletti on jonkin verran monipuolisempi. Tämä tuonee hajautuksen tuomaa turvaa mikäli kysyntä sakkaa joillain tuotteilla pahemman kerran.

Yhteenveto

Kaikkien metsäyhtiöidemme arvostus on laskenut jo houkuttelevan alhaiselle tasolle etenkin jos verrataan niiden pidemmän ajan keskimääräiseen kannattavuuteen. Ellei kauppasota kuitenkaan osoita taittumisen merkkejä, saattaa suunta tästä huolimatta olla vielä alaspäin. Sijoittajan kannattaa olla hereillä, sillä tällaiset tilanteet ovat hyviä ajankohtia poimia edullisia metsäyhtiöitä salkkuun. Oma strategiani on odotella vielä pahimman kurssilaskun taittumista, sillä laskettelu on viime aikoina ollut reilumman puoleista.

Tuulipuvun joulukalenterin 16. luukku

Seuraava tuloskausi alkaa lähestyä, ja pörssiyhtiöt ovat nyt parhaillaan ilmoittamassa yllättävistä muutoksista suoriutumisestaan ennusteisiinsa nähden. Pääosin nähdyt tulosvaroitukset ovat olleet negatiivisia ja sisällöltään seuraavanlaisia:

 

 

Viimeisimpänä negatiiviset tulosvaroitukset antoivat Cargotec sekä Metsä Board. Metsä Boardin tulosvaroitus johtui sellun kysynnän heikkenemisestä Kiinassa. Tämä luonnollisesti veti muutkin kotipörssimme metsäyhtiöt laskuun. Vielä on liian aikaista sanoa johtuuko heikompi kysyntä vain kausiluontoisista tekijöistä vai onko kyse pitkäluontoisemmasta rakenteellisesta kysynnän heikkenemisestä. Kevättalvella olemme asian suhteen viisaampia.

Cargotecin tulosvaroitus johtui Hiabin ja MacGregorin heikommasta tuloskehityksestä. Hiabin puolella heikkeneminen johtui komponenttipulan tuomasta tuotannon hidastumisesta, ja MacGregorin ennakoitua tulosta nakertaa toimitusten siirtyminen ensi vuoteen. Ei siis mitään maata kaatavaa, mutta harmillinen ohjeistuksen viilaus alaspäin.

Positiivistakin on nähty. Talenom nosti näkymiään loppuvuodelle, vaikka edellinen nosto nähtiin vasta syyskuussa. Yhtiön kasvuvauhti on ollut huomattavasti ennakoitua nopeampaa. Tähän asti Talenomin suoriutuminen pörssissä on ollut ihailtavaa ja sama tahti näyttää jatkuvan.

Tulosvaroituksia voimme yleisesti odottaa vielä ennen joulua, sillä juuri nyt yhtiöt saavat laskelmansa pääosin pakettiin tämän vuoden osalta siinä määrin, että karkea tulos aletaan jo hahmottamaan ja niistä tiedotetaan mikäli on tarvetta. Esimerkiksi Nokialle povataan vielä hienoista tulosvaroituksen riskiä, sillä yhtiön toinen kvartaali varsinkin verkkolaitepuolen osalta sujui kehnosti. Nokia odottaa tälle vuodelle 9-11 prosentin liikevoittoprosenttia. Ohjeistuksen saavuttaminen edellyttää verkkoyksiköltä yli 14 %:n liikevoittoa Q4:ltä muiden segmenttien tehdessä normaalisuorituksen. Vertailun vuoksi suhteellisen hyvin sujuneella kolmannella kvartaalilla verkkolaiteyksikön liikevoittomarginaali oli 5%. Kolmen ensimmäisen kvartaalin aikana Nokian liikevoittoprosentti on hieman vajaat 7%. Kirittävää siis riittää vielä huomattavasti.