Tag: negari

Lehdolta jälleen negatiivinen tulosvaroitus

Kappas vain, Lehto Group teki sen taas. Negatiivisten tulosvaroitusten sarja sai jälleen jatkoa kun yhtiö ilmoitti tuloksen vuoden 2019 viimeisellä kvartaalilla jäävän nollaan. Aikaisemman ohjeistuksen mukaan odotettiin positiivista tulosta. En pysy enää mukana kuinka mones perättäinen negari tämä oli, mutta se on selvää että yhtiön johdon kyky ennakoida tulevaa ei riitä edes muutaman kuukauden päähän. Vielä kolmannen kvartaalin raportoinnin yhteydessä loppuvuodelle odotettiin positiivista tulosta.

Lehto Group tykittää negatiivisten tulosvaroitusten sarjatulta.

Tarkastellaanpa hieman Lehdon suoriutumista viime vuodelta nyt saadun tilintarkastamattoman tiedotteen valossa:

 20192018
Liikevaihto667721-7,50 %
Liikevoitto-4237 
(Luvut m€)

Koko vuosi 2019 jäi siis raskaasti tappiolliseksi. Tälle vuodelle Lehto ohjeistaa liikevaihdon laskevan 10% vuodesta 2019 ja liiketuloksen odotetaan olevan positiivinen. Liikevaihdon odotetaan laskevan asuntomarkkinan hidastumisesta sekä Lehdon hoiva- ja koululiiketoiminnan volyymin pienenemisestä johtuen. Liikevoiton odotetaan kääntyvän positiiviseksi tappiollisten peruskorjaushankkeiden päätyttyä sekä tervehdyttämistoimenpiteiden johdosta. Kuten huomaatte, ohjeistus on todella lavea. Positiivinen tulos kun voi olla mitä vaan eurosta miljardiin. Kokosin seuraavanlaisen taulukon Lehdon tuloksen vaikutuksesta osakekohtaiseen tulokseen sekä P/E-lukuun:

Tulos(m€)EPSP/E
50,0925,70
100,1712,85
150,268,57
200,346,43
250,435,14
300,514,28
350,603,67
400,693,21
450,772,86
500,862,57

Tämän taulukon perusteella sijoittaja saa paremman kuvan siitä, millaisista luvuista puhutaan kun peilataan Lehdon ”positiivista tulosta” sen vallitsevaan 2,204 euron arvoiseen osakekurssiin. Jos oletetaan P/E 10:n olevan neutraali arvo, voitaisiin Lehdolta odottaa noin 13 miljoonan euron tulosta joka tarkoittaisi 0,22 euron osakekohtaista tulosta. Jos kuvitellaan Lehdon tuloksen kertyvän perinteisellä viivoitinmallilla, tarkoittaisi tämä sitä että jokaisella kvartaalilla tulisi kertyä tulosta 3,25 miljoonaa euroa eli noin 5,5 eurosenttiä per osake.

Suurin ongelma on siinä, voiko Lehdon johtoon enää luottaa? Jos ennakointikyky muutaman kuukauden päähän on näin hukassa, onko tällaisella vuoden päähän laaditulla ennusteella mitään arvoa? Sijoittajien luottamus Lehtoon on kadonnut aivan syystä.

Jos tappiollisista projekteista on nyt todellakin päästy eroon kuten johto vakuuttaa, voi tässä kuitenkin olla sijoittajilla paikka iskeä rahoiksi. 13 miljoonan tulos ei ole Lehdolle homma eikä mikään jos projektit onnistuvat jatkossa paremmin ja enempiä ongelmia ei ole enää kytemässä pinnan alla. Hidastuvat asuntomarkkinat eivät tuo Lehdolle tukea, mutta yhtiö on silti aloittamassa suuria rakennusprojekteja joten tehdaskapasiteettia ei tarvitse pitää tyhjäkäynnillä.

Harkitsen pienen peliposition avaamista Lehdossa, vaikka minun ja Lehdon yhteinen taival ei menneisyydessä olekaan ollut kovin positiivinen.

Wärtsilä tulosvaroitti

Tein varmasti jonkinlaisen tappiollisen sijoittamisen ennätyksen ostamalla ensimmäisen erän Wärtsilää kesäkuussa. Tuolloin tilanne tietysti näytti vielä huomattavasti paremmalta kuin tänä päivänä. Ongelma on siinä, että Wärtsilä tulosvaroitti vastikään vedoten heikompiin katteisiin muutamissa kompleksisissa projekteissaan. Kolmannen vuosineljänneksen tilauskertymäkin yhtiön mukaan ollut odotettua heikompi.

Eikä tässä vielä kaikki. Syyskuun alussa Wärtsilän toimitusjohtajan Jaakko Eskolan haastattelussa hän mainitsi, ettei yhtiön kurssi ole siellä missä sen pitäisi olla. Sijoittajana tällainen signaali otetaan yleensä positiivisesti vastaan. Ajattelin tuolloin itsekin että jos toimitusjohtaja on tuota mieltä voin omistaa osaketta jatkossakin hyvillä mielin. Ja noin kaksi viikkoa tästä yhtiö tulosvaroitti.

Lainaus MustReadin haastattelusta, jonka voi lukea kokonaisuudessaan tästä.

Ehkä näistä tulee jatkossa ottaa opiksi. Jos näen toimitusjohtajan kehuvan oman yhtiönsä osakkeen aliarvostuksesta, kannattaa osakkeet myydä saman tien. Hyvä verrokkiesimerkki on Nordea joka ei lähtenyt nousuun vaikka Nalle ja Stadigh kehuivat pankkia kilpaa ja totesivat arvostuksen olevan alhainen.

Samalla toivon, että toimitusjohtajat itse ottavat näistä opikseen. Jos osakkeen arvostus on heidän mielestään alhainen, ei asiaa kannata erikseen kommentoida vaan ryhtyä toimiin. Yhtiöt voivat aloittaa omien osakkeiden ostot tai reagoida muulla tavoin jotta kurssi saadaan nousu-uralle. Esimerkkiyhtiö Nordea luisui pitkään kunnes ryhdyttiin nopeampiin toimenpiteisiin etsimällä uusi toimitusjohtaja. Tämän jälkeen noustiinkin useampi päivä putkeen.

Wärtsilän omistukseni on vain muutaman kuukauden jälkeen -25,5%. Alkuperäinen tarkoitukseni oli ostaa osaketta useammassa erässä ajallisesti hajauttaen, mutta koska nyt taivaalle on kerääntynyt selvästi synkempiä pilviä saatan myydä nykyisen omistukseni ja aloittaa ostot hieman myöhemmin uudelleen. Nämä yksittäiset matalampikatteiset projektit eivät mielestäni ole niin vakavia kuin tilauskannan odotettuakin rajumpi kutistuminen. Yhdessä nämä ovat vaarallinen yhdistelmä.

Lehto Group antoi taannoin arvokasta oppia siitä, miten voi käydä jos projektit eivät sujukaan suunnitellusti.

Lehdolle jo neljäs negari putkeen

Harva pysyy enää laskuissa mukana kuinka mones perättäinen Lehdon negari nähtiin tänään. Tänään nähty negari oli itseasiassa jo neljäs perättäinen ja sen mukaan yhtiön koko tämän vuoden tulos jää negatiiviseksi. Aikaisemmin yhtiö ohjeisti vielä 2-5% liikevoittoa.

Mielestäni koko Lehdon konseptin voi tässä vaiheessa asettaa kyseenalaiseksi. Yhtiö mainostaa talousohjattua rakentamista, mutta kuinka tämä talousohjaus on näkynyt sen taloudellisessa tuloksessa ja miten sitä on käytetty hyväksi nyt markkinan heikentyessä? Jos johdon ohjeistukset eivät pidä paikkaansa edes muutaman kuukauden päähän, on vaikea luottaa yhtiöön pidemmälläkään aikavälillä.

Onnekseni olen jo jonkin aikaa seurannut Lehtoa omistamatta sen osakkeita. Kuittasin Lehdosta keräämäni tappiot ja myin yhtiön pois salkustani 9.5.2019 3,15 euron kappalehinnalla. Myynnin syy tuolloin oli kärsivällisyyteni loppuminen, ja näin jälkikäteen voin taputella itseäni olkapäälle tästä peliliikkeestä. Noista lukemista on nyt laskeskeltu vielä -36% lisää.

Yksi asia mikä monia varmasti mietityttää on Lehdon johtajien täydellinen ajoitus myynneissä. Ohessa lainaus Twitterissä seuraamani sijoittajan Juha Kankaanpään twiitistä:

Lehdon johtajistoon aikaisemmin kuulunut Asko Myllymäki on ollut myyntien ajoituksessa erityisen onnekas. Hän myi enemmistön osakkeistaan nopeutetussa tarjousmenettelyssä 1.3.2018. Tuolloin hänelle jäi vielä 1,1% Lehdon osakkeista. Heinäkuussa ennen nyt nähtyä osavuosikatsausta hän myi jäljelle jääneistä osakkeistaan liki puolet pois. Joku voisi luonnehtiä häntä mestariajoittajaksi.

Joka tapauksessa meille piensijoittajille Lehto antoi arvokasta oppia. Jos johto myy, kannattaa pohtia myös omien osakkeidensa myymistä. Ja voi olla että putoaviin puukkoihin tarttumisesta tulee lisää oppia vielä tulevaisuudessa. Juuri nyt Lehto näyttää ajelehtivan virran mukana vailla minkäänlaista ohjausta.