Tag: päästöt

Neste ja MY diesel

Kuten jotkut ehkä muistavatkin, olen vihreän autoilun ystävä ja koeajoillani ovat tulleet tutuiksi niin täyssähköauto Tesla Model S kuin pistokehybridi Opel Amperakin. Tällä hetkellä omat satunnaiset ajeluni hoituvat luotettavalla Toyotan hybridiautolla. Olen jo jonkin aikaa miettinyt, että perehtyisin tarkemmin Nesteen lanseeraamaan vihreään MY diesel-polttoaineeseen. Tänään törmäsin Iltalehdessä MY dieselistä tehtyyn juttuun, joka oli kirjoitettu niin provosoivasti etten voinut enää olla ottamatta asiaan kantaa. Iltalehden kirjoitukseen voit tutustua tästä: ”Parjatuilla diesel-autoilla voikin ajaa vähäpäästöisemmin kuin sähköautoilla!

Tesla Model S.

Heti jutun otsikosta voi huomata, Nesteen MY dieselillä luvataan taitettavan matkaa vähäpäästöisemmin kuin sähköautoilla. Insinööriaivoni miettivät välittömästi, että Nesteen täytyy kyetä jalostamaan biodieselinsä hyvin pienellä energiamäärällä sekä logistiikan ensinnäkin raaka-aineista jalostukseen sekä jalostamoilta dieselpumpulle täytyy toimia tehokkaasti jotta tähän päästään. Kaiken lisäksi tankattuaan dieselautonsa MY dieselillä tulisi auton pakoputkesta tulla lähinnä vettä, jotta päästöt eivät karkaa sähköautoilua suuremmiksi.

Mutta voihan turkanen, luettaessa tekstiä pidemmälle selviää jutun varsinainen juoni: ”Nesteen oman ilmoituksen mukaan sen tuottaman uusiutuvan dieselin raaka-aineiden keräykseen ja polttoaineen jalostukseen tarvitaan 12 grammaa hiilidioksidia diesel-autolla ajettua kilometriä kohti. Tämä on alle puolet sähköauton päästöstä.” Kyseessä onkin siis vain se päästö, joka aiheutuu MY dieselin valmistuksesta. On kokonaan eri asia, millainen päästövaikutus MY dieselillä on kokonaisuudessaan kun se tämän prosessin jälkeen vielä toimitetaan pumpuille sekä palaa auton moottorissa. Onneksi kokonaispäästöjä on avattu tekstissä seuraavasti:”Hiilidioksidia kyllä tupruaa pakoputken päästä vielä uusiutuvalla tankkaamisen jälkeenkin, mutta niin sitä tulee jokaisen hengityksestäkin.” Kyllä, asia todellakin sivuutettiin tällä toteamuksella.

Suurin päästö polttomoottoriautossa aiheutuu nimenomaan silloin, kun polttoaine poltetaan auton moottorissa. Nämäkin laskelmat olisi pitänyt ehdottomasti ottaa huomioon kirjoituksessa. Nyt satunnaiselle lukijalle jää sellainen kuva, että MY dieselillä ajaminen olisi sähköautoilua puhtaampaa, mitä se ei todellisuudessa ole. Polttomoottorin hyötysuhde on merkittävästi sähköauton hyötysuhdetta heikompi, joten tässä prosessissa energiaa palaa harakoille sekä aiheutuu terveydelle haitallisia lähipäästöjä. Näistä päästöistä pyritään suurimmissa kaupungeissa pääsemään kokonaan eroon. Juuri eilen uutisoitiin, kuinka polttomoottoriautot kielletään Amsterdamissa vuoteen 2030 mennessä. Jos Nesteen MY diesel on niin puhdasta valmistaa kuin yhtiön omat laskelmat osoittavat, se kannattaisi ehdottomasti sähköautojen yleistyessä polttaa suoraan voimaloissa ja käyttää sähkön tuotantoon. Näin ollen suurempi osa energiasta tulisi hyötykäyttöön liikenteessä ja vältyttäisiin lähipäästöiltä taajamissa.

Neste mainostaa My dieselin tehtävän kokonaan jätteistä ja tähteistä. Jos asiaa tutkii pintaa syvemmältä, käy nopeasti selväksi että polttoaineen valmistukseen käytetään niinsanottua PFAD-tislettä joka erotellaan palmuöljyn jalostusprosessissa. Esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa, Isossa-Britanniassa ja Ranskassa PFAD tulkitaan sivutuotteeksi, eli ne eivät hyväksy palmuöljytislettä jätteeksi. Nesteen mukaan PFAD:n ollessa ei-toivottu palmuöljyjalostuksen lopputuote, sen käyttö ei ohjaa palmuöljytuotantoa tai öljypalmun viljelyn kasvattamista eikä näin ollen myöskään kiihdytä metsäkatoa. Koska sillä on markkinat ja arvo, nostaa se kuitenkin palmuöljyjalostuksen kannattavuutta.

Lopputulemana voidaan pitää, että Iltalehden kirjoituksen otsikko oli joko klikkien kalastelua, tai kirjoitettu ilman tarkempia laskelmia. On myös toki mahdollista, että se on kirjoitettu vailla ymmärrystä päästöjen syntymisen kokonaisketjusta. Jos halutaan vertailla biopolttoaineita käyttävän polttomoottoriauton ja sähköautojen ympäristövaikutuksia keskenään, laskelmat menevät kieltämättä monimutkaisiksi. Laskuissa otetaan harvoin huomioon esimerkiksi logistisia päästöjä joita koituu raaka-aineiden ja jalosteiden kuljettamisesta ympäri maailmaa sekä lopulta jalostuksesta jakelupisteisiin asti. Sähköautojen akkujen valmistuksesta koituvista päästöistä taas on monenlaista erilaista laskelmaa. Yhtä kaikki, on hienoa että biopolttoaineet tekevät tuloaan ja syrjäyttävät hiljalleen fossiiliset polttoaineet. Näitä tullaan tarvitsemaan myös henkilöliikenteessä siirtymävaiheessa kohti puhtaampia tekniikoita.

Diesel ja käyttövoimavero

Dieselin hinta on paikoitellen ohittanut 98-oktaanisen bensiinin hinnan. Tästä syystä tehtiin pikaisesti kansalaisaloite dieselin käyttövoimaveron poistamiseksi. Aloite keräsi tarvittavat 50 000 kannattajaa noin vuorokaudessa. Tämä ei ole ihme, sillä kansalaisista tuntuu varmasti epäoikeudenmukaiselta maksaa käyttövoimaveron muodossa siitä, että saavat ajaa kalliimmalla polttoaineella kuin bensiiniautoilijat.

Dieselin hinnan kohoaminen johtuu kovasta kysynnästä. Tämä taas puolestaan johtuu siitä, että taloudella menee hyvin eikä dieselin tuotanto pysy kulutuksen vauhdissa. Polttoaineiden hinnat kuitenkin vaihtelevat eri aikajaksoilla, ja on todennäköistä että tämäkin hintapiikki on vain tilapäinen.

Yle julkaisi uutisen jossa kerrottiin että dieselin käyttövoimaveron poistaminen ei ole niin yksinkertaista, sillä vero jouduttaisiin joka tapauksessa siirtämään polttoaineen hintaan. Tästä taas seuraisi, että dieselin litrahinta kohoaisi noin 1,80 euroon. Tämä toisi etua vähemmän ajaville, mutta rokottaisi voimakkaasti enemmän ajavia sekä raskasta liikennettä. Toisaalta dieselauto ostetaan yleensä juuri sen vuoksi, että kilometrejä kertyy enemmän ja käyttövoimaveroineenkin kertyy säästöä verrattuna bensiiniautoon.

Autoverotus Suomessa kaipaa suurempaa uudistusta, sillä kokonaistavoitteena on puhtaampi liikenne. Tämä tarkoittaa sitä, että autokantaa on pikaisesti saatava uudistettua sekä siirtymää sähköautoihin on saatava nopeammaksi. Petteri Orpo kommentoi aikaisemmin, että autoveron uudistus olisi tulossa seuraavalla hallituskaudella. Hänen mukaansa verotusta tulisi siirtää auton hankinnasta auton päästöihin. Tämä kuulostaa oikeudenmukaiselta, sillä silloin ne jotka saastuttavat eniten myös maksaisivat eniten.

Tällä hetkellä puhtain tieliikennemuoto on sähköautoilu. Sähköautoihin siirtymistä kuitenkin hidastaa ensinnäkin korkea hankintahinta sekä puute autovalikoimassa. Toivottavasti molemmat ongelmat korjaantuvat jo lähivuosien aikana. Ainakin autoteollisuuden kehitys näyttää siinä mielessä lupaavalta, että perinteiset autonvalmistajat ovat Teslan vanavedessä siirtymässä varteenotettaviksi sähköautovalmistajiksi. Näin ollen hinnoilla on hyvät edellytykset laskea kilpailun lisääntyessä.

Autoverotuksen muuttaminen niin, että auton hankinnasta koituvat verot poistuvat kokonaan vie todennäköisesti enemmän aikaa. Päätöksen tekeminen on siinä mielessä ongelmallista, että se saattaisi pahimmillaan padota autokaupan hetkeksi kokonaan. Mikäli olisi tiedossa, että autovero poistuu jollain siirtymäajalla, kukaan tuskin ostaisi uutta autoa enää vanhojen säädösten ollessa voimassa.

Yhtä kaikki, nopeita poliittisia toimia todella tarvitaan liikenteen puhdistamiseksi. Itse en lähtisi dieselin käyttövoimaveroa poistamaan vielä tällaisen tilapäisen piikin takia. Toisaalta dieselautoilussa lähipäästöt ovat myös voimakkaimmat mikä osaltaan myös puoltaa korkeampaa verotusta. Euroopan suurimpien kaupunkien keskustoista on jo kielletty vanhat dieselautot, ja nyt kiellot ovat laajentuneet jopa saksalaisille moottoriteille.

Jotkin autonvalmistajat kuten Volvo ovat jo lopettaneet uusien dieselmoottorien kehityksen. Saksalainen Mercedes-Benz sen sijaan on povannut dieseleiden valmistuksen jatkuvan vielä pitkään. Tämä olisi mahdollista heidän kehittämänsä pakokaasujen moninkertaisen takaisinkierrätyksen sekä puhdistusjärjestelmän avulla joka vähentäisi merkittävästi lähipäästöjä. Hajontaa kentällä siis on, tietysti tulee ottaa huomioon että autotehtailla on omat intressinsä lobata asioita suuntaan tai toiseen. Maalaisjärjellä voisi ajatella, että tällaiset kompleksiset puhdistusjärjestelmät lisäävät vain autojen monimutkaisuutta ja tätä kautta lisäävät huoltokuluja. Dieselautojen hiukkassuodattimethan ovat jo nyt Suomen talvessa ja varsinkin lyhyessä pätkäajossa ongelmallisia.

Jollain aikavälillä verotuksen keinoin autoilu fossiilisilla polttoaineilla tullaan joka tapauksessa kuihduttamaan, joten katseet kannattaa hiljalleen suunnata sähköautojen suuntaan. Olisiko esimerkiksi Ampera hyvä välimalli siirryttäessä kohti täyssähköautoja? Vai kiinnostaisiko hypätä suoraan Teslan rattiin varsinkin nyt, kun käytettyjen markkinatkin alkavat maassamme kukoistaa?

Mitä mieltä olet aiheesta? Kirjoita kommentti!