Tag: vero

Sijoittajien verotiedot 2020

Tuoreet verotiedot julkaistiin viime keskiviikkona, ja perinteiden mukaan kokosimme sijoittajista koostuvan listan. Pidemmittä puheitta mennään suoraan asiaan, ohessa sijoittajat asetettuna järjestykseen kokonaistulojen perusteella:

NimiAnsiotuloPääomatuloTulot yhteensäAsema
Kyösti Kakkonen96 7921 855 9631 952 755Suursijoittaja
Kim Lindström57 0771 377 3661 434 443Suursijoittaja
Vesa Puttonen127 593194 367321 960Suursijoittaja, professori
Jukka Oksaharju135 91290 342226 254Osakestrategi, sijoituskirjailija
Seppo Saario98 886122 304221 190Sijoituskirjailija
Harry Harkimo178 65036 221214 871Bisnesmies, kansanaedustaja
Erkki Sinkko14 044184 909198 953Suursijoittaja, Nokia-kahvien isä
Sari Lounasmeri190 9164 956195 872Toimitusjohtaja, pörssisäätiö
Mikael Rautanen155 34531 079186 424Toimitusjohtaja, Inderes
Miikka Luukkonen83 70199 030182 731Podcast-tähti, Rahapodi
Timo Harakka152 4528 894161 346Sijoittajademari
Timo Rothovius107 41351 574158 987Osakesäästäjien puheenjohtaja, professori
Sauli Vilén156 3370156 337Pääanalyytikko, Inderes
Petri Kajaani99 79241 445141 237Analyytikko, Inderes
Martin Paasi132 8183 250136 068Podcast-tähti, Rahapodi
Petri Gostowski81 99826 123108 121Analyytikko, Inderes
Antti Viljakainen105 5620105 562Analyytikko, Inderes
Erkki Vesola100 5143 051103 565Analyytikko, Inderes

Listan kärjessä ei ollut suurempia yllätyksiä. Suursijoittajat Kakkonen ja Lindström ovat kaukana muiden edellä. Molemmat tienasivat viime vuonna enemmän kuin vuonna 2019, Kim Lindströmin verotettavat tulot itseasiassa jopa yli tuplaantuivat. Ehkä kyseessä oli myynnit koronan iskettyä päälle, tämä jää arvailujen varaan.

Kansanedustaja Harry Harkimon pääomatulot putosivat noin 100 000 euroa verrattuna vuoteen 2019. Myös suursijoittaja Erkki Sinkon pääomatulosaalis oli koronapaniikin takia hieman laihempi osinkovirtojen pienennyttyä.

Seppo Saarion pääomatulot kasvoivat vuodesta 2019 noin 93 000 euroa, joten kyseessä lienevät myös koronamyynnit. Myös Rahapodin juontaja Martin Paasi kerrytti edellisen vuoden pyöreän nollan sijaan pääomatuloja viime vuonna 3 250 euron verran.

Viime vuosien osakerallin lähes täysin missannut Jukka Oksaharju kasvatti pääomatulojaan noin 80 000 eurolla verrattuna vuoden takaiseen. Kyseessä lienee muutos hänen siirryttyään enemmän kiinteistöbisnekseen. Tästä päätöksestä ainakin verottaja on kiitollinen.

SAK lobbasi omaa veromalliaan hallitusneuvotteluissa

Tällä viikolla uutiskynnyksen ylitti työntekijöiden keskusjärjestö SAK, joka kävi lobbaamassa hallitusneuvotteluissa omaa verolinjaansa. Kuten arvata saattaa, tuo listaus ei varsinaisesti suosinut meitä sijoittajia, tai ylipäätään ketään jolle on saattanut kertyä edes jonkinlaista omaisuutta. Oman osansa saivat niin metsänomistajat, maatalousyritykset kuin osakesijoittajatkin.

SAK:n esittämän veromallin vaikutus kuluttajien lompakolle.


SAK:n mukaan verotusta tulee lisätä Suomessa, jotta selviämme tulevasta taantumasta ilman lisävelanottoa. Heidän suunnitelmiensa mukaisesti veropohjaa laajennettaisiin monipuolisesti koskemaan niin yrittäjiä kuin sijoittajiakin. Veropohjan laajennus ei yllättäen tälläkään kertaa koskenut esimerkiksi ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeiden poistamista, ei ammattiliittojen verottomia osinkoja tai niiden verottomia vuokratuloja. Kyseessä on hyvin samanlainen ilmiö kuin viherpesussa, on helppo osoittaa toisille mitä he tekevät väärin sen sijaan, että tarkasteltaisiin omaa toimintaa kriittisessä valossa. Tämä on tietysti jollain tapaa myös inhimillistä, kukapa haluaisi poistaa omia saavutettuja etujaan vapaaehtoisesti?


Voidaan pohtia, olisiko himoverotuksen Suomessa muitakin tapoja varautua tulevaan taantumaan kuin verojen nosto. Verotuksen lisääminen nykyisestä korkeasta tasosta tulee näkymään väistämättä jossain kohtaa toimeliaisuuden vähenemisenä sekä pääomapakona. Vaihtoehtoisina keinoina himoverottamiselle voisivat olla esimerkiksi verorahojen parempi kohdentaminen, ja julkisen talouden ylimääräisten kulujen karsiminen. Suomi on Euroopan kärkimaita kun verrataan julkisen sektorin kuluja bruttokansantuotteeseen. 


Otetaan esimerkiksi vaikka koulutus, josta on kohistu eduskuntavaalien aikaan. Meillä ei ole varaa kouluttaa ihmisiä kortistoon, vaan koulutusta tulisi kohdentaa paremmin työelämän tarpeisiin. Jokainen työttömäksi koulutettu henkilö on kirjaimellisesti hukkaan heitettyä rahaa. Tutkintojen pituuksista olisi varaa karsia, esimerkiksi korkeakouluopinnot sisältävät paljon niin sanottua ”tyhjäkäyntiä.” Samoin esimerkiksi turvapaikanhakijoiden vastaanottaminen toisesta turvallisesta maasta menee tähän samaan kategoriaan. Kohdennettu humanitäärinen apu suoraan kohdemaahan on huomattavasti tehokkaampaa. Tässä vain pari esimerkkiä, vastaavia tehostamismahdollisuuksia on lukemattomia muitakin.


Himoverotusta tehokkaampi tapa kerätä puskuria valtion kassaan olisi onnistua työllistämispolitiikassa vieläkin paremmin. Tämä ei tosin tule onnistumaan näillä SAK:n ehdottamilla keinoilla. Yrittäjiä pitää kannustaa perustamaan yrityksiä sen sijaan, että heiltä leikataan. Suurin osa suomalaisista työskentelee pienessä tai keskisuuressa yrityksessä. Ilmastoasioiden ollessa nyt kaikkien huulilla, voitaisiin erilaisten viherverojen miettimisen sijaan panostaa voimakkaammin puhtaaseen teknologiaan ja tehdä tästä suomalainen vientituote maailmalle. Ei tapeta lypsävää lehmää verottamalla, vaan sen sijaan kehitytään ja luodaan samalla parempaa maailmaa pienemmällä veroasteella.


Erityisesti SAK:n hyökkääminen osakesäästötiliä vastaan ihmetytti, sillä tiliä ei vielä olla saatu edes lanseerattua käyttöön. Tilin vastustaminen kertoo kuitenkin SAK:n vihamielisyydestä kansankapitalismia kohtaan. En usko, että he ovat asiassa täysin ymmärtämättömiä, vaan ajavat tälläkin omaa etuaan. Heille, kuten myös esimerkiksi SDP:lle ja Vasemmistoliitolle kansan vaurastuminen olisi huono asia ja vähentäisi sekä jäseniä että äänestäjiä. Kansa täytyy pitää köyhänä, jotta voidaan taas puhua kuinka rikkaat alistavat köyhiä ja eriarvoisuus lisääntyy. Mikäli tuleva hallitus päättäisi koskea osakesäästötilin ehtoihin, tämä voisi samalla syöstä koko tilin kuolemaan, ei varmasti herätä kansan luottamusta että pitkäaikaiseen säästämiseen tarkoitetun tilin ehtoihin puututaan välittömästi.


Jää nähtäväksi, ottaako hallitus näistä esityksistä joitain kohtia omaan ohjelmaansa. On kuitenkin vaikea kuvitella, että Keskusta voisi hyväksyä suurta osaa ehdotetuista veronkorotuksista. Esimerkiksi yrittäjävähennyksestä luopuminen, sukupolvenvaihdoshuojennuksen leikkaaminen sekä metsälahjaveron vähennysoikeuden poistamisen voisi kuvitella olevan Keskustalle kynnyskysymyksiä. Toki Keskusta petti äänestäjät jo lähtemällä ylipäätään hallituskeskusteluihin mukaan selvän vaalitappion jälkeen, joten en kovin suuresti yllättyisi mikäli ”Kepu” toimisi jälleen erään vanhan sananlaskun mukaisesti. 😉

Vasemmiston veromalli pääomatuloille

Vasemmistoliitto markkinoi Twitterissä näyttävästi keinoista joilla se aikoo rahoittaa ajamiaan uudistuksia. Päätin tutkailla tuon materiaalin läpi perehtyen varsinkin pääomatuloverotukseen, koska heidän yhdistetty veromallinsa kiinnostaa minua. Kysyin tästä veromallista jo aikaisemmin, mutta kukaan heistä ei osannut vastata kysymykseeni kuinka piensijoittajaduunarin verotus muuttuisi heidän mallillaan.

Lupaukset ovat kuitenkin sangen suuria. Materiaalissa(pdf) sanotaan seuraavaa: ” Vasemmistoliiton tavoitteena on luopua ansio- ja pääomatulojen erillisverotuksesta. Yhdistetty verotus kaikille tuloille tekisi pääomatuloverotuksesta aidosti progressiivista, keventäisi pienten pääomatulojen verotusta ja hyödyttäisi kaikkia muita kuin suurten pääomatulojen saajia. Nyt myös hyvin pienistä pääomatuloista peritään kohtalaisen suurta veroa, ja toisaalta suurten pääomatulojen veroprosentti on varsin matala suhteessa ansiotuloverotukseen, mikä osaltaan kannustaa tulonmuuntoon. ” Tästä kohdasta saa sellaisen kuvan, että tavalliselle sijoittavalle duunarille koittaisi pian kissanpäivät, mikäli Vasemmisto pääsisi valtaan.

Näinpä keksin kysyä Vasemmistoliittolaisilta, kuinka paljon pääomatulojen verotus laskee, jos otetaan esimerkiksi duunari joka tienaa ansiotuloja 40 000 euroa ja siihen pääomatuloja 10 000 euroa päälle. En kuitenkaan saanut tähän koskaan vastausta. Kysyin vielä pari päivää myöhemmin asiaa uudestaan, mutta vastausta ei edelleenkään kuulunut. Oletettavasti mitään laskelmia ei ole edes tehty, vaan kaikki on vielä utopiaa kuten on tyypillistä näin vaalien alla.

Eihän siinä auttanut sitten muu kuin alkaa itse laskeskella Vasemmistoliiton mallin vaikutuksia osinkojen verotukseen. Muistin virkistykseksi, tällä hetkellä osinkotuloista 85 prosenttia on veronalaista tuloa, joten veroprosentin ollessa 30 on todellinen veroaste tällöin 25,5 prosenttia. Seuraavassa omin kätösin laskemani yksinkertaistetut esimerkit Vasemmistoliiton verokohtelun vaikutuksista piensijoittajaduunarin verotukseen.

Duunari joka tienaa 40 000 euroa vuodessa sekä saa osinkotuloja 10 000 euroa vuodessa maksaa nykytilanteessa ansiotuloistaan veroa 21% sekä osingoistaan 25,5%. Tästä yhteensä 50 000 euron kokonaissummasta veroa maksetaan tyypillisten vähennysten jälkeen ensin ansiotuloista 8 341 euroa ja pääomatuloista 2 550 euroa. Kokonaisveropotiksi muodostuu täten 10 891€ ja kokonaisveroprosentiksi 21,78%. Marginaalivero on tietysti jokaisesta tienatusta osinkoeurosta tuo sama 25,5% aina 30 000 euroon asti.

Jos kuvitellaan tilanne, että verokannat on yhdistetty kuten Vasemmistoliiton mallissa, henkilön saamaa pääomatuloa kohdellaan verotuksessa samalla tavalla kuin ansiotuloa. Tällöin koko 50 000 euron summa verotetaan ansiotulonomaisesti ja veroaste on 25%. Tyypillisten ansiotulovähennysten jälkeen henkilö maksaa veroja tästä potista 12 275 euroa joka on 1 384 euroa enemmän kuin nykymallissa. Koska nykytilanteessa edellisen esimerkin mukaisesti 40 000 euron ansiotuloista maksettiin veroa 8 341 euroa, tarkoittaa tämä sitä että pääomatuloverojen osuus on tästä kokonaissummasta loput eli 3934 euroa. Pääomatulojen marginaaliveroaste on täten noin 39%. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisesta osinkoeurosta 39 senttiä kilahtaa valtion haaviin. Ei kuulosta kovin kohtuulliselta?

Nykymuodossaan tämä Vasemmistoliiton kaavailema veromalli ei siis lupauksistaan huolimatta hyödyttäisi tyypillistä piensijoittajaa, vaan se vaatisi toimiakseen huomattavia kevennyksiä kokonaisveroasteeseen. Muutoin lupaus pienten pääomatulojen verotuksen kevenemisestä ei täyty. Oletettavasti he ovat tehneet alustavia laskelmia ennen tämän mallin esittelyä, joten olisi mukava kuulla millaisilla luvuilla he koeponnistivat tämän mallinsa.