Tag: verotus

Taloudellinen riippumattomuus vasemmiston malliin

Näin vaalien alla kansalaisille luvataan varsinkin vasemmistopuolueiden toimesta mitä erilaisempia asioita. On tarjolla eläkkeiden nostoja 100 eurolla, koulutusmahdollisuuksien parantamista, ilmaston pelastamista ja niin edelleen. Hintalapulla ei ole niin väliä. Gallupjohtaja SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne mainitsi suorassa lähetyksessä hintalapun olevan jotain 1-3 miljardin väliltä. Eikai se niin tarkkaa ole, miljardi sinne tai tänne?

Tällaiset puheet hermostuttavat luonnollisesti rationaalista äänestäjää, sillä kaiken rahan näistäkin tulonsiirroista on tultava jostain, ja yleensä se tarkoittaa meitä veronmaksajia. Jotta rahoitus riittäisi, veroprogressiolla on uhka kiristyä jatkossa niin ansio- kuin pääomatuloissakin. Verotuksen kohotessa kestämättömälle tasolle lisätyöt ja niistä saatavat lisäansiot eivät enää innosta, ja näin yleinen toimealiaisuus vähenee. Ylityöt eivät välttämättä ole enää mielekkäitä, jos marginaaliverotus vie lisäansioista vähintään puolet pois. Tutkin tätä kirjoitusta varten leikkimielisesti, mikä olisi sijoittajalle tehokkain tapa hyötyä näistä tulonsiirroista.

Ensimmäinen kysymys lienee, mikä olisi helpoin tapa liittyä mukaan tähän tulonsiirtokaruselliin? Paras konsti on tietysti tehdä mahdollisuuksien mukaan töitä sen verran vähän, että ansiotulojen veroprosentti pysyisi riittävän matalalla tasolla ja matalempia tuloja voisi puolestaan kompensoida erilaisilla tuilla. Töitä voisi esimerkiksi tehdä sopivissa pätkissä siten, että olisi kokoaikatyössä vain sen verran kuin vaaditaan ansiosidonnaiseen päivärahaan. Maksupäivien nollautuessa voisi tehdä taas uuden pätkän töitä, ja niin edelleen. Teoriassa helppoa, mutta käytännössä ei ehkä niinkään mikäli ei ole suhteita sopivia pätkätöitä tarjoaviin firmoihin. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruuteen eivät vaikuta pääomatulot.

Koska taloudellinen riippumattomuus ja firetys on ollut suosittu puheenaihe jo jonkin aikaa, tätä voisi siirtyä harjoittamaan myös vasemmistolaisella mallilla. Tämä tarkoittaa sitä, että osa elannosta tulisi esimerkiksi osinkotuloista ja toinen osa tulonsiirroista. Parhaiten tämä onnistuisi heittäytymällä kokonaan työmarkkinatuen piiriin. Kelan maksama työttömyysetuus on 32,40 e/pv. Sitä maksetaan 5 päivältä viikossa, joten kuukaudessa tulot olisivat noin 648 euroa. Kelan sivuilla mainitaan myös, että yksin asuvalla työttömällä työmarkkinatukea vähentävät pääomatulot ja muut tulot, jotka ylittävät tulorajan 311€/kk. Näin ollen saadakseen täyden hyödyn, osinkotulojen ei tulisi ylittää tätä rajaa. Kuukausitienesti yksin asuvalle olisi näillä luvuilla 959€/kk. Tästä summasta vähennetään tietysti vielä verot, joten käteen jäävä osuus näistä tuloista tulisi olemaan arviolta hieman reilut 800 euroa. Yksinasuvalle tilanne ei olisi kokonaan näin murheellinen, sillä työmarkkinatuen päälle maksetaan vielä asumistukea. Säästöjen määrä ei vaikuta tukien määrään, ainoastaan pääomatulojen määrä ratkaisee. Viiden prosentin osinkotuotolla saadakseen 311 euroa kuukaudessa tulisi salkun arvon olla noin 74 600 euroa.

Kokonaan toinen tilanne on perheellisellä henkilöllä. Tällöin ilman työmarkkinatuen laskua saa tienata pääomatuloja 1044€/kk. Tulorajaa korotetaan 130 eurolla jokaista huollettavaa lasta kohden. Puolison sekä yhden lapsen taloudessa työmarkkinatuen suuruus on 37,63€ per päivä, eli kuukaudessa 753 euroa. Näillä luvuilla teoreettinen bruttokuukausipalkka olisi 1797 euroa. Nettotienesti tulisi olemaan noin 1456 euroa kuukautta kohti. Tämä alkaisi olemaan jo sellainen summa, millä pärjää mukavasti ainakin täällä pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Tähän päästäkseen osakesalkun tulisi kuitenkin olla jo kohtuullisen kokoinen. Jos oletetaan osinkoprosentin olevan 5% tulisi salkun olla noin 250 000 euron arvoinen.

Varsinkin jälkimmäinen esimerkki olisi teoriassa sellainen, että riittävän toimeentulon saisi sopivassa suhteessa sekä pääomatuloista, että samaan aikaan vasemmistolaiseen tyyliin käsi työtä tekevien taskussa. Korostan, että tämän kirjoituksen tarkoitus ei ole kannustaa ketään toimimaan tällä tavalla, mutta tulonsiirrot mahdollistavat elämän leppoistamisen näilläkin konsteilla.

Vasemmiston veromalli pääomatuloille

Vasemmistoliitto markkinoi Twitterissä näyttävästi keinoista joilla se aikoo rahoittaa ajamiaan uudistuksia. Päätin tutkailla tuon materiaalin läpi perehtyen varsinkin pääomatuloverotukseen, koska heidän yhdistetty veromallinsa kiinnostaa minua. Kysyin tästä veromallista jo aikaisemmin, mutta kukaan heistä ei osannut vastata kysymykseeni kuinka piensijoittajaduunarin verotus muuttuisi heidän mallillaan.

Lupaukset ovat kuitenkin sangen suuria. Materiaalissa(pdf) sanotaan seuraavaa: ” Vasemmistoliiton tavoitteena on luopua ansio- ja pääomatulojen erillisverotuksesta. Yhdistetty verotus kaikille tuloille tekisi pääomatuloverotuksesta aidosti progressiivista, keventäisi pienten pääomatulojen verotusta ja hyödyttäisi kaikkia muita kuin suurten pääomatulojen saajia. Nyt myös hyvin pienistä pääomatuloista peritään kohtalaisen suurta veroa, ja toisaalta suurten pääomatulojen veroprosentti on varsin matala suhteessa ansiotuloverotukseen, mikä osaltaan kannustaa tulonmuuntoon. ” Tästä kohdasta saa sellaisen kuvan, että tavalliselle sijoittavalle duunarille koittaisi pian kissanpäivät, mikäli Vasemmisto pääsisi valtaan.

Näinpä keksin kysyä Vasemmistoliittolaisilta, kuinka paljon pääomatulojen verotus laskee, jos otetaan esimerkiksi duunari joka tienaa ansiotuloja 40 000 euroa ja siihen pääomatuloja 10 000 euroa päälle. En kuitenkaan saanut tähän koskaan vastausta. Kysyin vielä pari päivää myöhemmin asiaa uudestaan, mutta vastausta ei edelleenkään kuulunut. Oletettavasti mitään laskelmia ei ole edes tehty, vaan kaikki on vielä utopiaa kuten on tyypillistä näin vaalien alla.

Eihän siinä auttanut sitten muu kuin alkaa itse laskeskella Vasemmistoliiton mallin vaikutuksia osinkojen verotukseen. Muistin virkistykseksi, tällä hetkellä osinkotuloista 85 prosenttia on veronalaista tuloa, joten veroprosentin ollessa 30 on todellinen veroaste tällöin 25,5 prosenttia. Seuraavassa omin kätösin laskemani yksinkertaistetut esimerkit Vasemmistoliiton verokohtelun vaikutuksista piensijoittajaduunarin verotukseen.

Duunari joka tienaa 40 000 euroa vuodessa sekä saa osinkotuloja 10 000 euroa vuodessa maksaa nykytilanteessa ansiotuloistaan veroa 21% sekä osingoistaan 25,5%. Tästä yhteensä 50 000 euron kokonaissummasta veroa maksetaan tyypillisten vähennysten jälkeen ensin ansiotuloista 8 341 euroa ja pääomatuloista 2 550 euroa. Kokonaisveropotiksi muodostuu täten 10 891€ ja kokonaisveroprosentiksi 21,78%. Marginaalivero on tietysti jokaisesta tienatusta osinkoeurosta tuo sama 25,5% aina 30 000 euroon asti.

Jos kuvitellaan tilanne, että verokannat on yhdistetty kuten Vasemmistoliiton mallissa, henkilön saamaa pääomatuloa kohdellaan verotuksessa samalla tavalla kuin ansiotuloa. Tällöin koko 50 000 euron summa verotetaan ansiotulonomaisesti ja veroaste on 25%. Tyypillisten ansiotulovähennysten jälkeen henkilö maksaa veroja tästä potista 12 275 euroa joka on 1 384 euroa enemmän kuin nykymallissa. Koska nykytilanteessa edellisen esimerkin mukaisesti 40 000 euron ansiotuloista maksettiin veroa 8 341 euroa, tarkoittaa tämä sitä että pääomatuloverojen osuus on tästä kokonaissummasta loput eli 3934 euroa. Pääomatulojen marginaaliveroaste on täten noin 39%. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisesta osinkoeurosta 39 senttiä kilahtaa valtion haaviin. Ei kuulosta kovin kohtuulliselta?

Nykymuodossaan tämä Vasemmistoliiton kaavailema veromalli ei siis lupauksistaan huolimatta hyödyttäisi tyypillistä piensijoittajaa, vaan se vaatisi toimiakseen huomattavia kevennyksiä kokonaisveroasteeseen. Muutoin lupaus pienten pääomatulojen verotuksen kevenemisestä ei täyty. Oletettavasti he ovat tehneet alustavia laskelmia ennen tämän mallin esittelyä, joten olisi mukava kuulla millaisilla luvuilla he koeponnistivat tämän mallinsa.