Palkkaus ja tasa-arvo

Lueskelin eräänä aamuna talouslehtiä ja törmäsin uutiseen jossa kerrottiin yksityisen alan palkoista. Koska minua tietysti kiinnostaa raha ja erilaisista töistä maksettavat palkat, klikkasin uutisen oitis auki. Listassa oli tyypilliseen tapaan sangen kovia palkkoja lähes jokaiselle ammattiryhmälle, epäilin hieman palkkojen paikkansapitävyyttä kaikilta osin. Uutistekstissä mainittiin kuitenkin jälleen asia jota ei oikeastaan ole olemassa, nimittäin naisen euro joka oli nyt tarkentunut 78 senttiin.

Kuten tiedetään, samasta työstä maksetaan sama palkka kummankin sukupuolen edustajille. Joissain tehtävissä osaamistaso määrittää palkan, joissain puolestaan toimialan työehtosopimus. Selittävät tekijät näennäiselle palkkaerolle tulevat siis sekä sukupuolille tyypillisestä alavalinnasta sekä puhtaasta biologiasta joka vaikuttaa tehtyihin työtunteihin. Kyseessä ei missään nimessä ole suora sukupuolinen palkkasyrjintä, vaikka näin nämä ”naisen euro”-otsikot yrittävät asian kääntää.

Suomessa maksetaan samasta työstä sama palkka kummallekin sukupuolelle.

Ensimmäiselle ongelmalle lienee vaikea tehdä muuta, kuin kannustaa naisia opiskelemaan ja työllistymään suuremmissa määrin sekä teknisille aloille että yksityiselle sektorille perinteisen hoitoalan sijaan. Muutosta tapahtunee jatkuvasti, mutta vie aikaa ennen kuin se näkyy tilastoissa.

Biologinen ero tulee tietysti siitä, että vain nainen voi synnyttää jälkikasvua. Tämä taas aiheuttaa sen, että naiset putoavat perhettä perustaessaan työelämästä hetkeksi pois. Tällä välin miehet ehtivät tienata ja rakentaa uraansa rauhassa. On kuitenkin mainittava, että armeija hidastaa miesten urakehitystä sen alkupäästä. (Armeija jos jokin on laillistettua sukupuolista syrjintää.)

Epäkohtaa on yritetty taklata muun muassa tasa-arvoistamalla perhevapaamallia. Tämä mahdollistaisi sen, että vanhemmat voisivat keskenään sopia perhevapaiden käytöstä. Koska perheyksikön varat ovat usein tiukemmalla toisen vanhemman ollessa kotona, kannattaa töihin lähettää paremmin tienaava osapuoli. Näin ollen jatkossakin töissä kävisi todennäköisemmin mies, eikä perhevapaamalli tasa-arvoista lähtötilannetta ellei malli olisi sellainen, että se pakottaisi molemmat vanhemmat kotiin vuorollaan yhtä pitkiksi aikajaksoiksi.

Toinen biologiaan liittyvä seikka on miesten suurempia palkkoja osaltaan selittävät ylityötunnit. Koska en halua uskoa, että naiset olisivat luonnostaan miehiä laiskempia, täytyy eron johtua siitä että naiset ovat mieluummin kotona esimerkiksi lasten kanssa.

Joka tapauksessa palkka-asioissa täydellistä tasa-arvoa on hyvin vaikea saavuttaa ellei pyritä poissulkemaan biologisia eroavaisuuksia. Tämän perusteella jälkikasvua saaville naisille pitäisi maksaa kompensaatiota sukupuolensa perusteella, mikä taas olisi luonnollisesti miesten syrjintää. Näin toimimalla oltaisiin lisätty sukupuolista syrjintää toisin kuin oli tarkoitus, sillä jokaisen tulee ansaita ansionsa nimen omaan työllä, ei sukupuolisten ominaisuuksien perusteella.

Laskevan syntyvyyden Suomessa sukupuolten väliset palkkaerot tulevat todennäköisesti tulevina vuosina korjaantumaan kuin itsekseen, sillä yhä useammin naiset keskittyvät perheen sijasta urakehitykseen.

Mitä mieltä sinä olet asiasta? Kirjoita kommentti!




Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *