Suomen sijoitusilmapiiri

Olen pohtinut miltä me piensijoittajat näytämme niiden ihmisten silmissä, jotka eivät sijoita eivätkä ole ehkä niin perillä siitä mitä tämä harrastus on käytännön tasolla ja mihin sillä pyritään. Sanomattakin on selvää että myös teoria tuottojen takana on hakusessa. Korkoa korolle- ilmiötä ei ymmärretä.

Media pyrkii luomaan hienoja tarinoita äkkirikastumisesta sillä ne vetoavat suomalaiseen lottokansaan. Sen sijaan harvempaa taitaa kiinnostaa uutiset siitä kuinka piensijoittaja säästi palkastaan nauttiakseen mukavemmista eläkepäivistä tai kuinka nuori insinööri pyrki määrätietoisesti vuosi vuodelta pääomatulojaan lisäämällä toteuttamaan unelmansa taloudellisesta riippumattomuudesta. Totuushan on, että sijoittamisella harvoin on mitään yhteistä lottoamisen kanssa, vaan oli sijoitusstrategia mikä tahansa on kyse aina pitkäjänteisestä ja määrätietoisesta työstä mikä jatkuu vuodesta toiseen. Sijoittamista voisi verrata mihin tahansa urheilulajiin jossa haluat olla hyvä. Ilman pitkäjänteistä työtä ja harjoittelua et mitä todennäköisimmin tule menestymään.

Puhuessani sijoittamisesta kuulen usein kommentteja joiden mukaan sijoittamisessa häviää kaikki rahansa. Mahdollista tämäkin, mutta kannattaisiko silti perehtyä asiaan pintaa syvemmälle? Sijoittaa voi myös siten, että riski menettää kaikkea pääomaa on minimaalinen. Nämä pelot kumpuavat todennäköisesti median kauhutarinoista sekä muistanpa Salattujen Elämienkin sivunneen aihetta.

Kuinka tähän on sitten tultu eli miksi suomalaisten sijoitustietämys on tällä tasolla. Ongelma saattaa alkaa jo peruskoulusta, koska siellä sijoittamista ei juurikaan opeteta. Omalta yläasteajalta muistan erään valinnaisen sijoittamisen kurssin. Siellä valitsimme muutamia osakkeita ja seurasimme kurssin ajan kuinka ne kehittyivät salkussa. Sijoittamisen teoriapuolta ei kuitenkaan opetettu mikä on hyvin harmillista. Ehkä kertomalla osakkeiden teoreettisesta vuosituotosta olisi jo tuossa vaiheessa saatettu herätellä esiin minussa asuva Roope Ankka. Toisaalta tuossa vaiheessa tieto olisi lisännyt tuskaa, yläasteikäisillä kun harvemmin on rahaa käytössä sijoitettavaksi asti.

Mielestäni sijoittamista voitaisiin opettaa esimerkiksi yhteiskuntaopin tunneilla. Tämä mahdollistaisi sijoitusteorian opettamisen hieman laajemmin ja tämä koskisi koko ikäpolvea. Syy siihen että sijoittamista ei vieläkään opeteta johtunee siitä ettei asiaa ymmärretä opetushallituksessakaan. Tämä ei liene ihme sillä ei sitä ymmärretä myöskään eduskunnassa kun katsoo kansanedustajien ja ministerien sijoitussalkkuja mutta niistä kirjoittelen varmaan lisää vielä tuonnempana.

Ystäväpiirissäni joka koostuu noin kolmekymppisistä miehistä olen huomaavinani ilmapiirin olevan yhä avoimempi sijoituskeskustelulle. Ehkä syy on myös siinä että meitä sijoittavia ystävyksiä on useampia, ja nämä jotka eivät vielä sijoita altistuvat meidän asiantunteville analyyseillemme. Minulta on myös kysytty mistä aloittaa ja olen tarjonnut muutamille tutkittavaksi indeksirahastoja ja Seppo Saarion pörssiraamattua.

Työpaikallani olen vanhemmista herrasmiehistä saanut muutamankin opetuslapsen jotka ovat innostuneet tämän hienon harrastuksen piiriin. Heillä on jo aikaisemminkin ollut mielenkiintoa seurata talousasioita, mutta sijoittaminen on jostain syystä vain jäänyt. Miksi sijoittamisen aloittaminen sitten jää unholaan? Olen havainnut sen johtuvan joko uskalluksen tai viitseliäisyyden puutteesta. Kuten monessa muussakin asiassa myös tässä aloittaminen on periaatteessa se vaikein mutta myös tärkein osuus. Mitään ei tuoda valmiiksi kuin tarjottimella, vaan asioista tulee ottaa itse selvää. Näin tein itsekin ja huomasin ettei tämä myyttinen osakesijoittaminen nyt niin kummallista hommaa olekaan. Kun homman saa rullaamaan matka taittuu kuin itsestään, aivan kuin olisit juoksulenkillä. Sijoittajan tulee vain laatia strategia jota noudattaa kurinalaisesti.

Varsinkaan nuorilla sijoittamisen aloittaminen ei usein ole prioriteettina aivan kärjessä vaikka olisivatkin jo työelämään siirtyneet. Tämä johtuu usein siitä, että kaikki varat joita tulee myös menevät kulutukseen. Taloudenpitoa ja budjetointia ei vielä hallita. Nämä asiat voisivat olla paremmin takaraivossa mikäli niistäkin kerrottaisiin koulussa. Liian usein lyhyen tähtäimen nautinnot ja houkutukset vievät voiton.

Kukaan ystävistäni jotka ovat suosituksestani aloittaneet tämän hienon harrastuksen eivät ole tulleet myöhemmin sanomaan ettei olisi kannattanut.




3 thoughts on “Suomen sijoitusilmapiiri

    • Osinkko Post authorReply

      Muutos voi tapahtua hitaasti kypsyttämällä ja mitä hitaammin tippuu sen parempaa tulee. 🙂

  1. Pingback:Sijoita vain sen verran mitä voit hävitä – harhaanjohtava fraasi – Entinen Persaukinen

Vastaa käyttäjälle Osinkko Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *