Tag: investointi

Stora Enson Oulun tehdas

Stora Enso investoi Ouluun miljardi euroa lisää

Stora Enso ilmoitti tänään pörssitiedotteella päättäneensä investoida miljardi euroa Stora Enson Oulun tehtaan kartongintuotannon laajentamiseen. Uusi investointi käsittäisi uuden kuorimon rakentamisen, kemihierrelaitoksen rakentamisen, uuden biopolttoainekattilan, massalaitoksen laajennuksen, paperikone 6:n muuttamisen kartonkikoneeksi sekä arkittamon.

Pienempinä investointiyksikköinä mainittakoon kolmen uuden hakesiilon rakentaminen, puutavaran varastoalueen laajentaminen läheiselle teollisuustontille, pääporttirakennuksen purkaminen ja modernisointi, toisen uuden vedenpuhdistuslaitoksen rakentaminen sekä uuden tuotantovaraston rakentaminen sataman puolelle.

Investointi kuulostaa mielestäni erittäin järkevältä, ensinnäkin siksi koska elintarvikekartonkituotteille tulee olemaan kysyntää jatkossakin, megatrendinähän on muovituotteiden korvaaminen. Lisäksi Oulun tehtaan jo olemassa olevia tyhjäksi jääneitä rakennuksia sekä infraa saadaan hyödynnettyä. Paperikone 6:sta on pidetty hyvässä kunnossa, ja sen ollessa parkissa sitä on välillä pyöritelty tyhjänä, jotta laakerit pysyvät notkeina. Joiltain osin vanhaa linjaa pystyttäneen siis hyödyntämään sellaisenaan. Positiivisesta investointipäätöksestä antoi vihiä myös se, että Oulun junavarikon ratapihaa ja rautatieyhteyksiä tehtaalle ollaan tällä hetkellä parantamassa mittavin muutostöin ja liikennejärjestelyin. Oulun kaupungin tuki hankkeelle on ollut avointa.

Kartonkikoneilta arkittamolle ja satamaan johtava kuljetinjärjestelmä rullavarastoineen on ollut tähän päivään saakka osittain käytössä siten, että asiakaskartonkirullat on kuljetettu sen välityksellä sataman varastoihin. Uuden investoinnin myötä tyhjäksi jäänyt pystyrullavarastokin tullaan ottamaan käyttöön. Kyseinen varasto toimii puskurivarastona arkitettaville rullille. Paperitehtaan jäljiltä varastossa on kaksi nosturia, jotka voivat toimia joko sellaisenaan tai pienillä muutoksilla myös kartonkirullien nostamiseen.

Koska uusia kartonkituotteita tullaan myös päällystämään, pigmenttikuljetukset tehtaalle tulevat vilkastumaan. Myös ostosellua(todennäköisesti eucasellua) tullaan laivaamaan sataman kautta pieniä määriä. Kartongin arkittamiseen tullaan todennäköisesti investoimaan uudet koneet, sillä vanhoja paperin arkittamiseen käytettyjä koneita ja niiden osia on joko myyty tai siirretty muille tehtaille.

Investoinnin työllisyysvaikutukset tulevat olemaan hyvin laajat. Investointi tuo Oulun tehtaalle suoraan noin 300 uutta työpaikkaa, sisältäen tukitoiminnot, ja työllistää lisäksi epäsuorasti noin 1 500 henkilöä. Uuden linjan kuitupuun vuosikulutus on noin miljoona kuutiometriä. Puurekkkaralli sekä junaliikenne tehtaalle tulevat vilkastumaan huomattavasti.

Myös osakkeenomistajille uutinen on hyvä. Stora Enso investoi merkittävästi megatrendin ajamalle kasvualalle. Näin mittavan tehdasintegraatin kannattavuus saadaan pidettyä hyvänä. Toivon mukaan uudesta bioteuotekattilasta tulee sen verran suuri, että se mahdollistaisi nykyistä suuremman sähkön ja kaukolämmön myynnin kaupungille. Kuten tiedetään, esimerkiksi UPM vuolee tällä hetkellä kultaa Energy-liiketoiminnoissaan.

Stora Enson Oulun investointi varmistumassa

Stora Enso ilmoitti viime kesänä pohtivansa tuotantosuunnan muutosta Oulun tehtaillaan. Vaihtoehtoina pöydällä oli joko alkaa valmistamaan kahdella linjalla erityyppisiä pakkauskartonkeja tai jatkaa paperinvalmistusta entiseen malliin. Tänään tiedote lausuttiin viimein julkisuuteen ja mielestäni se oli pettymys osakkeenomistajille sekä varmasti myös työntekijöille. Alkuperäisestä investointisuunnitelmasta päätettiin perääntyä merkittävästi.

Alunperin pohdittiin 700 miljoonan euron investointia, joka olisi käsittänyt molempien paperikonelinjojen muutostyöt sekä uuden kemihierrelaitoksen sellutehtaan yhteyteen. Tänään julkaistulla tiedotteella lähdetäänkin konvertoimaan vain toista linjaa kartonkikoneeksi. Sekä PK6 että arkittamo aiotaan sulkea kokonaan. PK7:lla on tarkoitus muutostöiden jälkeen alkaa valmistamaan kraftlaineria.

Nyt kaavaillun investoinnin kokonaissuuruus on 350 miljoonaa euroa. Investointi sisältää kraftlainerilinjan, jonka vuosituotantokapasiteetti on 450 000 tonnia, sellutehtaan ja kuivauskoneen uudistamisen ruskean sellun valmistukseen sekä myös investointeja, joilla pienennetään tehtaan ympäristövaikutuksia. Koska vain yhtä linjaa on tarkoitus ajaa jatkossa, tarkoittaa tämä samalla irtisanomisia noin 400 hengelle.

Miksi täyttä 700 miljoonan investointia ei sitten tehty? Syynä on se, että kahden erilaisen linjan ylösajo on liian suuri taloudellinen ja tekninen riski. Kuten Varkauden, Imatran ja Skoghallin investoinneista on opittu, uuden linjan ylösajo ja saaminen täyteen kapasiteettiin voi olla todella aikaavievä prosessi. Nyt ei haluttu ottaa riskiä lähteä edes yrittämään tätä kahdella linjalla samanaikaisesti, yleisen globaalin markkinasuhdanteen hiljalleen heikentyessä. Lisäksi vaikutti siltä, että koko suunnitelman toteuttamiseen olisi vaadittu vieläkin suurempi budjetti. Ympäristövaikutusten arvioinnissa otettiin kuitenkin huomioon myös PK6:n konvertointi, joten mahdollinen lisäinvestointi toiseenkin linjaan jää samalla tulevaisuuden optioksi.

Osakkeenomistajan asemassa tästä investointipäätöksestä jäi lopulta hieman lattea vaikutelma. Alkuperäisen investointisuunnitelman toteutuessa tulevaisuuden kasvupotentiaali Oulun tehtaassa olisi ollut merkittävä. Kannattavuus varmasti paranee tämänkin investoinnin myötä kun siirrytään pois kannattamattomasta paperinvalmistuksesta, mutta tulopuoli pysyy vain yhden linjan sekä sellutehtaan myötä varsin rajattuna jatkossakin.

Osake päätti eilen noin +1,6% nousuun, joten markkinat ottivat uutiset vastaan varovaisen optimistisina.

Stora Enso jatkaa lomautuksia Oulussa

Ilmeisesti mediassa ei ole asiaa sen kummemmin noteerattu, mutta kuulemani perusteella Stora Enson kokonaan omistama tytäryhtiö, Suomen tehtaiden huoltotoiminnoista vastaava Efora ilmoitti aloittavansa Oulussa yhteistoimintaneuvottelut lomautuksista koskien koko loppuvuotta. Emoyhtiö Stora Ensossa paperitehtaan lomautukset ovat parhaillaan käynnissä koskien vuoden ensimmäistä puoliskoa.

Tehtaalla eletään mielenkiintoisia aikoja, sillä päätöstä tuotantosuunnan muutoksesta odotellaan yhä. Alunperin tiedon oli tarkoitus tulla vuodenvaihteessa, nyt päätöstä odotetaan tulevaksi kevään aikana. Tämä uusin yhteistoimintaneuvotteluilmoitus on omiaan lisäämään vettä huhumyllyyn.

Ensinnä voitaisiin spekuloida miksi Eforassa mahdollisten lomautusten aikataulut poikkeavat näin emoyhtiön vastaavista. Vaihtoehdot ovat, että investointipäätös on jo tehty ja näin ollen tiedetään, ettei loppuvuonna ole huoltotarvetta johtuen koneiden muutostöistä. Toinen vaihtoehto on että nyt lyötiin samaan aikaan kaksi kärpästä yhdellä iskulla, eli varaudutaan sekä investointiin että myös paperitehtaan alkuvuonna jatkuvaan ”tyhjäkäyntiin.” Joka tapauksessa on selvää, että tehtaan ollessa ajossa täydellä kapasiteetillaan ei Eforalaisia olisi varaa lomauttaa. Stora Ensossa paperitehtaan lomautuksiin on alkuvuoden aikana turvauduttu maltillisesti ja niiden kesto on ollut vain muutamia päiviä kerrallaan.

Tilinpäätösraportin yhteydessä Stora Ensosta viestittiin etteivät he ole tyytyväisiä kuluttajapakkauskartongin hintakehitykseen, ja hinnankorotuksia oltiin juuri ajamassa markkinoille. Luultavasti tässä piilee syy Oulun investointipäätöksen lykkäämiseen. Excelit lienee otettu uudelleen käyttöön ja pohdittu tarkkaan, ettei jälleen toisteta samoja virheitä joita tehtiin jo paperinvalmistuksessa. Missään nimessä ei haluta joutua tilanteeseen, jossa hintoja joudutaan polkemaan markkinoiden kroonisen ylikapasiteetin vuoksi. Investoinnin toteutuessa Oulun tehdas siirtyisi suoraan kartonginvalmistajien kärkiluokkaan koneidensa kapasiteeteilla mitattuna.

Kartongin valmistukseen siirtymistä puoltaa ympäristöystävällisempien pakkausten megatrendi. Tästä syystä kartonkien globaali kysyntä kasvaa jatkuvasti, toisin kuin paperin. Ajurit tulevaisuuden kasvulle ovat täten ilmeiset.

Toivottavasti kuulemme pian toteutuuko yksi Suomen teollisuuden suurimmista investoinneista tänä vuonna. Osakkeenomistajan tilipussiin tämä tulisi mitä todennäköisimmin tuomaan kasvua pitkälle tulevaisuuteen.

Stora Enson tulevaisuus ja Oulun tehtaiden henkilöstön lomautus

Stora Enso julkaisi vastikään tiedotteen jossa se ilmoitti harkitsevansa Oulun tehtaiden henkilöstön lomauttamista koskien kaikkia muita yksiköitä paitsi sellutehdasta. Syynä on hienopapereiden tilauskannan kutistuminen ja samanaikainen raaka-ainekustannusten nousu. Tämä on mietityttänyt osakkeenomistajia. Oliko Storan nousu nyt tässä ja liiketoiminta muuttumassa tappiolliseksi? Mistä oikein on kyse? Pyrin avaamaan asiaa tämän tekstin kautta. Tässä kirjoituksessa käyttämäni paikallisen tason tieto on kaikki toisen tai kolmannen käden tietoa, joten sitä ei kannata ottaa absoluuttisena totuutena.

Stora Enso Oulun paperitehtaan portti.

 

Kuten yhtiön raportteja seuranneet tietävät, Stora Enso onnistui muiden paperinvalmistajien kanssa ajamaan markkinoille hinnankorotukset hienopapereihin. Tämän myötä kallistuneiden raaka-aineiden hinnankorotukset saatiin kuoletettua ja samaan aikaan kiinteiden kustannusten karsiminen toimi jopa niin hyvin, että paperiliiketoiminnassakin nähtiin pitkästä aikaa hyviä voitollisia tuloksia.

Paperiliiketoiminnalle on tyypillistä, että tilauskanta kutistuu vuodenvaihteen molemmin puolin. Paperitehtaat eivät myy tuotteitaan suoraan painotaloille kuin poikkeustapauksissa, vaan tuotanto menee pääosin tukkureille Keski-Eurooppaan. Näin ollen tukkureiden oma varastonhallinta näyttelee suurta roolia tilauskannan vaihtelussa. Osittain kyse on siis aivan normaalista paperimarkkinoiden aaltoliikkeestä. Kuitenkin Euroopan markkinoiden hiljentyessä tilanne on tänä vuonna ollut jonkin verran normaalia huonompi. Tämä on johtanut siihen, että Oulussa paperikoneita on ajettu vajaalla kapasiteetilla.

Jokainen varmasti ymmärtää ettei tällainen tilanne ole kestävä vaan vaatii johdolta toimenpiteitä, jollaisia ollaan nyt aloittamassa. On oletettavaa, että tilauskanta piristyy pitkin kevättä ja tehtaalla palataan jälleen normaaliin toimintajärjestykseen. Sitä odotellessa on meidän osakkeenomistajien etujen mukaista, että henkilöstöä lomautetaan määräajaksi mikäli tilauskanta ei osoita alkuvuodesta piristymisen merkkejä. On huomionarvoista, että nyt käytävät YT-neuvottelut ovat vasta varautumista tulevaan. Lomautustoimet otetaan käyttöön vasta mikäli tilauskanta sen vaatii ensi vuoden puolella.

Kyseessä ei ole johtajien ahneus kuten olen toisaalla saanut lukea, vaan osakkeenomistajien etujen ajamista. Tämähän on aina pörssiyhtiön johdon ensisijainen tehtävä. Monesti tässä yhteydessä otetaan puheeksi paperimiesten palkat sekä liittoänkyrät menneiltä vuosilta, mutta kyse ei ole myöskään näistä asioista. Palkkakustannukset tuotettua tonnia kohti ovat alalla hyvin pienet.

Samaan aikaan Oulun tehtailla harkitaan siirtymistä kartongin valmistukseen. Päätöksen asiasta pitäisi tulla viimeistään ensi vuoden alkupuoliskolla. Tämä on myös saattanut vaikuttaa osaltaan paperipuolen asiakkaisiin ja tilauskantaan, sillä Oulun tehdas on suurimpia toimijoita Euroopan markkinoilla. Oulun tuotteille täytyy hyvissä ajoin löytää sopivat korvaavat tuottajat. Tämä ei ole yksinkertainen prosessi, sillä eri painotalojen täytyy vakuuttua uuden toimijan laadun tasaisuudesta, ja tutkimukset vievät paljon aikaa.

Osakkeenomistajille Oulun tehtaiden siirtyminen kartongin tuottajaksi olisi todennköisesti positiivinen asia. Vastaava liike tehtiin Varkaudessa vain pari vuotta sitten. Varkaudessa kannattamattomaksi jääneestä koneesta saatiin vielä tulosta tekevä työjuhta. Varkaudessa tosin konvertoitiin kartongille vain yksi paperikone, Oulussa niitä on kaksi.

Yritin etsiä tietoa kuinka paljon Varkauden tehtaan tulos koheni kartonkiin siirtymisen jälkeen, mutta Stora Enso ei julkaise näin yksityiskohtaisia tietoja. Voidaan kuitenkin kuvitella että sulkemishetkellä kone teki aika lähelle nollatulosta. Ainoa tieto kartonkikoneen käynnistyttyä löytyi Savon Sanomista, jonka artikkelissa mainitaan Varkauden tehtaan parantaneen divisioonansa kannattavuutta noin 9 miljoonan edestä. Kyse on siis varsin merkittävästä muutoksesta.

Koska Oulun tehtailla konekanta on uudempaa, paperikoneita on kaksi ja tehdasintegraatti sisältää vielä arkittamon, on Oulussa huomattavasti Varkautta paremmat saumat tehdä hyvää tulosta. Oulussa on tarkoitus tehdä toisella koneella identtistä tuotetta kuin Varkaudessa, eli ruskeaa pintakartonkia(kraftlineria) 400 000 tonnia vuodessa ja toisella koneella päällystettyä pakkauskartonkia 450 000 tonnia vuodessa. Pakkauskartonkia myydään myös arkkituotteena, johon Oulussa on hyvät valmiudet olemassa.

Metsä Board tiedotti tässä kuussa investoivansa Äänekosken kartonkitehtaalla uuteen arkkileikkuriin, jonka vuosikapasiteetin kerrottiin olevan 35 000 tonnia. Samalla tehtaalla varsinaisen kartonkikoneen kapasiteetti on 220 000 tonnia. On Stora Enson Oulun tehtaiden tulevaisuuden suunnitelmiin nähden positiivista, että kapasiteetiltaan näinkin pieniä koneita pystytään pyörittämään kartonkibisneksessä kannattavasti.

Mikäli investointi päätetään toteuttaa, alkaa kartongin valmistus Oulussa suunnitelmien mukaan jo vuonna 2020. Kuulemani mukaan tehdasalueella tehdään jo jonkinlaisia rakennustöitä. Tästä voinee vetää varovaisen johtopäätöksen investoinnin todennäköisyydelle.

Yhtä kaikki, osakkeenomistajien ei tarvitse olla tästä lomautusilmoituksesta huolissaan. Johto on ajan tasalla ja reagoi tilanteen vaatimalla tavalla. Huomio kannattaa lomautusten sijasta kiinnittää tulevaan päätöksen Oulun tehtaan muutoksesta kartonginvalmistajaksi. Toteutuessaan tällä investoinnilla on huima tuloksenkasvatuspotentiaali joka näkynee myös osakkeenomistajan kukkarossa.

Fortum ja Uniper

Olin laittanut jo aikaisemmin merkille Fortumin osakekurssin käyttäytyvän omituisesti viime ajat nousten tasaisesti ja melko lyhyessä ajassa 14 eurosta aina 16 euron tuntumaan. Aikaisemmin kesällä markkinoilla huhuttiin Fortumin käyvän neuvotteluja saksalaisen energiayhtiö Uniperin kanssa. Fortum ei oletettavasti ollut kiinnostunut kaikista Uniperin osista kuten hiilivoimaloista vaan jahtasi lähinnä pohjoismaisia vesivoimaomistuksia. Neuvottelut eivät kuitenkaan johtaneet kauppojen syntymiseen. Tänään Fortum julkisti tehneensä tarjouksen E.ONin omistamasta 46,65 prosentin osuudesta Uniperista. Uniperissa tieto otettiin vastaan valtausyrityksenä jota ei toivottu. Uniperin portfolio ei täysin sovi Fortumin puhtaan energiantuotannon strategiaan, mutta toimitusjohtaja Pekka Lundmark vakuutti kaikkia energiamuotoja tarvittavan siirtymävaiheessa kohti puhdasta energiantuotantoa. Näin ollen fossiilienergiavoimaloista tultaisiin varmasti hankkiutumaan eroon tavalla tai toisella.

Koska Fortumin tarjous tehdään E.ONin lisäksi myös kaikille muille Uniperin osakkeenomistajille on olennaista, että Fortum tavoittelee yli 50% kokonaisomistusta sekä päätäntävaltaa Uniperissa. Ilman näitä sijoitus vaikuttaisi surkealta, 3,76 miljardin euron investointi toisi konsensusennusteiden mukaan Fortumin kassaan ensi keväänä osinkoja noin 112 miljoonaa. Sijoituksen tuotoksi tulisi siis vaivaiset 3%.

Lundmark mainitseekin yhtiöillä olevan ”lukuisia strategisia ja operatiivisia liityntäpintoja.” Samalla hän myös vakuutti ettei omistus tule vaikuttamaan saksalaiseen henkilöstöön. Sijoituksen tuottopotentiaali kulminoituukin juuri näihin synergiaetuihin, esimerkiksi yhteistyöhön Venäjän voimaloissa.

Piensijoittajan näkökulmasta nämä uutiset ovat positiivisia. Fortumin suurelle kassalle on odotettu investointikohdetta vuosikaudet ja nyt viimeinkin näyttäisi siltä että tuo hetki on aivan kulman takana. Neuvottelut E.ONin kanssa ovat jo pitkällä ja enää puhutaan korkeintaan kuukausista. Organisaatiota virittämällä Fortum voisi päästä jällleen vuosittain kasvavaan tulokseen ja sitä myöden pitkästä aikaa myös osingonkasvattajaksi. Tällä hetkellä olen tyytyväinen, että tulin ostaneeksi Fortumin osakkeita vaiheessa, jolloin yhtiön ylisuuren kassan potentiaali oli vielä realisoimatta. Vaikka odottavan aika tuntui myös minun kohdallani pitkältä, olin ja olen yhä valmis odottamaan kassan mukanaan tuoman potentiaalin realisoitumista täyteen loistoonsa.