Tag: oman pääoman tuotto

Sijoittaminen

Telia vs. Elisa – Kumpaa operaattoria salkkuun?

maalis 28, 2020 by Osinkko 0 Comments , , , , , , , ,

Teleoperaattorit ovat markinamyllerryksessä tunnettuja turvasatamia. Operaattorit tahkoavat kriisienkin aikana vakaata kassavirtaa. On vaikea kuvitella sellaista tilannetta tai myllerrystä jolloin asiakkaat olisivat valmiita luopumaan puhelimistaan ja internetin sekä erilaisten sosiaalisten medioiden käytöstä.

Sijoittajia on vuosikaudet kummastuttanut kotoisten operaattoreidemme Telian sekä Elisan erot osakkeiden arvostuksessa. Varsinkin nyt päällä olevan korona-kriisin aikana osakkeet ovat kulkeneet aivan eri latuja. Itseasiassa voidaan sanoa, että Elisa lienee yksi parhaiten viime aikoina tuottaneista osakkeista. Seuraavassa taulukossa on esitetty yhtiöiden pörssikurssien kehitys eri aikajaksoilta:

TeliaElisa
YTD-18,83 %YTD+9,52%
1v-22,43 %1v+34,35%
3v-19,66 %3v+63,11%
5v-46,27 %5v+132,50%
10v-41,46 %10v+251,86%

Kuten huomataan, Telia on jäänyt kehityksessä pahoin kilpakumppaninsa jalkoihin. Etenkin tänä vuonna Elisan kehitys on ollut ylivertaista, Helsingin pörssin yleisindeksiin verrattuna Elisa on tuonut merkittävää ylituottoa. Kuukauden sisään Helsingin pörssin yleisindeksi on laskenut -25,92% kun taas Elisa vain -3,16%. Elisa on ollut korona-myrskyssä vakaa turvasatama.

Aivan indeksin tahdissa ei ole Teliakaan lasketellut, mutta ero Elisaan jää suureksi. Viimeisen kuukauden aikana Telia on tullut alas -17,26%. Jos Elisa on vakaa turvasatama, voidaan Teliaa kuvailla huojuvaksi venevajaksi josta aallot lyövät osittain läpi. Ero myrskynkestävyydessä on huomattavan suuri Elisan eduksi.

Tunnusluvut

Tarkastallaan seuraavaksi yleisimpiä tunnuslukuja. Luvut on laskettu viime vuoden tulostiedoilla. Alimpana rivinä oleva ”EPS kasvu 5v” tarkoittaa tuloksen keskimääräistä kasvuvauhtia viimeisen viiden vuoden ajalta.

Telia3,13 €Elisa53,94 €
P/E16,47P/E27,9
P/B1,63P/B7,5
Osinko-%5,11%Osinko-%3,4%
Roe%8,8%Roe%27,1%
EPS kasvu 5v-8%EPS kasvu 5v5%

Luvuista voidaan havaita, että Telia on viime vuoden tuloksellaan halvemmin hinnoiteltu, mutta tälle on syynsä. Telian tulevaisuuteen sisältyy huomattavia riskitekijöitä joista yksi on Bonnier Broadcasting- yrityskauppa. Yrityskaupassa Telian omistukseen siirtyivät suomalaiset MTV ja C-More-kanavat sekä ruotsalainen TV4. Lisäksi Telia lähettää yksinoikeudella muun muassa SM-Liigan ottelut. Valitettavasti tällä kaudella pudotuspelit jäivät pelaamatta, joten Telia menettää huomattavat mainostulot. Samoin yksi C-Moren päätuotteista eli Formula 1-kausi näyttää siirtyvän jatkuvasti myöhemmäksi. Luonnollisesti on myös mahdollista, ettei tänä vuonna formuloita ajeta ollenkaan.

Näiden lisäksi Telian viime vuodet ovat menneet kannattamattomia liiketoimintoja karsiessa. Yhtiö vetäytyi skandaalien saattelemana Euraasiasta ja keskittyy nyt ydinmarkkinoilleen. Nämä seikkailut tulivat kuitenkin maksamaan yhtiölle ja rokottivat viime vuosien tuloksia. Tällä hetkellä Telia toimii Pohjoismaissa, Baltiassa ja Moldovassa sekä on osaomistajana turkkilaisessa Turkcellissä 24% osuudella.

Elisa sen sijaan on huomattavasti keskitetympi ja sen päämarkkina-alueet ovat Suomi ja Viro. ElisaViihteen viihdesarjoja tarjotaan myös globaaliin levitykseen, mutta näiden osuus liikevaihdosta lienee kuitenkin vähäinen. Jo pitkän aikaa sijoittajat ovat pohtineet mistä Elisa kykenee löytämään kasvua kun otetaan huomioon että sen päämarkkina on näin rajallinen. Siitä huolimatta Elisan tuloskasvu viime vuosina on ollut keskimäärin 5% vuodessa. Myös oman pääoman tuotto viestii vahvoista kilpailueduista. Laadullisilla mittareilla Elisa on huomattavasti Teliaa parempi.

Omasta mielestäni Elisan hinnoittelu liittymissä on edullisempaa, ja olen itsekin ollut tästä syystä aina Elisan asiakas. Myös Elisan viihdekonsepti tuntuu alkuperäissarjoineen olevan Telian mediabisnestä edellä. Nähtäväksi jää, tavoittaako Telia suurten mediakauppojensa myötä Elisan etumatkaa viihdesektorilla.

Kumpaa salkkuun?

Kun otetaan huomioon tulospohjainen hinnoittelu, Elisaa voidaan pitää merkittävästi ylihinnoiteltuna. Jotta liki 30 lukemiin kohoava P/E-kerroin olisi perusteltu, tulisi tuloksen kasvaa aivan eri tahtia kuin mitä nyt on nähty. Kasvun huomioon ottava PEG-kerroin on Elisalle yli 3, tämäkin luku indikoi kasvuun nähden ylikorkeasta hinnoitelusta. Elisan nykyistä hinnoittelua on vaikea perustella muulla, kuin sillä että sijoittajat ovat valmiita maksamaan korkeampaa hintaa vakaasta turvasatamasta.

Telian tulospohjainen hinnoittelu on maltillisempaa, mutta etenkin viime vuoden tulokseen peilattuna ja mediapuolen sakkaamisen vuoksi sitäkin voidaan mielestäni pitää vielä aavistuksen korkeana. Osinkotaso on leikatullakin osingolla kohtuullinen.

Koska Elisa on käytännössä nykyiseen tulostasoonsa nähden ”tappiin hinnoiteltu,” pidän Teliaa vaikeuksistaan huolimatta huomattavasti houkuttelevampana sijoituskohteena. Silti ostaisin Teliaa salkkuun voimakkaasta kurssilaskustakin huolimatta ajallisesti hajauttaen, koska lyhyen ajan riskit ovat kasvaneet. Siitäkin huolimatta perusliiketoiminta jauhaa vakaata tuottoa kuukaudesta ja vuodesta toiseen.

Sijoittaminen

Kauppasodan laineet lyövät metsäyhtiöihin

touko 30, 2019 by Osinkko 0 Comments , , , , , , , , , ,

Kauppasodan tiivistyessä metsäyhtiöiden osakkeet ovat vuoden takaiseen noteeraukseensa verrattuna laskeneet roimasti. Pörssin parhaimmat aletarjoukset ovat nyt jopa liki -60%. Ajattelin hieman tutkia muutamien tunnuslukujen kautta, missä nyt mennään pörssimme kolmen kovan eli UPM:n, Stora Enson sekä Metsä Boardin kohdalla. Samalla vertaan yhtiöiden nykyhintaa niiden viiden vuoden keskimääräiseen kannattavuuteen, jotta niiden vallitsevasta arvostustasosta saa paremman kuvan.

UPM

Viime vuosien vahvin peluri metsäyhtiöistämme on ollut eittämättä UPM. Yhtiön voittokulku on jatkunut jo 12 kvartaalia putkeen, mutta nyt markkinat ennustavat myös UPM:lle taantumuksen aikoja. Jos katsomme puhtaasti yhtiön kurssitason muutoksia, on se laskenut edellisten kolmen kuukauden aikana -18,29% sekä vuodessa -28,40%. Tätä kirjoittaessa kurssi on 22,34€ ja P/E-luku 8,09, P/B-luku 1,23 sekä osinkotuottoprosentti tämän vuoden osingonjaolla 5,8%.

Kuten nähdään, kertoimet viestivät hyvin maltillisesta arvostuksesta. UPM on hinnoiteltu enää hieman yli tasearvonsa. Tämä tarkoittaa sitä, että yhtiön oman kannattavuuden odotetaan hiipuvan metsäyhtiöille historiallisesti tuttuihin lukuihin eli yksinumeroisiin lukemiin. Liukuvan 12 kuukauden oman pääoman tuotto on ollut 12,8%. UPM odottaa markkinoilta tälle vuodelle vielä  varovaista talouskasvua, mutta samalla sellun hintojen odotetaan olevan alemmat. Toki näkymissä tälle vuodelle mainitaan myös kauppasodan mahdollisesti mukanaan tuomat riskit.

Mikäli kauppasodan uhka eskaloituisi rankemmin ja heijastuisi esimerkiksi sellumarkkinoille, voidaan näitä kertoimia pitää tällä hetkellä aivan perusteltuina. Ensimmäisen kvartaalin tulos oli kuitenkin lähes identtinen viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna, joten vielä mitään katastrofaalista ei ole tapahtunut. Toki poliittinen ilmapiiri kauppasodan tiimoilta tuntuu hieman kiristyneen viime aikoina, joten epävarmuus on vielä noistakin ajoista kasvanut.

Jos kuvitellaan tilanne, että UPM:n kannattavuus hiipuu nykytasostaan sen edellisten viiden vuoden keskiarvolukemaan 11,67%, se enteilisi osakekohtaisen tuloksen olevan noin 2,11 euroa. Tämä tarkoittaisi P/E-luvuksi 10,5 mikä ei kuulosta aivan mahdottomalta hinnoittelulta. Olennaista on seurata mihin suuntaan tulos kehittyy lähikvartaalien aikana.

Stora Enso

Stora Enson kurssikehitys on ollut vielä UPM:ääkin karumpaa. Viimeiseltä kolmelta kuukaudelta laskua on kertynyt -23,14% ja viimeisen vuoden ajalta noin -46%. Vuodessa kurssiarvosta on siis leikattu pois liki puolet. Tunnusluvut Stora Ensolle ovat P/E 8, P/B 1,13, osinkotuottoprosentti 5,2%. Kirjoitushetkellä kurssi on 9,39 euroa.

Tasepohjaisesti Stora Enso on arvostettu hieman UPM:ää alemmas, mutta melko lailla samanlaista hinnoittelua on nähtävillä vieläpä lähes identtisin luvuin. Ja miksipä ei olisi, Stora Ensoa koskevat täysin samanlaiset riskit kuin muitakin metsätoimijoita. Lisänä soppaan on Oulun investointi, jonka yhtiö varmisti eilen. Tämä tarkoittaa sitä, että Oulun tehtaan osalta liikevaihto laskee huomattavasti, mutta kannattavuuden odotetaan paranevan. Uuden kartonkilinjan ylösajo täyteen kapasiteettiin voi viedä jopa neljä vuotta, joten tämä lisää osaltaan riskiä tulospettymyksille.

Tämän vuoden ensimmäinen kvartaali oli Stora Enson osalta todella pehmeä. Ainoastaan liikevaihto osoitti kasvua, osakekohtainen tulos laski peräti -16% vuoden takaisesta vastaavasta ajankohdasta. Kokonaisuudessaan yhtiö odottaa tämän vuoden olevan samanlainen kuin vuosi 2018, ellei markkinatilanne olennaisesti muutu.

Stora Enson kannattavuus on viimeisen vuoden aikana ollut hieman UPM:ää parempi ollen 15%. Ensimmäisellä kvartaalilla osakekohtainen tulos kuitenkin pieneni vuoden takaiseen noteeraukseen verrattuna. Jos kuvitellaan Stora Enson kannattavuuden laskevan sen edellisten viiden vuoden keskiarvolukemaan 10,65%, olisi osakekohtainen tulos tältä vuodelta noin 0,88 euroa ja P/E-kerroin noin 10,7. Tämäkään ei kuulosta kovin kalliilta, ellei kauppasodan uhka eskaloidu rajummin.

Metsä Board

Kovin laskija metsäyhtiöistämme on ollut Metsä Board. Laskua on kertynyt viimeisten 3kk aikana -35% sekä vuoden aikajänteellä huimat -59%. Metsä Boardin luvut viime vuoden tuloksella ovat P/E 7, P/B 1,12 ja osinkotuottoprosentti 7%. Yhtiön osakekurssi on tätä kirjoittaessa 4,06 euroa.

Eniten sijoittajien luottamus on kadonnut siis juuri Metsä Boardin kohdalla. Oletettavasti tämä johtuu muun muassa yhtiön suurten suunnitelmien aiheuttamasta epävarmuudesta. Yhtiö aikoo investoida Kemiin uuden biotuotetehtaan, josta tulisi kokoluokaltaan vastaava kuin Äänekosken miljardilaitos. Suurinvestointi yhdistettynä samanaikaiseen taloustaantumaan ei olisi kaikkein paras kombinaatio.

Ensimmäisen kvartaalin luvut olivat kuitenkin vielä varsin hyvät. Niin liikevaihto kuin tuloskin olivat kasvussa. Samassa yhteydessä annetun ohjeistuksen mukaan Metsä Boardin vertailukelpoisen liiketuloksen arvioidaan toisella kvartaalilla kuitenkin heikkenevän ensimmäisestä neljänneksestä.

Metsä Boardin kannattavuus edellisten 5 vuoden ajalta on ollut 12,56%. Jos jälleen oletamme kannattavuuden säilyvän tuolla tasolla, osakekohtaista tulosta voisi odottaa tältä vuodelta 0,45 euroa. P/E-luku olisi täten 9. Metsä Board on siis verrokkeihinsa nähden selvästi halvin sen keskimääräiseen suorituskykyyn verrattuna. On kuitenkin syytä huomata, että verrokkiyhtiöiden tuotepaletti on jonkin verran monipuolisempi. Tämä tuonee hajautuksen tuomaa turvaa mikäli kysyntä sakkaa joillain tuotteilla pahemman kerran.

Yhteenveto

Kaikkien metsäyhtiöidemme arvostus on laskenut jo houkuttelevan alhaiselle tasolle etenkin jos verrataan niiden pidemmän ajan keskimääräiseen kannattavuuteen. Ellei kauppasota kuitenkaan osoita taittumisen merkkejä, saattaa suunta tästä huolimatta olla vielä alaspäin. Sijoittajan kannattaa olla hereillä, sillä tällaiset tilanteet ovat hyviä ajankohtia poimia edullisia metsäyhtiöitä salkkuun. Oma strategiani on odotella vielä pahimman kurssilaskun taittumista, sillä laskettelu on viime aikoina ollut reilumman puoleista.

Sijoittaminen

Onko Nordea liian halpa?

tammi 4, 2019 by Osinkko 0 Comments , , , , , , ,

Viime vuoden lopulla pörssien laskettua ei ole voinut olla törmäämättä keskusteluihin Nordean halpuudesta ja sen suhteettoman suuresta osingosta. Osinkoprosentti alkoi osakkeen ollessa halvimmillaan hätyytellä 10 prosentin maagista rajaa. Pankki on kuitenkin hyvää positiivista tulosta tekevä, joten tuloksen täytyisi sakata kunnolla jotta tällainen taso on perusteltu. Tässä tekstissä tutkaillaan muutamia perinteisiä tunnuslukuja tunnustellaksemme onko Nordea aliarvostettu.

Seuraavassa on esitetty graafisessa muodossa kuinka Nordea on edennyt viime vuodet ja mitä vuodelta 2018 odotetaan:

 

Nordean osakekohtaisen tuloksen kehittyminen.

 

Osakekohtainen tulos kehittyi vakaasti aina vuoteen 2016 saakka. Virallinen selitys vuoden 2017 tuloslaskuun oli pääomamarkkinoiden erittäin vähäinen aktiviteetti sekä pankin riskien vähentäminen, joka toteutettiin pienentämällä Venäjän ja Shipping, Offshore and Oil Services -toimintojen luottovolyymeja. Tuloslaskun takana oli siis osittainen painotuksen siirto riskien vähentämiseen. Samaan aikaan ovat päällä suuret IT-investoinnit.

Konsernin tuloksen odotetaan paranevan vuonna 2018. Tuottojen odotetaan kasvavan hieman, kulujen pienenevän ja luottojen laadun pysyvän vakaana. Nykyinen korkotaso ei ole paras mahdollinen ympäristö pankkien tuloskasvulle. Niinpä tulevaisuudessa kulujen karsinta ja toiminnan tehokkuus tulevat olemaan avainasemassa. Kuten Christer Gardell mainitsi Cevianin ostaessa Nordeasta 2,3 prosentin siivun, Nordean tulee pystyä karsimaan kulujaan nykyistä tehokkaammin. Kolmannen kvartaalin loppuun mennessä Nordealla oli osakekohtaista tulosta kasassa 0,64 euroa. Vuoden 2018 tulos tulee siis arviolta olemaan jonkin verran yli 0,80 euroa. Tulos on jälleen palaamassa kasvun tielle.

 

Nordean tasepohjainen arvostus.

 

Nordean tasepohjaisesta historiallisesta arvostuksesta voidaan havaita, että osake on tällä mittarilla arvostettu alle sen keskimääräisen tason. Koska luku on alle 1, se indikoi että sijoittajat eivät anna Nordean harjoittamalle liiketoiminnalle minkäänlaista arvoa. Tyypillisesti arvostus on viime vuosina pyörinyt noin 1,3 tasolla. Myös vielä laajempi kymmenen vuoden keskiarvo P/B-luvulle on samaa tasoa eli 1,26. Jos Nordea nousisi takaisin tähän keskimääräiseen tasoonsa saavuttamalla jälleen sijoittajien luottamuksen, olisi sen osakekohtainen arvostus noin 10,40 euroa.

 

Nordea osakekohtaisen osingon kehittyminen.

 

Osinkotasoaan Nordea on pystynyt kasvattamaan vuosittain, ja sama tahti tulee jatkumaan ainakin jos uskoo Sammon konsernijohtaja Kari Stadighin lausuntoja. Hänen mukaansa Nordea on valmis jakamaan osinkoa väliaikaisesti jopa yli oman tuloksensa, sillä pankki on niin ylikapitalisoitunut. Toistaiseksi tulos on vuosittain ollut osinkoa suurempi ja osinkotaso näin vakaalla pohjalla. Tänä keväänä osinkoa odotetaan noin 0,70 euroa joka tarkoittaisi nykyisellä osakkeen hinnalla (7,40€) efektiiviseksi osingoksi noin 9,5%. Tämä olisi jo tällaisenaan mukiinmenevä tuotto sijoitukselle mikäli, Nordea kykenisi pitämään nykyisen tulostasonsa.

Jotta tietäisimme mitä Nordealta voi odottaa, lienee turvallisinta kaivaa lisää historiadataa saadaksemme lukuihin varmuuskerrointa. Etsin Nordean oman pääoman tuottoprosentit menneiltä vuosilta ulottuen aina finanssikriisin aikoihin saakka. Luvut on esitetty seuraavassa taulukossa:

 

Nordean viime vuosien oman pääoman tuottoprosentit
15,30 % 11,60 % 11,40 % 10,40 % 11,60 % 10,90 % 11,30 % 12,00 % 11,90 % 9,30 %
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

 

Taulukon luvuista voidaan laskea oman pääoman tuotolle 10 vuoden keskiarvo, joka on 11,57%. Tämä luku on hyvin linjassa myös viime vuosien suoriutumiseen nähden lukuunottamatta vuotta 2017, jolloin taso hieman notkahti. Näin ollen 10 vuoden oman pääoman keskituotolla normaali tulostaso olisi nykytilanteessa noin 0,93 euroa. Tämä taas tarkoittaisi P/E-lukua 8 ja tulostuottoa noin 12,6%. Tulospohjainen pitkän ajan historiadata indikoisi Nordean olevan nyt edullisella tasolla. Jos tarkastellaan vain lähimmän viiden vuoden horisonttia, oman pääoman tuotto on ollut keskimäärin melko samaa tasoa ollen 11,08%.

P/E-luku Nordealla on tällä hetkellä vuoden 2017 tuloksella noin 10,9. Kymmenen vuoden keskiarvo-P/E on 10,73. Tällä tunnusluvulla tämänhetkinen hinnoittelu on linjassa historiallisen tason kanssa. Vuoden 2017 tulos tultiin vuonna 2018 kuitenkin mitä todennäköisimmin ylittämään kuten aikaisemmin totesin, joten kerroin tulee tälle vuodelle hieman alaspäin ilman suurempia kurssinousuja.

Arvosijoittajalle nämä kriteerit riittävät aloittamaan ostot Nordeassa tai jatkamaan niitä. Osake on maltillisesti arvostettu varsinkin mikäli vuosi 2018 päättyi ennustetuissa merkeissä. P/E-luku, P/B-luku sekä osinkotaso kielivät aliarvostuksesta. Seuraavassa vielä hieman vertailua pohjoismaisiin verrokkipankkeihin:

 

P/E P/B Osinko%
Aktia 11,5 1,08 6,30 %
SEB 12,01 1,32 6,44 %
Danske Bank 7,41 0,71 7,47 %
Nordea 10,9 0,98 9,20 %

Nordea näyttäytyy selvästi tunnusluvuiltaan halvimpana, mikäli ei oteta huomioon vastikään pahasti rahanpesuskandaalin vuoksi romahtanutta Danske Bankia. Dansken näennäiselle halpuudelle on siis hyvä peruste, mielestäni Nordealle ei niinkään.

Tänää viimeistellessäni kirjoitusta Helsingin pörssi näyttää ottaneen globaaleiden talouspoliittisten tapahtumien vuoksi hirmuloikan ylöspäin. Tämä toi nostetta myös Nordealle, jonka osake kallistui tänään +4,56% asettuen 7,74 euroon. OMX Helsinki nousi +3,13%, joten Nordean aliarvostus näyttää nyt purkautuvan reilummalla vauhdilla.

Sijoittaminen

Tikkurila- analyysi

syys 15, 2017 by Osinkko 0 Comments , , , ,

Maaliyhtiö Tikkurila tunnetaan vakaana sekä hyvää osinkoa maksavana vakavaraisena laatuyhtiönä. Tänä vuonna yhtiötä ovat kuitenkin kiusanneet yllättävät kannattavuusongelmat. Ajattelin hieman tutkia ja avata missä yhtiön kanssa mennään tänä päivänä.

Tikkurilan päämarkkina-alueet ovat Pohjoismaat sekä itäinen Eurooppa. Tärkeimmät yksittäiset markkinat ovat Venäjä, Ruotsi, Suomi ja Puola, jotka muodostavat noin 80 prosenttia konsernin liikevaihdosta. Markkinajohtajan asemassa yhtiö toimii Suomessa, Ruotsissa, Venäjällä sekä Baltian maissa. Tikkurila keskittyy korkeamman laatu- ja hintaluokan maaleihin, joita tuotetaan yhdeksässä maassa 12 tuotantoyksikössä. Eniten tuotantokapasiteettia on Venäjällä, missä yhtiö on toiminut 1970-luvulta lähtien.  Tikkurilan toiminta pohjautuu pitkälti kuluttajaliiketoimintaan sekä korjausrakentamiseen ja remontointiin, mikä vähentää selvästi yhtiön suhdanneherkkyyttä. Vuonna 2016 ammattilaisten ja kuluttajien osuus oli 83 % liikevaihdosta (kauppa- ja rakennusmaalit) ja teollisuuden 17 % (teollisuusmaalit).

Yhtiön myynti jakautuu kahteen segmenttiin SBU Westiin ja SBU Eastiin. SBU Westin toiminta-alueena on Pohjois- ja Keski-Eurooppa. SBU West keskittyy premium-tuotteiden kehittämiseen, valmistamiseen ja myyntiin. Markkinat ovat Ruotsi, Tanska, Norja, Suomi, Puola, Saksa, Viro, Latvia ja Liettua.

SBU Eastin toiminta-alueena ovat Itä-Eurooppa ja Keski-Aasian maat. SBU East keskittyy lähinnä economy-tuotteiden kehittämiseen ja valmistamiseen, premium-tuotteet viedään alueelle SBU Westistä. SBU Westin markkinat ovat Venäjä, Keski-Aasian maat, Ukraina, Valko-Venäjä, Serbia, Makedonia ja Kiina, lisäksi SBU East on vastuussa viennistä yli 20 maahan.

Viime vuonna SBU West kattoi liikevaihdosta 69% ja SBU East 31%, liikevoitosta SBU Westin osuus oli 77% ja SBU Eastin 23%.

Tarkastellaan seuraavaksi yhtiön viime vuosien menestymistä liikevaihdon, tuloksen sekä osingon kautta. Konsensusennusteet on kerätty Tikkurilan sijoittajasivuilta.

Tikkurilan liikevaihdon kehitys

Liikevaihdossa nähdään alaspäin kulkeva trendi, mutta tästä vuodesta eteenpäin liikevaihdon odotetaan jälleen kasvavan. Liikevaihdon laskuun vaikuttivat tietysti Venäjän ongelmat ja samoin liikevaihdon kasvua tukee nyt vahvistunut rupla. Tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla liikevaihto oli 3% vahvempaa kuin vuosi sitten.

Tikkurilan liiketulos.

Kuten havaitaan, liiketulos ei poukkoile yhtä paljon kuin liikevaihdon kehitys. Tämä kertoo yhtiön laadukkuudesta ja kyvystä tehdä tulosta heikommassakin markkinatilanteessa.

Tälle vuodelle liiketulokseen odotetaan suurinta notkahdusta. Syynä ovat aikaisemmin mainittu kustannusten kasvu ja nousupaineet raaka-aineiden hinnoissa. Raaka-aine- ja pakkausmateriaalikustannukset muodostavat Tikkurilan merkittävimmän kuluerän, yhteensä noin puolet liikevaihdosta. Hälyyttävää on, että tänä vuonna ensimmäisen vuosipuoliskon aikana liiketulos laski vuoden takaiseen huimat 32%. Liikevoittomarginaali tippui vain 8 prosenttiin vuoden takaisesta reilusta kolmestatoista. Syyksi tarjottiin huonoa säätä ja alhaisia myyntivolyymeja, raaka-aineiden saatavuutta sekä uuteen toiminnanohjausjärjestelmään liittyviä ongelmia Suomessa ja Ruotsissa. Myös panostukset myynnin edistämiseen toivat tavallista enemmän kustannuksia, toivottavasti nämä panokset konkretisoituvat parempana tuloksena lähitulevaisuudessa.

Kannattavuuden heikkenemiseen reagoitiin aloittamalla säästöohjelma jonka tavoitteena on 30 miljoonan euron säästöjen saavuttaminen. Käynnissä on myös jo aikaisemmin aloitettu organisaatio- ja rakennemuutos jonka tarkoituksena on poistaa päällekkäisyyksiä ja selkeyttää päätöksentekoa ja vastuita. Nämä ohjelmat luovat varmasti lisäkustannuksia lyhyellä tähtäimellä, mutta pidemmällä horisontilla kääntyvät yhtiön ja sijoittajan eduksi mikäli kärsivällisyyttä löytyy.

Tikkurilan osakekohtainen tulos.

Tikkurilan osingonjako.

Kuten kuvista nähdään, Tikkurila on jakanut viime vuodet tasaista 0,8 euron osinkoa. Tulosta on tahkottu reilusti enemmän, joten osinko on ollut kestävällä pohjalla. Tämä vuosi näyttää kuitenkin tekevät sarjaan poikkeuksen. Silti yhtiön vahva tase mahdollistaa osingon pitämisen entisellään. Mikäli konsensusennusteet pitävät paikkansa ovat nykyiset vaikeudet vain väliaikaisia. Yhtiön laadukkuudesta kertoo, että vaikka Venäjän vaikeudet konkretisoituivat Tikkurilan yhdelle päämarkkinalle, ovat sekä tulos että varsinkin osinko pysyneet vakaana ja näin odotetaan myöskin jatkuvan tulevina vuosina. Konsensusennusteen mukaan vuonna 2019 on lupa odottaa jo merkittävää kasvua molempiin lukuihin.

Tikkurilan osake on tänä vuonna pudonnut vuoden alusta 17,33%. Tätä kirjoittaessa yhden osakkeen hinta on 15,55 euroa ja P/E-luku viime vuoden tuloksella lähes 24. Arvostus sisältää siis myös kasvunvaraa tulevaisuuteen, vaikka lähitulevaisuus näyttääkin synkältä. Osake olisi varmasti laskenut enemmänkin, mutta 0,8 euron ”takuuosinko” takaa nykyhinnalle reilun 5% tuoton. Osingonjakosuhde on historiallisesti pyörinyt 70-85% tuloksesta.

Yhtiö on ilmoittanut omat taloudelliset tavoitteensa vuodelle 2018 ja ne ovat miljardin liikevaihto, yli 12% tulosmarginaali, operatiivinen sidotun pääoman tuotto(ROCE) yli 20% ja nettovelkaantumisaste alle 70%. Varsinkin liikevaihtotavoite kuulostaa nykytilanteessa erittäin kunninanhimoiselta ja sitä tuskin tullaan tavoittamaan pelkästään orgaanisella kasvulla. Muihin tavoitteisiin yhtiö on jo pystynyt historiallisesti.

Tikkurilan oman pääoman tuotto on ollut vahvaa yli 20% tasoa viime vuodet. Viiden vuoden keskimääräinen oman pääoman tuotto on ollut hieman reilut 23%, mikä kertoo vakuuttavasta kannattavuudesta. Omaa pääomaa osaketta kohden on H1-raportin mukaan 4,27 euroa. Tämän perusteella yhtiöltä on syytä odottaa keskimääräisesti noin 0,98 euron tulosta per osake. Koska tänä vuonna vaikeudet ovat olleet sen verran suuria, tuohon ei tulla vielä pääsemään. Sijoittaja voi kuitenkin pitää arvoa ”perusskenaariona” jonka turvin voi katsoa pidemmälle tulevaisuuteen. Tällä oletuksella osakkeen P/E-luvuksi saataisiin nykyhinnalla maltillisempi 15,8 ja tulostuotoksi  6,3%.

Entä mitä tekee tuulipukumies? Mielestäni osakkeen nykyarvostus alkaa olemaan jo suhteellisen maltillinen, sillä pidän yhtiön osingonmaksukykyä erittäin varmana. Reilu viiden prosentin takuuosinko on mukava tuotto nykyisen tulosnotkahduksen yli ja odotellessa tulevaisuuden kasvua. Luotan analyytikoiden tapaan siihen että yhtiö saa jälleen ensi vuonna ohjattua tuloksensa kasvu-uralle. Tulen tarkkailemaan yhtiön suoriutumista loppuvuodesta hieman tarkemmalla silmällä ja saatan ostaa ensimmäisen erän mikäli notkahduksia tapahtuu, tai vaihtoehtoisesti mikäli osavuosiraporteista paljastuu orastavaa tulosparannusta. Parhaillaan päällä olevat tehostamisohjelmat voivat kuitenkin aiheuttaa kurssiin lisää painetta vielä loppuvuonna.