pe – Tuulipuku.fi

Telia vs. Elisa – Kumpaa operaattoria salkkuun?

maalis 28, 2020 by Osinkko 0 Comments bisnes, elisa, oman pääoman tuotto, operaattori, osinko, pb, pe, telia, turvasatama

Teleoperaattorit ovat markinamyllerryksessä tunnettuja turvasatamia. Operaattorit tahkoavat kriisienkin aikana vakaata kassavirtaa. On vaikea kuvitella sellaista tilannetta tai myllerrystä jolloin asiakkaat olisivat valmiita luopumaan puhelimistaan ja internetin sekä erilaisten sosiaalisten medioiden käytöstä.

Sijoittajia on vuosikaudet kummastuttanut kotoisten operaattoreidemme Telian sekä Elisan erot osakkeiden arvostuksessa. Varsinkin nyt päällä olevan korona-kriisin aikana osakkeet ovat kulkeneet aivan eri latuja. Itseasiassa voidaan sanoa, että Elisa lienee yksi parhaiten viime aikoina tuottaneista osakkeista. Seuraavassa taulukossa on esitetty yhtiöiden pörssikurssien kehitys eri aikajaksoilta:

Telia		Elisa
YTD	-18,83 %	YTD	+9,52%
1v	-22,43 %	1v	+34,35%
3v	-19,66 %	3v	+63,11%
5v	-46,27 %	5v	+132,50%
10v	-41,46 %	10v	+251,86%

Kuten huomataan, Telia on jäänyt kehityksessä pahoin kilpakumppaninsa jalkoihin. Etenkin tänä vuonna Elisan kehitys on ollut ylivertaista, Helsingin pörssin yleisindeksiin verrattuna Elisa on tuonut merkittävää ylituottoa. Kuukauden sisään Helsingin pörssin yleisindeksi on laskenut -25,92% kun taas Elisa vain -3,16%. Elisa on ollut korona-myrskyssä vakaa turvasatama.

Aivan indeksin tahdissa ei ole Teliakaan lasketellut, mutta ero Elisaan jää suureksi. Viimeisen kuukauden aikana Telia on tullut alas -17,26%. Jos Elisa on vakaa turvasatama, voidaan Teliaa kuvailla huojuvaksi venevajaksi josta aallot lyövät osittain läpi. Ero myrskynkestävyydessä on huomattavan suuri Elisan eduksi.

Tunnusluvut

Tarkastallaan seuraavaksi yleisimpiä tunnuslukuja. Luvut on laskettu viime vuoden tulostiedoilla. Alimpana rivinä oleva ”EPS kasvu 5v” tarkoittaa tuloksen keskimääräistä kasvuvauhtia viimeisen viiden vuoden ajalta.

Telia	3,13 €	Elisa	53,94 €
P/E	16,47	P/E	27,9
P/B	1,63	P/B	7,5
Osinko-%	5,11%	Osinko-%	3,4%
Roe%	8,8%	Roe%	27,1%
EPS kasvu 5v	-8%	EPS kasvu 5v	5%

Luvuista voidaan havaita, että Telia on viime vuoden tuloksellaan halvemmin hinnoiteltu, mutta tälle on syynsä. Telian tulevaisuuteen sisältyy huomattavia riskitekijöitä joista yksi on Bonnier Broadcasting- yrityskauppa. Yrityskaupassa Telian omistukseen siirtyivät suomalaiset MTV ja C-More-kanavat sekä ruotsalainen TV4. Lisäksi Telia lähettää yksinoikeudella muun muassa SM-Liigan ottelut. Valitettavasti tällä kaudella pudotuspelit jäivät pelaamatta, joten Telia menettää huomattavat mainostulot. Samoin yksi C-Moren päätuotteista eli Formula 1-kausi näyttää siirtyvän jatkuvasti myöhemmäksi. Luonnollisesti on myös mahdollista, ettei tänä vuonna formuloita ajeta ollenkaan.

Näiden lisäksi Telian viime vuodet ovat menneet kannattamattomia liiketoimintoja karsiessa. Yhtiö vetäytyi skandaalien saattelemana Euraasiasta ja keskittyy nyt ydinmarkkinoilleen. Nämä seikkailut tulivat kuitenkin maksamaan yhtiölle ja rokottivat viime vuosien tuloksia. Tällä hetkellä Telia toimii Pohjoismaissa, Baltiassa ja Moldovassa sekä on osaomistajana turkkilaisessa Turkcellissä 24% osuudella.

Elisa sen sijaan on huomattavasti keskitetympi ja sen päämarkkina-alueet ovat Suomi ja Viro. ElisaViihteen viihdesarjoja tarjotaan myös globaaliin levitykseen, mutta näiden osuus liikevaihdosta lienee kuitenkin vähäinen. Jo pitkän aikaa sijoittajat ovat pohtineet mistä Elisa kykenee löytämään kasvua kun otetaan huomioon että sen päämarkkina on näin rajallinen. Siitä huolimatta Elisan tuloskasvu viime vuosina on ollut keskimäärin 5% vuodessa. Myös oman pääoman tuotto viestii vahvoista kilpailueduista. Laadullisilla mittareilla Elisa on huomattavasti Teliaa parempi.

Omasta mielestäni Elisan hinnoittelu liittymissä on edullisempaa, ja olen itsekin ollut tästä syystä aina Elisan asiakas. Myös Elisan viihdekonsepti tuntuu alkuperäissarjoineen olevan Telian mediabisnestä edellä. Nähtäväksi jää, tavoittaako Telia suurten mediakauppojensa myötä Elisan etumatkaa viihdesektorilla.

Kumpaa salkkuun?

Kun otetaan huomioon tulospohjainen hinnoittelu, Elisaa voidaan pitää merkittävästi ylihinnoiteltuna. Jotta liki 30 lukemiin kohoava P/E-kerroin olisi perusteltu, tulisi tuloksen kasvaa aivan eri tahtia kuin mitä nyt on nähty. Kasvun huomioon ottava PEG-kerroin on Elisalle yli 3, tämäkin luku indikoi kasvuun nähden ylikorkeasta hinnoitelusta. Elisan nykyistä hinnoittelua on vaikea perustella muulla, kuin sillä että sijoittajat ovat valmiita maksamaan korkeampaa hintaa vakaasta turvasatamasta.

Telian tulospohjainen hinnoittelu on maltillisempaa, mutta etenkin viime vuoden tulokseen peilattuna ja mediapuolen sakkaamisen vuoksi sitäkin voidaan mielestäni pitää vielä aavistuksen korkeana. Osinkotaso on leikatullakin osingolla kohtuullinen.

Koska Elisa on käytännössä nykyiseen tulostasoonsa nähden ”tappiin hinnoiteltu,” pidän Teliaa vaikeuksistaan huolimatta huomattavasti houkuttelevampana sijoituskohteena. Silti ostaisin Teliaa salkkuun voimakkaasta kurssilaskustakin huolimatta ajallisesti hajauttaen, koska lyhyen ajan riskit ovat kasvaneet. Siitäkin huolimatta perusliiketoiminta jauhaa vakaata tuottoa kuukaudesta ja vuodesta toiseen.

Sijoittaminen

Osakeostoksilla paniikkimarkkinoilla

helmi 28, 2020 by Osinkko 1 Comments euro, kannattaako, korona, osinko, pb, pe, romahdus, telia, uhka

Helmikuun loppu on ollut markkinoilla kylmää kyytiä osakesijoittajille. Markkinat ovat päivästä toiseen lasketelleen noin 2-3% verran alaspäin. Pelko on selvästi vallannut markkinat, ja kuten tiedetään sijoittajan on oltava silloin ahne kun muut pelkäävät. Toteutin tätä mantraa eilen lisäämällä hieman halventuneita osakkeita salkkuuni.

*Sijoittaja katselee kädet täristen salkkunsa sulamista. Tämän hän tekee käyttäen Telian liittymää.*

Pohdin jo edellisessä tekstissäni, että markkinat ovat pelon vallassa kadottaneet logiikkansa. On sinänsä ihan loogista että markkinat laskevat pelon vallassa kollektiivisesti, mutta jos mennään yhtiötasolle on markkinalogiikkaa vaikeampi hahmottaa. Otetaan esimerkkiyhtiöksi Telia joka on tätä kirjoitettaessa -2,90% laskussa. On sinänsä omituista, että vakaata tulosta tekevä Telia, joka normaalisti toimii sijoittajien turvasatamana on tänään kutakuinkin suurten yhtiöiden laskukärjessä. Voidaanko tästä päätellä että Telian tuloksentekokyky on koronan myötä romahtanut tai romahtamassa?

Mietin niitä mekanismeja joilla korona voisi vaikuttaa Telian tuloksentekokykyyn. Yksi voisi olla tehtaiden tai yritysten tilapäinen sulkeminen jolloin rahavirta Telian suuntaan voisi pienentyä. Todennäköisesti nämäkin liittymät on kuitenkin myyty kiintein kustannuksin, joten mahdollisista karanteeneista huolimatta puhelinkulut juoksisivat raha kyllä kulkisi Telian suuntaan. Kaiken lisäksi yritysasiakkaat ovat vain pieni palanen Telian tulovirrasta.

Koska suurin osa liikevaihdosta tulee yksityisiltä asiakkailta, on vaikea nähdä sellaista skenaariota että koronan vuoksi ihmiset lopettaisivat puhelimien tai tietokoneiden käytön ja poistuisivat internetistä. Operaattorit harrastavat jonkin verran laitemyyntiä joka voi vaikeutua Kiinan viennin pysähtyessä, mutta perus operaattoritoimintaan verrattuna nämäkin ovat vain pieniä puroja. Mielestäni Telia on ilman muuta yksi niistä yhtiöistä, jotka laskevat vain massan mukana ilman sen suurempaa järjellistä syytä. 6,4%:n osinkotaso alkaa kuulostaa vakaalle yhtiölle hyvältä ”perustuotolta.”

Luonnollisesti riskitön ei ole Teliankaan tulevaisuus. Kiristyvä kilpailu ja Bonnier-investointi ovat potentiaalisia tulevaisuuden riskejä, jälkimmäinen toki myös samalla suuri mahdollisuus tulla mukaan mediabisnekseen. Suurta koronariskiä Teliassa ei mielestäni kuitenkaan ole. Tästä syystä lisäsin erän Teliaa salkkuuni.

Sijoittaminen

Harvia lisäsi löylyä loppuvuonna

helmi 11, 2020 by Osinkko 0 Comments harvia, kannattaako, osake, osinko, pe, sijoitus

Harvia ilmoitti tänään odotuksia paremmista luvuista vuoden 2019 viimeiseltä kvartaalilta. Tarkemmat luvut löytyvät luonnollisesti tilinpäätösraportista, joten käyn tässä läpi vain olennaisimmat kohokohdat.

Harvian omistajien kelpaa nyt löylytellä.

Vuonna 2019 liikevaihto kasvoi 74,1 miljoonaan euroon vuotta edeltäneestä 61,9 miljoonasta eurosta(+19,7%). Liikevoitto kasvoi 13,9 miljoonaan euroon vuotta aikaisemmasta 10,9 miljoonasta(+27,5%). Osakekohtaista tulosta kertyi viime vuodelta 0,51 euroa, vuonna 2018 osakekohtainen tulos oli 0,41€ joten kasvua 24,4%. Kaiken kaikkiaan voidaan nähdä, että kasvu on ollut viime vuonna erittäin voimakasta ja se koski kaikkia Harvian tuoteryhmiä ja lähes kaikkia markkinoita. Saunoissa myynti kasvoi peräti 124%. Myös kiukaiden myynti kasvoi 18,2%.

Osingoksi ehdotetaan 0,38 euroa joka tarkoittaa tänään kasvunpyrähdyksen saaneelle kurssille(10,70€) noin 3,6% efektiivistä osinkotuottoa. Osinkoprosentin ollessa näin alhainen tulee väkisinkin mieleen olisiko osakkeen arvostus karannut hieman lapasesta. Luonnollisesti yksi seikka osinkoprosentin alhaisuuteen on Harvian erittäin konservatiivinen osingonjakopolitiikka. Tarkastellaanpa kuitenkin asiaa seuraavaksi hieman tarkemmin.

P/E-luku on tuoreen raportin perusteella tällä hetkellä 21. Luku kuulostaa kovalta, mutta se tulee suhteuttaa kovaan kasvuvauhtiin. Paremman kuvan yhtiön tulospohjaisesta arvostuksesta saa ottamalla nykyisen tuloskasvuvauhdin huomioon ja arvottamalla se PEG-luvulla. PEG-luvuksi saadaan 0,86 joka kielii yhä aliarvostuksesta. Kuten tiedetään, PEG-luvun neutraalina arvona pidetään 1. Harvialle tämä neutraali arvostus olisi tuloksen nykyisellä tuloksenkasvuvauhdilla 12,44€. Matkaa tähän kurssiin olisi siis vielä 16,2%. Tässä valossa osake ei näytä ollenkaan niin kalliilta.

Sijoittajan tehtäväksi jääkin nyt lähinnä sen arviointi, onko Harvian tuloskasvuvauhti nykyisellään pysyvää vai nähdäänkö jo tänä vuonna jonkinlaista pientä taantumaa. Jos otetaan hieman konservatiivisempi näkemys ja oletetaan Harvian tuloksen kasvavan tänä vuonna ”vain” 15%, olisi P/E-luku 18 ja PEG-luku 1,2. Jos odotetaan kasvun olevan 20% on P/E-luku 17,5 ja PEG-luku 0,87. Itseasiassa kasvuperusteisesti markkinat odottavat nykyhinnoittelulla ensi vuoden tuloskasvun asettuvan tämän skaalan väliin noin 17,6%:n, täten osakekohtaiseksi tulokseksi odotetaan 0,60 euroa, P/E-luku ensi vuodelle olisi 17,8 ja PEG-luku neutraalissa arvossaan eli 1. Näin ollen markkinat hinnoittelevat nykykurssiin hienoista tuloskasvun laskua tälle vuodelle. Viime vuoden viimeinen kvartaali ei ainakaan puolusta tätä näkymää, sillä viimeisellä kvartaalilla liikevaihto kasvoi 27,8% ja liikevoitto peräti 42,3% verrattuna vuoden 2018 viimeiseen kvartaaliin.

Luonnollisesti tuloksen kasvuvauhti ei voi loputtomiin jatkua tällaisena, mutta Harvia on varteenotettava tekijä omilla erikoismarkkinoillaan sekä maailmanvalloitus on vasta alussa. Näin ollen uskon, että yhtiö kykenee kasvamaan vakuuttavaa kasvuvauhtia seuraavatkin vuodet.

Harvia kiitää tänään aivan ansaitusti pörssikärjessä, osakekurssi on vahvistunut tätä kirjoittaessa reilut 7%. Tulen todennäköisesti lisäämään Harviaa salkkuuni lähitulevaisuudessa.

Sijoittaminen

Lehdolta jälleen negatiivinen tulosvaroitus

helmi 3, 2020 by Osinkko 0 Comments lehto, negari, pe, tulosvaroitus

Kappas vain, Lehto Group teki sen taas. Negatiivisten tulosvaroitusten sarja sai jälleen jatkoa kun yhtiö ilmoitti tuloksen vuoden 2019 viimeisellä kvartaalilla jäävän nollaan. Aikaisemman ohjeistuksen mukaan odotettiin positiivista tulosta. En pysy enää mukana kuinka mones perättäinen negari tämä oli, mutta se on selvää että yhtiön johdon kyky ennakoida tulevaa ei riitä edes muutaman kuukauden päähän. Vielä kolmannen kvartaalin raportoinnin yhteydessä loppuvuodelle odotettiin positiivista tulosta.

*Lehto Group tykittää negatiivisten tulosvaroitusten sarjatulta.*

Tarkastellaanpa hieman Lehdon suoriutumista viime vuodelta nyt saadun tilintarkastamattoman tiedotteen valossa:

	2019	2018
Liikevaihto	667	721	-7,50 %
Liikevoitto	-42	37
(Luvut m€)

Koko vuosi 2019 jäi siis raskaasti tappiolliseksi. Tälle vuodelle Lehto ohjeistaa liikevaihdon laskevan 10% vuodesta 2019 ja liiketuloksen odotetaan olevan positiivinen. Liikevaihdon odotetaan laskevan asuntomarkkinan hidastumisesta sekä Lehdon hoiva- ja koululiiketoiminnan volyymin pienenemisestä johtuen. Liikevoiton odotetaan kääntyvän positiiviseksi tappiollisten peruskorjaushankkeiden päätyttyä sekä tervehdyttämistoimenpiteiden johdosta. Kuten huomaatte, ohjeistus on todella lavea. Positiivinen tulos kun voi olla mitä vaan eurosta miljardiin. Kokosin seuraavanlaisen taulukon Lehdon tuloksen vaikutuksesta osakekohtaiseen tulokseen sekä P/E-lukuun:

Tulos(m€)	EPS	P/E
5	0,09	25,70
10	0,17	12,85
15	0,26	8,57
20	0,34	6,43
25	0,43	5,14
30	0,51	4,28
35	0,60	3,67
40	0,69	3,21
45	0,77	2,86
50	0,86	2,57

Tämän taulukon perusteella sijoittaja saa paremman kuvan siitä, millaisista luvuista puhutaan kun peilataan Lehdon ”positiivista tulosta” sen vallitsevaan 2,204 euron arvoiseen osakekurssiin. Jos oletetaan P/E 10:n olevan neutraali arvo, voitaisiin Lehdolta odottaa noin 13 miljoonan euron tulosta joka tarkoittaisi 0,22 euron osakekohtaista tulosta. Jos kuvitellaan Lehdon tuloksen kertyvän perinteisellä viivoitinmallilla, tarkoittaisi tämä sitä että jokaisella kvartaalilla tulisi kertyä tulosta 3,25 miljoonaa euroa eli noin 5,5 eurosenttiä per osake.

Suurin ongelma on siinä, voiko Lehdon johtoon enää luottaa? Jos ennakointikyky muutaman kuukauden päähän on näin hukassa, onko tällaisella vuoden päähän laaditulla ennusteella mitään arvoa? Sijoittajien luottamus Lehtoon on kadonnut aivan syystä.

Jos tappiollisista projekteista on nyt todellakin päästy eroon kuten johto vakuuttaa, voi tässä kuitenkin olla sijoittajilla paikka iskeä rahoiksi. 13 miljoonan tulos ei ole Lehdolle homma eikä mikään jos projektit onnistuvat jatkossa paremmin ja enempiä ongelmia ei ole enää kytemässä pinnan alla. Hidastuvat asuntomarkkinat eivät tuo Lehdolle tukea, mutta yhtiö on silti aloittamassa suuria rakennusprojekteja joten tehdaskapasiteettia ei tarvitse pitää tyhjäkäynnillä.

Harkitsen pienen peliposition avaamista Lehdossa, vaikka minun ja Lehdon yhteinen taival ei menneisyydessä olekaan ollut kovin positiivinen.

Sijoittaminen

Nokian Renkaat vaikuttaa edulliselta

touko 15, 2019 by Osinkko 0 Comments analyysi, arvostus, ebit, ev/ebit, hakkapeliitta, inderes, nokian renkaat, pb, pe, rengas, tunnusluvut, valuuttakurssi

Kuten olen aikaisemmin todennut, Nokian Renkaat on mielestäni yksi Helsingin pörssin laadukkaimmista yhtiöistä ja tärkeä osa omaa osakesalkkuani. Aivan viime aikoina Nokian Renkaiden kurssi on lasketellut kuitenkin pelkästään edellisen kuukauden sisällä noin -18%. Onko tällaiselle laskulle todella perusteita?

Perusteita tälle laskulle voi nähdä ensimmäisen kvartaalin tuloksesta. Liikevaihto kasvoi vuoden takaiseen ajankohtaan nähden 2,3%, mutta liikevoitto kutistui lähes -12%. Syynä tähän laskuun mainittiin valuuttakurssivaikutus sekä kireä kilpailu Keski-Euroopassa. Osakekohtainen tulos kutistui lopulta vain yhdellä sentillä verrattuna vuoden takaiseen ollen 33snt/osake(34snt Q1/2018). Viimeisellä rivillä pudotusta tuloksessa oli siis vain -3%, joten tämä ei korreloi kurssikehityksen kanssa.

Ohjeistuksen mukaan tänä vuonna liikevaihdon vertailukelpoisilla valuutoilla odotetaan kasvavan ja liikevoiton olevan suunnilleen vuoden 2018 tasolla. Vuonna 2018 päivitetyn strategian mukaisesti Nokian Renkaat hakee lisäkasvua Venäjällä, Keski-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Kasvuun liittyvistä investointiohjelmista johtuen liikevoitto vuonna 2019 sisältää merkittäviä ylimääräisiä liiketoiminnan kuluja vuoteen 2018 verrattuna. Kasvukivuista huolimatta ohjeistus kuulostaa omaan korvaani vahvalta. Tuloksen pitäminen viime vuoden tasolla samalla voimakkaasti investoiden tulee satamaan sijoittajien laariin pidemmällä aikavälillä. Olennaista on tulostason säilyminen markkinoiden hieman pehmentyessä. Inderes ennakoi tuloksen pysyvän vuoden 2018 tasolla, mutta ennustaa samalla kasvavaa osinkoa tuleville vuosille.

Tutkitaan seuraavaksi osakkeen nykyarvostusta tunnetuimpien tunnuslukujen kautta. Arvostusta tulee verrata viime vuoden tulokseen, sillä kuten aikaisemmin mainittiin tältä vuodelta odotetaan identtistä suoriutumista investoinneista huolimatta. Viime vuoden osakekohtainen tulos oli 2,15 euroa. P/E-luvuksi Nokian Renkaille saadaan täten nykykurssilla (25,50€) 11,9. Luku ei ole järin suuri laadukkaalle kasvuosakkeelle. Tulostuottoa Nokian Renkaisiin sijoittava voi odottaa 8,43%. Velkaisuuden huomioon ottava EV/EBIT on sekin matala 9,5. Kuten aikaisemminkin on todettu, Nokian Renkaat on nettovelaton yhtiö. P/B-luvuksi saadaan noin 2 ja efektiivinen osinkotuotto nykykurssille on noin 6,2% tämän kevään osingolla. Mielestäni nämä luvut kielivät jo aliarvostuksesta. Luvut kuulostavat nimittäin riittävän hyviltä siitäkin huolimatta, että yhtiö suoriutuisi tulevista vuosista vain säilyttäen nykyisen tuloskuntonsa. Sijoittaja saisi mahdollisen tulevien vuosien kasvun ikäänkuin optiona kaupan päälle.

Huolia horisonttiin tuo Euroopan henkilöautonrengasmarkkinoiden pehmeys. Pohjoismaissa henkilöautonrenkaiden sisäänmyynti oli vuoden ensimmäisellä kvartaalilla -6% heikompaa ja koko Euroopassakin -3%. Pohjois-Amerikassa myynti sen sijaan nousi 5% mikä lupaa hyvää ensi vuonna valmistuvaa Amerikan tehdasta ajatellen. Kaiken kaikkiaan henkilöautonrenkaissa liikevoitto laski vuoden takaiseen kvartaaliin nähden -14,6%. Raskaissa renkaissa nähtiin kasvua, mutta selvästi suurimpana segmenttinä henkilöautonrenkaat tulee viitoittamaan suuntaa Nokian Renkaiden tulokselle.

Oma johtopäätökseni on, että tulen lähiaikoina lisäämään osaketta salkkuuni. Luotan, että tilapäisistä haasteista ja investoinneista huolimatta Nokian Renkaat kykenee säilyttämään tulostasonsa ainakin lähellä viime vuoden tasoa. Siihen en ota kantaa onko ostohetki juuri nyt paras mahdollinen, sillä yksikin Trumpin twiitti voi taas syöstä markkinat tilapäiseen syöksylaskuun. Niinpä aion hajauttaa ostoja ajallisesti myös pidemmälle kesään. Laadukasta yhtiötä on mukava ostaa halvalla!

Sijoittaminen

Nordean alennusmyynti jatkuu

kesä 30, 2018 by Osinkko 4 Comments arvosijoittaja, nordea, osinko, pb, pe, stadigh, von koskull

Olen jo aikaisemminkin kirjoittanut, että Nordea vaikuttaa tilanteeseensa nähden halvalta. Olennaista on, että mittavien investointien jälkeen uudet tietojärjestelmät saadaan vaivatta valjastettua kovaan käyttöön. Ylimääräiset vaikeudet voivat vaikuttaa negatiivisesti tulokseen. Varsinkin Sammon toimitusjohtaja Kari Stadigh on ollut erittäin positiivisena Nordeasta, ja maininnut yhtiön olevan tällä hetkellä aliarvostettu.

Tästä huolimatta Nordean kurssi on luisunut hiljalleen kohti edullisempia tasoja. Tätä kirjoittaessa kurssi on 8,24 euroa. Vuoden alusta pulkkamäkeä on lasketeltu yli 18 prosenttia. Matalien korkojen aikakausi ei ole ollut pankeille kaikkein tuottoisinta, mutta Nordean tulos on pitänyt suhteellisen hyvin pintansa. Tämän vuoden ensimmäinen kvartaali meni kutakuinkin viime vuoden tasolla. Samaan aikaan pankin vakavaraisuus vankentui entisestään.

Nordean konsernijohtaja Kasper von Koskull vieraili A-Studiossa ja vahvisti jälleen kerran Nordean muutosta tulevien säästöjen olevan noin miljardin luokkaa. Samalla hän sanoi, ettei usko ruotsalaisten suurten asiakkaiden, kuten paikallisten ay-liikkeiden siirtymisellä toiseen pankkiin olevan suuria vaikutuksia Nordean tulokseen.

Miksi osake on siis luisunut? Odotetaanko Ruotsin asuntokuplan puhkeamista? Vai joko Nordea ehti jäädä muiden, ketterämpien toimijoiden jalkoihin? Ovatko ruotsirahastot myyneet Nordea-omistuksensa pois rahastojen sääntöjen puitteissa? Osakkeen luisumiselle on ollut vaikeaa löytää muita konkreettisia syitä kuin kärsimätön ”herra markkina,” joka haluaa voimakkaasti kasvavaa tulosta tässä ja heti huomioimatta juuri tehtyjä investointeja tietojärjestelmiin. Nordea tekee oikeita asioita, digitalisoituu ja karsii konttoriverkostoaan. Näin ollen sijoittajalta vaaditaan hieman kärsivällisyyttä, jotta nämä toimenpiteet alkavat generoimaan lisää pontta tulokseen. Todennäköisesti korkotasokin nousee vielä joskus, jolloin pankkien korkokatteet paisuvat kuin pullataikina.

Nordean osakkeen P/E-luku on tällä hetkellä viime vuoden tuloksella noin 11. Q1-raportin yhteydessä konsenrnijohtaja von Koskull mainitsi, että tänä vuonna tuottojen odotetaan kasvavan, kulujen pienenevän ja luottojen laadun pysyvän vakaana. Arvostus vaikuttaa matalalta, mikäli Nordea pystyy kasvattamaan tulostaan. Pankin ollessa ylikapitalisoitunut tulee osinko kasvamaan jälleen. Viime vuoden osingolla (0,68€) efektiivinen osinkotuotto olisi tällä hetkellä noin 8,3%.

Kun otetaan vielä huomioon, että vuoden 2017 tilinpäätöksen mukaan omaa pääomaa per osake on 8,21 euroa, saadaan Nordean P/B-luvuksi tasan 1. Osake on siis tällä hetkellä arvosijoittajille sopiva kohde.

Yhtiön pitkän aikavälin tavoite oman pääoman tuotolle on ollut aikaisemmin 15%, tällä hetkellä tavoitteena on olla verrokkipankkejaan parempi. Jos peilataan yhtiön historiaa 5 vuoden aikajänteellä, on oman pääoman tuottoprosentti ollut keskimäärin noin 11,16%. Tuottoprosentin voidaan perustellusti investointien sekä kulukurin jälkeen odottaa palaavan vähintään noihin lukemiin. Tällä edellä mainitulla keskimääräisellä suorituksellaan Nordealta voitaisiin odottaa noin 0,92 euron osakekohtaista tulosta. Tätä skenaariota voidaan pitää tavanomaisena tasona johon Nordean tulisi normaalioloissa pystyä viimeistään korkotason normalisoituessa, toivottavasti jo akaisemmin johtuen kulukurista. Päästäänkö siihen vielä tänä vuonna, se jää nähtäväksi.

Tällä edellä lasketulla perustasolla Nordean P/E-luku olisi nykyhinnalle hieman alle 9. Mikäli siis uskoo tuohon skenaarioon, on osakkeen nykyhinnoittelu houkutteleva alennysmyynti. Riskejäkin on, tällä hetkellä epävakautta on makrotaloudessa sekä EU:n sisällä muun muassa Brexitin ja Italian kanssa sekä suurvaltojen kauppasodan uhka tekee tuloaan. Nämä saattavat aiheuttaa välillisesti ongelmia myös Nordean taipaleelle kohti kasvun tietä.

Ehkä olen liian optimistinen, mutta yhtiöstä johtuvia riskejä on vaikeampi nähdä. Pankkisektorilla kilpailu on kovaa, mutta uskon Nordean suurimpana pohjoismaisena pankkina pysyvän kilpailussa IT-investointiensa turvin vähintäänkin muiden kannoilla. Kilpailijakentässä esimerkiksi Nordean halpa osakevälityshinnoittelu huomattiin ainakin OP:ssa, joka uudisti omatkin palkkionsa nyt kutakuinkin Nordean tasolle. Pankkien välinen kilpailu tekee tietysti meille piensijoittajille vain hyvää.

Eräs riski on tietysti uusien IT-järjestelmien käyttöönotto. Kotipörssissämme muiden yhtiöiden osalta (mm. Oriola, Tikkurila) uusien tietojärjestelmien käyttö ei ole mennyt aivan suunnitellulla tavalla. Toivottavasti Nordea on tällä kertaa poikkeus sääntöön.

Vanhan lukemani opin mukaan osakkeita on parasta ostaa silloin kun muut ovat pelokkaita, onko nyt siis aika siirtyä Nordeassa ostolaidalle?

Kirjoita kommentti mitä mieltä sinä olet Nordeasta?

Tag: pe

Tunnusluvut

Kumpaa salkkuun?