Tag: pikalataus

Koeajossa Nissan Leaf: Edullisia kilometrejä vähän kerrallaan

Olen suuri autoilun ystävä, ja koska pidän harrastuksestani paljon haluaisin autoilla myös mahdollisimman paljon. Valitettavasti kaikki harrastukset vievät rahaa, verotuksen vuoksi Suomi on yksi kalleimmista maista harrastaa autoilua. Olen pyrkinyt etsimään keinoja autoilla mahdollisimman halvalla, ja tällä hetkellä sähköautoilu on käyttökustannuksiltaan edullisin autoilun muoto.

Olen aikaisemmin koeajanut sekä Tesla Model S:n että plugin-hybridi Opel Amperan. Ensimmäisen ongelma on korkea hankintahinta sekä huoltojen keskittyminen vain pääkaupunkiseudulle. Amperan ongelma taas on se, että toimintasäde sähköllä jää varsin rajatuksi. Kovin mielellään en myöskään kantaisi auton mukana polttomoottoria, joka aiheuttaa lisäkustannuksia huoltojen muodossa. Näistä seikoista huolimatta molemmat ovat kuitenkin erinomaisia autoja.

Tällä kertaa otin koeajoon täyssähköautojen todellisen kansanmallin, eli Nissan Leafin. Auto on vuosimallia 2013 ja siinä on 24kWh akku. Auto on myynnissä hintaan 15 900€. Sillä on ajettu vasta noin 7 600km, joten suurimman osan elämästään Leaf oli viettänyt tallissa. Tällä akulla todellinen toimintasäde on noin 130 kilometriä. Auto sopii siis hyvin kaupunkipyörittelyyn, mutta vähänkään kauemmaksi ajaminen osoittautuu varmasti erittäin vaivalloiseksi ellei joissain tapauksissa jopa mahdottomaksi. Koska talvipakkaset syövät vielä toimintasädettä, talvella jäädään helposti alle 100 kilometrin kantaman. Tämä Nissan ei siis missään nimessä ole matkaajan auto.

Koeajamamme Nissan Leaf.

Ajotuntumaltaan Nissan Leaf on miellyttävä kokemus. Auto tuntuu kokoistaan suuremmalta, mutta silti samaan aikaan sopivan ketterältä. Leafilla taittaisi mielellään pitkiäkin matkoja, mikäli akun kapasiteetti vain antaisi myöden. Sisätiloiltaan auto on yllättävän suuri, ja tavaratilaan sopii helposti vaikkapa matkalaukku jos toinenkin. Vaikka kyseinen auto lienee niin sanottu karvalakkimalli, löytyy siitä kaikki tarvittava ilmastointeineen ja navigaattoreineen. Extramukavuutta talvipakkasille tuo ratinlämmitin.

Halvan ajamisen lisäksi miellyttävintä sähköautoissa yleisesti ottaen on välitön vääntö ja sen mukanaan tuoma ajamisen helppous ja keveys. Eräs kyytiläinen kehui, että Nissanin kyydissä olo tuntui todella kevyeltä, aivan kuin leijailisi paikasta toiseen. Oikeastaan tämä on todella lähellä niitä tuntemuksia joita kuljettajakin tuntee. Välitön vääntö, voimantuoton viiveettömyys sekä ajamisen hiljaisuus ikään kuin kumoavat totuttuja luonnonlakeja.

Voiko Leafilla säästää?

Autoa voi ladata kotona tavallisesta sähköpistokkeesta, lisäksi esimerkiksi kauppakeskusten kolmivaihevirralla sekä myös pikalatureista. Kotona tavallisesta pistokkeesta ladattaessa akun saa täyteen noin 12 tunnissa. Pikalaturilla auton akun saa ladattua tyhjästä 80 prosenttiin noin 30 minuutissa. Tulinkin testimielessä rekisteröineeksi Fortumin Charge & Drive- tunnuksen jolloin pystyin koeponnistamaan heidän pikalatureitaan. Lataus käynnistettiin mobiilisovelluksen kautta, ja kaikki toimi todella hienosti. Fortum laskuttaa pikalatauksesta 20snt/min, joten tarkan markan miehen tulee laskeskella mihin saakka akkua kannattaa ladata, sillä latausnopeus hidastuu akun täyttyessä. Käytännössä siis yli 80% varauksen jälkeen seuraavat prosentit täyttyvät hitaammin ja kustannukset kasvavat per ladattu kilowattitunti.

Fortum Charge & Drive- pikalataukset.

Kuten kuvasta voi havaita, ensimmäinen pikalataus suoritettiin tyhjempään akkuun, sillä pienemmällä rahalla sai ladattua enemmän kilowattitunteja. Yhden kilowattitunnin hinnaksi tuli ensimmäisellä latauskerralla 39 senttiä ja täydempään akkuun 57 senttiä. Pikalataaminen on siis huomattavasti kalliimpaa kuin lataaminen kotona, sillä esimerkiksi sähköpörssin Spot-hinnat pyörivät alle 10 sentissä per kilowattitunti. Ideaalitapauksessa aina aamulla töihin lähtiessä kotitallissa odottaa halvalla yösähköllä täyteen ladattu Leaf.

Onko sähköinen liikkuminen näillä hinnoilla sitten edullista verrattuna esimerkiksi bensiiniautoon? Nissanin oman kulutusmittarin mukaan kulutus pyöri noin 0,16kWh/km lukemissa. 100 kilometrin siirtymään tarvitaan tällä kulutuksella sähköä 16kWh jonka hinnaksi tulee pikalaturilla 6,24 euroa ja kotona ladaten noin 0,98 euroa(Fortum pörssisähkön hinta tätä kirjoittaessa 6,11 c/kWh). Tämä laskentaesimerkki on teoreettinen, eikä ota huomioon lataushäviöitä. Pienikulutuksinen bensiiniauto kuluttaa kesimäärin samalla matkalla noin 5,5 litraa bensiiniä, jonka hinnaksi tulee päivän halvimmalla pumppuhinnalla (1,514€/l) 8,32 euroa. Leaf siis päihittää bensiiniauton, latasi sen missä vain. Ero on Leafin eduksi moninkertainen jos auton pystyy lataamaan kotona.

Todellisessa elämässä tällaisella Leafilla tuskin monesti joutuu tilanteeseen, jolloin pikalataus olisi täysin välttämätön. Koska auton toimintasäde on näin pieni, se on tarkoitettu ladattavaksi lähinnä sekä kotona että työpaikalla. Pikalaturit ovat hyödyllisiä pitkillä matkoilla, joihin tämä kyseinen Leaf ei pienen akkunsa vuoksi siis sovellu kovinkaan hyvin.

Omalla työpaikallani sähköautojen lataaminen onnistuu tavallisesta schukopistokkeesta. Ajoin auton lataukseen aamulla sen näyttäessä enää 9km kantamaa, työpäivän jälkeen kantama oli kasvanut 130 kilometriin. Sähköauton työpaikkalataamiselle määriteltiin 30 euron kuukausikohtainen verotusarvo tämän vuoden alusta alkaen. Periaatteessa pystyisin kaikki omat arkiajoni suorittamaan tähän hintaan lataamalla auton aina työpaikalla.

Kestääkö Leafin akku?

Yksi yleisimpiä pelkoja joita kuulen keskustellessani sähköautoista on akkujen kestoikä. Tutkimme Leafin ajoakkua tarkemmin Leaf Spy- sovelluksella, joka antaa tietoja muun muassa akun kennojen jännite-eroista. Sovelluksen mukaan akun kuntoisuus on tällä hetkellä 84%. Tämä tarkoittaa sitä, että jos uuden akun teoreettinen toimintasäde on 130km, nyt akulla pääsisi enää noin 110km. Kuten aikaisemmin totesin, ladattuani auton työpaikalla Leafin oma toimintasädemittari näytti 130 kilometriä. Ajettuani tämän jälkeen hidasta kaupunkinopeutta noin 10 kilometriä, luvattu toimintasäde laski 90 kilometriin. Tämä tukisi sitä päätelmää, että Leaf Spy- sovellus näytti akun kuntoisuuden laskun aivan oikein ja mittariston näyttämä oli puolestaan ylioptimistinen. Tämän jälkeen kilometrien hupeneminen tapahtui loogisesti ilman suurempia hyppäyksiä.

Näkymä Leaf Spy- sovelluksesta, jolla voi tarkastella muun muassa akun kennojen jännite-eroja. Mikäli jännitteet poikkeavat radikaalisti, voi se tarkoittaa viallista akkua.

Vaikka autolla ei ole ajettu juuri ollenkaan, on sen akku silti vanhentunut vuosien saatossa. Nissan lupaa tämän vuosimallin Leafille akkutakuuta 5 vuotta, joten takuu on tästä autosta jo rauennut. Leafin mittaristossa on myös oma indikaattorinsa, jonka on tarkoitus kertoa akun kunnosta. Tämä indikaattori kertoi akun olevan vielä täydessä kunnossa, joten se on hieman optimistisempi kuin käyttämäni sovellus. Nissan uusi Leafin akkujen kemiaa vuonna 2015, joten tätä uudemmat autot ovat ilmeisesti akultaan pitkäkestoisempia eivätkä vanhene yhtä nopeasti kovassakaan käytössä.

Ostohousut jalkaan?

On ajoittain vaikea ymmärtää miksi sähköautojen kysyntä ei maassamme ole tämän kovempaa, niin ylivoimainen kokemus sähköautolla ajaminen on vanhaan polttomoottoritekniikkaan verrattuna. Liekö syynä sähköautojen korkea hinta sekä ennakkoluulot uutta tekniikkaa kohtaan? Suomessahan ajoneuvojen keski-ikä on Euroopan korkeimpia, joten ehkä sähköautojen yleistyminen vie täällä hieman enemmän aikaa.

Luonnollisesti kysyntää ovat rajoittaneet myös tarjottavien mallien vähyys. Tällä hetkellä varsinkin Nissan, Hyundai sekä Kia tuovat markkinoille lähtöhinnaltaan edullisempia autoja, joten toivottavasti muutaman vuoden päästä niitä saa myös käytettynä kohtuulliseen hintaan.

Rahankäytöllisesti dilemma tulee juuri siinä, että uuden ja kalliin sähköauton ostamista ei voi tällä hetkellä perustella itselleen säästösyillä. Vaaditaan suuret kilometrimäärät jotta sähköauton hinnan saa kuoletettua halvemmilla käyttökustannuksilla, varsinkin kun otetaan mukaan uuden auton arvonalenema. Siksi oma katseeni kääntyy käytettyihin autoihin.

Optimaalinen tilanne olisi, mikäli sähköauton kokonaiskustannukset kuukautta kohti olisivat pienemmät kuin nykyisen polttomoottoriauton tankkauskustannukset. Tällaiseen tilanteeseen päästäkseen markkinoille tarvitaan pidemmän kantaman halpoja sähköautoja. Nissan Leafista on olemassa myös suuremmalla 30kWh akustolla oleva malli, joka voisi juuri ja juuri täyttää tämän määritelmän noin 190 kilometrin käytännön toimintamatkallaan.

Koeajamani Leafin toimintasäde on auttamatta liian pieni, jotta olisin siitä valmis maksamaan näin suuren summan rahaa. Niinpä jään vielä tarkkailemaan pidemmän kantaman sähköautojen hintojen kehitystä käytettyjen autojen markkinoilla.

Tuulipuku koeajaa: Tesla Model S

Saimme viikonlopuksi käyttöömme mielenkiintoisen sähköauton, Tesla Model S:n. Samalla tuli hyvä tilaisuus testata kuinka käytännöllinen tällainen auto on Suomen talvessa. Kaiken kaikkiaan testikilometrejä kertyi yli 1000.

Niille jotka eivät Teslaa vielä tunne, kyseessä on täyssähköauto jonka akustolla pitäisi päästä noin 500 kilometrin matka hyvissä olosuhteissa. Toimintasäteeseen vaikuttavat esimerkiksi ajonopeus, ajotyyli sekä sää.

Auto on ominaisuuksiltaan vakuuttava. Koeajoautomme oli malliltaan 75D joka on 330 hevosvoimainen neliveto. Auto ei ole Teslan ruudikkaimpia versioita, mutta kiihtyy siitä huolimatta kuin raketti. 0-100km/h taittuu 4,4 sekunnissa. Parasta autossa on se, että reagointi kaasuun tapahtuu välittömästi ilman viivettä. Tuulipukumiestä kiinnostaa tietysti sekin, että ajaminen on käytännössä ilmaista tai lähes ilmaista riippuen siitä lataako autoa kotona vai ilmaisissa latauspisteissä.

Ensimmäisenä päivänä suoritimme noin 250 kilometrin siirtymän Oulusta kohti etelää. Suunnittelimme matkan puoliväliin lataustauon, jonka aikana kävimme samalla ruokailemassa.

Lähtiessä akkua ei oltu ladattu täyteen, lisäksi jouduimme myös ajamaan jonkin verran kaupunkiajoa. Tästä syystä akun varausta kului jo ennen lähtöä hieman hukkaan. Auton oma näyttö kuitenkin kertoi, ettei varaus olisi aivan riittänyt koko matkaan ilman välilatausta. Alkuinnostuksessa tehty turha kiihdyttely sekä noin 6 asteen pakkanen taisivat myös rokottaa toimintasädettä.

Pysähdyimme Ylivieskassa tavaratalo Kärkkäisen pihassa. Herra Kärkkäinen itse on jakanut vahvasti mielipiteitä ja ollut esillä uutisotsikoissa. Meille hän kuitenkin tarjosi ilmaisen latauksen ja vieläpä aivan tavaratalon oven edestä paraatipaikalta.

 

Tesla Kärkkäisen latauspaikalla.

 

Autolla on akuston vuoksi massaa hieman yli 2 tonnia. Tästä syystä alusta on viritetty varsin jämäkäksi. Terävimmät tien epätasaisuudet tulevat selvästi läpi. Tämä tuntui ajettaessa pienempiä epätasaisia teitä. Mitään suurempaa valituksen aihetta autosta emme löytäneet. Noh, ehkä niskatuet olisivat voineet olla paremmin muotoillut sekä navigaattori hieman selkeämpi.

Penkit olivat muutoin mukavat eikä takamus puutunut pitkilläkään etapeilla. Takapenkki on yllättävän matala johtuen sen alle sijoitetusta akustosta.

Sisätiloja hallitsee suuri näyttö josta kyytiläinen voi matkan aikana lukea vaikka talouslehtiä. Tällainen pitäisi olla jokaisessa autossa!

 

Matkalukemisena päivän Kauppalehti.

 

Toisena matkapäivänä oli tarkoitus suorittaa päiväreissu reilun 200 kilometrin päähän. Yhteensä ajoa tuli päivän aikana noin 500 kilometrin edestä. Ongelmana oli se, että Teslan akku oli huvennut edellisenä päivänä eikä meillä ollut mahdollisuutta ladata sitä yön aikana voimavirralla, vaan tavallisesta pistokkeesta. Tällä tavoin akku lataantui vain 12 kilometriä tunnissa. Akun lataamiseksi täyteen olisi mennyt siis puolitoista vuorokautta.

Jouduimmekin aloittamaan matkan sillä, että ajoimme lähimmälle latauspisteelle. Tämä piste oli OP:n ja Fortumin yhteistyötä. Lataus aloitettiin lähettämällä tekstiviesti palveluun, ja lataukselle tulisi hintaa 4 senttiä per minuutti.

Tesla latauksessa OP:n ja Fortumin yhteistyölaturissa.

 

Homma ei kuitenkaan mennyt kuten Strömsössä, tekstiviestiin tuli nopeasti vastaus, ”palvelu ei käytettävissä.” Soitimme asiakaspalveluun jonka numero löytyi tolpan kyljestä. Sieltä kävi ilmi, että latauksen aloittaminen tekstiviestillä ei enää onnistunut, sillä palvelun tarjoava operaattori oli lähtenyt hankkeesta. Ystävällinen asiakaspalvelija kuitenkin käynnisti latauksen etänä, ja vieläpä ilman veloitusta. Parin euron säästö tuli tästäkin.

Tällä laturilla täyteen lataukseen olisi mennyt aikaa neljä tuntia, joten suunnistimme läheiseen kahvilaan palaveroimaan tunteroiseksi. Näin saimme latausta sen verran että se riittäisi seuraavalle laturille joka olisikin Teslan oma.

Teslan oma pikalatauspiste olikin oikeastaan melko pysäyttävä kokemus, sillä se toi automme käytettävyyden aivan uudelle tasolle. Akku nimittäin latautui noin 300 kilometrin toimintasäteeseen puolessa tunnissa ja täyteen noin tunnissa. Laturin teho oli huikeat 90kW. Käytännössä riittävä lataus saavutetaan kahvikupposen tai pienen välipalan aikana. Vaivana ei juurikaan suurempi kuin perinteisen auton tankkaus, mutta lataaminen Teslan omassa latauspisteessä on täysin ilmaista.

 

Teslan oma pikalatauspiste.

 

500 kilometrin päivämatkaa ei Teslassa juuri edes huomannut. Auto on sen verran miellyttävä niin kuljettajan kuin kyytiläistenkin näkökulmasta. Auton kiihtyvyys nelivedon tuoman pidon kanssa laittaa kerta toisensa jälkeen hymyn huulille.

Monesti ensimmäinen argumentti sähköautoa vastaan on hidas lataus tai se ettei selviä sähköautolla, koska jokainen vastustaja ajaa tietysti yli 500 kilometriä päivässä. ( 🙂 ) Kotioloissa, mikäli on mahdollista käyttää voimavirtaa, latautuu auto noin neljässä tunnissa mikä on mielestäni suhteellisen nopeaa. Teslan oman pikalatausverkoston ansiosta ei ole ongelma esimerkiksi ajaa Teslalla Suomen päästä päähän nopeasti. Latauspisteitä on tasaisin välein ja lataus tapahtuu vessakäyntien ja kahvikupposen tai välipalan aikana. Suomen pohjoisin Teslan pikalatauspiste avataan tämän vuoden aikana Iihin. Lappi on siis Teslan verkoston osalta vielä hieman heikommin tuettua aluetta.

Muut Pohjoismaat kuten Ruotsi ja Norja ovat paremmin katettuja, joten Suomi on tässä asiassa hieman periferiaa. Matkailun muualla Euroopassa pitäisi siis onnistua Teslalla leikiten.

Testiryhmämme vakuuttui Teslasta ja sähköautoilusta. Reilun 1000 kilometrin testilenkillemme tuli hintaa pyöreät 0 euroa. Säästimme siis useammankin Nokian osakkeen verran polttoainekuluissa. Entä olisimmeko valmiita tilaamaan Teslan jokapäiväiseksi käyttöautoksi? Valitettavasti emme sillä hintaa on vielä aivan liikaa, vastaavasta autosta saa maksaa tätä kirjoittaessa ja vastaavilla varusteilla lähemmäs 100 000 euroa. Tämä on mielestäni aivan liian suuri raha autoiluun laitettavaksi. Epäilen myös, että säästetyissä polttoainekustannuksissakaan auto ei tule tuolla hintaa koskaan maksamaan itseään takaisin.

Katse onkin käännettävä perinteisten autonvalmistajien suuntaan, tai odoteltava josko Teslan Model 3 rantautuu jokin päivä Suomeen saakka. Model 3 on Teslan oma ”kansanauto,” jonka toimitukset ovat erinäisten vaikeuksien vuoksi viivästyneet kerta toisensa jälkeen. Useat perinteiset autonvalmistajat kuten esimerkiksi Volvo ja Toyota ovat luvanneet valmistaa markkinoille halvempia sähköautoja, nämä julkistukset antavat kuitenkin yhä odottaa itseään.

Elon Musk on luonut tyhjästä hienon auton, ja autoilun tulevaisuus näyttää tällä hetkellä erittäin sähköiseltä!