Koeajossa Nissan Leaf: Edullisia kilometrejä vähän kerrallaan

Olen suuri autoilun ystävä, ja koska pidän harrastuksestani paljon haluaisin autoilla myös mahdollisimman paljon. Valitettavasti kaikki harrastukset vievät rahaa, verotuksen vuoksi Suomi on yksi kalleimmista maista harrastaa autoilua. Olen pyrkinyt etsimään keinoja autoilla mahdollisimman halvalla, ja tällä hetkellä sähköautoilu on käyttökustannuksiltaan edullisin autoilun muoto.

Olen aikaisemmin koeajanut sekä Tesla Model S:n että plugin-hybridi Opel Amperan. Ensimmäisen ongelma on korkea hankintahinta sekä huoltojen keskittyminen vain pääkaupunkiseudulle. Amperan ongelma taas on se, että toimintasäde sähköllä jää varsin rajatuksi. Kovin mielellään en myöskään kantaisi auton mukana polttomoottoria, joka aiheuttaa lisäkustannuksia huoltojen muodossa. Näistä seikoista huolimatta molemmat ovat kuitenkin erinomaisia autoja.

Tällä kertaa otin koeajoon täyssähköautojen todellisen kansanmallin, eli Nissan Leafin. Auto on vuosimallia 2013 ja siinä on 24kWh akku. Auto on myynnissä hintaan 15 900€. Sillä on ajettu vasta noin 7 600km, joten suurimman osan elämästään Leaf oli viettänyt tallissa. Tällä akulla todellinen toimintasäde on noin 130 kilometriä. Auto sopii siis hyvin kaupunkipyörittelyyn, mutta vähänkään kauemmaksi ajaminen osoittautuu varmasti erittäin vaivalloiseksi ellei joissain tapauksissa jopa mahdottomaksi. Koska talvipakkaset syövät vielä toimintasädettä, talvella jäädään helposti alle 100 kilometrin kantaman. Tämä Nissan ei siis missään nimessä ole matkaajan auto.

Koeajamamme Nissan Leaf.

Ajotuntumaltaan Nissan Leaf on miellyttävä kokemus. Auto tuntuu kokoistaan suuremmalta, mutta silti samaan aikaan sopivan ketterältä. Leafilla taittaisi mielellään pitkiäkin matkoja, mikäli akun kapasiteetti vain antaisi myöden. Sisätiloiltaan auto on yllättävän suuri, ja tavaratilaan sopii helposti vaikkapa matkalaukku jos toinenkin. Vaikka kyseinen auto lienee niin sanottu karvalakkimalli, löytyy siitä kaikki tarvittava ilmastointeineen ja navigaattoreineen. Extramukavuutta talvipakkasille tuo ratinlämmitin.

Halvan ajamisen lisäksi miellyttävintä sähköautoissa yleisesti ottaen on välitön vääntö ja sen mukanaan tuoma ajamisen helppous ja keveys. Eräs kyytiläinen kehui, että Nissanin kyydissä olo tuntui todella kevyeltä, aivan kuin leijailisi paikasta toiseen. Oikeastaan tämä on todella lähellä niitä tuntemuksia joita kuljettajakin tuntee. Välitön vääntö, voimantuoton viiveettömyys sekä ajamisen hiljaisuus ikään kuin kumoavat totuttuja luonnonlakeja.

Voiko Leafilla säästää?

Autoa voi ladata kotona tavallisesta sähköpistokkeesta, lisäksi esimerkiksi kauppakeskusten kolmivaihevirralla sekä myös pikalatureista. Kotona tavallisesta pistokkeesta ladattaessa akun saa täyteen noin 12 tunnissa. Pikalaturilla auton akun saa ladattua tyhjästä 80 prosenttiin noin 30 minuutissa. Tulinkin testimielessä rekisteröineeksi Fortumin Charge & Drive- tunnuksen jolloin pystyin koeponnistamaan heidän pikalatureitaan. Lataus käynnistettiin mobiilisovelluksen kautta, ja kaikki toimi todella hienosti. Fortum laskuttaa pikalatauksesta 20snt/min, joten tarkan markan miehen tulee laskeskella mihin saakka akkua kannattaa ladata, sillä latausnopeus hidastuu akun täyttyessä. Käytännössä siis yli 80% varauksen jälkeen seuraavat prosentit täyttyvät hitaammin ja kustannukset kasvavat per ladattu kilowattitunti.

Fortum Charge & Drive- pikalataukset.

Kuten kuvasta voi havaita, ensimmäinen pikalataus suoritettiin tyhjempään akkuun, sillä pienemmällä rahalla sai ladattua enemmän kilowattitunteja. Yhden kilowattitunnin hinnaksi tuli ensimmäisellä latauskerralla 39 senttiä ja täydempään akkuun 57 senttiä. Pikalataaminen on siis huomattavasti kalliimpaa kuin lataaminen kotona, sillä esimerkiksi sähköpörssin Spot-hinnat pyörivät alle 10 sentissä per kilowattitunti. Ideaalitapauksessa aina aamulla töihin lähtiessä kotitallissa odottaa halvalla yösähköllä täyteen ladattu Leaf.

Onko sähköinen liikkuminen näillä hinnoilla sitten edullista verrattuna esimerkiksi bensiiniautoon? Nissanin oman kulutusmittarin mukaan kulutus pyöri noin 0,16kWh/km lukemissa. 100 kilometrin siirtymään tarvitaan tällä kulutuksella sähköä 16kWh jonka hinnaksi tulee pikalaturilla 6,24 euroa ja kotona ladaten noin 0,98 euroa(Fortum pörssisähkön hinta tätä kirjoittaessa 6,11 c/kWh). Tämä laskentaesimerkki on teoreettinen, eikä ota huomioon lataushäviöitä. Pienikulutuksinen bensiiniauto kuluttaa kesimäärin samalla matkalla noin 5,5 litraa bensiiniä, jonka hinnaksi tulee päivän halvimmalla pumppuhinnalla (1,514€/l) 8,32 euroa. Leaf siis päihittää bensiiniauton, latasi sen missä vain. Ero on Leafin eduksi moninkertainen jos auton pystyy lataamaan kotona.

Todellisessa elämässä tällaisella Leafilla tuskin monesti joutuu tilanteeseen, jolloin pikalataus olisi täysin välttämätön. Koska auton toimintasäde on näin pieni, se on tarkoitettu ladattavaksi lähinnä sekä kotona että työpaikalla. Pikalaturit ovat hyödyllisiä pitkillä matkoilla, joihin tämä kyseinen Leaf ei pienen akkunsa vuoksi siis sovellu kovinkaan hyvin.

Omalla työpaikallani sähköautojen lataaminen onnistuu tavallisesta schukopistokkeesta. Ajoin auton lataukseen aamulla sen näyttäessä enää 9km kantamaa, työpäivän jälkeen kantama oli kasvanut 130 kilometriin. Sähköauton työpaikkalataamiselle määriteltiin 30 euron kuukausikohtainen verotusarvo tämän vuoden alusta alkaen. Periaatteessa pystyisin kaikki omat arkiajoni suorittamaan tähän hintaan lataamalla auton aina työpaikalla.

Kestääkö Leafin akku?

Yksi yleisimpiä pelkoja joita kuulen keskustellessani sähköautoista on akkujen kestoikä. Tutkimme Leafin ajoakkua tarkemmin Leaf Spy- sovelluksella, joka antaa tietoja muun muassa akun kennojen jännite-eroista. Sovelluksen mukaan akun kuntoisuus on tällä hetkellä 84%. Tämä tarkoittaa sitä, että jos uuden akun teoreettinen toimintasäde on 130km, nyt akulla pääsisi enää noin 110km. Kuten aikaisemmin totesin, ladattuani auton työpaikalla Leafin oma toimintasädemittari näytti 130 kilometriä. Ajettuani tämän jälkeen hidasta kaupunkinopeutta noin 10 kilometriä, luvattu toimintasäde laski 90 kilometriin. Tämä tukisi sitä päätelmää, että Leaf Spy- sovellus näytti akun kuntoisuuden laskun aivan oikein ja mittariston näyttämä oli puolestaan ylioptimistinen. Tämän jälkeen kilometrien hupeneminen tapahtui loogisesti ilman suurempia hyppäyksiä.

Näkymä Leaf Spy- sovelluksesta, jolla voi tarkastella muun muassa akun kennojen jännite-eroja. Mikäli jännitteet poikkeavat radikaalisti, voi se tarkoittaa viallista akkua.

Vaikka autolla ei ole ajettu juuri ollenkaan, on sen akku silti vanhentunut vuosien saatossa. Nissan lupaa tämän vuosimallin Leafille akkutakuuta 5 vuotta, joten takuu on tästä autosta jo rauennut. Leafin mittaristossa on myös oma indikaattorinsa, jonka on tarkoitus kertoa akun kunnosta. Tämä indikaattori kertoi akun olevan vielä täydessä kunnossa, joten se on hieman optimistisempi kuin käyttämäni sovellus. Nissan uusi Leafin akkujen kemiaa vuonna 2015, joten tätä uudemmat autot ovat ilmeisesti akultaan pitkäkestoisempia eivätkä vanhene yhtä nopeasti kovassakaan käytössä.

Ostohousut jalkaan?

On ajoittain vaikea ymmärtää miksi sähköautojen kysyntä ei maassamme ole tämän kovempaa, niin ylivoimainen kokemus sähköautolla ajaminen on vanhaan polttomoottoritekniikkaan verrattuna. Liekö syynä sähköautojen korkea hinta sekä ennakkoluulot uutta tekniikkaa kohtaan? Suomessahan ajoneuvojen keski-ikä on Euroopan korkeimpia, joten ehkä sähköautojen yleistyminen vie täällä hieman enemmän aikaa.

Luonnollisesti kysyntää ovat rajoittaneet myös tarjottavien mallien vähyys. Tällä hetkellä varsinkin Nissan, Hyundai sekä Kia tuovat markkinoille lähtöhinnaltaan edullisempia autoja, joten toivottavasti muutaman vuoden päästä niitä saa myös käytettynä kohtuulliseen hintaan.

Rahankäytöllisesti dilemma tulee juuri siinä, että uuden ja kalliin sähköauton ostamista ei voi tällä hetkellä perustella itselleen säästösyillä. Vaaditaan suuret kilometrimäärät jotta sähköauton hinnan saa kuoletettua halvemmilla käyttökustannuksilla, varsinkin kun otetaan mukaan uuden auton arvonalenema. Siksi oma katseeni kääntyy käytettyihin autoihin.

Optimaalinen tilanne olisi, mikäli sähköauton kokonaiskustannukset kuukautta kohti olisivat pienemmät kuin nykyisen polttomoottoriauton tankkauskustannukset. Tällaiseen tilanteeseen päästäkseen markkinoille tarvitaan pidemmän kantaman halpoja sähköautoja. Nissan Leafista on olemassa myös suuremmalla 30kWh akustolla oleva malli, joka voisi juuri ja juuri täyttää tämän määritelmän noin 190 kilometrin käytännön toimintamatkallaan.

Koeajamani Leafin toimintasäde on auttamatta liian pieni, jotta olisin siitä valmis maksamaan näin suuren summan rahaa. Niinpä jään vielä tarkkailemaan pidemmän kantaman sähköautojen hintojen kehitystä käytettyjen autojen markkinoilla.




Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *