Tag: vasemmistoliitto

Vasemmiston veromalli pääomatuloille

Vasemmistoliitto markkinoi Twitterissä näyttävästi keinoista joilla se aikoo rahoittaa ajamiaan uudistuksia. Päätin tutkailla tuon materiaalin läpi perehtyen varsinkin pääomatuloverotukseen, koska heidän yhdistetty veromallinsa kiinnostaa minua. Kysyin tästä veromallista jo aikaisemmin, mutta kukaan heistä ei osannut vastata kysymykseeni kuinka piensijoittajaduunarin verotus muuttuisi heidän mallillaan.

Lupaukset ovat kuitenkin sangen suuria. Materiaalissa(pdf) sanotaan seuraavaa: ” Vasemmistoliiton tavoitteena on luopua ansio- ja pääomatulojen erillisverotuksesta. Yhdistetty verotus kaikille tuloille tekisi pääomatuloverotuksesta aidosti progressiivista, keventäisi pienten pääomatulojen verotusta ja hyödyttäisi kaikkia muita kuin suurten pääomatulojen saajia. Nyt myös hyvin pienistä pääomatuloista peritään kohtalaisen suurta veroa, ja toisaalta suurten pääomatulojen veroprosentti on varsin matala suhteessa ansiotuloverotukseen, mikä osaltaan kannustaa tulonmuuntoon. ” Tästä kohdasta saa sellaisen kuvan, että tavalliselle sijoittavalle duunarille koittaisi pian kissanpäivät, mikäli Vasemmisto pääsisi valtaan.

Näinpä keksin kysyä Vasemmistoliittolaisilta, kuinka paljon pääomatulojen verotus laskee, jos otetaan esimerkiksi duunari joka tienaa ansiotuloja 40 000 euroa ja siihen pääomatuloja 10 000 euroa päälle. En kuitenkaan saanut tähän koskaan vastausta. Kysyin vielä pari päivää myöhemmin asiaa uudestaan, mutta vastausta ei edelleenkään kuulunut. Oletettavasti mitään laskelmia ei ole edes tehty, vaan kaikki on vielä utopiaa kuten on tyypillistä näin vaalien alla.

Eihän siinä auttanut sitten muu kuin alkaa itse laskeskella Vasemmistoliiton mallin vaikutuksia osinkojen verotukseen. Muistin virkistykseksi, tällä hetkellä osinkotuloista 85 prosenttia on veronalaista tuloa, joten veroprosentin ollessa 30 on todellinen veroaste tällöin 25,5 prosenttia. Seuraavassa omin kätösin laskemani yksinkertaistetut esimerkit Vasemmistoliiton verokohtelun vaikutuksista piensijoittajaduunarin verotukseen.

Duunari joka tienaa 40 000 euroa vuodessa sekä saa osinkotuloja 10 000 euroa vuodessa maksaa nykytilanteessa ansiotuloistaan veroa 21% sekä osingoistaan 25,5%. Tästä yhteensä 50 000 euron kokonaissummasta veroa maksetaan tyypillisten vähennysten jälkeen ensin ansiotuloista 8 341 euroa ja pääomatuloista 2 550 euroa. Kokonaisveropotiksi muodostuu täten 10 891€ ja kokonaisveroprosentiksi 21,78%. Marginaalivero on tietysti jokaisesta tienatusta osinkoeurosta tuo sama 25,5% aina 30 000 euroon asti.

Jos kuvitellaan tilanne, että verokannat on yhdistetty kuten Vasemmistoliiton mallissa, henkilön saamaa pääomatuloa kohdellaan verotuksessa samalla tavalla kuin ansiotuloa. Tällöin koko 50 000 euron summa verotetaan ansiotulonomaisesti ja veroaste on 25%. Tyypillisten ansiotulovähennysten jälkeen henkilö maksaa veroja tästä potista 12 275 euroa joka on 1 384 euroa enemmän kuin nykymallissa. Koska nykytilanteessa edellisen esimerkin mukaisesti 40 000 euron ansiotuloista maksettiin veroa 8 341 euroa, tarkoittaa tämä sitä että pääomatuloverojen osuus on tästä kokonaissummasta loput eli 3934 euroa. Pääomatulojen marginaaliveroaste on täten noin 39%. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisesta osinkoeurosta 39 senttiä kilahtaa valtion haaviin. Ei kuulosta kovin kohtuulliselta?

Nykymuodossaan tämä Vasemmistoliiton kaavailema veromalli ei siis lupauksistaan huolimatta hyödyttäisi tyypillistä piensijoittajaa, vaan se vaatisi toimiakseen huomattavia kevennyksiä kokonaisveroasteeseen. Muutoin lupaus pienten pääomatulojen verotuksen kevenemisestä ei täyty. Oletettavasti he ovat tehneet alustavia laskelmia ennen tämän mallin esittelyä, joten olisi mukava kuulla millaisilla luvuilla he koeponnistivat tämän mallinsa.

Tuulipuvun joulukalenterin 19. luukku

Tänään käsittelemme poliitikkojen kompetenssia sijoittamiseen. Antti Rinne mainitsi Kauppalehden haastattelussa ettei ole tehnyt lainkaan henkilökohtaisia osake- tai rahastosijoituksia. Ainoa kosketus sijoitusmaailmaan tuli eläkeyhtiön hallituksen jäsenenä jolloin hän käsitteli ilmeisesti varojen sijoittamista.

 

 

Mikä tekee asiasta huolestuttavan on se, että Rinne saattaa olla seuraavalla hallituskaudella yksi tulevan sijoitustilin arkkitehdeista. Kuinka henkilö, jolla ei ole minkäänlaista kokemusta sijoitusasioista voi ymmärtää sijoittajien tarpeista mitään?

Eikä Rinne ole valitettavasti mikään yksittäistapaus. Kuten ehkä muistatte, tutkimme istuvan hallituksen ministereiden osakeomistuksia aikaisemmin ja kävi ilmi ettei juuri kenelläkään ole merkittäviä omistuksia. Oletettavasti parhaiten asioista on perillä aikaisemmin merkittävän salkun omistanut pääministeri Juha Sipilä, joka yhteiskunnan painostuksesta joutui siirtämään omistuksensa sijoituskuoren kätköihin.

Pahin tiedonpuute näyttää olevan oppositiopuolueissa. Toisaalta on vaikea sanoa ovatko kansanedustajat todella niin tietämättömiä sijoitusasioista, vai haluavatko he vain näyttäytyä vaalikarjan edessä pahoja kapitalisteja vastustavina voimina. Näin he maksimoimat kyllä oma etunsa, mutta eivät ajattele kansalaisten etua kuten heidän asemaansa kuuluisi.

Osakesäästötili tulee vuonna 2020

Kirjoitin alkuvuodesta ensimmäisen kerran osakesäästötilistä. Yksinkertaistettuna tämä tarkoittaa tiliä, jonka sisällä voisi käydä osakekauppaa verottomasti sekä saada myös osingot verottomina kasvamaan heti korkoa korolle. Vasta otettaessa varoja tililtä ulos maksettaisiin näistä pääomatuloveroa. Sijoitustilin olisi tarkoitus kannustaa uusia piensijoittajia osakesäästämisen pariin. Samalla se tasapäistäisi suorien osakeomistusten kohtelua verrattaessa esimerkiksi rahastoihin. Tuossa kirjoituksessa pohdin juuri sitä, voisiko ahne valtio antaa verotulojen odottaa itseään useita vuosia, mahdollisesti useita kymmeniä vuosia jolloin realisointeja tileiltä tehdään ensimmäistä kertaa isommalla kädellä.

Osakesäästötilin yksityiskohdat alkavat hiljalleen valottua ja juuri siltähän se näyttää kuten ennakoin, valtio ei voinut pitää näppejään irti piensijoittajien rahoista vaan tiliin tulee 50 000 euron talletuskatto. Tämä on siis suurin määrä jonka tilille voi tallettaa sijoitusvarallisuutta, arvonnousun myötä tili voi kasvaa suuremmaksikin. Tällä valtio varmistuu, ettei verokertymään pääse syntymään liian isoa aukkoa mikäli näistä tileistä tulisikin suosittuja ja niihin siirtyisi suuret pääomamassat.

Tilille ei voi siirtää vanhoja osakeomistuksia, vain rahaa. Tilejä ei voi avata useampia eri palveluntarjoajille, tätä valvotaan verottajan toimesta. Yksityiskohdat eivät ole auki vielä esimerkiksi sen suhteen, miten käy jos sijoitusvarallisuus meneekin pahasti tappiolle ja sijoitusvarallisuuden arvo putoaa esimerkiksi maksimisummasta 30 000 euroon. Voiko tällöin pumpata tilille uutta rahaa vaikka olisi jo aikaisemmin laittanut sinne maksimitalletuksen? Mikäli näin ei voi tehdä, nousee ajoituksen merkitys hyvin tärkeäksi. Mikäli ostat tilille osakkeita juuri ennen pörssiromahdusta, menetät mahdolllisuuden nopeampaan vaurastumiseen. Ilman talletuskattoa näin ei pääsisi käymään.

Varallisuuden realisoiminen tililtä menee oletettavasti niin, että sijoittamansa summan voi realisoida takaisin verottomasti. Näin ollen tilille voi jättää vain korkojen korot jauhamaan lisää tuottoja, ja alkuperäisen pääoman voi siirtää takaisin omalle tilille. Vastaavasti saman määrän euroja saa siirtää tilille myöhemmin takaisinkin, vaikka tilin arvo olisi suurempi kuin 50 000 euron kattoraja. Tili ei siis sido rahoja väkipakolla, kuten esimerkiksi ps-tilien kanssa kävi.

Tili itsessään on kuitenkin kattorajasta sekä muutamista auki olevista yksityiskohdista huolimatta hieno asia ja askel eteenpäin kansankapitalismin edistämisessä. Toistaiseksi muuta nipottamista ei löydy kuin tuo liian pieneksi jäänyt kattoraja. Tilin ei ainakaan näin aluksi ole tarkoitus olla piensijoittajan eläkesäästötili, vaan lähinnä kannustin siirtyä suorien osakeomistusten pariin. Osakesäästötilin myötä nyt myös opiskelijoillakin on viimein mahdollisuus ostaa suoria osakeomistuksia ilman että osingot vaikuttaisivat opintotukeen.

Mahdollisia tulevia riskejä tilin onnistumiselle on vielä paljon matkalla. Tili tulee käyttöön vasta vuonna 2020, ja sitä ennen seuraava hallitus pääsee vielä muokkaamaan sen ehtoja. Seuraavan hallituksen kokoonpanoa emme vielä tiedä, mutta käsittääkseni muun muassa SDP:tä ja Vasemmistoliittoa on povattu galluppien perusteella vahvoksi seuraavissa vaaleissa. Nämä puolueet harvemmin ovat olleet piensijoittajan asialla. Vasemmistoliitto julkaisi joitakin päiviä sitten oman vero-ohjelmansa. Ohjelmassa lukee muun muassa: ”Pidemmällä aikavälillä ansio- ja pääomatuloverotus harmonisoidaan ja kaikkia tuloja verotetaan saman progressiivisen asteikon mukaisesti. Uudistuksen valmistelu on käynnistettävä välittömästi.” Eläkesäästäjiä huolettaa varmasti myös se, että Vasemmistoliitto haluaisi palauttaa varallisuusveron takaisin. Olin pääomatuloverotuksen tiimoilta kirjeenvaihdossa Li Anderssonin kanssa viime syksynä, silloin hän ajatteli piensijoittajien pääomatuloverotuksesta sekä yleishyödyllisten tahojen verotuksesta seuraavaa:

 

Li Anderssonin mielipide marraskuulta.

 

Valitettavasti heidän uudessa veromallissaan ei mainittu sanallakaan yleishyödyllisistä tahoista eikä ammattiliitoista. Veroprogressiosta ei ollut nähtävillä taulukkoa, mutta lienee selvää että hiemankin suurempaa ansiotuloa saavien pääomatuloverotus kiristyy entisestään jo pienemmilläkin pääomatuloilla. Näin ollen ilman osakesäästötiliä kannustin säästämiseen ja sijoittamiseen jäisi uupumaan.

Suurin riski tulevaisuudessa on tietysti se, millainen pääomaverotus vallitsee silloin kun omistuksia realisoi osakesäästötililtä. Vuosikymmenien päähän on vaikea tehdä ennustuksia, mutta ainakin tähän saakka trendinä on ollut, että piensijoittajat maksavat jatkuvasti enemmän samaan aikaan kun suursijoittajat, säätiöt ja ammattiliitot nauttivat verottomista osingoistaan.

Koska osakesäästötilejä hallinnoivat pankit, on riskinä lisäksi tilin mahdolliset hallinnointikulut. Nämä kuitenkin jäänevät sen verran kohtuullisiksi, että nykytilanteeseen verrattuna ne kuitataan helposti jo pienilläkin verottomilla osinkotuloilla.

Jään odottamaan mielenkiinnolla loppujen yksityiskohtien tarkentumista.

Mitä mieltä sinä olet osakesäästötilistä?