Tag: voittaminen

Salkun tuotto vuonna 2020 – Indeksi kukistettu jo viidettä vuotta putkeen

Pörssivuosi tuli tänään päätökseen ja on jälleen aika tutkailla miten vuosi meni. Koronapandemia sävyttämä vuosi oli kenties erikoisin omalla sijoittajaurallani. Kevään kuopassa en voinut kuvitellakaan, että loppuvuosi olisi näin jyrkkää nousukiitoa.

Pidemmittä puheitta, salkkuni tuotti tänä vuonna +33,94%:

Samassa ajassa Helsingin pörssin osingot huomioiva tuottoindeksi tuotti noin 15% mikä sekin on hyvä tuotto yksittäiselle vuodelle. Salkkuni ylituotto indeksiin nähden oli täten erittäin selkeä. Myös viime vuonna salkkuni nousi noin 30 prosenttia, joten kahden edellisen vuoden tuotot ovat olleet ”normaaliin” pörssin vuosituottoon nähden erittäin rajuja ollen täten keskimäärin noin 32%.

Kolmen edellisen vuoden tuottovertailu näyttää seuraavalta:

Ero indeksiin on valtava. Kolmen vuoden tuotto salkullani on +68,36%. Helsingin pörssin tuottoindeksi on samalla aikavälillä jäänyt noin 31% tuottoon mikä sekin on toki kiitettävän paljon. Meitä sijoittajia on hemmoteltu viime vuosina.

5 vuoden aikavälillä salkkuni on tuottanut mukavat 105% indeksin jäätyä noin 57 prosenttiin. Salkkuni on toisin sanoen yli tuplannut arvonsa 5 vuoden sisällä.

Kuten sanotaan, tuurilla voi voittaa indeksin yksittäisenä tai parinakin vuonna, mutta riittääkö 5 vuotta indeksin voittamista jo osakegurun arvonimeen? 🙂

Rehellisyyden nimissä tällaiset tuotot vaativat osta ja pidä-tyylilläni myös hieman tuuria ja niiden oikeiden hevosten löytämistä. Salkussani on paljon hyviä yhtiöitä kuten Revenio Group, Harvia, Qt, Neste ja Kone näin muutamia mainitakseni.

Kirjoitin aikaisemmin, että kroonisesti kalliin oloisia laatuyhtiöitä ei tarvitse pelätä, sillä laadulla on tapana maksaa itsensä takaisin hyvien tuottojen jatkuessa vuosi toisensa perään. Nimenomaan tämän strategian noudattaminen on luotsannut omankin salkkuni hyviin tuottoihin. Vaikka nyt on nähty jonkin verran rotaatiota perinteisiin arvo-osakkeisiin, on vaikea nähdä kuinka vahvan vallihaudan omaavat laatuyhtiöt lakkaisivat jatkossakaan tuottamasta.

Tulevana vuonna olisi tarkoitus päivittää jälleen hieman aktiivisemmin ja reaaliaikaisemmin tekemiäni ostoja ja myyntejä sekä blogissa että sosiaalisessa mediassa. Jos nämä päivitykset kiinnostavat, kannattaa ottaa myös Twitter-tilini seurantaan.

Sijoitusvuosi 2019 erinomainen, voitin indeksin jo neljättä vuotta putkeen

Pörssivuosi saatiin juuri päätökseen, ja voidaan sanoa että vuosi 2019 oli sijoittajille erinomainen. Pörssit nousivat kollektiivisesti vaikka aivan alkuvuodesta oltiin hieman matalapaineessa ja odotukset eivät olleet suuret. Jos kuitenkin kesti hermoilematta vuodenvaihteen myllerrykset eikä myynyt omistuksiaan, teki myös suurella todennäköisyydellä hyvät tuotot tänä vuonna.

Myös henkilökohtaisesti pörssivuosi oli hyvä, sillä päihitin Helsingin pörssin osingot huomioon ottavan tuottoindeksin jo neljättä vuotta putkeen. Salkkuni nousi vuoden aikana 30,14% ja tuottoindeksi puolestaan nousi 16,1%. On sanomattakin selvää, että kasvu tuskin tulee jatkumaan yhtä kovana tulevaisuudessa, mutta toisaalta myös lähtötaso vuoteen 2019 oli matala. Tähän vaikuttivat viime vuodenvaihteen tienoilla muun muassa USA:n ja Kiinan kauppaneuvottelut, jotka laskivat pörssiä. Näin ollen nämä kasvuluvut sisältävät jonkin verran myös rekyyliä liittyen vuodenvaihteen matalapaineeseen.

Vuoden 2019 suoritus. Huomioi, että kuvassa vertailutrendi on OMXH PI joka ei ota osinkoja huomioon, Nordnet ei enää jostain syystä näytä vertailussa lainkaan tuottoindeksiä.

Viimeisen kolmen vuoden aikajaksolla salkkuni on tuottanut 35,56% joka kuulostaa järkevämmältä tasolta pitkän aikavälin tuotoksi valitsemallani ”etanastrategialla.” Samassa ajassa Helsingin pörssin tuottoindeksi on noussut 21,9%. Ero indeksiin on pidemmälläkin aikavälillä vakuuttava. Voinen siis todeta, että vielä ei kannata täysin siirtyä indeksisijoittajaksi, sillä olen nykyisellä strategiallani saavuttanut merkittävää ylituottoa.

Salkun kolmen vuoden tuottokäyrä. Vertailuindeksinä jälleen OMXH PI koska tuottoindeksiä ei ollut Nordnetin valikoimissa.

On kuitenkin mainittava, että viime aikoina hyvien ostokohteiden löytäminen on ollut mielestäni haasteellista, sillä useat yhtiöt ovat tuntuneet kalliilta. Siitä huolimatta salkkuni helmiä on ollut etenkin kroonisesti kalliin tuntuinen Revenio Group, joka on tarjonnut huimia tuottoja viime vuosina.

Lopuksi haluan kiittää kaikkia lukijoitamme sekä sijoituskilpailuun osallistuneita. Kiitos vuodesta 2019 ja menestystä alkavaan sijoitusvuoteen!

Unohdetun indeksisalkun tuotot

Olen pääasiassa osakepoimija, mutta sen lisäksi ostan pienemmillä pääomilla kuukausittain indeksirahastoja automaattisella osto-ohjelmalla. Aloitin aikoinaan osakesijoitusharrastukseni indeksirahastojen parissa, ja kun kiinnostus talousasioiden seuraamiseen kasvoi uskalsin alkaa ostamaan yksittäisiä osakkeita.

Indeksisijoittajalla kolikot muuttuvat ajan myötä setelirahaksi.

Aluksi sijoitin Seligsonin kautta, joka on varmasti vieläkin aivan relevantti palvelu indeksisijoittajalle. Nordnet laittoi taannoin kulukarsinnassa vieläkin paremmaksi, ja tarjoaa kokonaan ilmaisia indeksirahastoja palvelussaan Pohjoismaihin. Sijoitin kurinalaisesti jo opiskeluaikoinani, summat eivät luonnollisesti olleet suuria. Tuolloin taktiikkani oli laskeskella kesän jälkeen paljonko minulla oli varaa kesätyörahojani sijoittaa ja jaoin tämän summan kuukausittain sijoitettavaksi. Näin sain varoilleni ajallisen hajautuksen.

Myöhemmin siirryin sijoittamaan Nordnetiin ja rakensin sinne automaattisen sijoitusohjelman, joka sijoittaa puolestani kuukausittain kaikkiin muihin superrahastoihin paitsi Suomeen. Tämä siitä syystä, että osakepoimintani kohdistuvat puhtaasti kotimarkkinoihin. En missään vaiheessa ole realisoinut Seligsonin indeksisalkkuani, joten olikin mielenkiintoista pitkästä aikaa käydä katsomassa millaisia tuottoja indeksisijoittamalla voi saavuttaa pitkällä aikavälillä.

Seuraavassa listaus omistuksistani sekä kertyneet tuotot vuodesta 2010: Global 25 brands +145%, Eurooppa +80%, kehittyvät markkinat +26%, Suomi +116%, Aasia +93%, Pohjois-Amerikka +181%. Varsin mukavia tuottoja passiivisesti sijoittamalla. Useimmat rahastot ovat vähintään tuplanneet niihin sijoitetut varat. Tämä on hyvä osoitus siitä, että pidemmän ajan myötä pienikin pääoma voi kasvaa suureksi kunhan on vain ajoissa liikkeellä. Ainoa pettymys joukossa on kehittyvien markkinoiden rahasto, jonka tuotot yhdeksässä vuodessa ovat vaatimattomia.

Täytyy muistaa että mennyt ei ole koskaan tae tulevasta. Nyt onkin ollut keskustelua siitä mitä tapahtuu kun yhä suurempi osa pääomasta sijoitetaan passiivisiin instrumentteihin. Elokuussa Yhdysvalloissa passiivisen pääoman rahastot ohittivat ensimmäistä kertaa aktiiviset rahastot sijoitetun pääoman määrässä. Tämä indikoi, että tulevaisuudessa suuremmat tuotot tehdään osakepoiminnan kautta. Indeksin tuotot pystyy voittamaan vain poikkeamalla tarpeeksi indeksien sijoituksista. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi muuttamalla painotuksia tai panostamalla pienyhtiöihin.

Indeksin voittaminen ei ole helppoa, joten useimmille sijoittajille indeksiin sijoittaminen onkin paras keino saada markkinoiden keskimääräinen tuotto. Oma osakepoimintani on onnistunut toistaiseksi kohtuullisesti, joten harrastusta on mielekästä jatkaa tulevaisuudessakin.

Tekoäly sijoittamisessa ja Nordnet Smart

Kuten siteerasimme aikaisemmin joulukalenterissamme, Nordnet lanseerasi viime vuonna tekoälyyn perustuvat Smart-salkkunsa. Ideana on, että salkunhoitaja on heitetty kokonaan pois kuvioista ja sijoituspäätökset tekee tietokone perustuen ennalta asetettuihin algoritmeihin. Kuulostaa äkkiseltään loogiselta, että rationaaliseen päätöksentekoon perustuva kylmää dataa käsittelevä tietokone voittaisi ihmismielen, joka helposti ahdistuu laskumarkkinassa ja puolestaan innostuu nousumarkkinassa. Ihminen on usein liian tunnealtis tekemään loogisia sijoituspäätöksiä, ja nimenomaan pysymään päätöksissään myös niinä heikompina hetkinä.

Kuten tiedetään, tietokone pystyy voittamaan ihmisen esimerkiksi shakissa tai Sudokussa. Nämä perustuvat tarkkaan laskelmointiin, ja tietokone pystyy laskemaan joka tilanteessa juuri parhaan ratkaisun perustuen vallitseviin faktoihin. Entäpä jos tietokone laitetaan istumaan pokeripöytään? Elementtejä onkin nyt useampia, pelaajat voivat bluffata eli huijata toisiaan esimerkiksi luulemaan että heillä on parempi käsi kuin todellisuudessa onkaan. Tietokoneelle tällainen tilanne on vaikea tulkita, koska se ei voi päätellä faktoihin perustuen onko vedätysyritys aito, vai voisiko pelaajalla todella olla paremmat kortit käsissään. Sosiaalinen elementti joka on läsnä monessa suositussa pelissä on tietokoneelle mahdoton ymmärtää.

Juuri tähän perustuu tietokoneen heikkous sekä tavallaan myös vahvuus verrattaessa ihmiseen. Ihminen osaa ainakin viimeistään hieman harjaannuttuaan lukea eleistä, ilmeistä ja tunnelmista erilaisia asioita ja tehdä niistä omat johtopäätelmät. Mutta onko tämä heikkous vai vahvuus kun mietitään nimenomaan pörssiympäristöä? Markkinatunnelmat vaihtelevat pörssissä jatkuvasti. Viime vuosina olemme edenneet varsin mukavassa nousumarkkinassa ilman suurempia ryminöitä. Sentimentti muuttui kuitenkin huomattavasti viime joulukuussa, jolloin markkinat laskivat suurinumeroisesti päivä toisensa jälkeen. Ahdistus valtasi helposti mielen, ja omistukset saatettiin myydä vaikka tappiolla jotta edes jotain jäisi vielä sijoitusomaisuudesta jäljelle. Ja jos sijoitusomaisuuden myi siinä toivossa, että palaa markkinoille kun on hetken aikaa jälleen noustu, osasiko sijoittaja palata varmasti markkinoille oikeaan aikaan? On suuri riski, että tunteet veivät voiton järjestä ja markkinoilta ensinnäkin irtaannuttiin liian myöhään, ja markkinoille myös palattiin liian myöhään, koska ajoittaminen on vaikeaa ja perustuu usein vain parhaaseen arvaukseen. Ihminen saattaa siis pyrkiä tulkitsemaan merkkejä, joita ei oikeasti ollutkaan olemassa. Panikoidessaan sijoittaja saattoi menettää sekä vanhat tuotot, että tammikuussa tulleen uuden tuottopotentiaalin.

Edellisestä esimerkistä on kuitenkin helppo tehdä johtopäätös, että tietokoneen pitäisi pörssiympäristössä voittaa ihminen, sillä pörssissä tunteet ovat vain haitaksi ja tästä syystä ihminen on taipuvainen tällaiseen höntyilyyn. Mutta oikeastaan tietokone ei suurimmaksi osaksi kilpaile vain ihmistä vastaan, vaan oikeampi referenssi onnistumiselle on indeksi. Jotta tietokoneen tekemistä päätöksistä on jotain todistettua hyötyä, tulee niillä pystyä voittamaan indeksi vähintäänkin muutaman vuoden ajan, jotta saamme luotettavaa dataa tekoälyn onnistumisesta.

Heti ensimmäinen riski tulee mieleen siinä, onko ohjelmoitu logiikka pörssikaupan tekemiselle tarpeeksi laadukas. Kriteeristö on kuitenkin aina ihmisten määrittämää, joten voidaan kyseenalaistaa toimiiko tietokonekaan tästä syystä aina tarpeeksi loogisesti. Otetaan esimerkiksi vaikka osake joka seilaa jonkin ennalta asetetun vaihteluvälin molemmin puolin. Voiko tekoälyn logiikka alkaa tällaisessa tilanteessa tekemään kauppaa ”turhaan?” Tämä lisää kuluja, mutta ei juurikaan kasvata tuottoja.

Nordnet toimi aikaisemmin indeksisijoittamisen puolestapuhujana, mutta on viime aikoina silti näyttävästi markkinoinut näitä uusia Smart-salkkujaan. Problematiikka tulee siitä, että aikaisemmin on todettu passiivisiin indeksirahastoihin säästämisen olevan paras tapa sijoittaa ja saada markkinoiden keskimääräinen tuotto. Kulurakenne on tällöin mahdollisimman kevyt ja sijoittaminen mahdollisimman yksinkertaista. Smart on sijoittajalle yhtä yksinkertaista, mutta kulut ovat huomattavasti isommat. Vuosittaiset palkkiot vaihtelevat salkusta riippuen 0,79%-0,99% välillä. Tämän verran ylituottoa Smart-salkkujen tulee kyetä luomaan vuodessa, jotta ollaan esimerkiksi kuluttomien Superrahastojen kanssa samalla viivalla. Huomatkaa, että vertailen tässä esimerkissä vain toteutuvaa tuottoa, tuotteet eivät sinänsä ole suoraan vertailukelpoisia koska Smart-salkut ovat hajautukseltaan globaaleja sekä kattavat useita eri omaisuusluokkia.

Kuinka Smart-salkut ovat sitten menestyneet omia vertailuindeksejään vastaan? Tällä hetkellä on todella vaikea vetää vielä kovin suoria johtopäätöksiä, sillä tuote on sen verran uusi. Oikeastaan ainoa saatavilla oleva pitkän aikavälin data on simuloitua. Viime vuoden marraskuun alusta tämän vuoden helmikuun alkuun mennessä Smart oli kuitenkin peitonnut vertailuindeksinsä jokaisen Smart-salkun kohdalla. Alku näyttää hyvältä, joten Smartien suoriutumista on syytä seurata jatkossa mielenkiinnolla.

Itse en ole lähtenyt Smarteihin mukaan, vaan olen jatkanut omalla tyylilläni harjoittamalla osakepoimintaa sekä sijoittamalla samalla kuukausittain indeksirahastoihin. Tällä taktiikalla olen voittanut indeksin jo kolmen vuoden ajan, joten jatketaan hyväksi havaitulla polulla pelkän ihmisälyn tai älyttömyyden voimin. 🙂