Kuten raha-asioista ja sijoittamisesta ymmärtävät tietävät, iltapäivälehtien talousaiheisten uutisten kommenttiosiot ovat välillä hilpeää luettavaa. Kommentoijien joukossa on paljon ihmisiä, jotka eivät tunne lainkaan asiaa jota kommentoivat. Luin eilen Taloussanomien uutisen siitä, kuinka Jukka Oksaharju on laskenut osakepainonsa 10 prosenttiin. Kelatessani sivun alas, inspiroiduin kommenteista niin, että päätin kirjoittaa tämän tekstin. Vastaan siis tässä lyhyesti jutusta löytyviin kommentteihin.
Pörssi pitäisi lopettaa.
-Valitettavasti tähän ei ollut mitään perusteluita. Pörssi on kuitenkin tärkeä yritysten rahoituskanava ja esimerkiksi jouhevampien fuusioiden mahdollistaja. Pörssin kautta me tavalliset piensijoittajatkin pääsemme mukaan yritysten menestystarinoihin. Pikemminkin toivoisin siis enemmän pörssiä kaikille! 🙂
Taitaa olla aika harvassa ne osakesijoittajat jotka saavat sijoituksilleen 10 % tuoton verojen jälkeen. Ei ainakaan kotimaisilla markkinoilla. Sijoitusosakkeiden säilytys ja muut kulut ovat jo useita prosentteja. On eriasia jos pystyy ennakoimaan jonkun osakeen hinnan nousun esimerkiksi parin vuoden päähän, siis osta halvalla ja myy kalliilla, silloin tuotto voi olla jopa yli 20 prosenttia.
-Pitkällä tähtäimellä 10% vuodesta toiseen on kelpo suoritus. Ei silti pidä vaipua epätoivoon kotimarkkinoidemme osalta, tutkimuksen mukaan Helsingin pörssi on rinta rinnan Tukholman pörssin kanssa ollut vuosina 1966–2017 kehittyneistä markkinoista tuottoisin: Helsingin pörssin keskimääräinen vuosituotto on ollut 8,6 prosenttia, kun koko maailman keskiarvo jää 5,2 prosenttiin. Kovin kauaksi ei siis jäädä tuosta 10 prosentin rajasta.
En tunne kaikkien palveluntarjoajien hintatasoja, mutta esimerkiksi Nordnetilla arvopapereiden säilytys on ilmaista. Kaikki perivät maksua kaupankäynneistä, kustannusten suuruuteen voi vaikuttaa säätämällä ostoerän riittävän suureksi. On olemassa myös esimerkiksi täysin ilmaisia indeksirahastoja.
Osakesijoittamisella ja urheiluvedonlyönnillä on paljon yhteistä. Molemmissa yritetään arvata, pärjääkö kohde hyvin vai huonosti ja rahat laitetaan siihen. Osakepelissä on toki paljon hienolta kuulostavaa terminologiaa, mutta eräänlaista veikkaamista se silti on, mutta lähdin silti peliin mukaan.
-Kieltämättä jotain samaa näissä on ainakin jos ostaa osakkeita vain spekuloiden. Onnistuneeseen sijoituspäätökseen ja menestymiseen tarvitaan aina myös ripaus onnea. Niin ihmeellistä kuin se onkin, tämän onnen määrä tuntuu kuitenkin kasvavan kun tekee pohjatyöt kunnolla.
Sijoittamisen ei tulisi kuitenkaan olla vain rahan läiskimistä osakkeisiin joiden toivoo nousevan. Taustatyö tulisi tehdä kunnolla, jolloin on paremmin tietoinen yrityksen tilasta ja mihin se luultavimmin on menossa tulevaisuudessa.
Veikkaamisessa samanlaisen taustatyön voi toki tehdä, mutta pelin henki on erilainen. Siinä maailmassa tietämällä parhaat joukkueet ei yleensä tee rahaa, pikemminkin pitäisi haistaa ne tilanteet joissa altavastaaja voittaa. Näin ollen jos haluaisi veikkaamalla tehdä paljon rahaa, tulisi aina pelata todennäköisyyksiä vastaan. Jos veto koostuu useista eri kohteista, sattumanvaraisuuden osuus kasvaa suureks ja todennäköisyydet ovat vedonvälittäjän puolella.
Perustavanlaatuinen ero onkin siinä, että pitkällä aikavälillä pörssit yleensä nousevat, veikkaamalla todennäköisyys voittaa on kehno myös pitkällä aikavälillä.
Sijoittajat ovat pahimpia toisten siivellä eläjiä. Jos firma kannattaa, nostetaan osinkoja. Jos ei kannata, potkitaan työntekijät ulos. Oppisi tekemään töitä.
-Kuka tahansa voi alkaa sijoittajaksi, vaikka sitten pienelläkin pääomalla. Näin ollen tähän ”siivellä elämiseen” pääsee mukaan erittäin matalalla kynnyksellä.
Osakeyhtiöiden tehtävä on tosiaan maksimoida sijoittajien tuotot. Valitettavasti tehtäviin ei kuulu tuottamattomien työntekijöiden elättäminen, niin karulta kuin se kuulostaakin. Näistä kaikista eduista puhuttaessa kannattaa muistaa se, että sijoittaja myös kantaa yhtiön riskit harteillaan. Jos yhtiö menee konkurssiin, sijoittaja menettää pahimmassa tapauksessa koko yhtiöön sijoittamansa pääoman.
Raha on roskaa. Hyvä elämä tässä ja nyt on tärkein. Mitään et mukaasi ota. Elä nyt ja nauti. En edes halua rahaa vaan hyvän elämän jossa voit olla ja nauttia tämän pienen hetken joka täällä ollaan.
-Tämä on osittain totta. Sijoittaminen ja nauttiminen eivät kuitenkaan poissulje toisiaan. Sijoittajan ei välttämättä tarvitse säästää jokaista saamaansa penniä ja toisaalta sijoittamisen tuotoista kuten osingoista voi nauttia jo ennen eläkeikääkin. Sijoittaminen on kuitenkin viisas tapa huolehtia taloudestaan ja varautua leppoisampiin eläkepäiviin jolloin on enemmän taloudellista liikkumavaraa.