Archive: 23 joulukuun, 2016

Paikallisen S-ryhmän jäsenyys voi tulla kalliiksi

Yhä useampi kuuluu nykypäivänä S-ryhmän omistaja-asiakkaisiin. Kaikki eivät tiedä, että on mahdollista liittyä myös jonkin toisen osuuskaupan jäseneksi paikallisen osuuskaupan sijaan. Eri osuuskaupoilla on erilaiset bonuskertymätaulukot sekä osa maksaa parempaa osuusmaksun korkoa.

Lähtökohtaisesti asiakkaalle paras osuuskauppa on sellainen, jonka bonustaulukko on edullisin ja joka maksaa parasta osuusmaksun korkoa. Jotkin kaupat käyttävät taulukkoa, jossa 5% bonukseen pääsee 1500 eurolla, kun edullisemmassa taulukossa parhaaseen bonusluokkaan pääsee jo 900e kuukausiostoksilla. Osa kaupoista puolestaan ei maksa lainkaan osuusmaksun korkoa, kun taas toiset tilittävät vuosittain 20e. Myös osuusmaksujen hinnat vaihtelevat, mutta suurimmassa osassa jäsenyys maksaa 100e.

Osuuskauppojen jäsenyyksiä voi myös kerätä sijoitusmielessä, ja kerryttää näin osuusmaksujen korkoja useammasta kaupasta. Sijoitus on lähes riskitön, koska osuusmaksut saa takaisin jos osuuskaupasta eroaa. Valitettavasti näyttää siltä, että osuusmaksujen korot ovat olleet viimeaikoina laskusuunnassa. Vuosi toisensa jälkeen parhaat osuuskaupat ovat kuitenkin olleet Eepee ja KPO, sillä ne tilittävät vuosittain 20e osuuspääoman koron. Tuotto 100e sijoitukselle on täten huimat 20%. Vielä jokin aika sitten nämä olivat verotonta tuloa 1500e asti, mutta nykyään tämän rajan alle jäävät  summat ovat 25 prosenttisesti veronalaista tuloa.

Liittyminen eri osuuskauppoihin voidaan tehdä missä tahansa S-ryhmän asiakaspalvelupisteellä. Tähän kannattaa varata hieman aikaa, koska jokaiseen osuuskauppaan pitää tulostaa ja allekirjoittaa sopimuspaperit sekä suorittaa maksut yksi toisensa jälkeen.

Allekirjoittanut on tehnyt sen ratkaisun, että vaikka olenkin oululainen en liittynyt lainkaan Arinan jäseneksi, vaan olen parhaiden ylijäämäpalauttajien ja edullisimman bonustaulukon Eepeen sekä KPO:n jäsen.

Pari sanaa Sipilän sijoituksista

Useissa medioissa kritisoitiin taannoin pääministeri Juha Sipilän sijoituksia. Lehtien pääotsikot kiljuivat kuinka Sipilän osakesalkusta löytyi muun muassa sekä nuuska- että olutyhtiö. Tutkimme tarkemmin Sipilän omistuksia ja otimme selville millaisella painolla nämä suuresti uutisoidut päihteet ovat hänen sijoitusportfoliossaan. Hän on kertonut omistuksistaan hyvin tarkasti blogissaan.

Sipilän sijoitusvarallisuus perustuu pääosin Nordean rahastoihin ja tuottokoriin. Näiden lisäksi hänellä on säästöhenkivakuutus sekä kasvutuottotili. Nordean hallinnoimien rahastojen sisältöön hän ei voi itse vaikuttaa.

Nordea Pohjoismaat- rahastosta löytyy nuuskayhtiö Swedish Match 3,45% painolla. Tämä rahasto kuuluu Sipilän eläkesijoituksiin ja on siellä kolmasosan painolla. Näin voidaan todeta että hänen suora omistuksensa eläkevakuutuksen sisällä nuuskayhtiöstä on noin 1,15%.

Belgialainen Anheuser-Busch InBev– olutyhtiö edusti Nordea Eurooppa- rahastossa puolestaan 1,36% osuutta. Tämä rahasto sisältyy tuottokoriin ja on siellä mukana kokonaisuudessaan 0,11% painolla. Sipilän suora omistus tästä yhtiöstä on siis mitättömän pieni, vain joitain promilleja.

Kun ottaa huomioon, että nämä rahastot ovat Sipilän portfoliossa vain pieni osa kokonaisuutta, suhteellinen suora omistusosuus on vielä esitettyjä lukuja pienempi, vain joitain prosentin(olutyhtiön tapauksessa promillen) osia. Tarkkaa painotusta emme tietenkään voi tietää koska sijoitettuja summia ei ole paljastettu.

Tästä päästään siihen johtopäätökseen, että lehtien otsikot olivat ”hieman” yliampuvia ottaen huomioon kokonaisuuden. Median motiiveja juuri näiden yhtiöiden esiintuomiseen ei tarvinne ihmetellä, onhan sentään kyse uskonnollisesta, päihteettömästä miehestä. Sattuneesta syystä nämä osuudet vain jäivät uutisista pois.

Missä ovat nuoret osakesijoittajat?

Olemme tuulipukukollegani kanssa aktivoituneet sijoittamisen saralla siinä määrin, että liityimme osakesäästäjien keskusliittoon päästäksemme osallistumaan mielenkiintoisiin yhtiöiltoihin ynnä muihin vastaaviin tilaisuuksiin. Jokin aika sitten Oulunseudun osakesäästäjillä oli pikkujoulut ja samassa tilaisuudessa Oriola-KD:n yritysesittely. Tämä oli niin mielenkiintoinen yhdistelmä että mukaan oli päästävä. Tilaisuus oli itseasiassa ensimmäinen johon osallistuimme, jäsenyytemme liitossa kun on vielä sen verran lyhyt.

Pikkujoulut pidettiin ravintola Tubassa, mukavalla paikalla aivan Oulun keskustan tuntumassa. Saavuttuani paikalle en voinut kuin ihmetellä nuoren väestön puuttumista osallistujajoukosta. Sijoittajia oli arviolta paikalla noin 100 henkilöä, eikä mene paljon metsään jos sanon että alle 40-vuotiaita osallistujia oli maksimissaan kolme itsemme mukaan lukien. Suurin osa sijoittajista oli arviolta noin 70 vuoden ikäisiä tai jopa vanhempia. Nuoria sijoittajanaisia paikalla oli pyöreät nolla kappaletta.

Tämä sai minut pohtimaan, missä ihmeessä ovat nuoret sijoittajat? Onko internet poistanut tarpeen kokoontua näihin sijoitustilaisuuksiin, nykyään kun on mahdollista sosialisoitua erilaisilla internetsivustoilla kuten Nordnetin Sharevillessä. Oletan, tai ainakin toivon että sijoittaminen harrastuksena on nuorten keskuudessa paljon yleisempää kuin mitä tämän yhden tilaisuuden otanta antaa ymmärtää. Omasta kaveripiiristäni tosin piensijoittajat ovat laskettavissa yhden käden sormilla. Nykyään tuntuu olevan trendinä mahdollisimman pitkälle automatisoitu indeksisijoittaminen ja etf-tuotteet, joten ehkä yksittäisten yhtiöiden seuranta on sitä myöten koettu turhaksi.

Kävin aikaisemmin viime vuonna vastaavassa tilaisuudessa Oulun Edenissä jossa esiintyi Revenio Group. Havainnoin jo siellä, että ikärakenne sijoittajayleisön keskuudessa on vääristynyt. Myöskään siellä ei liiemmin nuorta naisväkeä näkynyt.

Onko tilanne samanlainen muualla päin Suomea? Jos luet tämän ja olet nuori sijoittaja, kirjoita tähän juttuun kommentti.

Tuulipuvun osakesalkku

Tässä tekstissä kerron hieman Tuulipuvun osakesalkusta. Tarkoituksena on jatkossa kurkata salkkuun joka kuukausi ja katsoa onko kehitys ollut halutunlaista.

Koska toimin anonyymisti, voin avoimesti paljastaa rahamääräiset summat. Tällä hetkellä sijoitussalkkuni arvo on noin 35.000 euroa. Salkku sisältää seuraavat osakkeet:

Osakepaino minulla on kutakuinkin 100%, koska ostan osakkeita säästämällä palkkatuloistani, enkä ole toistaiseksi nähnyt tarvetta pitää hätäkassaa osakeostoja varten. Sijoittajanurani aloitin indeksirahastoilla, mutta vuodesta 2012 lähtien olen sijoittanut yksinomaan suoriin osakeomistuksiin. Välittäjänä käytän Nordnettia, joten pitääkseni kulut pieninä teen kertaostoja vähintään 1000e per kerta. Olen sijoittajana holdari ja pyrin ostamaan salkkuun laadukkaita yhtiöitä joita minun ei toivottavasti tarvitse koskaan myydä, vaan saan nauttia vuosittain kasvavasta osinkovirrasta.

Nokian ole vasta viimeaikoina ostanut salkkuuni johtuen osakkeen hinnan laskemisesta ja näkymien kirkastumisesta. Olen pyrkinyt pysymään erossa kyseisestä yhtiöstä, mutta nyt yhtiön tulevaisuus näyttää ehkä valoisammalta kuin vuosiin. Tiedossa on, että verkkolaitemarkkinat tulevat olemaan heikkenevät vielä ensi vuonna ja samaan aikaan yhtiön varoja syö Alcatel-Lucent -integraatio, mutta vuodesta 2018 odotetaan jo markkinoiden piristymistä ja silloin on Nokian paikka iskeä. Riskinä tulee mieleen Huawei, joka on valloittamassa markkinoita kovalla vauhdilla. Koska tulevaisuus näyttää vielä lyhyellä tähtäimellä vaikealta, odotan että tätä pääsee vielä ostamaan halvalla tulevaisuudessakin ja olen valmis lisäämään osakkeen painoa salkussani.

Myös sangen tuore ostos on Amer Sports jonka kasvutavoite on niin kunnianhimoinen, että ajattelin seurata sen kehittymistä omistajan silmin. Osake on selkeästi hinnoiteltukin kasvuosakkeeksi, joten osinkotuotot jäävät vielä tässä vaiheessa vaatimattomiksi. Mikäli yhtiö kuitenkin onnistuu kasvutavoitteissaan, on tämän kyydissä mukava olla tulevat vuodet.

Nokian Renkaita pääsin ostamaan mielestäni hyvään hintaan juuri silloin kun Venäjä näytti murenevan alta. Osake tipahti tilapäisesti jopa 22 euron lukemiin, aivan pohjalta en osaketta kuitenkaan kyytiin uskaltanut ostaa, mutta olen tyytyväinen myös tuohon noin 24 euron keskihintaani. Juuri nyt tuo ostokseni on palkittu ruhtinaallisesti kun öljyn hinta on noussut sekä rupla vahvistunut.

Fortum oli ensimmäisiä osakeostojani ikinä, ja itseasiassa hintakaan ei näissä muutamassa vuodessa ole kauheasti muuttunut. Toki Fortum kävi jopa pitkästi päälle 20e tässä välissä ja on tarjonnut upeat osingot vuosittain. Valitettavasti siirtoverkkojen myynnin jälkeen näyttää siltä, että osinkohanat saattavat ainakin tilapäisesti tyrehtyä. Olen pitänyt osakkeen kuitenkin salkussa, sillä uskon että pullea kassa saadaan investoitua vielä kannattavasti tulevaisuudessa. Tahti tähän mennessä on tietysti ollut omistajan näkökulmasta katsottuna toivottoman hidas.

Nordeaa olen pitänyt tasaisena kasvavia osinkoja jauhavana työjuhtana, ja olen lisäillyt sitä vuosien saatossa, myös tänä kesänä. Mielestäni Nordea on aina alennuksessa kun sitä saa alle 10 euron. Osinko on hyvä ja Nalle osaa luoda sijoittajille arvoa. Nallen intresseissä lienee Sampon saaminen kasvuraitelle ja tätä varten lisätuottoja on saatava Nordeasta, tästä syystä siis omistan ennemmin halvemmin hinnoiteltua Nordeaa kuin Sampoa.

Revenio Group on ollut Hexin paras osake viime vuodet. Valitettavasti tämä on aina tuntunut mielestäni kalliilta koska en ehtinyt mukaan heti alussa kun iCare- tuoteperhe lanseerattiin. Osake laski paljon johtuen FDA:n kieltävästä päätöksesta Home- laitteelle ja junnasi pitkän matkaa tätä syksyä 25 euron tuntumassa. Silloin havaitsin iskupaikkani tulleen. Osakkeen kertoimet ennakoivat kovaa kasvua, ja siihen yhtiö on myös lähihistoriassa kyennyt. Kuulemani mukaan myös tuleva Q4 on linjassa yhtiön kasvutavoitteisiin, joten voin olla hyvin mielin ja odotella uuden FDA- prosessin ratkeamista. Tällä kertaa lupa toivottavasti saadaan!

Tulevaisuudessa jahka saan säästettyä lisää haluaisin ostaa salkkuun ainakin Stora Ensoa, sillä yhtiö on mielestäni tällä hetkellä mielenkiintoisessa tilanteessa. Yhtiö on siirtänyt painotuksensa paperinvalmistajasta kartonkiin ja on täten enemmän kasvuyhtiö. Tätä peilaten näen yhtiön tämän hetken arvostuksen melko maltilliseksi.

Palataanpa salkun kuulumisiin taas kuukauden päästä.

Raportti SijoitusInvest-tapahtumasta

Tuulipuvun toimitus vieraili tänä vuonna SijoitusInvest-tapahtumassa. Lähdimme aikaisin aamulla Oulusta lentäen Helsinkiin.

Olimme kuulleet paljon hyvää Norwegianista, joten päätimme kokeilla tällä kertaa lentää punaisilla koneilla sinivalkoisten siipien sijaan. Norwegianilla on uudet koneet joissa kaikissa on ilmainen internet lennon aikana. Testiemme mukaan internet toimi hyvin, ja on kaiken lisäksi nopea, kuten alla olevasta kuvasta voi päätellä.

Uusien koneiden yleisilme oli siisti, henkilökunta mukavaa ja Recaron nahkapenkit niin mukavia istua kuin pikkukoneissa vain on mahdollista pienen jalkatilan vuoksi. Vinkkinä muuten, mikäli haluat hieman enemmän jalkatilaa, kannattaa varata paikat ensimmäiseltä penkkiriviltä. Ainoa miinus verrattuna Finnairiin on ettei Norwegian tarjoa kahvia tai mehua matkalla ilman lisämaksua.

Helsinkiin saavuttuamme otimme junan lentoasemalta päärautatieasemalle, sillä meillä oli vielä hetki aikaa kierrellä kaupunkia ennen messuille menoa. Pohjoisen pääkaupungista tulleina laitoimme merkille lukuisat maahanmuuttajataustaiset lehtimyyjät joita oli kaikkialla. Onko tämä sitä maahanmuuttajien aktivoimista vai mistä lienee kyse? Toki on mahdollista että ovat työllistäneet itsensä.

Helsingin kova vuokrataso konkretisoitui meille lukuisina kerjäläisinä, joita oli useissa paikoissa maassa istuskelemassa kilistellen rahamukejaan. Kilinästä päätellen ainakin jotain oli haaviin tarttunut. Tuloerot Helsingissä lienevät paljon suuremmat kuin meillä Oulussa, koska meillä ei kerjäläisiä ole.

Sitten kohti pääkallopaikkaa eli messukeskusta. Samaan aikaan SijoitusInvestin kanssa messukeskuksessa pidettiin Slushia ja väkimäärä aulassa olikin sen mukainen. Nuoria teini-ikäisiä oli erittäin paljon. Päästyämme kulunvalvonnasta sisään SijoitusInvestiin alkoikin olo olla hieman kotoisampi sillä nuoria ei näkynyt enää missään, vain pelkkiä harmaapäitä.

Itse messualue oli jopa pieni pettymys kun puhutaan Suomen suurimmasta sijoitusalan tapahtumasta. Paikka oli pieni ja nopeasti kierretty läpi. Yleisölavoja oli kolme kappaletta mutta niissäkin yleisölle oli liian vähän tuoleja ainakin suosituimpien esiintyjien aikaan.

Olimme piensijoittajina valinneet luonnollisesti asuiksi farmarihousut sekä mukavat tuulipukutakit, joista tulikin heti sanomista. Tuntemattomaksi jäänyt eläkeläisrouva opasti meitä ottamaan kädet pois taskuista ja viemään takit narikkaan kun hintakin oli kuulemma vain kaksi euroa. Auktoriteettia hänellä oli, koska oli puheidensa mukaan kasvatustieteiden tohtori. Noh, osakesäästäjille tyypilliseen tapaan säästimme tässäkin asiassa ja otimme takit vain kainaloon.

Meidät houkutteli paikalle lähinnä Revenio Group ja kävimmekin juttelemassa tulevan toimitusjohtaja Timo Hildénin kanssa. Hän esitteli meille ystävällisesti uutta Ventica- astmalaitetta. Mitään tulevaisuuden myyntiennusteita ei luonnollisesti vielä tässä vaiheessa ollut esittää koska uusi laite on lanseerausvaiheessa ja CE-merkkiä odotellaan. Laite näytti hyvin yksinkertaiselta, mutta kuulemma algoritmit ovat hyvinkin monimutkaiset jotta tarvittavasta datasta voidaan poistaa sydänäänet ja muut astmamittaukseen liittymättömät asiat. Kuten iCarellakin on mennyt vuosia lanseerauksesta tähän hetkeen, ei Venticaltakaan voida odotella mitään nopeaa maailmanvalloitusta. Uudet käytännöt terveysalalla kehittyvät sen verran hitaasti.

Esillä oli myös iCare Home- laite, jolle oltiin sattumalta juuri samana päivänä haettu uudestaan FDA-myyntilupaa amerikkaan. Toimitusjohtaja oli sangen toiveikas hakemuksen läpimenoon tällä kertaa.

Myöhemmin ryhmityimme lavan eteen kuuntelemaan vielä Revenion esityksen, jonka piti yhtiön nykyinen toimitusjohtaja Olli-Pekka Salovaara, myöhemmässä vaiheessa lavalla nähtiin myös Hildén ja he yhdessä vastasivat yleisön kysymyksiin. Esityksestä sai sen kuvan, että Revenio painaa yhä hyvällä pöhinällä ja kasvupanostuksista huolimatta kasvu jatkuu ripeää tahtia. Salovaaran mukaan 20% kasvuun pyritään jatkossakin ja töitä tehdään hartiavoimin sen eteen. Kysyttäessä kannattaako yhtiöön nyt sijoittaa hän summasi, että mikäli haluaa olla mukana näissä uusissa ”jutuissa” sijoittaminen kannattaa, ja yhtiö on nyt niin sanotusti ”viittä vaille kaksitoista.” Tämä hauska viittaus tarkoittanee, että uusien tuotteiden tulevaisuuden potentiaalia ei ole vielä hinnoiteltu osakkeeseen, ja johto luonnollisesti uskoo tuotteisiinsa.

Poistuimme messuilta Revenion esityksen jälkeen vielä kiertämään kaupunkia, ja testasimme raitiovaunuakin sillä meillä ei Oulussa vielä sellaista ole. Mutta täytyyhän meidän tulevaisuudessa sellainen saada nyt kun Tamperekin saa omansa?

Lentokentällä paluulentoa odotellessa Norwegian alkoikin lähettelemään meille tekstareita koneen myöhästymisestä. Tässäkö se halpalentoyhtiön palvelutaso nyt sitten konkretisoituu? No ei aivan, myöhästyminen oli vain 15 minuuttia johtuen edellisen lennon myöhästymisestä. Paluulennon kabiinihenkilöstö oli muuten kuin suoraan missikisoista, tästä pointsit norjalaisille.

Lähtisimmekö kokemamme perusteella messuille ensi vuonna uudestaan? No mikä ettei, jos paikalla on jälleen edes muutama kiinnostava pörssiyhtiö!