Archive: 26 tammikuun, 2020

Avasin lapselleni arvo-osuustilin

Saimme jokin aika sitten esikoisemme ja olimme puolisoni kanssa jo etukäteen päättäneet, että avaamme lapselle arvo-osuustilin heti kasteen jälkeen kunhan tämä on mahdollista. Useat muutkin varmasti pohtivat tässä vaiheessa näitä asioita sekä mahdollisia vakuutuksia lapselle. Omasta mielestäni rahojen sijoittaminen itsenäisesti vakuutusyhtiön sijaan on parempi vaihtoehto, tästä voi lukea lisää vahemmasta artikkelista jossa kerron miksi en erityisemmin pidä vakuutusyhtiöistä muutoin kuin mahdollisina sijoituskohteina.

Lapseni arvo-osuustilille on tarkoitus sijoittaa lapsilisät, jotka ajan kanssa toivottavasti poikivat paljon korkoa korolle. Lapsen täyttäessä 18 vuotta hän saa tilin omaan haltuunsa. Luonnollisesti ennen tätä on hyvä pitää hieman talousvalmennusta, etteivät tilillä olevat varat tärväänny saman tien. 🙂

Pienetkin kuukausittaiset säästösummat kasvavat suuriksi korkoa korolle-efektin voimin.

Pohdin sopivaa sijoitusinstrumenttia, ja kuukausisummien jäädessä pieniksi päätin hajauttaa sijoitukset Nordnetin Superrahastoihin. Nämä ovat sopivan kulutehokkaita ja helppohoitoisia, riittää kun laittaa automaation töihin ja rahat liikkuvat tililtä rahastoihin vaivatta. Sen kummempaa erityisseurantaakaan ei tarvitse, riittää kun silloin tällöin käy vilkaisemassa mitä lapsen salkkuun kuuluu.

Nythän on mahdollista avata lapselle myös osakesäästötili, mutta sen tulevaisuus ja vaikutukset esimerkiksi opiskelijan tukeen ovat vielä hieman kysymysmerkki. Päädyin sijoittamaan rahastoihin, koska ne tuntuvat pitkällä aikavälillä turvallisemmalta vaihtoehdolta, eivätkä poliitikot todennäköisesti tule aivan niin usein muuttamaan sääntöjä kuin osakesäästötilin kanssa tullee vuosien saatossa käymään. Toisaalta tarkoitus ei ole myöskään myydä omistuksia ja toisaalta rahastot nauttivat jo nyt verottomista osingoista, joten avaamalla osakesäästötilin tuskin voittaisikaan mitään tässä tapauksessa.

Jos kuitenkin päädyn avaamaan lapselle osakesäästötilin, teen sen Nordeaan sillä heidän kulurakenteensa on pienissä ostoerissä kaikista kevein. Nordeassa alle 800€ kauppojen kulu on 1%. Näin ollen esimerkiksi 100€ kertaoston kulu olisi 1€. Seuraavassa havainnollistava kuluvertailu eri pankkien kesken:

Pankkien kuluvertailu eri skenaarioissa.

Muiden pankkien ohella myös Nordnet pelaa itsensä ulos kalliilla kaupankäyntihinnoittelullaan, mikä on toki valitettavaa ottaen huomioon että kaikki omat palveluni ovat Nordnetin puolella ja olen tottunut heidän käyttöliittymiinsä sekä sovelluksiinsa. Nordnetilla pienikin kauppa hinnoitellaan normaalin hinnaston mukaan, joten aloitustasolla 100€ kertaoston kulut nousisivat seitsemään prosenttiin mikä on aivan liian korkea kulutaso.

Toistaiseksi mennään siis Superrahastojen voimin. Mikäli tämä tuote ja indeksisijoittaminen ylipäätään ei ole sinulle tuttua, kannattaa lukea aikaisempi artikkelimme aiheesta.

Bisnesmatkailua Oulusta Helsinkiin sekä päästöjen vähentäminen

Joudun työni puolesta kulkemaan ajoittain Suomen ruuhkaisinta bisnesmatkailureittiä Oulusta Helsinkiin. Olen oululaisena siinä mielessä onnellisessa asemassa, että täällä on mahdollista valita matkan taittamiseen julkisista liikennevälineistä joko lentokone tai juna. Lentoyhteyksiä on päivän aikana noin 16 kappaletta, joten lento on helppo valita sen mukaan koska on tarpeen olla paikalla. Myös VR julkaisi syksyllä tiedotteen, jonka mukaan yhteyksiä lisätään tälle välille. Se mikä tuossa tiedotteessa kiinnitti huomioni, on VR:n suunnittelujohtajan lausunto jonka mukaan juna on 5 tunnin ja 15 minuutin matka-ajallaan aidosti vaihtoehto lentokoneelle. Onko todella?

Voisiko juna olla vaihtoehto lentoliikenteelle?

Ouluun lentävät parin tunnin välein lähes peräkanaa sekä Finnair että Norwegian. Molemmilla matka-aika on noin 1h. Ennen kotimaan lentoa on syytä olla paikan päällä viimeistään 20 minuuttia ennen lennon lähtöä. Jotta olo olisi mukava, on tämä aika käytännössä hyvä pitää puolessa tunnissa. Toisessa päässä siirtyminen lentokentältä Helsingin keskustaan käy nykyään näppärästi, koska junaan voi hypätä suoraan lentokentältä. Matka-aika on noin puoli tuntia, mutta siirtymisineen tähän voi laskea 45 minuuttia. Näin ollen lentomatkan kokonaiskestoksi Oulusta Helsingin keskustaan voidaan laskea 2h ja 5 minuuttia. Luonnollisesti tähän tulisi ottaa huomioon myös matka-aika lentokentälle, mutta se ei useimmissa tapauksissa poikkea ajallisesti matkasta Oulun rautatieasemalle, ellei asu aivan keskustassa.

Kuten VR:n tiedotteessa sanottiin, junalla vastaava reissu kestää 5h ja 15min optimitapauksessa ja tätä pidetään heillä aidosti vaihtoehtona lentoliikenteelle. Mielestäni tämä ei missään nimessä ole riittävä aika haastamaan lentoliikennettä tällä välillä. Jos hyppää aamulla junan kyytiin, on päivä jo lähes päätöksessään junan saapuessa Helsingin päärautatieasemalle. Junan etuihin kuuluu, että matkalla voi tehdä töitä sekä ruokailla. Näitä totisesti ehtii tehdä kyllästymiseen saakka näin pitkillä matka-ajoilla. Jotta töitä voi tehdä kunnolla, tarvitsee paikan extra-luokasta sillä pöytiä on economy-luokassa tarjolla vain harvoille. Lisäksi kanssamatkustajien pitämä meteli voi vaikeuttaa tehokasta työntekoa. Jos saman välin menee lentokoneella, työntekoa ei ehdi edes miettiä koska lento on niin nopea pyrähdys. Finnairin tarjoama mustikkamehu riittää pitämään nälän poissa.

Ainoa kuviteltavissa oleva kilpailun mahdollisuus junaliikenteelle tällä välillä on yöjuna. Yöjunalla matkustaessa voisi ainakin teoriassa herätä aamulla virkeänä suoraan kohteesta. On kuitenkin tunnustettava että minulla ei ole omakohtaista kokemusta yöjunasta ja sen matkustusmukavuudesta muutoin kuin armeijan ajalta härkävaunuista. Ainakin niissä sain nukuttua makeasti, joten mikseipä näissä modernimmissakin vaunuissa. Valitettavasti yöjunan idea karisee VR:n perisyntiin eli kalliiseen hinnoitteluun. Yhdensuuntaisen yöjunamatkan hinnalla (79€) saa menopaluulennot tälle välille.

Tuttu näky junalippuja etsiessä.

Sitten voidaan siirtyä politikointiin. Suomen hallituksen ykkösasioita on päästöjen vähentäminen. Nyt hyökätään erityisesti henkilöautoilijoiden kimppuun, vaikka autot ovat vain pieni päästöjen aiheuttaja kokonaisuudessa. Sen sijaan liikenteen kokonaispäästöistä henkilöautoilu näyttelee noin 54% osuutta ollen 5,9 miljoonaa tonnia. Finavian mukaan liikenteen CO2-päästöt olivat 12 miljoonaa tonnia, josta kotimaan lentoliikenteen CO2-päästöt ovat 0,2 miljoonaa tonnia. Kotimaan lentoliikenne siis näyttelee liikennepäästöistä 1,6% osuutta. Oulu – Helsinki on Suomen ylivoimaisesti suosituin lentoyhteys, matkustajia välillä on vuosittain noin miljoona.

Tässä valossa hallitus keskittyy oikeisiin asioihin halutessaan laskea liikenteen päästöjä, keino on vain mielestäni väärä. Oma tuntumani on, että tämä korotus tulee ainoastaan leikkaamaan kansalaisten ostovoimaa ja osuu pahiten köyhimpiin sekä keskituloisiin. Heillä ei ole taloudellista vapautta valita kulkevatko he töihin esimerkiksi ekologisella sähköautolla säästäen samalla merkittäviä summia polttoainekustannuksissa. Ja töihin on kuitenkin pakko kulkea myös harvaan asutulla maaseudulla. Niinpä epäilen, että veronkorotusten päästövaikutukset jäävät vähäisiksi. Tämä oli kuitenkin hallitukselle helpoin tie, sillä nyt ei tarvinut tehdä päätöksiä esimerkiiksi junainfran parantamisesta.

Jos hallitus olisi kunnianhimoisempi ilmastotavoitteissaan, se keskittyisi vilkkaimmin liikennöidyn pääradan parantamiseen. Tuplaraide Oulusta Helsinkiin saakka laskisi matka aikoja niin, että juna olisi aivan aidosti haastaja Suomen vilkkaimmin liikennoidylle lentoliikennereitille. Tällä hetkellä tuplaraidetta on rakennettu pohjoisessa Kokkolasta Ylivieskaan. Seinäjoen radan perusparannuksen kerrotaan vähentäneen hiilidioksidipäästöjä 15 000–30 000 tonnilla vuodessa. Ilmastovaikutukset olisivat vielä paljon suuremmat tuplaraiteen tullessa Ouluun saakka, sillä myös lentoliikenteen päästöt tulisivat vähenemään radikaalisti. Olennaista olisi parantaa rataverkkoa niin, että matka-aika Oulusta Helsinkiin saataisiin puristettua edes 4 tuntiin tai sen alle. Jotta Oulun ja Tampereen väli voitaisiin taittaa kolmeen tuntiin, tulisi radalla päästä ajamaan yhtäjaksoisesti jopa yli 200 km tunnissa. Nykyisellä rataverkolla tämä ei ole mahdollista. Oulu-Tampere-välin nopeuttaminen maksaisi arviolta 1,1–2,2 miljardia euroa, joten hallitukselta kaivataan nyt kipeästi kunnianhimoisia ilmastotoimia­™.

Nokian Renkaat hyytymässä?

Huomasin tänään Kauppalehdessä uutisotsikon, jossa anonyymiksi jäänyt analyytikko epäili leudon talven vaikuttaneen negatiivisesti Nokian Renkaiden tulokseen. Riski tulosvaroitukseenkin on koholla. Tämän syy-seuraussuhteen voi hyvinkin allekirjoittaa, enpä olisi tällaisena talvena ensimmäisenä miettimässä uusia talvirenkaita kun edes täällä pohjoisessa ei ole lunta nimeksikään.

Nokian Renkaita odottelemassa kevättä ja Suomen erityisen karkeita asfalttipintoja.

Nokian Renkaiden kurssi on tätä kirjoittaessa 26,43 euroa. Kurssi on itseasiassa pysytellyt pidempään näin alhaisilla tasoilla viimeksi elokuussa vuonna 2015. Onko yhtiö todella näin huonon kurssin arvoinen? Markkinat ainakin näyttävät ennakoivan synkkää tulevaisuutta, mutta tarkastellaanpa hieman kuinka yhtiö on edennyt viime vuonna.

Tuoreimmasta osavuosiraportista voidaan havaita, että luvut ovat todellakin kääntyneet punaisiksi. Etenkin kolmas kvartaali on ollut heikko verrattuna vuoden takaiseen: liikevaihto laski -1,2% ja osakekohtainen tulos -33%. Jos katotaan koko alkuvuotta ja verrataan sitä edelliseen vuoteen, luvut näyttävät heti paremmilta: liikevaihdon lasku on enää -0,3% ja osakekohtainen tulos kasvaa 59% 2,31 euroon. Tämä kuulostaa kuitenkin liian hyvältä ollakseen totta ja niinhän se onkin, osakekohtainen tulos sisältää erän, joka kirjattiin verokiistojen jälkeen. Ilman tätä osakekohtainen tulos asettuu 1,23 euroon joka on edelliseen vuoteen verrattuna -15% heikompi.

Osavuosikatsaus opetti meille siis sen, että Nokian Renkaiden suunta on yhä enenevissä määrin alaspäin ainakin lyhyellä tähtäimellä. Vaikeuksista Euroopan markkinoilla kirjoittelinkin jo aikaisemmassa artikkelissa tulosvaroituksen tultua julki. Olennainen kysymys on, onko Nokian Renkaiden kurssi kuitenkin jo lasketellut tarpeeksi? Itseasiassa juuri tänään nähtiin 2,56% nousupyrähdys.

Koska Nokian Renkaiden kurssi on nyt alhaisimmalla tasollaan neljään vuoteen, voisi kuvitella että varaa laskuun ei ole paljon jäljellä. Tämä on varsin kliseinen sanonta, sillä tietysti varaa laskea on kaikki aina nollaan asti, mikäli liiketoiminta sulaa kokonaan alta. Tätä tuskin tapahtunee tämän yhtiön kohdalla. Tästä pitää huolen muun muassa uusi investointi Pohjois-Amerikkaan, jonka on tarkoitus generoida uutta kannattavaa kasvua pitkälle tulevaisuuteen.

Kaikkien aikojen huipuistaan kurssi on lasketellut nyt liki -33%. Jos tarkastellaan turvamargiaalia saadaksemme edellisen viiden vuoden osakekohtaisia tuloksia, niiden keskiarvoksi saadaan 1,9 euroa. Jos verrataan tätä nykykurssiin, P/E-luvuksi saadaan 13,91. Tämä ei äkkiseltään kuulosta lainkaan pahemmalta hinnoittelulta, mikäli yhtiö vain pääsee vaikeiden aikojen ylitse kunnialla, sekä pääsee takaisin kiinni kasvun tielle. Historiassa yhtiö on onnistunut tässä taitavasti, monet muistanevat joidenkin vuosien takaisen tilanteen kun myynti sakkasi Venäjällä. Tuolloin oikeat korjausliikkeet tehtiin nopeasti, ja pitkäjänteiset sijoittajat saivat palkkionsa kurssinousun muodossa. Uusi Alkosta Nokian Renkaiden johtoon siirtynyt toimitusjohtaja näyttää nyt saavan tulikasteensa.

Nokian Renkaiden kohdalla ei voi olla mainitsematta vakaasta kasvavasta osingosta. Vaikka tulos nyt sakkaa, osingonjakoprosentti on ollut varsin alhainen eikä osinkotaso näillä näkymin ole vaarassa tuloksen laskiessa. Viime keväänä osinkoa jaettiin 1,58 euroa per osake, joka tarkoittaisi nykykurssille noin 6% osinkoa. Tämä on hyvä pohjaosinko kunhan markkinat vetävät taas paremmin ja Amerikan investoinnit alkavat näkyä tulosrivillä.

Pian julkaistavasta (4.2.2020) tilinpäätösraportista kannattaa tarkastella Q4:n lisäksi johdon näkymiä tälle vuodelle. Nämä näkemykset tulevat nuotittamaan lähitulevaisuuden kurssitasoa. Mikäli kurssi tästä vielä taipuu laskuun, harkitsen ostohousujen vetämistä jalkaani.

Tuulipuvun sijoituskilpailun lopputulokset

Tuulipuvun sijoituskilpailu tuli vuoden lopussa päätökseensä. Kilpailuun otti osaa huimat 1072 rekisteröitynyttä kilpailijaa. Emme voi kuin olla tyytyväisiä siihen kuinka hyvin tällainen talkoovoimin kasaan kyhätty sijoituskilpailumme on otettu vastaan.

Katsotaanpa hieman tilastotietoa kilpailusta. Sijoituskilpailun aikana tuottoa alkupääomalleen teki 880 kilpailijaa, eli 82% osallistujista. Kuten jo mainitsin edellisessä henkilökohtaista sijoitustulostani käsittelevässä tekstissäni, voiton tekeminen tänä vuonna on ollut osakemarkkinoilla melko helppoa, sillä markkinat ovat olleet suotuisat. Näin ollen loput 18% jotka tekivät tappiota, valitsivat kilpailuun liian riskisen strategian.

Kilpailun kolme parasta: 1. Inssi 2. Al 3. InvestingK

Kilpailun kärki oli aivan omassa luokassaan. Kilpailun voittanut nimimerkki Inssi kasvatti 20 000 euron alkupotin tasan 120 000 euroon. Tuottoa kertyi siis kunnioitettavat 600%.

Toiseksi tuli nimimerkki Al salkun päätyessä 75 743euroon. Tuottoa hänenkin salkulleen tuli mukavat liki 379%.

Kolmannesta sijasta käytiin tiukempaa kamppailua, ja palkintosijan nappasi nimimerkki InvestingK reilun 4000 euron erolla seuraavaan. Hänen salkkunsa päätyi 61 299 euroon eli tuottoa tuli 306,5%.

Kolme parasta tullaan palkitsemaan yhteistyökumppaneidemme Nordnetin, Fellow Financen, Inderesin sekä Osakeliiton palkinnoilla. Tarkkailkaahan siis sähköpostianne.

Kuulisimme mielellämme mikäli teillä olisi ideoita kuinka kehittää kilpailua. Palautetta voi laittaa vapaasti tämän kirjoituksen kommentteihin tai anonyymisti palautelomakkeemme kautta.

Suuri kiitos kaikille kilpailussa mukana olleille! Jatkoa seuraa mahdollisesti myöhemmin tänä vuonna.

Sijoitusvuosi 2019 erinomainen, voitin indeksin jo neljättä vuotta putkeen

Pörssivuosi saatiin juuri päätökseen, ja voidaan sanoa että vuosi 2019 oli sijoittajille erinomainen. Pörssit nousivat kollektiivisesti vaikka aivan alkuvuodesta oltiin hieman matalapaineessa ja odotukset eivät olleet suuret. Jos kuitenkin kesti hermoilematta vuodenvaihteen myllerrykset eikä myynyt omistuksiaan, teki myös suurella todennäköisyydellä hyvät tuotot tänä vuonna.

Myös henkilökohtaisesti pörssivuosi oli hyvä, sillä päihitin Helsingin pörssin osingot huomioon ottavan tuottoindeksin jo neljättä vuotta putkeen. Salkkuni nousi vuoden aikana 30,14% ja tuottoindeksi puolestaan nousi 16,1%. On sanomattakin selvää, että kasvu tuskin tulee jatkumaan yhtä kovana tulevaisuudessa, mutta toisaalta myös lähtötaso vuoteen 2019 oli matala. Tähän vaikuttivat viime vuodenvaihteen tienoilla muun muassa USA:n ja Kiinan kauppaneuvottelut, jotka laskivat pörssiä. Näin ollen nämä kasvuluvut sisältävät jonkin verran myös rekyyliä liittyen vuodenvaihteen matalapaineeseen.

Vuoden 2019 suoritus. Huomioi, että kuvassa vertailutrendi on OMXH PI joka ei ota osinkoja huomioon, Nordnet ei enää jostain syystä näytä vertailussa lainkaan tuottoindeksiä.

Viimeisen kolmen vuoden aikajaksolla salkkuni on tuottanut 35,56% joka kuulostaa järkevämmältä tasolta pitkän aikavälin tuotoksi valitsemallani ”etanastrategialla.” Samassa ajassa Helsingin pörssin tuottoindeksi on noussut 21,9%. Ero indeksiin on pidemmälläkin aikavälillä vakuuttava. Voinen siis todeta, että vielä ei kannata täysin siirtyä indeksisijoittajaksi, sillä olen nykyisellä strategiallani saavuttanut merkittävää ylituottoa.

Salkun kolmen vuoden tuottokäyrä. Vertailuindeksinä jälleen OMXH PI koska tuottoindeksiä ei ollut Nordnetin valikoimissa.

On kuitenkin mainittava, että viime aikoina hyvien ostokohteiden löytäminen on ollut mielestäni haasteellista, sillä useat yhtiöt ovat tuntuneet kalliilta. Siitä huolimatta salkkuni helmiä on ollut etenkin kroonisesti kalliin tuntuinen Revenio Group, joka on tarjonnut huimia tuottoja viime vuosina.

Lopuksi haluan kiittää kaikkia lukijoitamme sekä sijoituskilpailuun osallistuneita. Kiitos vuodesta 2019 ja menestystä alkavaan sijoitusvuoteen!

Vieraskynä: Suomen taloussektorin digitalisaatio etenee valtavin harppauksin

Digitalisaatio on muotisana, jonka kuulemiselta ei voi enää välttyä millään alalla. Aivan erityisen vauhdikkaasti se on edennyt viime aikoina taloussektorilla. Raha-asioiden hoitamisen painopiste on siirtynyt vahvasti verkkoon, eikä paluuta entiseen enää ole.

Pankkien tarjoamat verkkopankkivaihtoehdot

Digitalisaatio pankkialalla on ollut Suomessa puheenaihe jo vuosien ajan. Verkkopankeista on tullut lähes kaikille luonteva osa arkea ja käytännössä kaikki Suomessa toimivat pankit mahdollistavat erilaisten verkkopankkiin liittyvien palveluiden käytön. Niin Nordea, Osuuspankki, S-pankki, Danske Bank, POP Pankki kuin muutkin suomalaisten suosimat pankit tarjoavat nykyään verkkopankin sekä tietokoneella että mobiililaitteella käytettäväksi. Sähköisen asioinnin yleistyminen on saanut aikaan sen, että yhteiskunnassa on entistä vaikeampaa hoitaa arkisia asioita ilman pankkitunnuksia.

Useimpien mielestä pankkipalveluiden digitalisaatio on pelkästään hyvä asia. Varsinaisissa pankkikonttoreissa vierailemisen tarve on vähentynyt sitä mukaa kun palvelut verkossa ovat kehittyneet. Laskut hoituvat näppärästi verkkopankin kautta joko manuaalisesti maksamalla
tai suoraveloituksen kautta, maksukorttien rajojen muuttaminen onnistuu muutamalla napautuksella verkkopankin kautta ja myös sijoittaminen on helpompaa kuin koskaan aikaisemmin. Nykyään verkkopankit ovat myös yleisin tunnistautumiskeino esimerkiksi Kelan ja Veron kaltaisiin julkisiin palveluihin sisäänkirjauduttaessa. Myös monen yrityksen sivustoille kirjauduttaessa saatetaan edellyttää vahvaa käyttäjätunnistautumista, joka tarkoittaa käytännössä pankkitunnusten avulla kirjautumista.

Yhä useammassa kaupassa voi jo maksaa kryptovaluutoilla.

Digitaaliset maksumenetelmät

Elämme murrosaikaa, jossa perinteisten fiat-valuuttojen rinnalle on ilmestymässä suuri joukko erilaisia digitaalisia valuuttoja. Fiat-valuutta on Keskuspankin tai muun julkisen viranomaisen luoma valuutta, joka käy vaihdon välineenä. Vaikka fiat-valuutat ovat yhä oletusvaluutta ja selkeästi yleisin vaihtoehto, on kiinnostus vaihtoehtoisia valuuttoja kohtaan
lisääntynyt. Paljon keskustelua on käyty esimerkiksi lohkoketjuteknologiaan perustuvista kryptovaluutoista, joiden povataan yleistyvän tulevaisuudessa ja tarjoavan mielenkiintoisia uusia mahdollisuuksia. Erityisesti Bitcoinin ja Litecoinin kaltaisten menestystarinoiden myötä yhä useammat ovat kiinnostuneet sijoittamaan kryptovaluuttoihin.

Sijoittamisen lisäksi kryptovaluutoilla maksaminen on entistä suositumpaa. Vaikka niillä ei vielä voikaan maksaa kaikkialla, ovat useat pienyritykset ottaneet kryptovaluutat osaksi maksumenetelmiään suurten yhtiöiden rinnalla. Monissa nettikaupoissa, kuten Microsoft Storessa, voi suorittaa ostoksia Bitcoineilla.

Lisääntynyt mielenkiinto e-lompakoita kohtaan

Eräs viime vuosien suurimmista ilmiöistä pankkialalla on erilaisten elektronisten lompakoiden ilmestyminen maksuvaihtoehtojen joukkoon. Verkkolompakot eli e-lompakot ovat yleistyneet hurjaa vauhtia, ja yhä useammat päätyvät valitsemaan jonkun näistä verkkomaksujen suorittamiseen perinteisten menetelmien sijaan.

Aiemmin digitaalisten maksujen markkinoita dominoi selkeästi PayPal, mutta tällä hetkellä suomalaisten keskuudessa tunnetuimpia verkkolompakoita ovat Neteller ja Skrill, jotka kehitettiin alun perin online-kasinoteollisuuden tarpeisiin. Itse asiassa nämä molemmat verkkolompakot ovat alun perin suunniteltu verkkokasinoita varten. Esimerkiksi Videoslots casino -nettikasinolla on mahdollista käyttää sekä Netelleriä ja Skrilliä, sekä 15 muutta maksuvaihtoehtoa. Netellerin ja Skrillin suosio on kuitenkin jatkuvasti kasvanut pelaajien keskuudessa, sillä verkkolompakon avulla rahojen kotiuttaminen sivustolta tapahtuu usein nopeammin kuin esimerkiksi Visaa tai Mastercardia käyttämällä. Sujuva kotiuttaminen parantaa pelielämystä, mikä verkkokasinot ovat tienneet jo pitkään.

Koska e-lompakoiden kysyntä on vuosi vuodelta suurempaa, on niin nettikasinolle kuin muille maksuja käsitteleville sivustoille ilmaantunut muitakin vaihtoehtoisia uusia elektronisia maksumenetelmiä, kuten Trustly, Paysafecard ja Zimpler. Näiden menetelmien etuna esimerkiksi luottokorttiin verrattuna ovat nopeammat käsittelyajat sekä mahdollisuus
suurempaan anonymiteettiin maksuja suoritettaessa. Nykyään nämä menetelmät ovat tuttu näky esimerkiksi netissä toimivien vaatekauppojen ja matkatoimistojen maksuvaihtoehtojen listassa.

Digitaaliset valuutat mullistavat maksamisen.

Uusia suuria digitaalisia valuuttoja näköpiirissä

Kukaan ei tiedä tarkalleen, mihin suuntaan jatkuvasti yleistyvä digitaalisten valuuttojen käyttö ja elektronisten maksutapojen yleistyminen lopulta vie. Varmaa on kuitenkin se, että ala tulee kehittymään suurin harppauksin. Spekulaatiota asiasta käydään jatkuvasti, ja monet
ennakoivat Facebookin kehitteillä olevan Libra-valuutan lujittavan digitaalisten valuuttojen asemaa entisestään. Jopa Euroopan keskuspankki on nostanut esille mahdollisuuden kehittää EKP:lle oman digitaalisen valuutan vastaamaan paremmin muuttuvia talousmarkkinoita. Mitä enemmän erilaisia vaihtoehtoja perinteisten fiat-valuuttojen rinnalle tulee, sitä helpompi kuluttajan on hoitaa raha-asiansa netissä. Tavallisen kansalaisen kannalta muutokset ovatkin yleisesti ottaen erittäin tervetulleita.

Tämä artikkeli on yhteistyökumppanimme kirjoittama.