Pörssiyhtiöt paketoivat yksi toisensa jälkeen viime vuoden nippuun ja raportoivat nyt kuinka vuosi lopulta sujui. Omistamistamme yhtiöistä Nokia, Nokian Renkaat, Nordea ja Fortum ovat jo kertoneet tuloksensa sekä näkymiä tulevalle vuodelle. Salkun ulkopuolelta muun muassa UPM raportoi hyvän tuloksen, mutta odotustemme mukaisesti vaikeudet puun saannissa sellutehtaille rasittanevat alkuvuoden tulosta. Käyn tässä tekstissä hieman tarkemmin läpi mitä suomalaisten suosikkiyhtiön eli Nokian raportista oli luettavissa.
Nokian tulosjulkistukseen liittyi jännitystä. Tuttuun tapaan hieman aikaisemmin julkaistu Ericssonin tulospettymys veti Nokiankin mukanaan luisuun. Tulos itsessään oli kuitenkin aivan mukiinmenevä, liikevaihto vuoden takaiseen viimeiseen kvartaaliin supistui noin 1% (6668m€ Q4 2017 vs. 6715m€ Q4 2016) verran mutta liikevoitto puolestaan kasvoi noin 7% (1004m€ Q4 2017 vs. 940m€ Q4 2016). Osaketta kohden tulosta kertyi 13snt viime vuotisen 12 sentin sijaan. Osinkoa puolestaan ehdotettiin maksettavan 19 senttiä vuoden takaisen 17 sentin sijaan joten osinko kasvaa 11,7%.
Kuten yllä olevista luvuista huomataan, Nokian liikevoitto oli 15,1% liikevaihdosta viimeisellä kvartaalilla. Tälle vuodelle yhtiö ohjeisti kuitenkin liikevaihdon olevan 8-11% haarukassa liikevaihdosta. Tästä voidaan huomata, että tulos tulee tänä vuonna notkahtamaan selvästi. Tälle vuodelle ohjeistuksena on osakekohtainen tulos välille 0,23-0,27 euroa kun vuonna 2017 tulosta kertyi 0,33 euroa per osake. Tämä johtuu muun muassa investoinneista 5G-teknologiaan, jolle ei kuitenkaan vielä aivan lähitulevaisuudessa odoteta kovin kummoista kysyntää. Investoinnit ovat silti välttämättömiä, jotta Nokia pystyy kuvailemaansa ”kokonaisvaltaiseen tarjontaan” aikanaan 5G:hen siirryttäessä ja ollen näin etulyöntiasemassa muun muassa Ericssoniin nähden.
Nokia uskookin vahvistavansa asemaansa siirryttäessä kohti 5G:tä ja antoi melko harvinaisia pidemmälle meneviä ennusteita vuodelle 2020. Tällöin yhtiö ei kuitenkaan odota vielä massiivisia investointeja uuteen tekniikkaan, mutta pääasiassa patenttisalkun kasvavien tuottojen ansiosta liikevoittoprosentin ennustetaan olevat 12-16% haarukassa ja osakekohtaisen tuloksen 0,37-0,42 euroa. Pelkän verkkoliiketoiminnan odotetaan kykenevän 9-12% liikevoittoprosenttiin, vertailun vuoksi viime vuoden Q4:llä verkkoliiketoiminta operoi 11,1 prosentin liikevoittomarginaalilla. Verkkoliiketoiminta on siis jo nykyisellään lähellä tulevan ohjeistuksen ylälaitaa.
Tuulipukusijoittaja tulee siihen tulokseen, että tähtäin siirretään suosiolla vuoteen 2020 kuten Nokia rivien välissä pyytää, ja tämä sekä ensi vuosi seurataan kuinka syvälle verkkoliiketoiminta lopulta notkahtaa. Tästä huolimatta Nokian patenttisalkun tuottojen odotetaan kasvavan vuosittain muun muassa kulukurin tuoman kannattavuusparannuksen ansiosta. Tämä mahdollistaa Nokian lupaaman kasvavan osingonmaksun ja pitää kärsivällisen holdaajan tyytyväisenä.
Koska Nokian näkymät ovat näin selkeät tuleville vuosille, on mielenkiintoista nähdä kuinka osakekurssi reagoi tuleviin osavuosikatsauksiin. Mikäli mitään aivan erityistä ei tapahdu, pitkä ohjeistus saattaa rauhoittaa kurssia. Viime aikoinahan on ollut tyypillistä, että Nokian kurssi sinkoutuu kaksinumeroisia prosentteja suuntaan tai toiseen.
Haetaanpa seuraavaksi Nokialle kurssia vuodelle 2020 annettujen ennusteiden valossa. Tätä kirjoittaessa Nokian arvo on 4,42 euroa ja P/E-luku suhteellisen maltillinen 13,27. Nokian antaman haarukan 0,37-0,42 euroa mukaan vastaavalla arvostuksella kurssi tulisi olemaan 4,90-5,57 euroa. Kasvuvaraa olisi täten 10,9%-26%. Kuitenkin Nokian päästessä kasvuun kiinni nähdään todennäköisesti P/E-kertoimen venymistä ja tämän laskelman lukuja voidaan pitää ainoastaan perusskenaariona. Näiden lukujen valossa on kuitenkin selvää, miksi Nokia on tulosjulkistuksen jälkeen noussut reippaasti ja myös niinä päivinä kun pörssi on muutoin ollut pakkasella.
Vanhan sanonnan mukaan Nokia on mahtava yhtiö mutta karmea omistaa, tällä hetkellä yhtiö etenee oikeaan suuntaan ja osakkeen holdaamista voi jatkaa hyvillä mielin. Tarkoituksenani oli lisätä Nokiaa, mutta sorruin sijottajan tyypilliseen virheeseen eli ajoittamiseen, sillä nukuin pommiin tulosjulkistuspäivänä ja odotin seuraavalle päivälle pientä rekyyliä. Tätä rekyyliä ei kuitenkaan ole nähty vielä tähänkään päivään mennessä. 🙂
Eikös olisi loogisempaa katsoa IFRS mukaisia lukuja, jotta oikeasti pystyisi vertaamaan saman alan yrityksiä toisiinsa? Koska IFRS mukaisten lukujen perusteella Nokia teki 23.15 miljardin liikevaihdolla voittoa hurjat 16 miljoonaa!!!! Tuloksesta jäi siis viivan alle 0.07 %. Olen lueskellut, että Nokia lähtökohtaisesti ilmoittaakin aina nämä ”virheelliset” luvut ensiksi ja pyrkii peittelemään todellista tuloksentekokykyään.
Voin olla tietty väärässä ja non-IFRS luvut ovat ”oikeampia”. Mutta mikä on sitten edes IFRS-standardin pointti, jos sen vaan voi ohittaa ilman mitään seuraamuksia? Eikös IFRS-standardin ydin ole kuitenkin antaa sijoittajille mahdollisimman todellinen kuva yrityksen kunnosta ja helpottaa vertailtavuutta yritysten välillä?
Juuri vähän aikaa sitten luin jonkun kirjoituksen (en valitettavasti löytänyt, että mistä sen luin), jossa perattiin Nokian non-IFRS ja IFRS lukujen eroja viime vuosilta. Muistaakseni näiden lukujen välillä oli useita miljardeja eroa. Mistä sijoittaja voi siis ikinä tietää kumpi on oikea?
Tästä ja monista muista syistä en ikinä laittaisi senttiäkään Nokian osakkeeseen vaikka se olisi kuinka ”edullista”! 🙂
Mielestäni homma menee juuri toisinpäin, koska IFRS-luvut sisältävät yksittäisiä kertaeriä ja ei-IFRS-luvut taas kuvaavat paremmin itse liiketoiminnan kehittymistä eli kertaeristä siivottuna. Näitä kertaeriähän riittää muun muassa Alcatel-Lucent- järjestelyiden seurauksena. IFRS:n mukaiset kertaerät tietysti rasittavat Nokian kassaa, joten tämän vuoksi kassan kehittymistä tulee seurata. Viime Q3:llahan nähtiin huolia kassan kestävyydestä jolloin Nokia putosi roimasti, nyt kuitenkin nuo huolet jäivät taakse kassan vahvistuttua.
Ei-IFRS-luvuilla Nokia haluaa tarjota vain parempaa näkyvyyttä sijoittajille, koska molemmat luvut kuitenkin raportoidaan ei IFRS-lukuja virallisessa raportissa noin vain ohiteta.