Tag: indeksi

Salkun tuotto vuonna 2021 – Indeksi kukistettu jo kuudetta vuotta putkeen

Menestyksekäs sijoitusvuosi on jälleen takana, ja on aika kurkistaa kuinka salkkuni suoriutui vertailuindeksiin nähden.

Oheisessa kuvaajassa on salkkuni vuosituotto verrattuna Helsingin pörssin osingot huomioon ottavaan OMXHGI-indeksiin:

Kuten huomataan, marginaali indeksiin oli tänäkin vuonna merkittävä indeksin jäädessä hieman reiluun 20 prosentin vuosituottoon. Luonnollisesti myös vertailuindeksin tuotto on huippuhyvä niin sanottuun ”perinteiseen” vuosituottoon verrattuna, jos ajatellaan että pidemmän ajan keskiarvona on perinteisesti pidetty noin 7-9% tuottotasoa.

Itseasiassa kolme edellistä vuotta ovat olleet salkussani tuotoltaan jopa hämmästyttävän hyviä:

VuosiTuotto
202137,12 %
202033,94 %
201930,14 %

Näitä tuottoja kun katsoo, on vaikea löytää merkkejä esimerkiksi koronakriisin tuomasta romahduksesta. Tämä olkoon osoituksena siitä, että pitkäjänteinen sijoittaja voittaa aina, hötkyilyt voi jättää muille.

Tärkeimmät avaimet menestykseen olivat tälläkin kertaa suurimmat omistukseni, jotka nousivat mukavasti vuoden aikana. Harvia, Revenio, Qt ja Tecnotree olivat salkkuni kovimpia nousijoita. Pettymyksiä salkusta löytyi hyvin vähän. Telia tunnetusti junnaa paikallaan kuten sen kuuluukin, ja Kone osoitti hiipumisen merkkejä Kiinan kiinteistösektorin vaikeuksien edessä. Nämä eivät yksittäisinä pieninä riveinä kuitenkaan kokonaisuuteen juuri vaikuttaneet.

Kuinka sijoitan vuonna 2022?

Koska tyylini on lähinnä ostaa ja omistaa, salkkuuni ei tällekään vuodelle ole odotettavissa suuria muutoksia. Samoilla luottohevosilla lähdetään tähän vuoteen, ja miksipä ei koska ne ovat tuoneet hyvän tuloksen nyt jo kuusi vuotta putkeen.

Ymmärrän toki sen, että välttämättä yhtä koviin kasvulukemiin kuin kahtena viime vuonna ei enää tänä vuonna päästä, koska salkkuni merkittävimmät yhtiöt on jo valmiiksi hinnoiteltu ennakoimaan tulevaa kasvua. Ja toisaalta taas tästä syystä voidaan helposti tulla alaspäinkin merkittävästi mikäli kasvutarinoihin tulee pienikin särö, tai eteen tulee jokin markkinahäiriö. En kuitenkaan jaksa vaivata päätäni näin lyhyen ajan heilunnalla, pääasia on että yhtiöiden tuloskasvu pysyy oikeilla raiteillaan.

Uudet osakehankintani tulevat nykyisessä markkinatilanteessa keskittymään vakaisiin osinkojuhtiin, esimerkiksi puhtaaksi vakuutusyhtiöksi muuttuvaan Sampoon. Mikäli markkinoihin saadaan jossain vaiheessa vuotta rytinää, siinä vaiheessa tähtäin osoittaa todennäköisimmin laadukkaiden kasvuyhtiöiden lisäämiseen.

Hyvää sijoitusvuotta 2022 kaikille lukijoillemme!

Salkun tuotto vuonna 2020 – Indeksi kukistettu jo viidettä vuotta putkeen

Pörssivuosi tuli tänään päätökseen ja on jälleen aika tutkailla miten vuosi meni. Koronapandemia sävyttämä vuosi oli kenties erikoisin omalla sijoittajaurallani. Kevään kuopassa en voinut kuvitellakaan, että loppuvuosi olisi näin jyrkkää nousukiitoa.

Pidemmittä puheitta, salkkuni tuotti tänä vuonna +33,94%:

Samassa ajassa Helsingin pörssin osingot huomioiva tuottoindeksi tuotti noin 15% mikä sekin on hyvä tuotto yksittäiselle vuodelle. Salkkuni ylituotto indeksiin nähden oli täten erittäin selkeä. Myös viime vuonna salkkuni nousi noin 30 prosenttia, joten kahden edellisen vuoden tuotot ovat olleet ”normaaliin” pörssin vuosituottoon nähden erittäin rajuja ollen täten keskimäärin noin 32%.

Kolmen edellisen vuoden tuottovertailu näyttää seuraavalta:

Ero indeksiin on valtava. Kolmen vuoden tuotto salkullani on +68,36%. Helsingin pörssin tuottoindeksi on samalla aikavälillä jäänyt noin 31% tuottoon mikä sekin on toki kiitettävän paljon. Meitä sijoittajia on hemmoteltu viime vuosina.

5 vuoden aikavälillä salkkuni on tuottanut mukavat 105% indeksin jäätyä noin 57 prosenttiin. Salkkuni on toisin sanoen yli tuplannut arvonsa 5 vuoden sisällä.

Kuten sanotaan, tuurilla voi voittaa indeksin yksittäisenä tai parinakin vuonna, mutta riittääkö 5 vuotta indeksin voittamista jo osakegurun arvonimeen? 🙂

Rehellisyyden nimissä tällaiset tuotot vaativat osta ja pidä-tyylilläni myös hieman tuuria ja niiden oikeiden hevosten löytämistä. Salkussani on paljon hyviä yhtiöitä kuten Revenio Group, Harvia, Qt, Neste ja Kone näin muutamia mainitakseni.

Kirjoitin aikaisemmin, että kroonisesti kalliin oloisia laatuyhtiöitä ei tarvitse pelätä, sillä laadulla on tapana maksaa itsensä takaisin hyvien tuottojen jatkuessa vuosi toisensa perään. Nimenomaan tämän strategian noudattaminen on luotsannut omankin salkkuni hyviin tuottoihin. Vaikka nyt on nähty jonkin verran rotaatiota perinteisiin arvo-osakkeisiin, on vaikea nähdä kuinka vahvan vallihaudan omaavat laatuyhtiöt lakkaisivat jatkossakaan tuottamasta.

Tulevana vuonna olisi tarkoitus päivittää jälleen hieman aktiivisemmin ja reaaliaikaisemmin tekemiäni ostoja ja myyntejä sekä blogissa että sosiaalisessa mediassa. Jos nämä päivitykset kiinnostavat, kannattaa ottaa myös Twitter-tilini seurantaan.

Avasin lapselleni arvo-osuustilin

Saimme jokin aika sitten esikoisemme ja olimme puolisoni kanssa jo etukäteen päättäneet, että avaamme lapselle arvo-osuustilin heti kasteen jälkeen kunhan tämä on mahdollista. Useat muutkin varmasti pohtivat tässä vaiheessa näitä asioita sekä mahdollisia vakuutuksia lapselle. Omasta mielestäni rahojen sijoittaminen itsenäisesti vakuutusyhtiön sijaan on parempi vaihtoehto, tästä voi lukea lisää vahemmasta artikkelista jossa kerron miksi en erityisemmin pidä vakuutusyhtiöistä muutoin kuin mahdollisina sijoituskohteina.

Lapseni arvo-osuustilille on tarkoitus sijoittaa lapsilisät, jotka ajan kanssa toivottavasti poikivat paljon korkoa korolle. Lapsen täyttäessä 18 vuotta hän saa tilin omaan haltuunsa. Luonnollisesti ennen tätä on hyvä pitää hieman talousvalmennusta, etteivät tilillä olevat varat tärväänny saman tien. 🙂

Pienetkin kuukausittaiset säästösummat kasvavat suuriksi korkoa korolle-efektin voimin.

Pohdin sopivaa sijoitusinstrumenttia, ja kuukausisummien jäädessä pieniksi päätin hajauttaa sijoitukset Nordnetin Superrahastoihin. Nämä ovat sopivan kulutehokkaita ja helppohoitoisia, riittää kun laittaa automaation töihin ja rahat liikkuvat tililtä rahastoihin vaivatta. Sen kummempaa erityisseurantaakaan ei tarvitse, riittää kun silloin tällöin käy vilkaisemassa mitä lapsen salkkuun kuuluu.

Nythän on mahdollista avata lapselle myös osakesäästötili, mutta sen tulevaisuus ja vaikutukset esimerkiksi opiskelijan tukeen ovat vielä hieman kysymysmerkki. Päädyin sijoittamaan rahastoihin, koska ne tuntuvat pitkällä aikavälillä turvallisemmalta vaihtoehdolta, eivätkä poliitikot todennäköisesti tule aivan niin usein muuttamaan sääntöjä kuin osakesäästötilin kanssa tullee vuosien saatossa käymään. Toisaalta tarkoitus ei ole myöskään myydä omistuksia ja toisaalta rahastot nauttivat jo nyt verottomista osingoista, joten avaamalla osakesäästötilin tuskin voittaisikaan mitään tässä tapauksessa.

Jos kuitenkin päädyn avaamaan lapselle osakesäästötilin, teen sen Nordeaan sillä heidän kulurakenteensa on pienissä ostoerissä kaikista kevein. Nordeassa alle 800€ kauppojen kulu on 1%. Näin ollen esimerkiksi 100€ kertaoston kulu olisi 1€. Seuraavassa havainnollistava kuluvertailu eri pankkien kesken:

Pankkien kuluvertailu eri skenaarioissa.

Muiden pankkien ohella myös Nordnet pelaa itsensä ulos kalliilla kaupankäyntihinnoittelullaan, mikä on toki valitettavaa ottaen huomioon että kaikki omat palveluni ovat Nordnetin puolella ja olen tottunut heidän käyttöliittymiinsä sekä sovelluksiinsa. Nordnetilla pienikin kauppa hinnoitellaan normaalin hinnaston mukaan, joten aloitustasolla 100€ kertaoston kulut nousisivat seitsemään prosenttiin mikä on aivan liian korkea kulutaso.

Toistaiseksi mennään siis Superrahastojen voimin. Mikäli tämä tuote ja indeksisijoittaminen ylipäätään ei ole sinulle tuttua, kannattaa lukea aikaisempi artikkelimme aiheesta.

Sijoitusvuosi 2019 erinomainen, voitin indeksin jo neljättä vuotta putkeen

Pörssivuosi saatiin juuri päätökseen, ja voidaan sanoa että vuosi 2019 oli sijoittajille erinomainen. Pörssit nousivat kollektiivisesti vaikka aivan alkuvuodesta oltiin hieman matalapaineessa ja odotukset eivät olleet suuret. Jos kuitenkin kesti hermoilematta vuodenvaihteen myllerrykset eikä myynyt omistuksiaan, teki myös suurella todennäköisyydellä hyvät tuotot tänä vuonna.

Myös henkilökohtaisesti pörssivuosi oli hyvä, sillä päihitin Helsingin pörssin osingot huomioon ottavan tuottoindeksin jo neljättä vuotta putkeen. Salkkuni nousi vuoden aikana 30,14% ja tuottoindeksi puolestaan nousi 16,1%. On sanomattakin selvää, että kasvu tuskin tulee jatkumaan yhtä kovana tulevaisuudessa, mutta toisaalta myös lähtötaso vuoteen 2019 oli matala. Tähän vaikuttivat viime vuodenvaihteen tienoilla muun muassa USA:n ja Kiinan kauppaneuvottelut, jotka laskivat pörssiä. Näin ollen nämä kasvuluvut sisältävät jonkin verran myös rekyyliä liittyen vuodenvaihteen matalapaineeseen.

Vuoden 2019 suoritus. Huomioi, että kuvassa vertailutrendi on OMXH PI joka ei ota osinkoja huomioon, Nordnet ei enää jostain syystä näytä vertailussa lainkaan tuottoindeksiä.

Viimeisen kolmen vuoden aikajaksolla salkkuni on tuottanut 35,56% joka kuulostaa järkevämmältä tasolta pitkän aikavälin tuotoksi valitsemallani ”etanastrategialla.” Samassa ajassa Helsingin pörssin tuottoindeksi on noussut 21,9%. Ero indeksiin on pidemmälläkin aikavälillä vakuuttava. Voinen siis todeta, että vielä ei kannata täysin siirtyä indeksisijoittajaksi, sillä olen nykyisellä strategiallani saavuttanut merkittävää ylituottoa.

Salkun kolmen vuoden tuottokäyrä. Vertailuindeksinä jälleen OMXH PI koska tuottoindeksiä ei ollut Nordnetin valikoimissa.

On kuitenkin mainittava, että viime aikoina hyvien ostokohteiden löytäminen on ollut mielestäni haasteellista, sillä useat yhtiöt ovat tuntuneet kalliilta. Siitä huolimatta salkkuni helmiä on ollut etenkin kroonisesti kalliin tuntuinen Revenio Group, joka on tarjonnut huimia tuottoja viime vuosina.

Lopuksi haluan kiittää kaikkia lukijoitamme sekä sijoituskilpailuun osallistuneita. Kiitos vuodesta 2019 ja menestystä alkavaan sijoitusvuoteen!

Tekoäly sijoittamisessa ja Nordnet Smart

Kuten siteerasimme aikaisemmin joulukalenterissamme, Nordnet lanseerasi viime vuonna tekoälyyn perustuvat Smart-salkkunsa. Ideana on, että salkunhoitaja on heitetty kokonaan pois kuvioista ja sijoituspäätökset tekee tietokone perustuen ennalta asetettuihin algoritmeihin. Kuulostaa äkkiseltään loogiselta, että rationaaliseen päätöksentekoon perustuva kylmää dataa käsittelevä tietokone voittaisi ihmismielen, joka helposti ahdistuu laskumarkkinassa ja puolestaan innostuu nousumarkkinassa. Ihminen on usein liian tunnealtis tekemään loogisia sijoituspäätöksiä, ja nimenomaan pysymään päätöksissään myös niinä heikompina hetkinä.

Kuten tiedetään, tietokone pystyy voittamaan ihmisen esimerkiksi shakissa tai Sudokussa. Nämä perustuvat tarkkaan laskelmointiin, ja tietokone pystyy laskemaan joka tilanteessa juuri parhaan ratkaisun perustuen vallitseviin faktoihin. Entäpä jos tietokone laitetaan istumaan pokeripöytään? Elementtejä onkin nyt useampia, pelaajat voivat bluffata eli huijata toisiaan esimerkiksi luulemaan että heillä on parempi käsi kuin todellisuudessa onkaan. Tietokoneelle tällainen tilanne on vaikea tulkita, koska se ei voi päätellä faktoihin perustuen onko vedätysyritys aito, vai voisiko pelaajalla todella olla paremmat kortit käsissään. Sosiaalinen elementti joka on läsnä monessa suositussa pelissä on tietokoneelle mahdoton ymmärtää.

Juuri tähän perustuu tietokoneen heikkous sekä tavallaan myös vahvuus verrattaessa ihmiseen. Ihminen osaa ainakin viimeistään hieman harjaannuttuaan lukea eleistä, ilmeistä ja tunnelmista erilaisia asioita ja tehdä niistä omat johtopäätelmät. Mutta onko tämä heikkous vai vahvuus kun mietitään nimenomaan pörssiympäristöä? Markkinatunnelmat vaihtelevat pörssissä jatkuvasti. Viime vuosina olemme edenneet varsin mukavassa nousumarkkinassa ilman suurempia ryminöitä. Sentimentti muuttui kuitenkin huomattavasti viime joulukuussa, jolloin markkinat laskivat suurinumeroisesti päivä toisensa jälkeen. Ahdistus valtasi helposti mielen, ja omistukset saatettiin myydä vaikka tappiolla jotta edes jotain jäisi vielä sijoitusomaisuudesta jäljelle. Ja jos sijoitusomaisuuden myi siinä toivossa, että palaa markkinoille kun on hetken aikaa jälleen noustu, osasiko sijoittaja palata varmasti markkinoille oikeaan aikaan? On suuri riski, että tunteet veivät voiton järjestä ja markkinoilta ensinnäkin irtaannuttiin liian myöhään, ja markkinoille myös palattiin liian myöhään, koska ajoittaminen on vaikeaa ja perustuu usein vain parhaaseen arvaukseen. Ihminen saattaa siis pyrkiä tulkitsemaan merkkejä, joita ei oikeasti ollutkaan olemassa. Panikoidessaan sijoittaja saattoi menettää sekä vanhat tuotot, että tammikuussa tulleen uuden tuottopotentiaalin.

Edellisestä esimerkistä on kuitenkin helppo tehdä johtopäätös, että tietokoneen pitäisi pörssiympäristössä voittaa ihminen, sillä pörssissä tunteet ovat vain haitaksi ja tästä syystä ihminen on taipuvainen tällaiseen höntyilyyn. Mutta oikeastaan tietokone ei suurimmaksi osaksi kilpaile vain ihmistä vastaan, vaan oikeampi referenssi onnistumiselle on indeksi. Jotta tietokoneen tekemistä päätöksistä on jotain todistettua hyötyä, tulee niillä pystyä voittamaan indeksi vähintäänkin muutaman vuoden ajan, jotta saamme luotettavaa dataa tekoälyn onnistumisesta.

Heti ensimmäinen riski tulee mieleen siinä, onko ohjelmoitu logiikka pörssikaupan tekemiselle tarpeeksi laadukas. Kriteeristö on kuitenkin aina ihmisten määrittämää, joten voidaan kyseenalaistaa toimiiko tietokonekaan tästä syystä aina tarpeeksi loogisesti. Otetaan esimerkiksi vaikka osake joka seilaa jonkin ennalta asetetun vaihteluvälin molemmin puolin. Voiko tekoälyn logiikka alkaa tällaisessa tilanteessa tekemään kauppaa ”turhaan?” Tämä lisää kuluja, mutta ei juurikaan kasvata tuottoja.

Nordnet toimi aikaisemmin indeksisijoittamisen puolestapuhujana, mutta on viime aikoina silti näyttävästi markkinoinut näitä uusia Smart-salkkujaan. Problematiikka tulee siitä, että aikaisemmin on todettu passiivisiin indeksirahastoihin säästämisen olevan paras tapa sijoittaa ja saada markkinoiden keskimääräinen tuotto. Kulurakenne on tällöin mahdollisimman kevyt ja sijoittaminen mahdollisimman yksinkertaista. Smart on sijoittajalle yhtä yksinkertaista, mutta kulut ovat huomattavasti isommat. Vuosittaiset palkkiot vaihtelevat salkusta riippuen 0,79%-0,99% välillä. Tämän verran ylituottoa Smart-salkkujen tulee kyetä luomaan vuodessa, jotta ollaan esimerkiksi kuluttomien Superrahastojen kanssa samalla viivalla. Huomatkaa, että vertailen tässä esimerkissä vain toteutuvaa tuottoa, tuotteet eivät sinänsä ole suoraan vertailukelpoisia koska Smart-salkut ovat hajautukseltaan globaaleja sekä kattavat useita eri omaisuusluokkia.

Kuinka Smart-salkut ovat sitten menestyneet omia vertailuindeksejään vastaan? Tällä hetkellä on todella vaikea vetää vielä kovin suoria johtopäätöksiä, sillä tuote on sen verran uusi. Oikeastaan ainoa saatavilla oleva pitkän aikavälin data on simuloitua. Viime vuoden marraskuun alusta tämän vuoden helmikuun alkuun mennessä Smart oli kuitenkin peitonnut vertailuindeksinsä jokaisen Smart-salkun kohdalla. Alku näyttää hyvältä, joten Smartien suoriutumista on syytä seurata jatkossa mielenkiinnolla.

Itse en ole lähtenyt Smarteihin mukaan, vaan olen jatkanut omalla tyylilläni harjoittamalla osakepoimintaa sekä sijoittamalla samalla kuukausittain indeksirahastoihin. Tällä taktiikalla olen voittanut indeksin jo kolmen vuoden ajan, joten jatketaan hyväksi havaitulla polulla pelkän ihmisälyn tai älyttömyyden voimin. 🙂