Tag: pb

Telia vs. Elisa – Kumpaa operaattoria salkkuun?

Teleoperaattorit ovat markinamyllerryksessä tunnettuja turvasatamia. Operaattorit tahkoavat kriisienkin aikana vakaata kassavirtaa. On vaikea kuvitella sellaista tilannetta tai myllerrystä jolloin asiakkaat olisivat valmiita luopumaan puhelimistaan ja internetin sekä erilaisten sosiaalisten medioiden käytöstä.

Sijoittajia on vuosikaudet kummastuttanut kotoisten operaattoreidemme Telian sekä Elisan erot osakkeiden arvostuksessa. Varsinkin nyt päällä olevan korona-kriisin aikana osakkeet ovat kulkeneet aivan eri latuja. Itseasiassa voidaan sanoa, että Elisa lienee yksi parhaiten viime aikoina tuottaneista osakkeista. Seuraavassa taulukossa on esitetty yhtiöiden pörssikurssien kehitys eri aikajaksoilta:

TeliaElisa
YTD-18,83 %YTD+9,52%
1v-22,43 %1v+34,35%
3v-19,66 %3v+63,11%
5v-46,27 %5v+132,50%
10v-41,46 %10v+251,86%

Kuten huomataan, Telia on jäänyt kehityksessä pahoin kilpakumppaninsa jalkoihin. Etenkin tänä vuonna Elisan kehitys on ollut ylivertaista, Helsingin pörssin yleisindeksiin verrattuna Elisa on tuonut merkittävää ylituottoa. Kuukauden sisään Helsingin pörssin yleisindeksi on laskenut -25,92% kun taas Elisa vain -3,16%. Elisa on ollut korona-myrskyssä vakaa turvasatama.

Aivan indeksin tahdissa ei ole Teliakaan lasketellut, mutta ero Elisaan jää suureksi. Viimeisen kuukauden aikana Telia on tullut alas -17,26%. Jos Elisa on vakaa turvasatama, voidaan Teliaa kuvailla huojuvaksi venevajaksi josta aallot lyövät osittain läpi. Ero myrskynkestävyydessä on huomattavan suuri Elisan eduksi.

Tunnusluvut

Tarkastallaan seuraavaksi yleisimpiä tunnuslukuja. Luvut on laskettu viime vuoden tulostiedoilla. Alimpana rivinä oleva ”EPS kasvu 5v” tarkoittaa tuloksen keskimääräistä kasvuvauhtia viimeisen viiden vuoden ajalta.

Telia3,13 €Elisa53,94 €
P/E16,47P/E27,9
P/B1,63P/B7,5
Osinko-%5,11%Osinko-%3,4%
Roe%8,8%Roe%27,1%
EPS kasvu 5v-8%EPS kasvu 5v5%

Luvuista voidaan havaita, että Telia on viime vuoden tuloksellaan halvemmin hinnoiteltu, mutta tälle on syynsä. Telian tulevaisuuteen sisältyy huomattavia riskitekijöitä joista yksi on Bonnier Broadcasting- yrityskauppa. Yrityskaupassa Telian omistukseen siirtyivät suomalaiset MTV ja C-More-kanavat sekä ruotsalainen TV4. Lisäksi Telia lähettää yksinoikeudella muun muassa SM-Liigan ottelut. Valitettavasti tällä kaudella pudotuspelit jäivät pelaamatta, joten Telia menettää huomattavat mainostulot. Samoin yksi C-Moren päätuotteista eli Formula 1-kausi näyttää siirtyvän jatkuvasti myöhemmäksi. Luonnollisesti on myös mahdollista, ettei tänä vuonna formuloita ajeta ollenkaan.

Näiden lisäksi Telian viime vuodet ovat menneet kannattamattomia liiketoimintoja karsiessa. Yhtiö vetäytyi skandaalien saattelemana Euraasiasta ja keskittyy nyt ydinmarkkinoilleen. Nämä seikkailut tulivat kuitenkin maksamaan yhtiölle ja rokottivat viime vuosien tuloksia. Tällä hetkellä Telia toimii Pohjoismaissa, Baltiassa ja Moldovassa sekä on osaomistajana turkkilaisessa Turkcellissä 24% osuudella.

Elisa sen sijaan on huomattavasti keskitetympi ja sen päämarkkina-alueet ovat Suomi ja Viro. ElisaViihteen viihdesarjoja tarjotaan myös globaaliin levitykseen, mutta näiden osuus liikevaihdosta lienee kuitenkin vähäinen. Jo pitkän aikaa sijoittajat ovat pohtineet mistä Elisa kykenee löytämään kasvua kun otetaan huomioon että sen päämarkkina on näin rajallinen. Siitä huolimatta Elisan tuloskasvu viime vuosina on ollut keskimäärin 5% vuodessa. Myös oman pääoman tuotto viestii vahvoista kilpailueduista. Laadullisilla mittareilla Elisa on huomattavasti Teliaa parempi.

Omasta mielestäni Elisan hinnoittelu liittymissä on edullisempaa, ja olen itsekin ollut tästä syystä aina Elisan asiakas. Myös Elisan viihdekonsepti tuntuu alkuperäissarjoineen olevan Telian mediabisnestä edellä. Nähtäväksi jää, tavoittaako Telia suurten mediakauppojensa myötä Elisan etumatkaa viihdesektorilla.

Kumpaa salkkuun?

Kun otetaan huomioon tulospohjainen hinnoittelu, Elisaa voidaan pitää merkittävästi ylihinnoiteltuna. Jotta liki 30 lukemiin kohoava P/E-kerroin olisi perusteltu, tulisi tuloksen kasvaa aivan eri tahtia kuin mitä nyt on nähty. Kasvun huomioon ottava PEG-kerroin on Elisalle yli 3, tämäkin luku indikoi kasvuun nähden ylikorkeasta hinnoitelusta. Elisan nykyistä hinnoittelua on vaikea perustella muulla, kuin sillä että sijoittajat ovat valmiita maksamaan korkeampaa hintaa vakaasta turvasatamasta.

Telian tulospohjainen hinnoittelu on maltillisempaa, mutta etenkin viime vuoden tulokseen peilattuna ja mediapuolen sakkaamisen vuoksi sitäkin voidaan mielestäni pitää vielä aavistuksen korkeana. Osinkotaso on leikatullakin osingolla kohtuullinen.

Koska Elisa on käytännössä nykyiseen tulostasoonsa nähden ”tappiin hinnoiteltu,” pidän Teliaa vaikeuksistaan huolimatta huomattavasti houkuttelevampana sijoituskohteena. Silti ostaisin Teliaa salkkuun voimakkaasta kurssilaskustakin huolimatta ajallisesti hajauttaen, koska lyhyen ajan riskit ovat kasvaneet. Siitäkin huolimatta perusliiketoiminta jauhaa vakaata tuottoa kuukaudesta ja vuodesta toiseen.

Osakeostoksilla paniikkimarkkinoilla

Helmikuun loppu on ollut markkinoilla kylmää kyytiä osakesijoittajille. Markkinat ovat päivästä toiseen lasketelleen noin 2-3% verran alaspäin. Pelko on selvästi vallannut markkinat, ja kuten tiedetään sijoittajan on oltava silloin ahne kun muut pelkäävät. Toteutin tätä mantraa eilen lisäämällä hieman halventuneita osakkeita salkkuuni.

Sijoittaja katselee kädet täristen salkkunsa sulamista. Tämän hän tekee käyttäen Telian liittymää.

Pohdin jo edellisessä tekstissäni, että markkinat ovat pelon vallassa kadottaneet logiikkansa. On sinänsä ihan loogista että markkinat laskevat pelon vallassa kollektiivisesti, mutta jos mennään yhtiötasolle on markkinalogiikkaa vaikeampi hahmottaa. Otetaan esimerkkiyhtiöksi Telia joka on tätä kirjoitettaessa -2,90% laskussa. On sinänsä omituista, että vakaata tulosta tekevä Telia, joka normaalisti toimii sijoittajien turvasatamana on tänään kutakuinkin suurten yhtiöiden laskukärjessä. Voidaanko tästä päätellä että Telian tuloksentekokyky on koronan myötä romahtanut tai romahtamassa?

Mietin niitä mekanismeja joilla korona voisi vaikuttaa Telian tuloksentekokykyyn. Yksi voisi olla tehtaiden tai yritysten tilapäinen sulkeminen jolloin rahavirta Telian suuntaan voisi pienentyä. Todennäköisesti nämäkin liittymät on kuitenkin myyty kiintein kustannuksin, joten mahdollisista karanteeneista huolimatta puhelinkulut juoksisivat raha kyllä kulkisi Telian suuntaan. Kaiken lisäksi yritysasiakkaat ovat vain pieni palanen Telian tulovirrasta.

Koska suurin osa liikevaihdosta tulee yksityisiltä asiakkailta, on vaikea nähdä sellaista skenaariota että koronan vuoksi ihmiset lopettaisivat puhelimien tai tietokoneiden käytön ja poistuisivat internetistä. Operaattorit harrastavat jonkin verran laitemyyntiä joka voi vaikeutua Kiinan viennin pysähtyessä, mutta perus operaattoritoimintaan verrattuna nämäkin ovat vain pieniä puroja. Mielestäni Telia on ilman muuta yksi niistä yhtiöistä, jotka laskevat vain massan mukana ilman sen suurempaa järjellistä syytä. 6,4%:n osinkotaso alkaa kuulostaa vakaalle yhtiölle hyvältä ”perustuotolta.”

Luonnollisesti riskitön ei ole Teliankaan tulevaisuus. Kiristyvä kilpailu ja Bonnier-investointi ovat potentiaalisia tulevaisuuden riskejä, jälkimmäinen toki myös samalla suuri mahdollisuus tulla mukaan mediabisnekseen. Suurta koronariskiä Teliassa ei mielestäni kuitenkaan ole. Tästä syystä lisäsin erän Teliaa salkkuuni.

Uusi osake salkkuun

Osinkokauden jälkeen ylimääräinen pääoma pursuaa pinesijoittajankin salkussa. Koska tilillä makaava raha ei tuota mitään, oli lähdettävä etsimään sopivia ostokohteita. Olen viime aikoina kokenut hieman vaikeaksi sopivien ostokohteiden löytämisen. Nordea vaikuttaa tunnusluvuiltaan halvalta, mutta koska minulla on sitä jo jonkin verran en ole valmis kasvattamaan nordeariskiäni liiaksi. Viimeksi ostamani Wärtsilä houkuttaisi yhä, mutta ajattelin ottaa hieman ajallista hajautusta ostoihin. Wärtsilän pariin tulen todennäköisesti palaamaan vielä myöhemmin. Myös pian alkava tulosjulkistuskausi voi tuoda yhtiöille yllätyksiä suuntaan tai toiseen ja herkullisia ostopaikkoja voi näin tarjoutua.

Päädyinkin tällä kertaa ostamaan yhtiötä, joka on suhteellisen vakaa ja tarjoaa samalla vakaata osinkotuottoa. Tällä kertaa en kuitenkaan puhu puhelinoperaattoreista. Toisin kuin puhelinoperaattorit, toivoisin yhtiöltä myös kasvupotentiaalia tulevaisuuteen. Operaattoreilla tulos- ja osinkotaso ovat vakaita, mutta niiltä puuttuu kyky kasvaa. Tämän saa luonnollisesti aikaan se, etteivät ne kykene ainakaan kovin helposti laajenemaan ulkomaille ja Suomen rajat käyvät nopeasti ahtaiksi. Taistelu samoista asiakkaista käy jatkuvasti kiivaana.

Ja hyvät naiset ja herrat, tämänkertainen ostokohteeni on kesään todella hyvin sopiva saunayhtiö Harvia. Harviassa yhdistyy mielestäni paljon näitä mainitsemiani hyviä ominaisuuksia. Yhtiö jakaa hyvää, kasvavaa osinkoa ja samaan aikaan se kasvaa sekä orgaanisesti että ostorintamalla. Koska suurin osa Harvian myynnistä on korvausmyyntiä, markkina on vakaa ja suhdannekestävä. Tästä seuraa luonnollisesti se, että tulos ja osinkotaso pysynevät vakaana vaikka suhdanteet heikkenisivätkin. Eihän kukaan halua lamasta huolimatta olla ilman löylyjä jos entinen kiuas sattuu hajoamaan? Vakauden lisäksi Harvian tuotteet käyvät kaupaksi hyvällä marginaalilla. Liikevoittoprosentti on viime vuosina ollut vajaan 20% luokkaa. Harvialla on vahva tase, yhtiö on nettovelaton ja oman pääoman tuoton odotetaan pysyttelevän tulevina vuosina noin 12% tienoilla.  

Harvian tämän vuoden ensimmäinen kvartaali oli vahva. Liikevaihto kasvoi peräti 17% johtuen pääasiassa Almost Heaven Saunas-yritysostosta. Orgaanisestikin kasvua kertyi 7,5%. Erityisesti orgaaninen kasvu oli vahvaa Suomessa, sillä liikevaihto kasvoi vuoden takaiseen verrattuna 11%. Kiuasmyynti kotimaassa kasvoi 14%. Osakekohtainen tulos ensimmäisellä kvartaalilla kasvoi peräti 50%. Raportoitu osakekohtainen tulos näytti huomattavasti vaatimattomammalta, sillä vuosi sitten Harvian listautuessa sen tulos jaettiin huomattavasti pienemmällä osakemäärällä. Näin ollen nyt raportoitu 0,14(Q1/2018 0,16€) euron osakekohtainen tulos ei kerro koko totuutta.

Harvian viime vuoden tuloksella laskettu P/E-luku on tällä hetkellä 16,7. Kasvun myötä tämä tulee kuitenkin pienenemään(tai osakkeen hinta nousemaan), sillä EPS kasvoi ensimmäisellä kvartaalilla jopa analyytikoiden ennusteita nopeammin. P/B-luku on 1,96. Tämä taso on perusteltu, sillä kuten aikaisemmin mainitsin Harvia kykenee luomaan omalle pääomalleen hyvää tuottoa. Efektiivinen osinkotuotto on tänä keväänä jaetulla osingolla 5,2% joka on kasvuyhtiölle hyvä osinkotaso. Harvia tulee tulevaisuudessa jakamaan tuloksestaan noin 80% osinkoina koska investointitarve on vähäinen. 

Mielestäni tämä kaikki kuulosti sen verran hyvältä, että olin valmis lisäämään yhtiöta salkkuuni. Samalla tietysti harmittelin, etten ollut perehtynyt yhtiöön jo aikaisemmin esimerkiksi sen listautuessa. Kuvittelin Harvian yhtiöksi jolle kasvu olisi vaikeaa ja markkinat yhtä rajalliset kuin operaattoreilla. Kuinka väärässä olinkaan, ja kuinka hyvät kurssinousut menetinkään jahkailemalla. Listautumisestaan saakka Harvia on noussut +24%.

Lisäsin osakkeita salkkuuni 272 kappaletta hintaan 7,36€, erän suuruus oli täten kutakuinkin tasan 2000€. Tämä on myös tarkoitettu Wärtsilän tapaan avausostoeräksi, ja yhtiötä lisätään salkkuun lisää myöhemmin. Seuraava paikka voisi olla jo tulosraportin jälkeen, mikäli tuloskasvu osoittaa yhä kiihtymisen merkkejä.

Jos haluat tarkemmin tutustua Harviaan, suosittelen lukemaan esimerkiksi Inderesin laajan raportin yhtiöstä.

Wärtsilä laskenut houkutteleville tasoille

Viimeksi tutkailin metsäyhtiöitä pitkäksi venyneen laskukauden johdosta. Nyt ajattelin tutkia Helsingin pörssin aateliin kuuluvaa yhtiötä, merenkulku – ja energia-alan ratkaisutoimittajaa Wärtsilää. Koneen ohella Wärtsilä on pitkään ollut sellainen yhtiö, joka arvostus tuntuu aina liian kalliilta. Olisivatko asiat nyt toisin?

Lähde: Wärtsilän kuvapankki.

Tätä kirjoittaessani osake noteerataan kurssiin 12,89€. Wärtsilän osakekurssi on vuodessa laskenut muhkeat -28,64%. Pelkästään tämän vuoden aikana laskua on kertynyt hieman reilut -7%. Erityisen huomionarvoista on se, että Wärtsilä on punaisella myös 5 vuoden aikavälillä noin -4,7%. Laatuyhtiö sen viiden vuoden pohjilla alkaa kiinnostaa välittömästi, joten on tutkittava hieman lisää missä nyt mennään.

Tarkastellaan vielä tyypillisimpiä tunnuslukuja jotka peilaavat yhtiön viime vuoden tulokseen. P/E-luku on viime vuoden tuloksella noin 19,8. Luku kuulostaa suurelta, mutta on perusteltu Wärtsilän kaltaiselle laadukkaalle kasvuyhtiölle. P/B-luku on 3,52 joka kielii siitä, että Wärtsilä kykenee luomaan kovaa tuottoa pääomilleen. Viime vuonna oman pääoman tuotto oli 16,1%.

Inderes ennustaa tälle vuodelle Wärtsilän osakekohtaiseen tulokseen kasvua noin 15%, mikä tarkoittaisi toteutuessaan sitä että P/E-luku laskisi jopa alle 16 lukemiin. Tänä keväänä maksettu osinko vastaisi noin 3,6% osinkotuottoa, joka on sekin Wärtsilälle historiallisesti korkea taso. Tyypillisesti efektiivinen osinkotuotto on pysytellyt reilun 2% tuntumassa. Jos Inderesin ennuste pitää paikkansa, osakkeen nykyhinnalle voisi ensi vuonna odottaa peräti 4,2% osinkotuottoa mikäli osingonjakosuhde pysyisi samalla tasolla. Nämä faktat kielivät siitä, että osakkeen nykyarvostusta voidaan pitää sen historialliseen tasoonsa nähden halpana.

Koska arvostus on laskenut jopa historiallisesti alhaiselle tasolle, on syytä tutkia mikä lienee pörssilaskun takana. Yhtiön Q1-raportin mukaan kysyntä oli melko laimeaa, ja saman odotetaan jatkuvan loppuvuonna. Vuoden 2018 Q1:n nähden tilauskanta kutistui -6%. Yhtiön tilauskanta vuoden 2018 lopussa oli kuitenkin ennätyssuuri ja oli 3% suurempi kuin vuosi takaperin. Yhtiön toimitusjohtajan mukaan näkymät ovat vankat, mutta geopoliittiset riskit ja globaali epävarmuus heikentävät asiakkaiden investointihalukkuutta. Kauppasodan uhka on siis otettu huomioon. Mielestäni tilauskannan kehitys ei kuitenkaan toistaiseksi anna suuria huolia tulevaisuuteen.

Osakekohtainen tulos oli ensimmäisellä kvartaalilla identtinen vuoden 2018 vastaavaan ajankohtaan nähden. Liiketulos kuitenkin kasvoi 8%. Suorituminen näyttää tulosperusteisestikin vakaalta. On ilahduttavaa nähdä, että palvelujen osuus liikevaihdosta on kasvanut vuosi toisensa perään. Tämä on erittäin positiivista, sillä palvelusegmentti tuo luonnolliseti vakautta ja ennustettavuutta myös tulokseen.

Tein tänään oman henkilökohtaisen ratkaisuni, ja ostin ensimmäisen erän Wärtsilää salkkuuni pyöreät 200 kappaletta hintaan 12,95€. Ajallisen hajautuksen vuoksi seuraan tulevia kvartaalituloksia ja teen niiden yhteydessä mahdollisia lisäostoja.

Kauppasodan laineet lyövät metsäyhtiöihin

Kauppasodan tiivistyessä metsäyhtiöiden osakkeet ovat vuoden takaiseen noteeraukseensa verrattuna laskeneet roimasti. Pörssin parhaimmat aletarjoukset ovat nyt jopa liki -60%. Ajattelin hieman tutkia muutamien tunnuslukujen kautta, missä nyt mennään pörssimme kolmen kovan eli UPM:n, Stora Enson sekä Metsä Boardin kohdalla. Samalla vertaan yhtiöiden nykyhintaa niiden viiden vuoden keskimääräiseen kannattavuuteen, jotta niiden vallitsevasta arvostustasosta saa paremman kuvan.

UPM

Viime vuosien vahvin peluri metsäyhtiöistämme on ollut eittämättä UPM. Yhtiön voittokulku on jatkunut jo 12 kvartaalia putkeen, mutta nyt markkinat ennustavat myös UPM:lle taantumuksen aikoja. Jos katsomme puhtaasti yhtiön kurssitason muutoksia, on se laskenut edellisten kolmen kuukauden aikana -18,29% sekä vuodessa -28,40%. Tätä kirjoittaessa kurssi on 22,34€ ja P/E-luku 8,09, P/B-luku 1,23 sekä osinkotuottoprosentti tämän vuoden osingonjaolla 5,8%.

Kuten nähdään, kertoimet viestivät hyvin maltillisesta arvostuksesta. UPM on hinnoiteltu enää hieman yli tasearvonsa. Tämä tarkoittaa sitä, että yhtiön oman kannattavuuden odotetaan hiipuvan metsäyhtiöille historiallisesti tuttuihin lukuihin eli yksinumeroisiin lukemiin. Liukuvan 12 kuukauden oman pääoman tuotto on ollut 12,8%. UPM odottaa markkinoilta tälle vuodelle vielä  varovaista talouskasvua, mutta samalla sellun hintojen odotetaan olevan alemmat. Toki näkymissä tälle vuodelle mainitaan myös kauppasodan mahdollisesti mukanaan tuomat riskit.

Mikäli kauppasodan uhka eskaloituisi rankemmin ja heijastuisi esimerkiksi sellumarkkinoille, voidaan näitä kertoimia pitää tällä hetkellä aivan perusteltuina. Ensimmäisen kvartaalin tulos oli kuitenkin lähes identtinen viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna, joten vielä mitään katastrofaalista ei ole tapahtunut. Toki poliittinen ilmapiiri kauppasodan tiimoilta tuntuu hieman kiristyneen viime aikoina, joten epävarmuus on vielä noistakin ajoista kasvanut.

Jos kuvitellaan tilanne, että UPM:n kannattavuus hiipuu nykytasostaan sen edellisten viiden vuoden keskiarvolukemaan 11,67%, se enteilisi osakekohtaisen tuloksen olevan noin 2,11 euroa. Tämä tarkoittaisi P/E-luvuksi 10,5 mikä ei kuulosta aivan mahdottomalta hinnoittelulta. Olennaista on seurata mihin suuntaan tulos kehittyy lähikvartaalien aikana.

Stora Enso

Stora Enson kurssikehitys on ollut vielä UPM:ääkin karumpaa. Viimeiseltä kolmelta kuukaudelta laskua on kertynyt -23,14% ja viimeisen vuoden ajalta noin -46%. Vuodessa kurssiarvosta on siis leikattu pois liki puolet. Tunnusluvut Stora Ensolle ovat P/E 8, P/B 1,13, osinkotuottoprosentti 5,2%. Kirjoitushetkellä kurssi on 9,39 euroa.

Tasepohjaisesti Stora Enso on arvostettu hieman UPM:ää alemmas, mutta melko lailla samanlaista hinnoittelua on nähtävillä vieläpä lähes identtisin luvuin. Ja miksipä ei olisi, Stora Ensoa koskevat täysin samanlaiset riskit kuin muitakin metsätoimijoita. Lisänä soppaan on Oulun investointi, jonka yhtiö varmisti eilen. Tämä tarkoittaa sitä, että Oulun tehtaan osalta liikevaihto laskee huomattavasti, mutta kannattavuuden odotetaan paranevan. Uuden kartonkilinjan ylösajo täyteen kapasiteettiin voi viedä jopa neljä vuotta, joten tämä lisää osaltaan riskiä tulospettymyksille.

Tämän vuoden ensimmäinen kvartaali oli Stora Enson osalta todella pehmeä. Ainoastaan liikevaihto osoitti kasvua, osakekohtainen tulos laski peräti -16% vuoden takaisesta vastaavasta ajankohdasta. Kokonaisuudessaan yhtiö odottaa tämän vuoden olevan samanlainen kuin vuosi 2018, ellei markkinatilanne olennaisesti muutu.

Stora Enson kannattavuus on viimeisen vuoden aikana ollut hieman UPM:ää parempi ollen 15%. Ensimmäisellä kvartaalilla osakekohtainen tulos kuitenkin pieneni vuoden takaiseen noteeraukseen verrattuna. Jos kuvitellaan Stora Enson kannattavuuden laskevan sen edellisten viiden vuoden keskiarvolukemaan 10,65%, olisi osakekohtainen tulos tältä vuodelta noin 0,88 euroa ja P/E-kerroin noin 10,7. Tämäkään ei kuulosta kovin kalliilta, ellei kauppasodan uhka eskaloidu rajummin.

Metsä Board

Kovin laskija metsäyhtiöistämme on ollut Metsä Board. Laskua on kertynyt viimeisten 3kk aikana -35% sekä vuoden aikajänteellä huimat -59%. Metsä Boardin luvut viime vuoden tuloksella ovat P/E 7, P/B 1,12 ja osinkotuottoprosentti 7%. Yhtiön osakekurssi on tätä kirjoittaessa 4,06 euroa.

Eniten sijoittajien luottamus on kadonnut siis juuri Metsä Boardin kohdalla. Oletettavasti tämä johtuu muun muassa yhtiön suurten suunnitelmien aiheuttamasta epävarmuudesta. Yhtiö aikoo investoida Kemiin uuden biotuotetehtaan, josta tulisi kokoluokaltaan vastaava kuin Äänekosken miljardilaitos. Suurinvestointi yhdistettynä samanaikaiseen taloustaantumaan ei olisi kaikkein paras kombinaatio.

Ensimmäisen kvartaalin luvut olivat kuitenkin vielä varsin hyvät. Niin liikevaihto kuin tuloskin olivat kasvussa. Samassa yhteydessä annetun ohjeistuksen mukaan Metsä Boardin vertailukelpoisen liiketuloksen arvioidaan toisella kvartaalilla kuitenkin heikkenevän ensimmäisestä neljänneksestä.

Metsä Boardin kannattavuus edellisten 5 vuoden ajalta on ollut 12,56%. Jos jälleen oletamme kannattavuuden säilyvän tuolla tasolla, osakekohtaista tulosta voisi odottaa tältä vuodelta 0,45 euroa. P/E-luku olisi täten 9. Metsä Board on siis verrokkeihinsa nähden selvästi halvin sen keskimääräiseen suorituskykyyn verrattuna. On kuitenkin syytä huomata, että verrokkiyhtiöiden tuotepaletti on jonkin verran monipuolisempi. Tämä tuonee hajautuksen tuomaa turvaa mikäli kysyntä sakkaa joillain tuotteilla pahemman kerran.

Yhteenveto

Kaikkien metsäyhtiöidemme arvostus on laskenut jo houkuttelevan alhaiselle tasolle etenkin jos verrataan niiden pidemmän ajan keskimääräiseen kannattavuuteen. Ellei kauppasota kuitenkaan osoita taittumisen merkkejä, saattaa suunta tästä huolimatta olla vielä alaspäin. Sijoittajan kannattaa olla hereillä, sillä tällaiset tilanteet ovat hyviä ajankohtia poimia edullisia metsäyhtiöitä salkkuun. Oma strategiani on odotella vielä pahimman kurssilaskun taittumista, sillä laskettelu on viime aikoina ollut reilumman puoleista.

Nokian Renkaat vaikuttaa edulliselta

Kuten olen aikaisemmin todennut, Nokian Renkaat on mielestäni yksi Helsingin pörssin laadukkaimmista yhtiöistä ja tärkeä osa omaa osakesalkkuani. Aivan viime aikoina Nokian Renkaiden kurssi on lasketellut kuitenkin pelkästään edellisen kuukauden sisällä noin -18%. Onko tällaiselle laskulle todella perusteita?

Kesäkumit valmiina toimitukseen.


Perusteita tälle laskulle voi nähdä ensimmäisen kvartaalin tuloksesta. Liikevaihto kasvoi vuoden takaiseen ajankohtaan nähden 2,3%, mutta liikevoitto kutistui lähes -12%. Syynä tähän laskuun mainittiin valuuttakurssivaikutus sekä kireä kilpailu Keski-Euroopassa. Osakekohtainen tulos kutistui lopulta vain yhdellä sentillä verrattuna vuoden takaiseen ollen 33snt/osake(34snt Q1/2018). Viimeisellä rivillä pudotusta tuloksessa oli siis vain -3%, joten tämä ei korreloi kurssikehityksen kanssa.

Ohjeistuksen mukaan tänä vuonna liikevaihdon vertailukelpoisilla valuutoilla odotetaan kasvavan ja liikevoiton olevan suunnilleen vuoden 2018 tasolla. Vuonna 2018 päivitetyn strategian mukaisesti Nokian Renkaat hakee lisäkasvua Venäjällä, Keski-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Kasvuun liittyvistä investointiohjelmista johtuen liikevoitto vuonna 2019 sisältää merkittäviä ylimääräisiä liiketoiminnan kuluja vuoteen 2018 verrattuna. Kasvukivuista huolimatta ohjeistus kuulostaa omaan korvaani vahvalta. Tuloksen pitäminen viime vuoden tasolla samalla voimakkaasti investoiden tulee satamaan sijoittajien laariin pidemmällä aikavälillä. Olennaista on tulostason säilyminen markkinoiden hieman pehmentyessä. Inderes ennakoi tuloksen pysyvän vuoden 2018 tasolla, mutta ennustaa samalla kasvavaa osinkoa tuleville vuosille.

Tutkitaan seuraavaksi osakkeen nykyarvostusta tunnetuimpien tunnuslukujen kautta. Arvostusta tulee verrata viime vuoden tulokseen, sillä kuten aikaisemmin mainittiin tältä vuodelta odotetaan identtistä suoriutumista investoinneista huolimatta. Viime vuoden osakekohtainen tulos oli 2,15 euroa. P/E-luvuksi Nokian Renkaille saadaan täten nykykurssilla (25,50€) 11,9. Luku ei ole järin suuri laadukkaalle kasvuosakkeelle. Tulostuottoa Nokian Renkaisiin sijoittava voi odottaa 8,43%. Velkaisuuden huomioon ottava EV/EBIT on sekin matala 9,5. Kuten aikaisemminkin on todettu, Nokian Renkaat on nettovelaton yhtiö. P/B-luvuksi saadaan noin 2 ja efektiivinen osinkotuotto nykykurssille on noin 6,2% tämän kevään osingolla. Mielestäni nämä luvut kielivät jo aliarvostuksesta. Luvut kuulostavat nimittäin riittävän hyviltä siitäkin huolimatta, että yhtiö suoriutuisi tulevista vuosista vain säilyttäen nykyisen tuloskuntonsa. Sijoittaja saisi mahdollisen tulevien vuosien kasvun ikäänkuin optiona kaupan päälle.


Huolia horisonttiin tuo Euroopan henkilöautonrengasmarkkinoiden pehmeys. Pohjoismaissa henkilöautonrenkaiden sisäänmyynti oli vuoden ensimmäisellä kvartaalilla -6% heikompaa ja koko Euroopassakin -3%. Pohjois-Amerikassa myynti sen sijaan nousi 5% mikä lupaa hyvää ensi vuonna valmistuvaa Amerikan tehdasta ajatellen. Kaiken kaikkiaan henkilöautonrenkaissa liikevoitto laski vuoden takaiseen kvartaaliin nähden -14,6%. Raskaissa renkaissa nähtiin kasvua, mutta selvästi suurimpana segmenttinä henkilöautonrenkaat tulee viitoittamaan suuntaa Nokian Renkaiden tulokselle.


Oma johtopäätökseni on, että tulen lähiaikoina lisäämään osaketta salkkuuni. Luotan, että tilapäisistä haasteista ja investoinneista huolimatta Nokian Renkaat kykenee säilyttämään tulostasonsa ainakin lähellä viime vuoden tasoa. Siihen en ota kantaa onko ostohetki juuri nyt paras mahdollinen, sillä yksikin Trumpin twiitti voi taas syöstä markkinat tilapäiseen syöksylaskuun. Niinpä aion hajauttaa ostoja ajallisesti myös pidemmälle kesään. Laadukasta yhtiötä on mukava ostaa halvalla!

Nordean alennusmyynti jatkuu

Olen jo aikaisemminkin kirjoittanut, että Nordea vaikuttaa tilanteeseensa nähden halvalta. Olennaista on, että mittavien investointien jälkeen uudet tietojärjestelmät saadaan vaivatta valjastettua kovaan käyttöön. Ylimääräiset vaikeudet voivat vaikuttaa negatiivisesti tulokseen. Varsinkin Sammon toimitusjohtaja Kari Stadigh on ollut erittäin positiivisena Nordeasta, ja maininnut yhtiön olevan tällä hetkellä aliarvostettu.

Tästä huolimatta Nordean kurssi on luisunut hiljalleen kohti edullisempia tasoja. Tätä kirjoittaessa kurssi on 8,24 euroa. Vuoden alusta pulkkamäkeä on lasketeltu yli 18 prosenttia. Matalien korkojen aikakausi ei ole ollut pankeille kaikkein tuottoisinta, mutta Nordean tulos on pitänyt suhteellisen hyvin pintansa. Tämän vuoden ensimmäinen kvartaali meni kutakuinkin viime vuoden tasolla. Samaan aikaan pankin vakavaraisuus vankentui entisestään.

Nordean konsernijohtaja Kasper von Koskull vieraili A-Studiossa ja vahvisti jälleen kerran Nordean muutosta tulevien säästöjen olevan noin miljardin luokkaa. Samalla hän sanoi, ettei usko ruotsalaisten suurten asiakkaiden, kuten paikallisten ay-liikkeiden siirtymisellä toiseen pankkiin olevan suuria vaikutuksia Nordean tulokseen.

Miksi osake on siis luisunut? Odotetaanko Ruotsin asuntokuplan puhkeamista? Vai joko Nordea ehti jäädä muiden, ketterämpien toimijoiden jalkoihin? Ovatko ruotsirahastot myyneet Nordea-omistuksensa pois rahastojen sääntöjen puitteissa? Osakkeen luisumiselle on ollut vaikeaa löytää muita konkreettisia syitä kuin kärsimätön ”herra markkina,” joka haluaa voimakkaasti kasvavaa tulosta tässä ja heti huomioimatta juuri tehtyjä investointeja tietojärjestelmiin. Nordea tekee oikeita asioita, digitalisoituu ja karsii konttoriverkostoaan. Näin ollen sijoittajalta vaaditaan hieman kärsivällisyyttä, jotta nämä toimenpiteet alkavat generoimaan lisää pontta tulokseen. Todennäköisesti korkotasokin nousee vielä joskus, jolloin pankkien korkokatteet paisuvat kuin pullataikina.

Nordean osakkeen P/E-luku on tällä hetkellä viime vuoden tuloksella noin 11. Q1-raportin yhteydessä konsenrnijohtaja von Koskull mainitsi, että tänä vuonna tuottojen odotetaan kasvavan, kulujen pienenevän ja luottojen laadun pysyvän vakaana. Arvostus vaikuttaa matalalta, mikäli Nordea pystyy kasvattamaan tulostaan. Pankin ollessa ylikapitalisoitunut tulee osinko kasvamaan jälleen. Viime vuoden osingolla (0,68€) efektiivinen osinkotuotto olisi tällä hetkellä noin 8,3%.

Kun otetaan vielä huomioon, että vuoden 2017 tilinpäätöksen mukaan omaa pääomaa per osake on 8,21 euroa, saadaan Nordean P/B-luvuksi tasan 1. Osake on siis tällä hetkellä arvosijoittajille sopiva kohde.

Yhtiön pitkän aikavälin tavoite oman pääoman tuotolle on ollut aikaisemmin 15%, tällä hetkellä tavoitteena on olla verrokkipankkejaan parempi. Jos peilataan yhtiön historiaa 5 vuoden aikajänteellä, on oman pääoman tuottoprosentti ollut keskimäärin noin 11,16%. Tuottoprosentin voidaan perustellusti investointien sekä kulukurin jälkeen odottaa palaavan vähintään noihin lukemiin. Tällä edellä mainitulla keskimääräisellä suorituksellaan Nordealta voitaisiin odottaa noin 0,92 euron osakekohtaista tulosta. Tätä skenaariota voidaan pitää tavanomaisena tasona johon Nordean tulisi normaalioloissa pystyä viimeistään korkotason normalisoituessa, toivottavasti jo akaisemmin johtuen kulukurista. Päästäänkö siihen vielä tänä vuonna, se jää nähtäväksi.

Tällä edellä lasketulla perustasolla Nordean P/E-luku olisi nykyhinnalle hieman alle 9. Mikäli siis uskoo tuohon skenaarioon, on osakkeen nykyhinnoittelu houkutteleva alennysmyynti. Riskejäkin on, tällä hetkellä epävakautta on makrotaloudessa sekä EU:n sisällä muun muassa Brexitin ja Italian kanssa sekä suurvaltojen kauppasodan uhka tekee tuloaan. Nämä saattavat aiheuttaa välillisesti ongelmia myös Nordean taipaleelle kohti kasvun tietä.

Ehkä olen liian optimistinen, mutta yhtiöstä johtuvia riskejä on vaikeampi nähdä. Pankkisektorilla kilpailu on kovaa, mutta uskon Nordean suurimpana pohjoismaisena pankkina pysyvän kilpailussa IT-investointiensa turvin vähintäänkin muiden kannoilla. Kilpailijakentässä esimerkiksi Nordean halpa osakevälityshinnoittelu huomattiin ainakin OP:ssa, joka uudisti omatkin palkkionsa nyt kutakuinkin Nordean tasolle. Pankkien välinen kilpailu tekee tietysti meille piensijoittajille vain hyvää.

Eräs riski on tietysti uusien IT-järjestelmien käyttöönotto. Kotipörssissämme muiden yhtiöiden osalta (mm. Oriola, Tikkurila) uusien tietojärjestelmien käyttö ei ole mennyt aivan suunnitellulla tavalla. Toivottavasti Nordea on tällä kertaa poikkeus sääntöön.

Vanhan lukemani opin mukaan osakkeita on parasta ostaa silloin kun muut ovat pelokkaita, onko nyt siis aika siirtyä Nordeassa ostolaidalle?

Kirjoita kommentti mitä mieltä sinä olet Nordeasta?