Tag: tasa-arvo

Ohituskaistalta poliisiksi?

Poliisikoulutusta on pidetty jo pitkään epätasa-arvoisena johtuen siitä, että eri sukupuolille on pääsykokeissa määritelty eri rajat. Totuttuun tapaan miehiltä vaaditaan poliisiksi pääsyyn kovempia suorituksia kunto-osiossa kuin naisilta. Kyseessä on siis suora sukupuolinen syrjintä. Tätä on vaikea perustella esimerkiksi työnkuvien erilaisuudella, niin miehet kuin naisetkin tekevät poliisissa aivan samanlaista työtä, joten luonnollisesti vaatimustenkin tulisi olla samanlaiset.

Poliisit toimivat kansalaisten turvana.

Monesti tälle seikalle näkee perusteluksi sen, että naiset eivät joudu yhtä usein kamppailutilanteisiin jolloin vahvemmasta fysiikasta olisi hyötyä, sillä he osaavat paremmin hoitaa asiat puhumalla. Mielestäni tämä on miehiä halventava kommentti, aivan kuin mies ei yhtä hyvin osaisi sekä puhua että vääntää rikollista maahan. Erityisen vaarallisen tästä sukupuolisesta syrjinnästä juuri poliisien kohdalla tekee se, että ihmisten henki voi oikeasti vaarantua mikäli turvaksi saapuukin heiveröisemmällä fysiikalla varustettu konstaapeli. 

Tilanne on ollut tämä jo vuosia ja siihen on totuttu. Nyt soppaa ollaan kuitenkin nähdäkseni hämmentämässä lisää. Luettuani Maria Ohisalon(Vihreät) kommentteja pelikoneista sekä valtion budjetista huomasin, että sisäministeri kertoi haluavansa poliiseiksi enemmän erilaisista etnisistä taustoista tulevia ihmisiä. Heti tuoreeltaan kuulostaa siltä, että jälleen kerran ollaan keksimässä uusi ohituskaista poliisiksi ohi syrjittyjen suomalaismiesten.

On vaikea kuvitella, miten ei-syrjivin keinoin voitaisiin laatia poliisikoulutuksen hakuprosessit niin, että tämä Ohisalon tavoite voitaisiin saavuttaa. Esimerkiksi kielivaatimuksesta ei voida luistaa, sillä tämä vaikeuttaisi asioiden hoitamista enemmistön eli suomalaisten kanssa. Luonnollisesti poliisin työssä vaaditaan lisäksi hyvää suomen kielen kirjallista osaamista, sillä erilaista raportointia on valtavasti.

Voidaan myös pohtia, onko tästä Ohisalon tavoitteesta mitään aitoa hyötyä. On vaikea kuvitella mitä sellaisia kykyjä muista etnisistä taustoista tulevilla poliisioppilailla voisi olla mitä suomalaiset eivät hallitse. Jos kyseessä on ainoastaan halu diversiteetin lisäämiseen, on riski että se tullaan tekemään turvallisuuden kustannuksella.

Yritin kysyä asiaa heti tuoreeltaan Ohisalolta Twitterissä saamatta kuitenkaan vastausta. Toivottavasti joku toimittajista huomaa kysyä tarkennuksia tämän lausunnon yksityiskohdista.

Palkkaus ja tasa-arvo

Lueskelin eräänä aamuna talouslehtiä ja törmäsin uutiseen jossa kerrottiin yksityisen alan palkoista. Koska minua tietysti kiinnostaa raha ja erilaisista töistä maksettavat palkat, klikkasin uutisen oitis auki. Listassa oli tyypilliseen tapaan sangen kovia palkkoja lähes jokaiselle ammattiryhmälle, epäilin hieman palkkojen paikkansapitävyyttä kaikilta osin. Uutistekstissä mainittiin kuitenkin jälleen asia jota ei oikeastaan ole olemassa, nimittäin naisen euro joka oli nyt tarkentunut 78 senttiin.

Kuten tiedetään, samasta työstä maksetaan sama palkka kummankin sukupuolen edustajille. Joissain tehtävissä osaamistaso määrittää palkan, joissain puolestaan toimialan työehtosopimus. Selittävät tekijät näennäiselle palkkaerolle tulevat siis sekä sukupuolille tyypillisestä alavalinnasta sekä puhtaasta biologiasta joka vaikuttaa tehtyihin työtunteihin. Kyseessä ei missään nimessä ole suora sukupuolinen palkkasyrjintä, vaikka näin nämä ”naisen euro”-otsikot yrittävät asian kääntää.

Suomessa maksetaan samasta työstä sama palkka kummallekin sukupuolelle.

Ensimmäiselle ongelmalle lienee vaikea tehdä muuta, kuin kannustaa naisia opiskelemaan ja työllistymään suuremmissa määrin sekä teknisille aloille että yksityiselle sektorille perinteisen hoitoalan sijaan. Muutosta tapahtunee jatkuvasti, mutta vie aikaa ennen kuin se näkyy tilastoissa.

Biologinen ero tulee tietysti siitä, että vain nainen voi synnyttää jälkikasvua. Tämä taas aiheuttaa sen, että naiset putoavat perhettä perustaessaan työelämästä hetkeksi pois. Tällä välin miehet ehtivät tienata ja rakentaa uraansa rauhassa. On kuitenkin mainittava, että armeija hidastaa miesten urakehitystä sen alkupäästä. (Armeija jos jokin on laillistettua sukupuolista syrjintää.)

Epäkohtaa on yritetty taklata muun muassa tasa-arvoistamalla perhevapaamallia. Tämä mahdollistaisi sen, että vanhemmat voisivat keskenään sopia perhevapaiden käytöstä. Koska perheyksikön varat ovat usein tiukemmalla toisen vanhemman ollessa kotona, kannattaa töihin lähettää paremmin tienaava osapuoli. Näin ollen jatkossakin töissä kävisi todennäköisemmin mies, eikä perhevapaamalli tasa-arvoista lähtötilannetta ellei malli olisi sellainen, että se pakottaisi molemmat vanhemmat kotiin vuorollaan yhtä pitkiksi aikajaksoiksi.

Toinen biologiaan liittyvä seikka on miesten suurempia palkkoja osaltaan selittävät ylityötunnit. Koska en halua uskoa, että naiset olisivat luonnostaan miehiä laiskempia, täytyy eron johtua siitä että naiset ovat mieluummin kotona esimerkiksi lasten kanssa.

Joka tapauksessa palkka-asioissa täydellistä tasa-arvoa on hyvin vaikea saavuttaa ellei pyritä poissulkemaan biologisia eroavaisuuksia. Tämän perusteella jälkikasvua saaville naisille pitäisi maksaa kompensaatiota sukupuolensa perusteella, mikä taas olisi luonnollisesti miesten syrjintää. Näin toimimalla oltaisiin lisätty sukupuolista syrjintää toisin kuin oli tarkoitus, sillä jokaisen tulee ansaita ansionsa nimen omaan työllä, ei sukupuolisten ominaisuuksien perusteella.

Laskevan syntyvyyden Suomessa sukupuolten väliset palkkaerot tulevat todennäköisesti tulevina vuosina korjaantumaan kuin itsekseen, sillä yhä useammin naiset keskittyvät perheen sijasta urakehitykseen.

Mitä mieltä sinä olet asiasta? Kirjoita kommentti!

Tuulipuvun joulukalenterin 5. luukku

Tämän päivän luukusta paljastuu perinteinen herraskerho pörssiklubi, joka okin aika sitten avautui myös naisjäsenille. Sukupuolten välinen tasa-arvo otti näin myös sijoitusmaailmassa askeleen eteenpäin.

 

 

Taloussanomien mukaan tammikuun loppupuolella ensimmäiset naisjäsenet voivat päästä klubiin mukaan. Toivottavasti tunnelma klubilla ei ole jatkossa kireä, sillä jotkin jäsenistä vastustivat aktiivisesti naisten hyväksymistä jäseniksi. Esimerkiksi suursijoittaja ja Tokmannin perustaja Kyösti Kakkonen halusi säilyttää kerhon entisellään ja kunnioittaa vanhoja sääntöjä. Jutun ohessa on muuten nettilukijoille tehty äänestys jossa kysytään pörssiklubin avaamisesta naisille. Ääniä on annettu noin 7300 ja ne jakautuivat Kyllä 35% – Ei 65%. Taloussanomien lukijat näyttävät siis olevan Kakkosen kanssa samoilla linjoilla.