Tag: tuotto

Kryptovaluuttojen romahdus

Pörssien taantuessa myös kryptovaluutat ovat kirjaimellisesti romahtaneet. Tunnetuimman kryptovaluutan bitcoinin kurssi on pudonnut tätä kirjoittaessa noin -42% ja ethereum -49% vuoden takaisesta noteerauksestaan. Kaikkien aikojen huipuistaan BTC on laskenut -67% ja ETH -74%. Pörsseihin verrattuna pudotus on ollut siis huomattavasti rajumpaa. Sijoituskeskusteluissa asian tiimoilta on nähty hyvinkin kärkästä keskustelua puolin ja toisin. Tällainen romahdus herättää tunteita. Tässä tekstissä hieman omia ajatuksiani aiheesta.

Taustani kryptosijoittajana

Olen itsekin sijoittanut kryptoihin ja tälläkin hetkellä minulla on mitättömän kokoinen positio muun muassa bitcoinissa. Tämä on sellainen positio jonka olen valmis häviämään, joten en aio sitä nytkään myydä. Hieman suuremman kokoluokan ”treidin” tein ostamalla Nordnetista Bitcoin trackeria marraskuussa 2020, ja myin sen toukokuussa 2021 hieman reilulla 100% tuotolla. Henkilökohtaisesti olen siis kryptosijoituksissani reilusti voitolla.

Mietteitäni kryptoista

Itse en pidä kryptovaluuttoja oikeana valuuttana, koska eihän niillä juuri mitään voi oikeassa elämässä maksaa. Kyseessä on siis erittäin spekulatiivinen instrumentti, jonka arvoa on hyvin vaikea perustella. Koska kryptojen arvo määräytyy sijoittajien ja spekulanttien ahneuden ja pelkojen mukaisesti, on hyvin vaikea nähdä että ne voisivat saavuttaa asemaa todellisena valuuttana perinteisten Fiat-valuuttojen rinnalla. Tarkoitus on ollut hyvä, mutta toteutus ei vain toimi. Kuka uskaltaisi ottaa vastaan maksuja valuutalla, jonka arvo voi pudota päivässä -10%? Vertaus kultaankaan ei toimi, koska juuri parhaillaan korkean inflaation ympäristössä kulta on ollut arvossaan, mutta kryptot ovat romahtaneet vapaapudotukseen. Voidaan siis perustellusti kysyä, mitä menettäisimme jos kryptot lakkaisivat yhtäkkiä olemasta?

Tästä syystä en ole kovin suuria summia sijoittanut kryptoihin. Osakeyhtiöillä puolestaan taustalla on aina yhtiön oikeaa liiketoimintaa, ja osakkeiden arvo on helpompi perustella yhtiöiden taloudellisen suorituskyvyn mukaisesti. Vaikka pörssikurssitkin ovat lasketelleet, saamme tasaisesti tietoa yhtiöiden taloudellisesta suorittamisesta. Ensi kuussa pyörähtääkin käyntiin Q2-raportointikausi, joten tuoretta tietoa on pian tarjolla yllin kyllin. Mielestäni tässä on spekulaation ja sijoittamisen ero, toinen tehdään tietoon pohjautuen ja toinen kun toivotaan että instrumentti nousee. Koska ”onhan se aina ennenkin noussut takaisin.”

Ovatko kryptot jatkossa hyvä sijoitus?

Vaikka kyseessä on spekulatiivinen sijoitus, krypto voivat olla siitä huolimatta hyvä sijoitus myös jatkossa. Käänne tapahtuu jos ja kun ahneus voittaa nyt nähdyn äärimmäisen pelon. Se voi tapahtua tänään, tai se voi tapahtua vaikkapa vuoden päästä, kukaan ei tiedä eikä infoa ole etukäteen tarjolla. Voi myös olla, että paluuta entiseen ei enää nähdä. Jos kryptoilla haluaa tehdä rahaa, parasta lienee tehdä ostoja tasaisesti esimerkiksi kuukausittain. Samalla tulee olla valmis hyväksymään se fakta, että mikäli sijoittajien kiinnostus kryptoihin jonain päivänä lakkaa, samalla voit menettää kaikki sijoittamasi varat.

Salkun tuotto vuonna 2021 – Indeksi kukistettu jo kuudetta vuotta putkeen

Menestyksekäs sijoitusvuosi on jälleen takana, ja on aika kurkistaa kuinka salkkuni suoriutui vertailuindeksiin nähden.

Oheisessa kuvaajassa on salkkuni vuosituotto verrattuna Helsingin pörssin osingot huomioon ottavaan OMXHGI-indeksiin:

Kuten huomataan, marginaali indeksiin oli tänäkin vuonna merkittävä indeksin jäädessä hieman reiluun 20 prosentin vuosituottoon. Luonnollisesti myös vertailuindeksin tuotto on huippuhyvä niin sanottuun ”perinteiseen” vuosituottoon verrattuna, jos ajatellaan että pidemmän ajan keskiarvona on perinteisesti pidetty noin 7-9% tuottotasoa.

Itseasiassa kolme edellistä vuotta ovat olleet salkussani tuotoltaan jopa hämmästyttävän hyviä:

VuosiTuotto
202137,12 %
202033,94 %
201930,14 %

Näitä tuottoja kun katsoo, on vaikea löytää merkkejä esimerkiksi koronakriisin tuomasta romahduksesta. Tämä olkoon osoituksena siitä, että pitkäjänteinen sijoittaja voittaa aina, hötkyilyt voi jättää muille.

Tärkeimmät avaimet menestykseen olivat tälläkin kertaa suurimmat omistukseni, jotka nousivat mukavasti vuoden aikana. Harvia, Revenio, Qt ja Tecnotree olivat salkkuni kovimpia nousijoita. Pettymyksiä salkusta löytyi hyvin vähän. Telia tunnetusti junnaa paikallaan kuten sen kuuluukin, ja Kone osoitti hiipumisen merkkejä Kiinan kiinteistösektorin vaikeuksien edessä. Nämä eivät yksittäisinä pieninä riveinä kuitenkaan kokonaisuuteen juuri vaikuttaneet.

Kuinka sijoitan vuonna 2022?

Koska tyylini on lähinnä ostaa ja omistaa, salkkuuni ei tällekään vuodelle ole odotettavissa suuria muutoksia. Samoilla luottohevosilla lähdetään tähän vuoteen, ja miksipä ei koska ne ovat tuoneet hyvän tuloksen nyt jo kuusi vuotta putkeen.

Ymmärrän toki sen, että välttämättä yhtä koviin kasvulukemiin kuin kahtena viime vuonna ei enää tänä vuonna päästä, koska salkkuni merkittävimmät yhtiöt on jo valmiiksi hinnoiteltu ennakoimaan tulevaa kasvua. Ja toisaalta taas tästä syystä voidaan helposti tulla alaspäinkin merkittävästi mikäli kasvutarinoihin tulee pienikin särö, tai eteen tulee jokin markkinahäiriö. En kuitenkaan jaksa vaivata päätäni näin lyhyen ajan heilunnalla, pääasia on että yhtiöiden tuloskasvu pysyy oikeilla raiteillaan.

Uudet osakehankintani tulevat nykyisessä markkinatilanteessa keskittymään vakaisiin osinkojuhtiin, esimerkiksi puhtaaksi vakuutusyhtiöksi muuttuvaan Sampoon. Mikäli markkinoihin saadaan jossain vaiheessa vuotta rytinää, siinä vaiheessa tähtäin osoittaa todennäköisimmin laadukkaiden kasvuyhtiöiden lisäämiseen.

Hyvää sijoitusvuotta 2022 kaikille lukijoillemme!

Sijoituslaina ja osakeanti, voittamaton yhdistelmä?

Osakeanteja putkahtelee nykyisin kuin sieniä sateella. Tälläkin hetkellä useampi yhtiö valmistelee antia, ja viimeisin listautuja on Toivo Group jonka osakeanti ylimerkattiin tyypilliseen tapaan. Pääsääntöisesti jokainen viime aikoina nähty anti on ylimerkattu, mukaan lukien aikaisemmin mainittu Toivo Group sekä Alexandria pankkiiriliike(joka ei erityisemmin nauti sjoittajien suosiosta). Jos tällaiset vähän epämääräisemmätkin annit ylimerkataan, sarja tullee mitä todennäköisimmin jatkumaan myös laadukkaampien listautumisten yhteydessä.

Parasta näissä ylimerkatuissa anneissa on tyypillisesti se, että ensimmäisenä pörssipäivänä nähdään valtaisia nousuja. Patoutunut kysyntä nostaa osakkeen hinnan uusiin sfääreihin. Osakeantiin osallistunut sijoittaja pääsee näissä tilanteissa nauttimaan mukavista pikavoitoista.

Olen itsekin osallistunut muutamien mielestäni laadukkaiden yhtiöiden anteihin. Viimeisimpänä osallistuin Orthexin antiin, joka sekin ylimerkittiin reilusti. Sijoittajille tarjottiin tuossa annissa hieman poikkeuksellisesti vain 62 kappaletta ”takuuosakkeita.” Merkintäsummasta huolimatta kaikki siis saivat saman määrän, halusi sijoittaja sitten merkata tuon 62kpl tai vaikkapa 1000 kappaletta.

Tämä ei kuitenkaan ole käytäntö kaikissa anneissa, vaan usein tarjonta ylimerkkaustilanteessa on ”takuuosakkeet” + tietty prosenttimäärä halutusta ylimenevästä merkkausmäärästä. Näin ollen ne jotka merkkaavat suuremmilla summilla tulevat myös saamaan suuremman määrän osakkeita ylimerkkaustilanteessa. Ja ensimmäisenä pörssipäivänä osakkeen noustessa tulee sijoittaja saamaan suuremmat pikavoitot.

Tämän innoittamana pohdin osakeanteihin osallistumista sijoituslainarahalla. Nordnet esimerkiksi tarjoaa sijoituslainaa parhaimmillaan 0,99% vuosikuluilla. Jos osakesalkusta löytyy vakuuksia, voi lainarahaa saada käyttöön siis hyvinkin edullisesti. Näin ollen laadukkaaseen osakeantiin voisi halutessaan osallistua edullisella lainarahalla. Logiikka menisi niin, että merkintäsumma voisi lainan avulla olla hyvinkin yläkanttiin, ja osakeannin ylimerkintätilanteessa osakkeita saisi lainarahan avulla merkittyä huomattavasti suuremman määrän kuin pelkän käteiskassan avulla olisi mahdollista.

Näin ollen sijoittaja saisi merkattua suuremman määrän osakkeita ja saisi ensimmäisenä pörssipäivänä huomattavasti suuremmat pikavoitot. Ja toki saisi ylipäätään reilummin laadukasta osaketta halvimmalla mahdollisella hinnalla salkkuunsa ennen kuin hinta karkaa. Sijoituslainan voisi halutessaan maksaa välittömästi takaisin osakeannin jälkeen. Tällaisessa tapauksessa riskitaso on mielestäni lainarahasta huolimatta hyvin rajallinen.

Esimerkkinä tuleva Puuilon anti

Puuilon osakeannin ehdot ovat seuraavat: Osakkeen hinta on vähintään 6,20€ ja enintään 6,60€, minimimerkintämäärä on 100 kappaletta ja maksimimäärä 20 000 kappaletta. Näin ollen jos haluaa tässä annissa merkitä maksimisumman, tarvitsisi teoriassa enintään 132 000 euroa käteistä. Väittäisin, että harvemmalla meistä on käytössään tällaisia käteisvaroja ilman osakkeiden realisointia.

Sijoituslainalla voisi tässäkin annissa taata sen, että tulee varmasti saamaan yleisöannissa tarjottavan maksimisumman osakkeita. Väittäisin, että riski tappiolliseen sijoitukseen on hyvin rajallinen. Luonnollisesti sijoittajan tulee kuitenkin huomioida että kaikki on aina mahdollista ja myös negatiiviseen tulokseen tulee varautua riskilaskelmissaan.

Onko sinulle kokemusta lainarahalla osallistumisesta osakeanteihin? Herättikö artikkeli ajatuksia? Kirjoita kommentti jutun alle!

Salkun tuotto vuonna 2020 – Indeksi kukistettu jo viidettä vuotta putkeen

Pörssivuosi tuli tänään päätökseen ja on jälleen aika tutkailla miten vuosi meni. Koronapandemia sävyttämä vuosi oli kenties erikoisin omalla sijoittajaurallani. Kevään kuopassa en voinut kuvitellakaan, että loppuvuosi olisi näin jyrkkää nousukiitoa.

Pidemmittä puheitta, salkkuni tuotti tänä vuonna +33,94%:

Samassa ajassa Helsingin pörssin osingot huomioiva tuottoindeksi tuotti noin 15% mikä sekin on hyvä tuotto yksittäiselle vuodelle. Salkkuni ylituotto indeksiin nähden oli täten erittäin selkeä. Myös viime vuonna salkkuni nousi noin 30 prosenttia, joten kahden edellisen vuoden tuotot ovat olleet ”normaaliin” pörssin vuosituottoon nähden erittäin rajuja ollen täten keskimäärin noin 32%.

Kolmen edellisen vuoden tuottovertailu näyttää seuraavalta:

Ero indeksiin on valtava. Kolmen vuoden tuotto salkullani on +68,36%. Helsingin pörssin tuottoindeksi on samalla aikavälillä jäänyt noin 31% tuottoon mikä sekin on toki kiitettävän paljon. Meitä sijoittajia on hemmoteltu viime vuosina.

5 vuoden aikavälillä salkkuni on tuottanut mukavat 105% indeksin jäätyä noin 57 prosenttiin. Salkkuni on toisin sanoen yli tuplannut arvonsa 5 vuoden sisällä.

Kuten sanotaan, tuurilla voi voittaa indeksin yksittäisenä tai parinakin vuonna, mutta riittääkö 5 vuotta indeksin voittamista jo osakegurun arvonimeen? 🙂

Rehellisyyden nimissä tällaiset tuotot vaativat osta ja pidä-tyylilläni myös hieman tuuria ja niiden oikeiden hevosten löytämistä. Salkussani on paljon hyviä yhtiöitä kuten Revenio Group, Harvia, Qt, Neste ja Kone näin muutamia mainitakseni.

Kirjoitin aikaisemmin, että kroonisesti kalliin oloisia laatuyhtiöitä ei tarvitse pelätä, sillä laadulla on tapana maksaa itsensä takaisin hyvien tuottojen jatkuessa vuosi toisensa perään. Nimenomaan tämän strategian noudattaminen on luotsannut omankin salkkuni hyviin tuottoihin. Vaikka nyt on nähty jonkin verran rotaatiota perinteisiin arvo-osakkeisiin, on vaikea nähdä kuinka vahvan vallihaudan omaavat laatuyhtiöt lakkaisivat jatkossakaan tuottamasta.

Tulevana vuonna olisi tarkoitus päivittää jälleen hieman aktiivisemmin ja reaaliaikaisemmin tekemiäni ostoja ja myyntejä sekä blogissa että sosiaalisessa mediassa. Jos nämä päivitykset kiinnostavat, kannattaa ottaa myös Twitter-tilini seurantaan.

Kommentteja Sammon tuloksesta

Sampo julkisti tuloksensa tänä aamuna hieman ennen pörssien aukeamista. Sammon tulosjulkistukseen kohdistui tänä vuonna tavallista enemmän jännitystä, sillä osake on korona-kriisin aikana kerännyt huomattavan määrän uusia osakkeenomistajia. Tämä ei ole ihme, sillä osaketta on saanut huomattavasti alle sen tavanomaisen arvostuksen.

Yleisesti ottaen jos katsotaan Sammon lukuja huomataan heti, että tulos laski vuoden takaiseen verrattuna roimasti(-66%) ja osakekohtaista tulosta kertyi vain 0,26 euroa vuoden takaisen 0,64 euron sijaan. Osinkoonkin ehdotetaan suurta pudotusta aikaisemmin ilmoitetusta 2,2 eurosta puoleentoista euroon.

Normaalisti tällainen tulos olisi katastrofi, mutta kun katsotaan pintaa syvemmälle tulospettymyksen syihin, voidaan ymmärtää miksi Sammon osake on itseasiassa tätä kirjoittaessani reilun kolmen prosentin nousussa.

Yli 60 prosenttia Sammon tuloksesta tulee vakaasta vakuutustoiminnasta, ja tämän kehitystä onkin syytä seurata tarkemmin. Sammon osakkuusyhtiöistä Ifin vakuutusmaksutuotot kasvoivat vuoden takaiseen verrattuna 4%, Topdanmarkin 6% ja Mandatum Lifen 21%. Tällä sektorilla nähtiin kasvaneista korvauskuluista huolimatta vahvaa suorittamista. Eikä sitäkään seikkaa voi jättää huomiotta, että Nordea näyttää viimeinkin tehneen kaivatun käänteen, tosin osinko antanee odottaa itseään syksyyn.

Tuloksen näennäinen surkeus johtuu sen sijaan sijoitustuottojen laskusta. Ifin sijoitustoiminnan nettotuotot olivat -41 miljoonaa, Topdanmarkin -1072 miljoonaa ja Mandatumin -907 miljoonaa euroa. Kuten me sijoittajat olemme huomanneet, ainakin lyhyellä aikavälillä pahin näyttää jo olevan takana päin. Näin ollen nämä tiedot ovat jo osittain vanhentuneita. Suurin pudotus nähtiin juuri ennen ensimmäisen kvartaalin loppumista maaliskuun loppupuolella. Näistä lukemista on tähän mennessä noustu jo noin 25%.

Sijoittajat ovat varmasti pelänneet Sammon vakuutuspuolen kyykähtämistä erilaisten koronakorvausten takia. Tämän huolen voi tämän katsauksen myötä unohtaa. Sampo odottaa vakuutusliiketoimintojen raportoivan hyvän vakuutusteknisen tuloksen vuodelta 2020. Varma ja ehkä hieman tylsähkökin vakuutusliiketoiminta kantaa myös tällaisen poikkeuksellisen kriisin yli.

Summa summarum, Sammon raportti oli juuri odotetunlainen. Mitään yllättäviä heikkouksia raportista ei löytynyt, vaan kriisistä huolimatta vakuutusliiketoiminta kulkee raiteillaan. Sijoitustuotot korjannevat loppuvuotta kohti riippuen tietysti siitä toipuvatko pörssit V vai W-tyylillä koronapudotuksestaan. Vaikka osinkoa viilattiin nyt alaspäin, on lisäosinko syksyllä yhä mahdollinen riippuen Nordean ratkaisuista. 1,5 euron osinkotaso tarkoittaa kuitenkin sekin mukavaa noin 5% osinkoa nykykurssille. Tämä toimii mukavana pohjatuottona Sammon kasvua seuratessa.

Tuoreena osakkeenomistajana voin nukkua yöni hyvin.

Unohdetun indeksisalkun tuotot

Olen pääasiassa osakepoimija, mutta sen lisäksi ostan pienemmillä pääomilla kuukausittain indeksirahastoja automaattisella osto-ohjelmalla. Aloitin aikoinaan osakesijoitusharrastukseni indeksirahastojen parissa, ja kun kiinnostus talousasioiden seuraamiseen kasvoi uskalsin alkaa ostamaan yksittäisiä osakkeita.

Indeksisijoittajalla kolikot muuttuvat ajan myötä setelirahaksi.

Aluksi sijoitin Seligsonin kautta, joka on varmasti vieläkin aivan relevantti palvelu indeksisijoittajalle. Nordnet laittoi taannoin kulukarsinnassa vieläkin paremmaksi, ja tarjoaa kokonaan ilmaisia indeksirahastoja palvelussaan Pohjoismaihin. Sijoitin kurinalaisesti jo opiskeluaikoinani, summat eivät luonnollisesti olleet suuria. Tuolloin taktiikkani oli laskeskella kesän jälkeen paljonko minulla oli varaa kesätyörahojani sijoittaa ja jaoin tämän summan kuukausittain sijoitettavaksi. Näin sain varoilleni ajallisen hajautuksen.

Myöhemmin siirryin sijoittamaan Nordnetiin ja rakensin sinne automaattisen sijoitusohjelman, joka sijoittaa puolestani kuukausittain kaikkiin muihin superrahastoihin paitsi Suomeen. Tämä siitä syystä, että osakepoimintani kohdistuvat puhtaasti kotimarkkinoihin. En missään vaiheessa ole realisoinut Seligsonin indeksisalkkuani, joten olikin mielenkiintoista pitkästä aikaa käydä katsomassa millaisia tuottoja indeksisijoittamalla voi saavuttaa pitkällä aikavälillä.

Seuraavassa listaus omistuksistani sekä kertyneet tuotot vuodesta 2010: Global 25 brands +145%, Eurooppa +80%, kehittyvät markkinat +26%, Suomi +116%, Aasia +93%, Pohjois-Amerikka +181%. Varsin mukavia tuottoja passiivisesti sijoittamalla. Useimmat rahastot ovat vähintään tuplanneet niihin sijoitetut varat. Tämä on hyvä osoitus siitä, että pidemmän ajan myötä pienikin pääoma voi kasvaa suureksi kunhan on vain ajoissa liikkeellä. Ainoa pettymys joukossa on kehittyvien markkinoiden rahasto, jonka tuotot yhdeksässä vuodessa ovat vaatimattomia.

Täytyy muistaa että mennyt ei ole koskaan tae tulevasta. Nyt onkin ollut keskustelua siitä mitä tapahtuu kun yhä suurempi osa pääomasta sijoitetaan passiivisiin instrumentteihin. Elokuussa Yhdysvalloissa passiivisen pääoman rahastot ohittivat ensimmäistä kertaa aktiiviset rahastot sijoitetun pääoman määrässä. Tämä indikoi, että tulevaisuudessa suuremmat tuotot tehdään osakepoiminnan kautta. Indeksin tuotot pystyy voittamaan vain poikkeamalla tarpeeksi indeksien sijoituksista. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi muuttamalla painotuksia tai panostamalla pienyhtiöihin.

Indeksin voittaminen ei ole helppoa, joten useimmille sijoittajille indeksiin sijoittaminen onkin paras keino saada markkinoiden keskimääräinen tuotto. Oma osakepoimintani on onnistunut toistaiseksi kohtuullisesti, joten harrastusta on mielekästä jatkaa tulevaisuudessakin.

Riskien liiallinen välttäminen pienentää tuottoja

Tutkailin ensimmäisen kvartaalin jälkeen salkkuni suoritumista indeksiä vastaan, ja havaitsin että indeksi on jäänyt alkuvuonna reilulla marginaalilla salkkuni kehityksestä jälkeen. Olen aikaisemmin kirjoittanut siitä, kuinka indeksin voittaminen vaatii luonnollisesti jonkinlaista poikkeamaa indeksin koostumuksesta. Jos ostat tasaisin osuuksin Helsingin pörssin osakkeita, salkkusi kehitys mitä todennäköisimmin myös seuraa OMXH-indeksiä. Näin ollen häviät todellisuudessa indeksille kaupankäyntikulujen verran.

Liika varovaisuus ja omaisuuden hajauttaminen aiheuttaa sen, että tuototkin väistämättä keskimääräistyvät. Varovaisuus vähentää riskiä, mutta suuremman riskin vastapainona olisivat puolestaan suuremmat tuotot. Mikäli haluat vaurastua nopeammin, on syytä ottaa vahvempaa näkemystä ja panostaa enemmän yksittäisiin yhtiöihin. Korostan, että indeksisäästämisessä ei sinänsä ole mitään vikaa, vaan se on luonnollisesti hyvä tapa kartuttaa omaisuutta markkinoiden keskimääräisellä tuotolla.

On luonnollista, että varsinkin aloittelevia sijoittajia kehoitetaan aloittamaan sijoittaminen esimerkiksi juuri indeksirahastoista ja hajauttamaan sijoituksiaan niin toimialoittain, alueittain kuin ajallisestikin. Kun kokemusta sijoittamisesta on kertynyt, on mielestäni perusteltua ottaa hallittua riskiä paremman tuoton toivossa. Omalla kohdallani olen toteuttanut tätä painottamalla salkussani selkeästi mielestäni parhaita yhtiöitä. Viime aikoina salkkuni on suoriutunut vahvasti esimerkiksi Revenio Groupin vetämänä.

Revenio Group osti juuri italialaisen CenterVuen, ja tämä on vaikuttanut viime aikoina yhtiön kurssiin positiivisesti. Sijoittajat luottavat Revenion tehneen hyvät kaupat, kuten lukujen valossa näyttääkin. Myös pidemmällä aikavälillä Revenion suoriutuminen on ollut sen verran vakuuttavaa, että yhtiö ja sitä myötä myös pörssikurssi ovat kasvaneet vuosi toisensa perään. Tällaisen yhtiön painottaminen on saanut aikaan sen, että olen useamman vuoden putkeen peitonnut osingot huomioivan Helsingin pörssin tuottoindeksin.

Revenio on vuosien saatossa kasvanut jopa automaattisesti yhdeksi suurimmista omistuksistani. Näin ollen Revenion salkkuuni kohdistama riski on kasvanut ikään kuin huomaamatta. Mikäli toimisin riskejä minimoiden, minun olisi tullut ostaa huonommin kasvavia yhtiöitä lisää salkkuuni tasatakseni riskejä, tai myydä parhaiten tuottavaa osaketta eli Reveniota pois salkusta. On sanomattakin selvää, ettei tällaisessa toiminnassa ole mitään järkeä tilanteessa, jossa osake osoittaa selvää kasvua vuosi toisensa perään. Kestän mielelläni suurempaa riskiä parempien tuottojen vuoksi, ja se on toistaiseksi kannattanut.

Ehkä yleisenä loppukaneettina voitaisiin sanoa, että suurempi riski ei aina ole välttämättä huono asia jos tietää mitä tekee. Liika riskien välttely aiheuttaa sen, että pahimmillaan menettää merkittäviä tuottoja. Tällainen skenaario voisi olla vaikkapa liiallinen kurssilaskun pelkääminen. Esimerkiksi viime vuoden lopulla ne, jotka myivät omistuksensa laskumarkkinassa menettivät nyt todennäköisesti merkittävimmät alkuvuoden arvonnousut. Rationaalinen sijoittaja käytti luonnollisesti nuo paikat edukseen ostamalla lisää edullisia osakkeita.