Archive: 31 heinäkuun, 2018

Lehto Group Q2-ennakointia

Ajattelin tuloskauden ollessa kuumimmillaan ennakoida hieman vähemmän analysoidun yhtiön eli Lehto Groupin toisen kvartaalin tulosta. Tulos julkaistaan 9.8.2018. Kuten kirjoitin aikaisemminkin, Lehdon Q1 oli pettymys ja tulosta kertyi viivan alle vaivaiset 0,4 miljoonaa euroa. Osakekohtaista tulosta tämä teki 0,01 euroa per osake.

Lehdon ohjeistus tälle vuodelle on liikevaihdon kasvua noin 20-30% sekä liikevoittoa yli 10% liikevaihdosta. Viime vuonna liikevaihtoa kertyi 597,6 miljoonaa euroa, joten tämän vuoden pitäisi kokonaisuudessaan osua 717-777 miljoonan välille. Koko vuoden liiketuloksen ollessa tästä vähintään 10 prosenttia, tulisi liikevoiton olla 71,7-77,7 miljoonaa euroa. Liikevaihdon ja liikevoiton kertymisen ennakoidaan painottuvan loppuvuoteen.

Tämän vuoden ensimmäisen kvartaalin aikana liikevaihto kasvoi vuoden takaiseen verrattuna reilut 37 prosenttia, mutta liikevoittomarginaali jäi vaivaiseen 2,3 prosenttiin. Näin ollen seuraavassa tulosjulkistuksessa on syytä pitää silmällä marginaalin kehittymistä.

Koska liikevoittotavoite tälle vuodelle on yli 10 prosenttia, jää loppuvuodelle huimasti kirittävää. Tälle vuodelle kasassa on vain 2,3 miljoonaa, joten jäljelle jäävät 69,4-75,4 miljoonaa on kerättävä kasaan kolmen seuraavan kvartaalin aikana. Tasaisella kertymällä tämä tekisi 23,1-25,1 miljoonaa euroa per kvartaali. Koko viime vuoden osalta Lehto kykeni keskimäärin reilun 16 miljoonan euron tahtiin per kvartaali, joten nyt voimakkaasti kasvaneelle yhtiölle tämä ei olisi täysin mahdoton skenaario.

Lehdon tilauskantaa kannattaa myös pitää silmällä, sillä yleisesti ottaen nyt huhutaan rakennusbuumin huipun olevan lähellä. Q1-raportissa ei vielä näkynyt aihetta huoleen, sillä tilauskanta kasvoi ja vieläpä kaikilla muilla sektoreilla paitsi korjausrakentamisessa. Muutamia suuria projekteja on pian aluillaan, niistäkin kirjoitin jo aikaisemmin ja jutun voi lukea tästä. Tämän lisäksi kesäkuussa Lehto sekä Sukari Invest oy sopivat yhteistyöstä Ideaparkin rakentamiseksi Seinäjoelle.

Tilastokeskuksen mukaan rakennuslupia myönnettiin vuoden 2018 maalis-toukokuussa 17,7 prosenttia vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuotta aiemmin. Liike- ja toimistorakennusten lupakuutiomäärä väheni eniten, 29,0 prosenttia. Asuinrakentamisen ja teollisuus- ja varastorakentamisen lupakuutiomäärät vähenivät myös merkittävästi. Julkisten palvelurakennusten lupakuutiomäärä puolestaan kasvoi 11,4 prosenttia vuodentakaisesta. On mielenkiintoista nähdä näkyykö tämä Lehdon tilauskannassa yhtä voimakkaasti, jos ollenkaan. Koska Lehdon tapa toimia on muista poikkeava, toivon näkeväni Lehdolta parempaa suoriutumista myös laskumarkkinassa kuin sen muilla kotimaisilla verokeilla.

Nähtäväksi jää myös ovatko kasvuinvestoinnit syöneet tulosta kannattavuuden kustannuksella. Esimerkiksi juuri ensi kuussa pitäisi valmistua jälleen uusia tiloja Oulaisiin. On sanomattakin selvää, että Lehdon kasvuvauhti vaatii tarkkaa kulujen hallintaa ja omien laajennusprojektien läpivientiä ilman suurempia viivästyksiä. Lisäksi työvoiman rekryäminen sekä koulutus syövät resursseja. Ylösajovaiheen jälkeen tehokkuutta saadaan trimmattua äärimilleen.

En löytänyt analyytikoiden konsensusennusteita tulevaan raporttiin, mutta henkilökohtaisesti toivon Lehdon liiketuloksen olevan seuraavalla kvartaalilla vähintään 25 miljoonan tasolla, jolloin pysytään vielä sopivasti vuosiennusteen vauhdissa. Mikäli tästä tasosta jäädään merkittävästi, jää loppuvuodeksi huimasti kirittävää. Vuoden 2017 viimeisellä kvartaalilla liiketulosta kertyi reilut 28 miljoonaa, joten kyseinen taso lienee ilman suurempia ilmenneitä yllätyksiä mahdollista saavuttaa myös nyt.

Muokattu 1.8.2018

Ja niinhän siinä sitten kävi että Lehto alensi tänään tulosnäkymiään loppuvuodelle. Aikaisemman yli 10% liikevoitto-odotuksen sijaan tavoitetta laskettiin ja nyt liikevoittoa odotetaan 8-9%. Lehdon tiedotteessa mainitaan seuraavaa: ”Liikevoittonäkymän heikentymisen syynä on aiemmin arvioitua alhaisemmat projektikatteet erityisesti Hyvinvointitilat- ja Korjausrakentaminen palvelualueilla ja sekä joidenkin luovutuksen mukaan tuloutuvien hankkeiden arvioidun valmistumisajankohdan siirtyminen vuoden 2019 puolelle. Lisäksi tehdaskapasiteetin laajentaminen, konsernitason kehityshankkeet sekä osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen ovat vaatineet arvioitua enemmän panostuksia.” Päällisin puolin juuri niitä kuluja joita osattiinkin pelätä.

Kulujen hallinta ei siis aivan onnistunut suunnitelmien mukaisesti, mikä on kuitenkin ymmärrettävää näin nopeassa kasvuvaiheessa olevalle yhtiölle. Kurssi reagoi tulosvaroitukseen roimasti, sillä tätä kirjoittaessa ollaan noin -12% lukemissa. Laskeskellaan seuraavaksi vastaako näin voimakas kurssireaktio taloudellisten näkymien muutosta.

Liiketuloksen pitäisi näiden uusien ennusteiden mukaan osua välille 57,4 – 69,93 miljoonaa euroa. Koska aikaisempi haarukka oli 71,7 – 77,7 miljoonaa, on ennusteiden lasku enimmillään 14,3 miljoonaa ja alimmillaan 7,77 miljoonaa euroa. Osakekohtaiseen tulokseen negatiivinen vaikutus on 0,24€ – 0,13€. Negatiivisten näkymien vaikutus liiketulokseen on siis noin 25% – 11%. Tämänpäiväinen kurssireaktio on tähän haarukkaan nähden melko konservatiivinen.

Oma suhtautumiseni yhtiöön ei muuttunut tämän tulosvaroituksen myötä. Kuten aikaisemmin kirjoitin, nämäkin vaikeudet ovat suurimmaksi osaksi tilapäisiä, kovasta kasvusta johtuvia ylösajovaiheen ongelmia. Kun uudet tilat ovat valmiit ja optimoidut tehokkaaseen tuotantoon sekä työntekijät koulutettu, trimmaantuu tehokkuus kuin itsestään.

Nokian Q2-tuloksen pureskelua

Perinteisesti Nokian tulosjulkistuspäivät ovat tarjonneet jännitystä koko sijoituskansalle. Meillä jokaisella lienee aivan erityinen jännityksen tunne juuri Nokian ”julkkaripäivän” kohdalla, onhan se pörssimme puhutuin ja omistetuin osake. Perinne sai jälleen jatkoa, sillä tämäkään päivä ei ollut poikkeus tässä jatkumossa. Nokian tulos petti tällä kertaa sijoittajat ja osake lähti syöksylaskuun.

Osake oli pahimmillaan noin 10% laskussa, mutta iltaa kohden osake nousi hieman jääden vain -4,78% lukemiin. Vuoden takaiseen kvartaalin verrattuna Nokian liikevaihto laski 6% ja liikevoitto 42%. Osakekohtaista tulosta kertyi viime kvartaalilla 0,03 euroa, kun vuosi takaperin vastaavana aikana sitä oli 0,08€. Pudotusta osakekohtaiseen tulokseen oli 63%.

Pahin pettymys nähtiin verkkoliiketoiminnassa, jonka tulos putosi viime vuoden vastaavasta kvartaalista huimat 83 prosenttia. Jos verrataan tämän vuoden ensimmäistä vuosipuoliskoa viime vuoden vastaavaan, lukema on vielä aavistuksen karumpi sillä pudotusta on 85 prosenttia. Verkkoyksikön kannattavuus romahti lähes totaalisesti, liikevoittoprosentti liikevaihdosta oli edellisellä kvartaalilla vain noin 1,5% ja koko puolivuotisjaksolla noin 1,2%. Vuotta aikaisemmin puolivuotiskauden liikevoitto oli 7,4% liikevaihdosta.

Nokian sanottiin aikaisemmin olevan hyvissä asemissa kunhan 5G-investoinnit aikanaan alkavat. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että 5G-investoinnit alkavatkin jopa liian nopeaa. Suurimmaksi syyksi verkkoliiketoimintojen huonoon tulokseen mainitaan asiakkaat, jotka vaativat 5G-panostuksia osin verkkoliikeyhtiöiden rahoittamina. Tämä taas johtuu siitä, että asiakkaat operoivat vanhalla budjetilla, mutta tästä huolimatta haluavat nopeuttaa siirtymistään 5G-aikakauteen. Silti vain poikkeustapauksissa Nokia on suostunut hintojen alentamiseen silloin, kun tämän on nähty tuovan etua pitkän toimitussuhteen kehittymiseen.

Verkkoliiketoimintojen laiha tulos lisäsi painetta tämän vuoden ohjeistuksessa pysymiseen. Ohjeistuksen mukaan verkkoyksikön tulos tulee olemaan 6-9% sen liikevaihdosta. Koska ensimmäinen vuosipuolisko sujui edellä mainitsemani 1,2% vauhdissa, kiristämisen varaa on merkittävästi. Oletettavasti juuri tämä seikka pelästytti markkinat tulosjulkistuksen jälkeen pahanpäiväisesti. Seuraavan vuosipuoliskon on mentävä nappiin, jotta ohjeistusta ei tarvitse laskea ja antaa tulosvaroitusta.

Jotta koko kirjoitukseni ei menisi täysin melankolisissa tunnelmissa, sanottakoon että Nokian teknologiayksikkö paransi kannattavuuttaan viime kvartaalilla tehden liikevoittoa noin 81% liikevaihdosta. Mikäli kannattavuus vielä hieman paranee tästäkin, alkaa se muistuttaa rahan painamista. Tämä kompensoi hieman verkkoliiketoimintojen huonoa tulosta. Kokonaisuudessaan nokian kannattavuus oli viime kvartaalilla noin 6,3%.

Pitkän tähtäimen suunnitelmia, jotka ulottuvat vuoteen 2020 ei muutettu. Näin ollen kuvainnollisesti voitaisiin sanoa, että Elopin aikoinaan lanseeraama Nokian palava lautta jatkaa seilaamistaan tästäkin aallokosta huolimatta. Liekit ovat sammuneet jo aikoja sitten, mutta lyhyen tähtäimen vastatuuli oli viime kvartaalilla kovaa. Odotamme loppuvuoden sujuvan myönteisemmissä merkeissä ja niinpä minäkin jatkan osakkeen holdaamista salkussani.

Markkinat eivät ole tehokkaat

Elämme parhaillaan kiihkeää tuloskautta. Ilmassa on aina vain jatkuvan lämmön lisäksi myös sähköä. Tuloskauden edetessä mieleeni on taas palautunut hypoteesi tehokkaista markkinoista. Osakkeiden hinta on teorian mukaan aina oikea ja heijastelee osakkeen todellista arvoa ja tuottopotentiaalia. Periaatteessa osakkeen hinnan tulisi muuttua aina uutta informaatioita vastaavaksi. Silti hinnanmuutokset ovat viime aikoina olleet rajuja suuntaan ja toiseen ilman, että mitään järisyttävää lisäinformaatiota on aina edes tullut. Joissakin tapauksissa ensimmäinen reaktio on ollu suuri, ja seuraavana päivänä on jälleen korjattu kurssia toiseen suuntaan reilulla harppauksella.

Otetaan esimerkkinä Stora Enso josta kirjoitinkin viimeksi, sillä mielestäni Enson reaktio tulosjulkistukseen oli liian raju. Sijoittajat taisivat lukea tekstini tarkasti, sillä esimerkiksi tänään on menty toiseen suuntaan lähes 5%. Tämä tapahtui toki UPM:n tulosjulkistuksen avittamana, mutta Stora Enson osake on siitä huolimatta ryntäillyt suuntaan ja toiseen kuin vauhkoontunut hevonen. Kolmen edellisen pörssipäivän aikana kurssin päätökset ovat olleet -15,63%, -2,03%, +4,50%. Ehkä se oikea taso vielä löytyy kun vähän aikaa etsitään?

Toinen esimerkki on Telia, joka julisti mukiinmenevän tuloksen sekä mittavat Bonnier-kaupat samalla kertaa. Jotain markkinat pelästyivät alkuun, sillä kurssi syöksähti reilusti alaspäin. Muutaman päivän asiaa sulateltuaan sijoittajat päättivät Telian olevan sittenkin ihan hyvä yhtiö ja palasivat ostolaidalle. Näin ollen Telian heilunta suuntaan ja toiseen on ollut keskimäärin noin kuuden prosentin luokkaa, kuten voi havaita seuraavasta kuvaajasta. Jälleen kerran tarjoutui sijoittajille hyvä ostoshetki markkinoiden väliaikaisen epätehokkuuden kautta.

Telian liikehdintää viikon varrelta.

 

Ehkä viimeiseksi esimerkiksi voimme ottaa Nordean, joka on lasketellut alkuvuoden käyden alimillaan tänä vuonna vain noin 8,2 eurossa. Nordeasta olen myös kirjoittanut aikaisemmin ja todennut saman kuin sekä Nordean että Sammon konsernijohtajat, Nordean osake on aliarvostettu. Aivan viime pörssipäivinä olen huomaavinani, että Mr.Market on huomannut saman seikan. Parista pörssipäivästä ei voi vielä suuria johtopäätöksiä vetää, mutta ehkä luottamus yhtiötä kohtaan on herännyt. Aika näyttää, olemmeko von Koskullin sekä Stadighin kanssa oikeassa. Koska Nordean taipaleella on vielä paljon epävarmuustekijöitä, tämä ei suinkaan ole vielä ”kirkossa kuulutettua.”

Stora Enson ja Telian esimerkit kuitenkin osoittavat, että markkinoilla on välillä vaikeuksia sulatella uutta informaatiota ja päättää osakkeen oikea hinta. Näissä tapauksissa sijoittajalla on mahdollisuus tehdä hyviä kauppoja, mikäli tulkitsee suuret laskut ylilyönneiksi. Vaikuttaa siltä, että varsinkaan täällä Helsingin pörssissä markkinat eivät aina ole tehokkaat, vaan tällaisia lyhyen tähtäimen ”hinnoitteluvaikeuksia” näyttää tapahtuvan varsinkin juuri tällä tuloskaudella. Johtuneeko asia sitten kesästä ja siitä johtuvasta pienemmästä vaihdosta vai jostain muusta?

Uuden markkinadatan pureskelu näyttää vievän pörssikursseilla välillä pitkiäkin aikoja. Tehokkaiden markkinoiden hypoteesi perustuu siihen, että kurssit asettuvat saatavilla olevan markkinadatan avulla oikeisiin uomiinsa. Kun markkinoille tulee uutta, ehkä jopa yllättävääkin tietoa, aiheuttaa tämä välitöntä turbulenssia pörssikurssin muodostumiseen. Mielestäni osavuosikatsausten EI pitäisi olla tällaista tietoa nimenomaan silloin, kun tulos on hyvä eikä poikkea paljon analyytikoiden konsensusennusteista. Koska sekä Telia että Stora Enso julkaisivat hyvät tulokset, mielestäni markkinoille ei tarjottu mitään shokeeraavaa tietoa joka oikeuttaisi kyseiset voimakkaat heilahtelut. Näin ollen tämä lienee todistus epätehokkaista markkinoista.

 

 

Stora Enso moukarin alla

Stora Enso julkisti tänään toisen kvartaalin tuloksensa ja tämä sai kurssin varsinaiseen syöksylaskuun. Tätä kirjoittaessa kurssi on lasketellut reilut 13,5 prosenttia.Tutkitaanpa seuraavaksi hieman lukuja jotka mahdollisesti selittäisivät tämän laskun.

Stora Enso liikevaihto kasvoi toisella neljänneksellä 2664 miljoonaan euroon vertailukauden 2528 miljoonasta eurosta. Kasvua siis hieman reilut 5%. Factsetin keräämä analyytikoiden ennuste oli 2647 miljoonaa euroa, joka näin ollen ylitettiin.

Stora Enson operatiivinen liikevoitto nousi huhti-kesäkuussa 327 miljoonaan euroon vuoden takaisesta 219 miljoonasta eurosta. Kasvua mukavat 49,4%.  Analyytikoiden konsensuarvio ennakoi 349 miljoonan tulosta. Yhtiön mukaan toisen neljänneksen huoltoseisokkien vaikutus oli 15 miljoonaa euroa suurempi kuin alunperin arvioitiin. Ilman tätä tulos olisi yltänyt lähes analyytikoiden ennustuksiin. Ero tuloksessa verrattuna analyytikkoennusteisiin selittyy siis lähes kokonaan tilapäisillä vaikeuksilla, joita ympäri vuorokauden tapahtuvassa teollisuudessa tapahtuu väistämättä silloin tällöin. 

Osakekohtainen tulos puolestaan parani 0,31 euroon viime vuoden 0,19 eurosta eli huimat 63%. Analyytikoiden ennuste oli 0,35 euroa. Ero ennustettuun konsensukseen oli -12,9%.

Tulevaisuuden näkymissä yhtiö ennustaa seuraavan kvartaalin pysyvän kutakuinkin samoissa luvuissa kuin nyt julkistettu tulos. Kuten aikaisemmin kirjoitimme puun saatavuusongelmista, nyt ongelmaan on tullut jatkoa maatamme vaivaavan kuivuuden muodossa joka paloriskin vuoksi vaikeuttaa puun korjuuta. Tämän uskotaan vaikuttavan negatiivisesti tulokseen noin 10 miljoonan euron edestä. Sen sijaan huoltoseisokkien uskotaan olevan seuraavalla kvartaalilla 5 miljoonaa euroa edellistä kvartaalia pienemmät.

Siitä huolimatta, että viime vuoden loppu sekä tämä vuosi ovat olleet puunkorjuun kannalta surkeita, on Stora Enso kasvanut kannattavasti. Lisäkasvua saadaan siis aikaan tulevaisuudessa jo pelkästään paremmilla sääoloilla. On huomionarvoista, että tilapäisestä vastatuulesta huolimatta ensimmäisen vuosipuoliskon jälkeen yhtiön operatiivinen tulos on reilut 60% parempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

Ainakaan minä en näiden lukujen enkä näkymien vuoksi osaa selittää tämänpäiväistä osakkeen romahdusta. Yhtiö ratsastaa megatrendin harjalla kasvaen nyt jo kuudetta kvartaalia peräjälkeen. Tietysti metsäyhtiöihin liitetty syklisyys voisi selittää negatiivista suhtautumista. Sellun hinnat ovat pysytelleet korkeana ja tämä on vanavedessään nostanut jopa papereiden hintoja. Katkeaako tämä sykli joskus? Sellun kysyntä varsinkin Kiinassa on tällä hetkellä kova.

Oma mielipiteeni on, että vaikka raaka-aineiden hinnoissa tapahtuukin pientä arvonvaihtelua ei metsäala ole enää niin syklinen kuin ennen. Esimerkiksi Stora Enso panostaa vahvasti uusiin kasvualoihin kuten kartonkiin, jota valmistetaan esimerkiksi pakkausmateriaaliksi ja elintarvikkeiden varastointiin. On vaikea nähdä kysynnän kutistuvan näissä, sillä juuri tässä on takana kestävän kehityksen megatrendi ja pyrkimys pois uusiutumattomista materiaaleista. Tällä hetkellä yhtiö tutkii muun muassa Oulun tehtaiden muuntamista kartonkikoneiksi noin 700 miljoonan investoinnilla.

Koska yhtiön suoriutuminen reaalitaloudessa sekä pörssikurssi eivät aina korreloi keskenään, tarkastellaan seuraavaksi yhtiön arvostusta. Kurssin ollessa nyt 14,44 euroa on P/E-luku noin 13,6 viime vuoden tuloksella. Koska tämän vuoden tulos tulee olemaan parempi, tulospohjaisesti ja nykyisen kasvun jatkuessa arvostus ei kuulosta liian kovalta kun otetaan huomioon yhtiön nykyinen kasvuvauhti.

Tänä vuonna kahden ensimmäisen kvartaalin aikana osakekohtaista tulosta on kertynyt 0,63 euroa kun koko viime vuoden aikana osakekohtaista tulosta kertyi viivan alle 0,79 euroa. Jos vedetään mutkat suoriksi lineaarista mallia käyttäen ja oletetaan toisen vuosipuoliskon sujuvan identtisesti, voisi tämän vuoden tulos olla 1,26 euroa per osake. Näin ollen kasvua tulokseen tulisi 60%. Mikäli tämän vuoden tulos noudattaisi tätä viivoitinmallia loppuvuoden osalta, olisi ensi vuoden P/E-luku noin 11,4. Aika vähän kasvuyhtiölle?

Osinkoa jaettiin viime vuoden tuloksesta noin 52%. Lineaarista mallia käyttäen ensi vuoden osinko voisi olla 0,66 euroa. Nykykurssille tämä tekisi 4,5%.

Oma analyysini on, että markkinat ylireagoivat juuri julkaistuun tulokseen. Kertooko se siitä, että pörssimme on vaihdoltaan kesäterässä vai säikähdettiinkö näitä tilapäisiä ongelmia liikaa? Arvosijoittaja käyttää tilapäiset markkinahäiriöt hyödykseen varsinkin näissä tapauksissa, kun vaikeudet johtuvat aivan muista syistä kuin yhtiöstä itsestään.

Suomen kovimmat kauppiaat

Olen viettänyt leppoista kesälomaa ja kierrellyt Suomea ristiin rastiin pääasiassa eteläisessä Suomessa. Reissun varrelle osui myös Suomen suurin kyläkauppa Veljekset Keskinen. Tästä sain idean vertailla hieman paria uniikkia kauppaa, Veljekset Keskistä sekä Jounin Kauppaa. Tässä kirjoituksessa pohdin kumpaakin kauppaa sekä lopussa luon silmäyksen kauppojen taloudellisiin lukuihin.

Veljekset Keskinen

Olen käynyt Keskisellä useita kertoja elämäni aikana, ja silti kauppa hämmästyttää kerta toisensa jälkeen. Kauppa on kerta kerralta kasvanut aina vain isommaksi. Vuosien saatossa vanhan tavarapuolen yhteyteen on tullut linnarakennus hotelleineen ja ruokaosastoineen. Tälläkin kertaa kauppa oli muuttunut niin paljon, että kokenutkin kävijä meinasi mennä sekaisin.

Mielestäni Veljekset Keskisen kyläkauppa on monella tapaa hämmästyttävä. Kauppa sijaitsee käytännössä keskellä ei mitään pienessä Tuurin kylässä Alavudella. Lähimpiin suurempiin kaupunkeihin on matkaa useita kymmeniä kilometrejä, lähimpänä Seinäjoki noin 60 kilometrin päässä. Koska kauppa on kehittynyt kukoistukseensa aikana jolloin somea ei vielä ollut olemassa, on markkinointi hoidettu hyvin perinteisiä kanavia pitkin, jotta ihmiset suuremmista taajamista matkojenkin päästä ovat tulleet ostoksille. Tuolloin halvat hinnat ja puskaradio olivat avainasemassa. Myöhemmin kuvioihin tuli Ykköset!-ilmaisjakelulehti joka sisälsi pääasiassa Keskisen mainoksia. Lehteä jaetaan laajalle alueelle sen levikin ollessa 260 000 kappaletta.

Luin nykyisen toimitusjohtajan Vesa Keskisen kauppiaan tarinan, ja hänen visionsa on ollut tehdä kaupasta matkailunähtävyys. Siinä hän on totisesti onnistunut. Enää edes hintakilpailu ei ole niin merkityksellistä, koska ihmiset tulevat joka tapauksessa katsomaan paikkaa. Kaupan yhteydessä on juuri tästä syystä myös karavaanialue sekä hotelli matkalaisten viihtymisen takaamiseksi.

Vesa Keskinen on aikojen saatossa esiintynyt eri medioissa, välillä vähän arvelluttavassakin kunnossa, mutta kaikki näkyvyys lienee vain positiivista jotta mies ja kauppa muistetaan. Kyläkaupasta on tehty oma tv-sarja, jota on esitetty useampi tuotantokausi. Keskinen on innovoinut erilaisia tapahtumia kaupan yhteyteen, kuten esimerkiksi Miljoona Rock, Miljoona Pilkki, Miljoona Tuning ja Miljoona Tivoli lapsille. Vieläkään kauppa ei ole kuitenkaan täysin ajan hermolla mitä tulee esimerkiksi somenäkyvyyteen. Ilmeisesti osaaminen tai mielenkiinto ei riitä sen suurempaan somemarkkinointiin tai innovointiin. Ilman someakin voi kuitenkin pärjätä, kuten huomataan jutun lopussa olevista taloudellisista luvuista.

Jounin kauppa

Joitain vuosia sitten Vesa Keskinen sai haastajan, kun Lapissa Äkäslompolon kylässä Kolarin kunnassa ja aivan Ylläksen kupeessa Jounin Kauppaa pitävä Sampo Kaulanen alkoi esiintyä aktiivisesti sekä somessa että muissa medioissa. Sampo Kaulasen tarina kauppiaana meni hieman mutkia suoristaakseni niin, että kaupan laajentamiseen otettiin useiden miljoonien eurojen velka juuri ennen edellistä lamaa. Tämä aiheutti taloudellisen ahdingon, josta ollaan kuitenkin hiljalleen nousemassa pinnalle. Tämä on ollut muun muassa voimakkaan somenäkyvyyden aikaansaannosta. Kaulanen on lausunut, ettei välttämättä välittäisi nykyisen kaltaisesta näkyvyydestä, mutta se on käytännön pakko jotta kauppa saadaan pidettyä pinnalla.

Kaulanen on esiintynyt lukuisissa tv-ohjelmissa. Muistan nähneeni hänet ensimmäistä kertaa Hjalliksen Diili-ohjelmassa. Sen lisäksi hänellä on tainnut olla kaksikin erillistä tv-sarjaa sekä aivan viimeisimpänä hän voitti julkkisselviytyjät tv-sarjan. Kaulanen on hoitanut markkinoinnin kuitenkin pääasiassa aivan eri tavalla Keskiseen verratuna painottaen voimakkaasti varsinkin viime vuosina sosiaaliseen mediaan ja erityisesti Facebookkiin. Siellä hän on saanut taakseen kunnioitettavan seuraajamäärän (587 000) ja varmasti lähes jokainen on jossain vaiheessa törmännyt mieheen ja kauppaan Facebookin syötettä seuratessaan. Kaulanen on muun muassa arponut pipoja ja rahaa seuraajiensa kesken houkutellakseen lisää seuraajia.

Jos Veljekset Keskinen sijaitsee haasteellisessa paikassa maaseudulla, Jounin Kauppa sijaitsee erittäin haasteellisessa paikassa, sillä välimatka kauppaan on valtaosalla Suomen väestöstä lähes tähtitieteellinen. Vaikka kaupassa haluaisi käydä päiväreissulla, matkat ovat niin pitkät ettei vierailu onnistu ilman väliyöpymistä. Muun muassa näistä syistä laaja näkyvyys on ollut välttämätöntä. Ylläksellä käy paljon lomalaisia talviaikaan hiihtolomakaudella, mutta kesällä on luonnollisesti hiljaisempaa. Pääosa liikevaihdosta painottuukin talviaikaan. Veljekset Keskisellä liikevaihto lienee huomattavasti tasaisempaa ympäri vuoden.

Taloudellista vertailua

Veljekset Keskinen on tavaratalo johon sisältyy myös ruokapuoli. Kuten aikaisemmin mainitsin, pakettiin kuuluu myös karavaanialue, hotelli sekä erilaisia tapahtumia, jotka tuovat liikevaihtoa. Jounin Kauppa on tavallinen K-kauppa, joten lähtökohdat ovat kovin erilaiset. Vertaillaan kuitenkin hieman miten kaupoilla on mennyt ja miten taloudellinen data vertautuu kauppojen kesken.

Seuraavassa Veljekset Keskinen Oy:n viime vuosien liikevaihto sekä tulos:

Veljekset Keskinen Oy:n viime vuosien liikevaihto,

 

Veljekset Keskinyn Oy:n tuloskehitys.

 

Kuten huomataan, laskevasta liikevaihdosta huolimatta Veljekset Keskinen Oy on tehnyt viime vuosina vakuuttavaa tulosta joka on pyörinyt noin 2,5 miljoonan euron molemmin puolin. Liikevoittoprosentti on ollut viime vuosina hieman reilut 3%. Kaupan uusimmat laajennukset ovat vaatineet investointeja, ja siitä huolimatta tulos on pysynyt suhteellisen tasaisena. Oletettavaa onkin, että ilman erityisiä markkinahäiriöitä tulos lähtee jo lähitulevaisuudessa nousuraiteelle mikäli uusimmat investoinnit osoittautuvat onnistuneiksi. Liikevaihdon lasku näyttää kuitenkin huolestuttavalta, enkä keksi mikä voisi olla ilmiön taustalla.

Seuraavaksi Jounin Kaupan vastaavat luvut:

Jounin Kauppa Oy:n viime vuosien liikevaihto.

 

Jounin Kaupan viime vuosien tuloskehitys.

 

Jounin Kaupan viime aikojen kehityksestä voi vetää sen johtopäätöksen, että jatkuva näkyvyys on tuonut myös tilille huomattavasti lisäeuroja. Tuloskehitys selittyy tuskin kokonaan tällä, mutta uskon sillä olleen huomattava merkitys. Liikevoittoprosentti on pyörinyt noin 6% molemmin puolin, joten kauppa on aavistuksen kannattavampi kuin Veljekset Keskinen. Tämä kuitenkin selittyy varmasti sillä, että kaupat ja yhtiöt niiden takana ovat niin erilaiset. Toinen on elämyksiä tarjoava kaiken kattava tavaratalo, toinen lähinnä ruokakauppa.

Kaulanen on joskus lausunut olevansa ”pohjoisen Keskinen,” mutta luvut näyttävät että takamatka on vielä todella pitkä. Sekä liikevaihdoltaan että tulokseltaan Veljekset Keskinen on noin 10 kertaa isompi. Ehkä tuo heitto oli huumorilla heitetty, mutta on kuitenkin Kaulasen puolustukseksi sanottava että kaupan pyörittäminen Lapissa ei varmasti ole kovin helppoa, sillä asiakkaita ei ole omasta takaa tarpeeksi sesonkien ulkopuolella.

Yhteenveto

Olen käynyt molemmissa kaupoissa, ja kokemuksena Veljekset Keskinen vie selvän voiton. Äkäslompoloon ei kannata pelkän kaupan takia lähteä, mutta siellä Lapin kaunis luonto tarjoaa nähtävää ja koettavaa. Kauppojen tapa markkinoida on hyvin erilainen, Keskinen luottaa enemmän perinteisiin medioihin ja Kaulanen on ottanut somen haltuunsa. Ja mikä tärkeintä, molemmat näyttävät menestyvän hienosti. Ehkä voimme näistä kaupoista ja kauppiaista ottaa opiksi sen, että bisnes vähän huonommallakin liikepaikalla voi menestyä, kunhan asioita tehdään määrätietoisesti ja pysytään jatkuvasti ”framilla” tavalla tai toisella.

Oletko sinä käynyt näissä kaupoissa? Kirjoita kommentti kokemuksistasi!

Airbnb:llä huimia säästöjä majoituskustannuksista

Tänä kesänä ajattelin suorittaa pienen etelän kesälomakiertueen kotimaassamme. Tarkoituksena oli yöpyä hotellissa Jyväskylässä ja jatkaa tästä seuraavana päivänä etelämmäs kavereideni luokse. Tutkin Jyväskylän hotellitarjontaa, ja totesin että hotellimajoitus näyttää olevan lähinnä miljonäärejä varten. Seuraavassa taulukossa on löytämäni parhaat hinnat Jyväskylän tunnetuimpiin hotelleihin(haku suoritettu muutamaa päivää ennen majoitustarvetta):

 

Scandic Jyväskylä 164 €
Sokos Hotel Paviljonki 168 €
Scandic Laajavuori 167 €
Sokos Hotel Alexandra 148 €
Omenahotelli 93 €

 

Mielestäni nuo ovat aivan järjettömiä hintoja yhdestä yöstä. Tilanteeseen saattaa tietysti vaikuttaa se, että olen tyypillisesti hieman myöhässä varaukseni kanssa, hinnat saattaisivat olla halvempia mikäli olisin osannut ennakoida yöpymistarpeeni aikaisemmin. Tutkailin millaisia hinnat olisivat kuukauden päähän, ja siltikin huoneesta saisi pulittaa pitkästi yli 100 euroa kaikissa muissa paitsi Omenahotellissa.

Omenahotellissa on se huono puoli, että autoa ei saa maksuttomaan parkkiin, vaan joutuisi käyttämään lähistöllä olevia parkkihalleja. Nämäkin tuovat lisähintaa vähintään 10 euroa per yö, joka on hyvä laskea mukaan budjettiin. Näinpä Omenahotellinkin kokonaishinta lipsahtaisi reiluun 100 euroon.

Onneksi olen pitänyt korvani auki ja muistin, että on olemassa palvelu nimeltä Airbnb. Airbnb:tä olen kuullut käytettävän paljon ulkomailla matkaillessa, mutta miksipä tuo ei toimisi kotimaassakin. Palvelun ideana on tarjota alusta, jossa kuka tahansa voi tarjota huonetta tai asuntoaan vuokralle hotellin tapaan.

Ryhdyin tuumasta toimeen ja huomasin välittömästi, että palvelun kautta hintatason saa pidettyä huomattavasti siedettävämmällä tasolla. Tarjontaa oli laidasta laitaan kokonaisista asunnoista jaettuihin ratkaisuihin. Koska arvostan yksityisyyttä, etsimme hotellihuoneen tyyppistä majoitusta jossa olisi oma kylpyhuone.

Sopiva kohde löytyikin melko nopeasti aivan Jyväskylän keskustasta. Huoneisto oli siistin näköinen ja siinä oli pesuhuoneen lisäksi myös oma täysimittainen keittiö. Käytännössä vuokrasimme siis kokonaisen pienen asunnon käyttöömme. Asunnon vuokraaja pyöritti toimintaa ammattimaisesti, sillä huomasin saman huoneen löytyvän myös esimerkiksi Trivagolla hakiessa. Airbnb:n kautta hinta oli kuitenkin edullisempi, 88,80 euroa yöltä. Hinta sisälsi wifin lisäksi myös ilmaisen parkkeerauksen asunnon pihaan. Näin ollen majoitus tuli huomattavasti halvemmaksi kuin Omenahotelli, jota pidetään yleisesti ottaen halpahotellina.

Kuva varaamastani huoneistosta.

 

Tein Airbnb-tunnukset ja aloitin varausprosessin. Juuri ennen maksua huomasin, että ohjelma kysyy mahdollista alennuskoodia. Nopean googlettelun jälkeen selvisi, että 30 euron alennuskoodin saadakseen tulisi rekisteröinti suorittaa suosituslinkin kautta. Alennus koskisi yli 65 euron varauksia. Eihän tässä auttanut sitten muu, kuin suorittaa rekisteröityminen kokonaan uudelleen tällaisen suosituslinkin kautta.

Uuden tunnuksen luonnin jälkeen siirryin jälleen maksuvaiheeseen ja kas, nyt sain luvatun 30 euron alennuksen hinnasta. Majoituksen kokonaishinnaksi tuli siis vain 58,80 euroa. Näin halpaan hintatasoon tuskin päästään missään vastaavan tasoisessa huoneistossa. Vertailun vuoksi, mikäli pidät askeettisesta majoittautumisesta, esimerkiksi telttapaikka leiriytymisalueilla henkilömaksuineen on tyypillisesti noin 30 euroa per yö. Tässä huoneessa sain varmasti parhaan hinta-laatusuhteen koko kaupungissa.

Tämän kokemuksen perusteella suosittelen kaikkia tarkistamaan Airbnb:n tarjonnan ennen kuin varaa kalliita hotellimajoituksia. Tarjonta on monipuolista ja majoittajat tekevät varmasti parhaansa, sillä heidän tulonsa riippuvat vahvasti siitä millaisia arvosteluja majoituksesta kirjoitellaan.

Mikäli et halua tehdä samaa virhettä kuin minä, kannattaa palveluun luoda tunnukset tämän linkin kautta. Näin saat heti kerralla aktivoitua 30 euron alennuksen tilillesi ensimmäisestä majoittautumisestasi.

Sijoituskilpailussa 1000 kilpailijan raja rikki

Sijoituskilpailussamme rikottiin tänään maaginen 1000 kilpailijan raja. Ennen kilpailun alkua varovaisissa arvioissamme povasimme, että kilpailu voisi houkutella paikalle ehkä puolet tästä määrästä. Arvio perustui viime vuonna järjestettyyn ensimmäiseen kilpailuun, joka kokosi paikalle hieman reilut 400 osallistujaa.

Tänä vuonna parempaan suosioon ovat varmasti vaikuttaneet parempi näkyvyys sosiaalisessa mediassa yhteistyökumppaneidemme kautta, sekä parantuneet palkinnot. Saimme näkyvyyttä myös perinteisen median puolella Ilkka-lehdessä, jossa julkaistiin juttu kilpailusta.

Haluamme kiittää jokaista mukana olevaa kilpailijaa! Mikäli et vielä ole mukana, huomaathan että kilpailuun ehtii hyvin mukaan myös kesken kaiken, sillä palkintoja jaetaan useammassa erässä kesken kilpailukauden. Toivotamme siis kaikki vielä tervetulleiksi mukaan taistelemaan sijoitusmestaruudesta!

Kulujen jakaminen kotitalouksissa

Välillä törmään keskusteluihin yhteisten kustannusten jakamisesta kotitalouksissa. Rahan puute kiristää helposti pinnaa ja kiristää myös tunnelmaa kotona. Tässä tekstissä en kuitenkaan sen kummemmin ota kantaa itse rahanpuutteeseen, vaan pohdin mikä olisi varmin tapa jakaa kotitalouden kulut oikeaoppisesti niin, että puolisot tulevat kohdelluiksi tasapuolisesti.

Melko moni pariskunta jakaa kulunsa niin, että se joka tienaa enemmän maksaa prosentuaalisesti yhteisistä menoista hieman enemmän. Tämä on toimiva tapa varsinkin silloin, kun syystä tai toisesta toinen puoliso ei käy töissä. Molempien käydessä töissä tämä ei kuitenkaan välttämättä ole kaikista tasa-arvoisin tapa, sillä se vaikuttaa helposti motivaatioon tienata enemmän esimerkiksi tekemällä ylitöitä. Näin ollen efekti olisi sama kuin verottajalla. Koska rahaa ei kuitenkaan jää sen enempää omiin käsiin, ei jaksa myöskään ponnistella ylimääräistä.

Reiluin tapa on tietysti perinteinen 50-50 kulujen tasajako, sillä edellytyksellä että molemmat aikuiset käyvät töissä. Molemmilla säilyy motivaatio ja halukkuus kehittyä urallaan tai tehdä hieman enemmän töitä lisäansioiden eteen. Mikäli vähemmän tienaava kokee tilanteen epäreiluksi, voi hän omilla ansioillaan pyrkiä kohti parempia tuloja. Näin ollen taloudessa kukaan ei olisi vapaamatkustajana elämässä puolisonsa siivellä. Tässä tapauksessa tietysti elintason on mukailtava vähemmän tienaavaa, mikäli tuloerot ovat merkittävästi toisistaan poikkeavat. Olisi melko epäreilua jos vähemmän tienaavalla menisi esimerkiksi 80% tuloistaan yhteisen asunnon maksamiseen.

50-50-malli sallii myös lisäansioiden siirtämisen suoraan sijoitustilille, joka on meille osakesäästäjille tietysti erittäin tärkeää. Näin jokainen lisäeuro menee töihin luomaan tulevaisuuden tuottoja.

Kulujen jakamiseen liittyvissä asioissa on toki muitakin muuttujia kuin se käyvätkö molemmat töissä, ja jokainen kotitalous valitsee oman tapansa kulujen jakamiseen. Olen nähnyt sellaisenkin tapauksen jossa toinen osapuoli kävi läpi ison nipun ruokakaupan kuitteja, sillä mies söi niin paljon enemmän että joutui tästä syystä kompensoimaan panostaan yhteiselle ruokatilille. Melko puuduttavan näköiseltä näytti kuittien läpikäynti tuote kerrallaan, jotta varmasti jokainen kanapaketti tuli laskettua kulutuksen mukaan. 🙂

Kuulisin mielelläni kommenttejanne aiheesta.