Archive: 27 tammikuun, 2019

Telia sopii pitoon sekä treidaukseen

Telia on tunnettu yhtiö siitä, että sen osake toimii samaan tapaan kuin korkeakorkoinen pankkitalletus. Osake ei juurikaan ole viime vuosina liikkunut, mutta osinkotaso on vuodesta toiseen ollut hyvä. Kasvun puuttuessa sijoittajien Teliasta saama tuotto onkin rajoittunut ainoastaan osinkoon. Loppuvuonna nähdyn pörssilaskun keskellä Telia oli vakaa kuin suomalainen peruskallio, eikä tuulessa ja tuiverruksessa hievahtanutkaan. Toisin kävi juuri kun yhtiö julkaisi viimeisen kvartaalin raporttinsa.

Hyvät asiat rajoittuivat siihen, että liikevaihto(+4,9%) sekä oikaistu käyttökate(+3,3%) kasvoivat vuoden takaiseen verrattuna. Lisäksi ongelmallisista Euraasian toiminnoista päästiin irtautumaan yhtiön myytyä uzbekistanilaisen Ucellin ja kazakstanilaisen Kcellin. Nyt Telia pystyy paremmin suuntaamaan fokuksensa sen ydinmarkkinoille Pohjoismaihin sekä Baltiaan.

Telian jatkuvien toimintojen liikevoitto laski viimeisellä neljänneksellä 18,7 prosenttia 2 293 miljoonaan kruunuun vertailukauden 3 680 miljoonasta. Liiketoiminnan suurimmat ongelmat näyttävät olevan Ruotsissa, jossa liikevoitto putosi vuoden takaiseen kvartaaliin verrattuna -39,6%. Toimitusjohtaja Johan Dennelindin mukaan ongelmat johtuvat viivästyksistä muutosprojektissa ja markkinan pehmeydestä. Vaikeudet Ruotsissa jatkuvat vielä lähitulevaisuudessa, mutta ne eivät vaikuta vuosien 2019 ja 2020 näkymiin.

Vahvasti ei mennyt muillakaan ydinmarkkinoilla, sillä liiketulokset laskivat myös Suomessa(-11,8%), Norjassa(-1,6%) sekä Liettuassa(-13,8%).

Koko vuodelta oikaistu liikevoitto heikkeni 4,3 prosenttia. Tähän vaikuttivat Ruotsin ongelmien lisäksi yrityskaupoista koituneet kulut. Vapaa kassavirta nousi ja mahdollistaa osingon noston 2,5 prosentin verran 2,36 kruunuun eli 0,23 euroon. Osakkeiden takaisinosto-ohjelman jatkuessa sekä osinko huomioon ottaen Telia maksaa omistajilleen noin 84% vapaasta kassavirrasta. Sääntöjen mukainen alaraja on 80% joten taso ei tähän nähden ole hälyyttävän korkea. Vapaan kassavirran odotetaan tänäkin vuonna kasvavan.

Telia ylsi omaan ohjeistukseensa, mutta petti analyytikoiden ennusteet. Niinpä kurssi laski hieman reilut viisi prosenttia tulospäivänä 3,85 euroon. Telian kurssi onkin viime vuosina sahannut juuri suunnilleen tätä samaa väliä neljän euron molemmin puolin.

Seuraavassa on kuva Telian kurssikäyrästä, johon merkitsin milloin kurssi on leikannut neljän euron rajan ja milloin se puolestaan on käynyt nykyisellä tasollaan 3,85 eurossa.

 

Telian kurssi on sahannut samaa väliä kurinalaisesti viimeiset kaksi vuotta.

 

Kuvasta voi havaita, että viimeisen kahden vuoden aikana rauhallisempikin treidaaja on voinut tehdä osakkeella hyvät tuotot. Kahden vuoden aikana tällaisia hyviä ostopaikkoja voi kuvasta havaita ainakin 7 kappaletta. Jos osaketta ostanut aina sen käydessä 3,85 eurossa tai alle sekä myynyt hinnan ollessa 4 euroa, on tuottoa tullut aikavälillä 29,4%. Tuotto tuntuu yllättävän suurelta, sillä osto- ja myyntivälin erotus on esimerkissäni vain 3,75%. Kaiken kukkuraksi tämän päälle on saattanut saada vielä osingot. Aika hyvin osakkeelta, jonka kurssi ei tunnu liikkuvan juuri mihinkään!

Harkitsen Telian ostamista salkkuuni näiltä kurssitasoilta, sillä uskon että vakaana jatkuva osinkotaso sekä omien osakkeiden ostot mahdollistavat jatkossakin Telian pysymisen korkotalletuksen kaltaisena sijoituksena. Pienellä kassalla saatan hairahtua myös treidaamaan osakkeella mikäli sama ”pumppaus” vielä jatkuu tulevaisuudessa. 

Miten meni vuosi 2018?

On aika koostaa pakettiin edellinen vuosi. Vaikka loppuvuosi toi mukanaan pienoisen markkinaromahduksen, oli vuosi kokonaisuudessaan mielestäni lopulta ihan hyvä ainakin tuottoindeksiin verrattuna. Kaikki ovat varmaan huomanneet, että salkkuni kehitystä ja ostoksiani voi seurata päivittäin esimerkiksi tästä.

Ostotapahtumia kertyi vuoden aikana peräti 5 kappaletta. Myyntejä kertyi yksi kappale kun realisoin tappioita Lehto Groupista. Ostin samat osakkeet myöhemmin takaisin tulosvaroituksen tuomasta romahduksesta. Lehto Groupin kanssa on tulossa jännittävä vuosi, sillä taantuma rankaisee jo rakennusmarkkinoita. Lehtokin on aloittanut lomautukset sekä tuotannon uudelleenjärjestelyt. Osakkeeseen on kuitenkin mielestäni hinnoiteltu jo paljon synkkyyttä.

Salkkuni viime vuoden käppyrä näyttää kokonaisuudessaan seuraavanlaiselta:

Tuulipuvun salkun kehitys vuonna 2018. Indeksi voitettu jälleen.

 

Kuvaajasta nähdään, että OMX Helsingin osingot huomioiva tuottoindeksi jäi lopulta jälkeen salkkuni kehityksestä tänäkin vuonna. Tätä voidaan pitää hienona suorituksena, vaikka en varmasti mikään Buffet olekaan. Haluan verrata salkkuani nimenomaan tähän indeksiin, sillä sijoitan osingot takaisin osakkeisiin. Näin ollen kun ottaa huomioon että otan vielä verojen verran takapakkia, on salkkuni kehitys ollut indeksiin nähden vakuuttavaa. Kokonaistuotoltaan tämäkin vuosi oli juuri ja juuri voitollinen.

 

Kolmen vuoden vertailu Helsingin pörssin tuottoindeksiin.

 

Myös pidemmällä kolmen vuoden aikahorisontilla salkku on täyttänyt sen ainoan tehtävänsä jota varten se on olemassa ja miksi ylipäätään harrastan osakepoimintaa(tietysti jännityksen lisäksi), Helsingin pörssin tuottoindeksi on koko ajalta kyntänyt hieman salkkuani jäljessä. Pitkällä aikavälillä ero johtuu siitä, että Revenio oli suurimpia omistuksiani salkussa, mutta sen paino on myöhemmin tasaantunut ostellessani muita yhtiöitä salkkuuni. Joko tällä performanssilla kuitenkin saa sijoituspiireissä gurun maineen? 😉

Osinkoja tälle vuodelle kertyi kokonaisuudessaan bruttona 2269,75 euroa. Kuukautta kohti tämä tekee siis noin 189 euroa. Hyvä lisätulo, mutta varsinkin verojen jälkeen sillä ei vielä suuremmin juhlita. Matka taloudelliseen riippumattomuuteen on vasta alussa.

Tälle vuodelle Amer Sportsin pakkomyynti suurimpana omistuksenani tuo positiivisen ongelman, sillä noille varoille täytyy löytää jostain uusi koti. Uuden sijoituskohteen tulisi olla tuottoisa, sillä verojen takia pääomat ottavat jälleen merkittävästi takapakkia. Kuten aikaisemmin mainitsin, myös Lehto Group tuonee jännitystä, sillä sen liiketoiminta päästään nyt ensimmäistä kertaa testaamaan alakuloisilla rakennusmarkkinoilla. Tämä tulee samalla olemaan hyvä testi yhtiön johdon laadukkuudelle. Ylipäätään odotan salkkuyhtiöiltäni hyvää kehitystä myös tänä vuonna. Erityisesti Nordealta toivoisin tulosparannusta ja kurssin korjaamista plussan puolelle salkussani.

Kaiken kaikkiaan vuoden suunnan tulevat varmasti näyttämään maailmantalouden kehitys, eli saavatko Yhdysvallat ja Kiina saavat kauppasodan solmittua, entä mitä tapahtuu Brexitin kanssa? Jännittäviä tilanteita on luvassa, ja sehän se on sijoittamisen suola ja sokeri!

 

Turvallisuusvaalit tulossa

Oulusta lumipallon lailla vierimään lähtenyt raiskausaalto ravistelee maatamme sen verran rajusti, että ajattelin kirjoittaa asiasta muutaman sanan. Asia on todella vakava, sillä kohteina ovat olleet lapset. Uusia tapauksia tuntuu tulevan julkisuuteen tämän tästä. Mitkä seikat ovat vaikuttaneet tilanteen syntyyn ja vieläkö on jotain tehtävissä?

Lähes poikkeuksetta tekijöiden epäillään olevan turvapaikanhakijoita. Niinpä jäljet johtavat jo vuoteen 2015 kun turvapaikanhakijoita virtasi maahamme jatkuvana virtana, eikä rajoilla ollut minkäänlaista kontrollia. Pienen tuumaustauon jälkeen saatiin sentään uusia rekisteröintikeskuksia esimerkiksi Tornion rajan lähelle. Tuossa vaiheessa maamme turvallisuus oli kuitenkin jo heikentynyt merkittävästi. Nykytilanteesta saamme ensisijaisesti kiittää hallitusta, erityisesti pääministeri Juha Sipilää joka vielä omalla henkilökohtaisella kampanjallaan markkinoi Suomea turvapaikanhakijoille tarjoamalla heille Kempeleen kotiaan. Luonnollisesti tämä oli tarkoitettu hyväksi eleeksi, mutta osoittaa sen kuinka pihalla Sipilä oli asioiden todellisesta luonteesta.

Media maalasi tilanteesta tunnetusti vain yhtä näkökantaa, maahanmuutto on rikkaus ja turvapaikanhakijat ovat meille uusi Nokia. Asiassa on osa totuutta, mutta tässä menee pahasti sekaisin työperäinen maahanmuutto sekä niinsanottu haittamaahanmuutto joka luo ainoastaan lisäkustannuksia veronmaksajille. Työperäistä maahanmuuttoa alhaisen syntyvyyden Suomi tarvitsee, mutta turvapaikanhakijat eivät missään nimessä ole ratkaisu tähän ongelmaan. Kielitaidottoman ja kouluttamattoman turvapaikanhakijan on lähes mahdotonta työllistyä vaikka työhaluja olisikin. On kuitenkin varsin selvää ettei työllistyminen ole ensisijainen tavoite turvapaikanhakijalla, joka läpi turvallisen Euroopan on matkustanut Suomeen tietäen, että täällä sosiaaliturvan suuruus on paljon houkuttelevampi kuin matkan varrella olleissa maissa. Myös pelkän kotoutuksen onnistumisen todennäköisyyttä voi tutkailla esimerkiksi länsinaapuristamme, jossa ollaan asiassa jo huomattavasti pidemmällä. Vai pitäisikö sanoa syvemmällä?

Kriittistä sanaa ei suvaittu, vaan kritisoijat leimattiin helposti rasisteiksi myös poliittisessa keskustelussa. Kriisin ollessa pahimmillaan pelkästään turvapaikanhakijoiden motiivien arvostelu laskettiin rasismiksi tai vihapuheeksi, vaikka tälle keskustelulle oli selvät perusteet nähtävillä. Todennäköisesti suurin osa tulijoista oli hyväosaisia nuoria miehiä, joilla oli riittävästi varallisuutta matkustaa halki Euroopan. Kritiikin tukahduttaminen loi lopulta omanlaisiaan lieveilmiöitä, joista esimerkiksi MV-Lehti oli yksi ääri-ilmentymä. Kansa tuntui jakautuvan kahtia niihin jotka toivottivat turvapaikanhakijat tervetulleiksi sekä niihin jotka osoittivat mieltään rajojen sulkemiseksi.

Vielä viime päiviin asti rasisti- ja natsikortit ovat viuhuneet siellä missä yhtä ainoaa virallista totuutta on kehdattu kritisoida faktoilla. Viimeisimpien tapausten johdosta yleisessä ilmapiirissä tapahtui kuitenkin selvästi havaittava muutos. Iltalehti uutisoi kriittisen kirjoituksen turvapaikanhakijoista, ja ministeri Kai Mykkänenkin myönsi että toimia ulkomaalaistaustaista rikollisuutta vastaan pitää lisätä ja nopeuttaa. Harmi, että asioihin aletaan reagoimaan vasta nyt kun viattomat ovat joutuneet kärsimään.

Poliittisella kentällä turvapaikanhakijamyönteisillä yhden totuuden puolueilla on ollut kiire julistaa, ettei näiden tapahtumien johdosta millään puolueella ole syytä kalastella irtopisteitä. Tällä viitataan tietysti Perussuomalaisiin, joiden kanta turvapaikanhakijaongelmaan on ollut kriittinen. Kiistaton fakta on, että Perussuomalaiset on ainoana puolueena ollut alusta pitäen asiasta huolissaan sekä oikeassa. Jo vuonna 2015 he pitivät turvapaikkahakijavirtaa kestämättömänä ja vaativat rajakontrollia. Mitään ei kuitenkaan tehty.

Voidaan spekuloida, olisiko Halla-Ahon Perussuomalaisten johtama Suomi oleellisesti erilainen paikka kuin mitä se on tänä päivänä. Kaikki varmasti muistavat näiden tuoreiden raiskaustapausten lisäksi esimerkiksi Turun raa’an puukotustapauksen jossa kaksi sai surmansa ja useita loukkaantui. Pelolle ei saa kuulemma antaa valtaa, mutta silti suurten tapahtumien yhteydessä on nykyään raskaita ajoneuvoja tai betoniporsaita estämässä ajoneuvojen pääsy yleisön joukkoon. Nykyhallituksen huonoista päätöksistä ovat joutuneet kärsimään monet ja turvallisuustaso maassamme on laskenut. Perussuomalaiset jätettiin hallituksen ulkopuolelle vedoten muun muassa ”ihmisarvoon,” koska he halusivat hallituksen noudattavan niitä aikaisempia maahanmuuttolinjauksiaan jotka eivät Soinin ollessa vallassa toteutuneet. Kuten on nähty, nyt muutkin ovat kääntymässä Mykkäsen johdolla tähän samaan ”epäinhimillisyyteen.” Kaikki näyttää sittenkin olleen vain jälleen kerran teatteria. Toinen vaihtoehto on, että poliitikotkin voivat oppia uusia asioita toisiltaan.

Ainakaan vielä toistaiseksi silmiini ei ole sattunut, että kukaan hallituspoliitikko tai puolue olisi myöntänyt tehneensä virheen tämän turvapaikanhakijajupakan yhteydessä. Ja vieläkin tuntuu olevan vaikea nähdä asioiden oikeat taustat ja reagoida tilanteeseen sen vaatimalla tavalla. Vuonna 2018 seksuaalirikosten määrä nousi huimat noin 15%. Raiskauksista yli joka neljäs oli ulkomaalaisten tekemiä. Poliisin tilastoissa seksuaalirikokset ovat lisääntyneet ja ulkomaalaiset ovat yliedustettuna. Helsingissä seksuaalirikosten määrä kasvoi häkellyttävät 48 prosenttia. Helsingissä ulkomaalaisten osuus seksuaalirikoksista on noin 54 prosenttia mitä voidaan pitää todella korkeana. Kansalaisuuksista ovat korostuneet irakilaiset, afganistanilaiset ja virolaiset. Poliisihallituksen poliisitarkastaja Pekka Heikkinen listaa syiksi, että pääkaupungissa liikkuu niin paljon enemmän ihmisiä kuin muualla Suomessa ja että ihmiset eivät enää osaa käyttäytyä verkossa. Varsinkin jälkimmäinen on myös vasemmistopuolueiden viljelemä syy tuoreille lapsiraiskaustapauksille. Voisiko päätään enää syvemmälle työntää pensaaseen?

Ensinnäkin, onko Helsingin väkiluku todella kasvanut niin paljon, että väestöä liikkuisi nyt huomattavasti enemmän? Tilastojen mukaan esimerkiksi vuonna 2017 Helsingin väkiluku kasvoi hieman reilun prosentin. Oletettavasti viime vuoden kasvu ei ollut paljon tuosta poikkeavaa. Silti seksuaalirikostapaukset kasvoivat 48 prosenttia. On selvää, että syy on jossain aivan muualla kuin siinä että väkeä liikkuu enemmän. Vai tarkoittiko poliisiylijohtaja tällä nimenomaan turvapaikanhakijoiden kokoontumista keskustojen kauppakeskuksiin, kuten esimerkiksi täällä Oulun Valkeassa on nähtävillä? Jos näin, niin asiasta voisi kertoa suoraan sen oikealla nimellä. Ja sitten on tämä tapaus some. Somehan on näissä tapauksissa ollut vain rikoksenteon väline ja itse rikollinen on somen sijaan syyllinen. Rikollinen kyllä löytää aina välineen rikoksenteolle tavalla tai toisella.

Nyt nähtyihin toimenpiteisiin kuului myös seksuaalirikosten rangaistusten koventaminen. Tämänkin toimivuutta voidaan toki miettiä, ja sitä onko esimerkiksi suomalainen vankila täyshoitoineen uhka vai pikemminkin houkutin turvapaikanhakijalle jota odottaa karkotuspäätös.

Eduskuntavaalit lähestyvät kovaa vauhtia. Alunperin luultiin, että näistä tulee ilmastovaalit, mutta nyt näyttääkin siltä että saamme sen sijaan turvallisuusvaalit. YLE kysyi viime syksynä puoluejohtajien kantaa maahanmuuttopolitiikkaan. Erityisesti pari kohtaa tuosta osui silmääni nyt kun turvallisuusvaalit ovat ovella.

 

On mielestäni ongelmallista sallia kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden tai rikoksia tehneiden turvapaikanhakijoiden jääminen maahan. Tämä on omiaan lisäämään turvallisuusuhkaa, sillä toimeton ja turhautunut tukiverkkojen ulkopuolelle jäänyt ihminen radikalisoituu helpommin. Näin ollen maassamme tikittäisi useita potentiaalisia aikapommeja ellei karkottamista nopeuteta ja tehosteta. Esimerkiksi Ruotsissa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet ovat kadonneet viranomaisten näkymättömiin.

Lopuksi haluan sanoa mahdollisten väärinymmärrysten ehkäisemiseksi, että ihmisten syrjiminen pelkän viiteryhmänsa takia on väärin. Monella turvapaikanhakijalla on oikea syy hakea apua maastamme. On perusteetonta syyttää kokonaista ihmisryhmää nyt nähdyistä rikoksista. Teot ovat aina yksittäisten rikollisten suorittamia.

Mitä kuuluu Nokian Renkaille?

Kirjoitin viimeksi Nordeasta, ja ajattelin tehdä samanlaisen historiadataan sekä yleisimpiin tunnuslukuihin pohjautuvan analyysin toiselle suosikkiyhtiölleni Nokian Renkaille. Olen aikaisemmin taustoittanut Nokian Renkaita analyysissani, joka sekin kannattaa vilkaista läpi mikäli yhtiö ei ole ennestään kovin tuttu. Vuoden 2018 lopulla Nokian Renkaat osallistui vahvasti mukaan pörssin yleiseen melankoliaan laskien noin 30 prosenttia. Näin ollen voisi kuvitella, että pahimmat yliarvostukset on yhtiön osakkeesta puhallettu pihalle.

Seuraavassa on esitetty Nokian Renkaiden osakekohtaisen tuloksen kehittyminen tulevien vuosien ennusteineen:

 

Nokian Renkaiden osakekohtaisen tuloksen kehittyminen sekä ennusteet tuleville vuosille. Ennusteet: Inderes.

 

Kuvasta voidaan havaita sekä finanssikriisin vaikutus. että Venäjän kansantalouden, ruplan ja öljyn sukeltaminen. Lisäksi taistelu Suomen verottajaa vastaan heijastuu osakekohtaiseen tulokseen useampana vuonna. Esimerkiksi vuonna 2013 kirjattiin 100 miljoonan euron lisäverot ja vuonna 2017 59 miljoonan viivästyskorot vuoden 2011 kiistaan liittyen. Todellisuudessa liikevoitto ennen veroja on kasvanut tasaisemmin. Nokian Renkaiden veroasteen arvioidaan nousevan hieman vuodesta 2019 jälkeen, tästä syystä tulosarviot ennakoivat pientä taantumaa tulokseen. Sen sijaan Pohjois-Amerikan tehtaan valmistuminen vuonna 2020 tuonee jälleen tukea tuloskasvulle.

Vielä vuonna 2013 Nokian Renkaat oli huomattavasti riippuvaisempi Venäjästä. Yhtiö onnistui kuitenkin käyttämään hyväkseen halpaa ruplaa sekä öljyä renkaiden valmistuksessa ja siirtämään näin myyntiään kasvualueille. Kun valmistuskustannukset veloitettiin edullisesti ruplissa ja myynti suuntautui Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan teki yhtiö voittoa suuremmalla marginaalilla. Nykyään Venäjän osuus myynnistä on noin 16%, vertailun vuoksi vielä vuonna 2014 se oli 26% ollen suurin yksittäinen markkina-alue. Tulevaisuudessa uuden tehdaskapasitettin myötä painotus Pohjois-Amerikkaan tulee kasvamaan.

 

 

Nokian Renkaiden osakekohtaisen osingon kehittyminen sekä ennusteet. Ennusteet: Inderes.

 

Nokian Renkaiden osinkokaaviota on sijoittajana rauhoittavaa katsella. Siinä ei liiemmälti näy notkoja kriisien kohdalla vaan kehitys on ollut tasaista, joskin viime vuosina sangen hidasta. Uudet investoinnit antavat kuitenkin odottaa parempaa tulevaisuudessa. Inderes ennakoi osingon kasvavan maltillisesti myös tulevina vuosina. Ensi vuodelle on nykyisellä kurssilla (28,17€) odotettavissa noin 5,7% efektiivistä osinkotuottoa. Mielestäni ei lainkaan huono pohjaosingon taso Nokian Renkaiden kaltaiselle kasvavalle laatuyhtiölle.

 

 

Nokian Renkaiden P/E-luku sekä ennusteet. Ennusteet: Inderes.

 

Nokian Renkaiden P/E-luku on laskettuna viime vuoden tuloksella tällä hetkellä noin 17,5. Keskiarvoisesti P/E-luku on ollut noin 18,50 edellisen 10 vuoden aikana. Näin ollen tällä mittarilla ollaan hieman keskiarvoisen tason alapuolella. Sen sijaan jo vuoden 2018 ennustetulla tuloksella ollaan huomattavasti keskiarvoisen arvostuksen alapuolella. Vuoden 2018 tulosennusteilla savuttaakseen normaalin tulospohjaisen arvostustasonsa Nokian Renkailla olisi nousunvaraa peräti 38,5%.

 

Nokian renkaiden oman pääoman tuottoprosentin kehitys.

 

Keskimäärin oman pääoman tuottoprosentti on viimeisten 10 vuoden aikana ollut 18,31%, mitä voidaan pitää erittäin hyvänä tasona. Vuodesta toiseen jatkuva korkea oman pääoman tuotto kertoo, että yhtiöllä on toimiva kilpailuetu. Oman pääoman keskiarvotuoton perusteella voidaan haarukoida Nokian Renkaille perustason tulosta, joka olisi edellisen kvartaalin osakekohtaisen oman pääoman (10,26€) perusteella 1,87€ per osake. Tämän perusteella P/E-luvuksi saataisiin tasan 15, joka sekin on alle edellisessä tasossa mainitun pitkän ajan keskiarvoisen P/E-luvun. Kaikki tulospohjaiset mittarit indikoivat siis Nokian Renkaiden olevan nyt alennuksessa.

 

Nokian Renkaiden P/B-luvun kehitys.

 

Tasepohjaisen arvostuksen kehitys edelliseltä seitsemältä vuodelta on ollut tasaista. Arvostuksesta voi huomata, että sijoittajat ovat valmiita maksamaan enemmän kasvavasta laatuyhtiöstä. Ainoan poikkeuksen tekee vuosi 2014 jolloin sijoittajien usko näyttää horjuneen. Tämä mahdollisti myös itselleni hyviä ostopaikkoja halventuneille osakkeille. Keskimääräisesti P/B-luku on ollut edellisten vuosien aikana 3,1. Tällä hetkellä tasepohjainen arvostus on tasolla 2,7 joka indikoi aliarvostusta keskimääräiseen tasoon myös tällä tunnusluvulla. Jos Nokian Renkaat olisi nyt arvostettu keskimääräisellä tasekertoimella, tulisi kurssin olla 31,80 euroa ja nousuvaraa olisi täten noin 13%.

Täytyy muistaa, että nämä ovat täysin mekaanisia tarkasteluja perustuen yleisimpiin tunnuslukuihin. Tunnuslukujen valossa Nokian Renkailla on kuitenkin nykytasossaan kasvuvaraa verrattuna sen keskimääräisiin lukuihin menneiltä vuosilta. Historiallisesti Nokian Renkaat on ollut hyvä sijoitus, ja sen investoidessa ja kasvattaessa tuotantoaan uusille kasvumarkkinoille tilanne näyttää mielestäni hyvältä jatkoakin ajatellen.

Onko Nordea liian halpa?

Viime vuoden lopulla pörssien laskettua ei ole voinut olla törmäämättä keskusteluihin Nordean halpuudesta ja sen suhteettoman suuresta osingosta. Osinkoprosentti alkoi osakkeen ollessa halvimmillaan hätyytellä 10 prosentin maagista rajaa. Pankki on kuitenkin hyvää positiivista tulosta tekevä, joten tuloksen täytyisi sakata kunnolla jotta tällainen taso on perusteltu. Tässä tekstissä tutkaillaan muutamia perinteisiä tunnuslukuja tunnustellaksemme onko Nordea aliarvostettu.

Seuraavassa on esitetty graafisessa muodossa kuinka Nordea on edennyt viime vuodet ja mitä vuodelta 2018 odotetaan:

 

Nordean osakekohtaisen tuloksen kehittyminen.

 

Osakekohtainen tulos kehittyi vakaasti aina vuoteen 2016 saakka. Virallinen selitys vuoden 2017 tuloslaskuun oli pääomamarkkinoiden erittäin vähäinen aktiviteetti sekä pankin riskien vähentäminen, joka toteutettiin pienentämällä Venäjän ja Shipping, Offshore and Oil Services -toimintojen luottovolyymeja. Tuloslaskun takana oli siis osittainen painotuksen siirto riskien vähentämiseen. Samaan aikaan ovat päällä suuret IT-investoinnit.

Konsernin tuloksen odotetaan paranevan vuonna 2018. Tuottojen odotetaan kasvavan hieman, kulujen pienenevän ja luottojen laadun pysyvän vakaana. Nykyinen korkotaso ei ole paras mahdollinen ympäristö pankkien tuloskasvulle. Niinpä tulevaisuudessa kulujen karsinta ja toiminnan tehokkuus tulevat olemaan avainasemassa. Kuten Christer Gardell mainitsi Cevianin ostaessa Nordeasta 2,3 prosentin siivun, Nordean tulee pystyä karsimaan kulujaan nykyistä tehokkaammin. Kolmannen kvartaalin loppuun mennessä Nordealla oli osakekohtaista tulosta kasassa 0,64 euroa. Vuoden 2018 tulos tulee siis arviolta olemaan jonkin verran yli 0,80 euroa. Tulos on jälleen palaamassa kasvun tielle.

 

Nordean tasepohjainen arvostus.

 

Nordean tasepohjaisesta historiallisesta arvostuksesta voidaan havaita, että osake on tällä mittarilla arvostettu alle sen keskimääräisen tason. Koska luku on alle 1, se indikoi että sijoittajat eivät anna Nordean harjoittamalle liiketoiminnalle minkäänlaista arvoa. Tyypillisesti arvostus on viime vuosina pyörinyt noin 1,3 tasolla. Myös vielä laajempi kymmenen vuoden keskiarvo P/B-luvulle on samaa tasoa eli 1,26. Jos Nordea nousisi takaisin tähän keskimääräiseen tasoonsa saavuttamalla jälleen sijoittajien luottamuksen, olisi sen osakekohtainen arvostus noin 10,40 euroa.

 

Nordea osakekohtaisen osingon kehittyminen.

 

Osinkotasoaan Nordea on pystynyt kasvattamaan vuosittain, ja sama tahti tulee jatkumaan ainakin jos uskoo Sammon konsernijohtaja Kari Stadighin lausuntoja. Hänen mukaansa Nordea on valmis jakamaan osinkoa väliaikaisesti jopa yli oman tuloksensa, sillä pankki on niin ylikapitalisoitunut. Toistaiseksi tulos on vuosittain ollut osinkoa suurempi ja osinkotaso näin vakaalla pohjalla. Tänä keväänä osinkoa odotetaan noin 0,70 euroa joka tarkoittaisi nykyisellä osakkeen hinnalla (7,40€) efektiiviseksi osingoksi noin 9,5%. Tämä olisi jo tällaisenaan mukiinmenevä tuotto sijoitukselle mikäli, Nordea kykenisi pitämään nykyisen tulostasonsa.

Jotta tietäisimme mitä Nordealta voi odottaa, lienee turvallisinta kaivaa lisää historiadataa saadaksemme lukuihin varmuuskerrointa. Etsin Nordean oman pääoman tuottoprosentit menneiltä vuosilta ulottuen aina finanssikriisin aikoihin saakka. Luvut on esitetty seuraavassa taulukossa:

 

Nordean viime vuosien oman pääoman tuottoprosentit
15,30 % 11,60 % 11,40 % 10,40 % 11,60 % 10,90 % 11,30 % 12,00 % 11,90 % 9,30 %
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

 

Taulukon luvuista voidaan laskea oman pääoman tuotolle 10 vuoden keskiarvo, joka on 11,57%. Tämä luku on hyvin linjassa myös viime vuosien suoriutumiseen nähden lukuunottamatta vuotta 2017, jolloin taso hieman notkahti. Näin ollen 10 vuoden oman pääoman keskituotolla normaali tulostaso olisi nykytilanteessa noin 0,93 euroa. Tämä taas tarkoittaisi P/E-lukua 8 ja tulostuottoa noin 12,6%. Tulospohjainen pitkän ajan historiadata indikoisi Nordean olevan nyt edullisella tasolla. Jos tarkastellaan vain lähimmän viiden vuoden horisonttia, oman pääoman tuotto on ollut keskimäärin melko samaa tasoa ollen 11,08%.

P/E-luku Nordealla on tällä hetkellä vuoden 2017 tuloksella noin 10,9. Kymmenen vuoden keskiarvo-P/E on 10,73. Tällä tunnusluvulla tämänhetkinen hinnoittelu on linjassa historiallisen tason kanssa. Vuoden 2017 tulos tultiin vuonna 2018 kuitenkin mitä todennäköisimmin ylittämään kuten aikaisemmin totesin, joten kerroin tulee tälle vuodelle hieman alaspäin ilman suurempia kurssinousuja.

Arvosijoittajalle nämä kriteerit riittävät aloittamaan ostot Nordeassa tai jatkamaan niitä. Osake on maltillisesti arvostettu varsinkin mikäli vuosi 2018 päättyi ennustetuissa merkeissä. P/E-luku, P/B-luku sekä osinkotaso kielivät aliarvostuksesta. Seuraavassa vielä hieman vertailua pohjoismaisiin verrokkipankkeihin:

 

P/E P/B Osinko%
Aktia 11,5 1,08 6,30 %
SEB 12,01 1,32 6,44 %
Danske Bank 7,41 0,71 7,47 %
Nordea 10,9 0,98 9,20 %

Nordea näyttäytyy selvästi tunnusluvuiltaan halvimpana, mikäli ei oteta huomioon vastikään pahasti rahanpesuskandaalin vuoksi romahtanutta Danske Bankia. Dansken näennäiselle halpuudelle on siis hyvä peruste, mielestäni Nordealle ei niinkään.

Tänää viimeistellessäni kirjoitusta Helsingin pörssi näyttää ottaneen globaaleiden talouspoliittisten tapahtumien vuoksi hirmuloikan ylöspäin. Tämä toi nostetta myös Nordealle, jonka osake kallistui tänään +4,56% asettuen 7,74 euroon. OMX Helsinki nousi +3,13%, joten Nordean aliarvostus näyttää nyt purkautuvan reilummalla vauhdilla.

Oulun Osakesäästäjien vuosi 2018 – edut heikkenivät

Osakesäästäjien Keskusliiton edellisessä lehdessä oli juttu siitä kuinka liiton jäsenmäärä on hyvässä kasvussa, ja uusi toimitusjohtajakin valittiin. Hänen tavoitteensa oli kasvattaa jäsenmäärää entisestään. Olen aikaisemmin ollut todella tyytyväinen Osakesäästäjien Keskusliiton paikallistoimintaan Oulussa. Viime vuonna kaikki ei kuitenkaan mennyt aivan putkeen. Asiat eivät ole niin vakavia että vielä harkitsisin jäsenyyden jättämistä, mutta toivoisin että ne hoidettaisiin paremmin jatkossa.

Ensimmäinen asia mikä jäi viime vuodesta kaivelemaan oli matkatuki Sijoitus Invest-tapahtumaan. Sijoitus Investissä olenkin käynyt vuosittain aistimassa tunnelmaa ja kuuntelemassa sijoitusmaailman julkkiksia. Tänä vuonna jäi kuitenkin käymättä, sillä Oulun Osakesäästäjät miettivät matkatukipäätöstä niin pitkään, ettei halpoja lentoja tapahtumaan saanut enää laisinkaan. Kysyin asiaa puheenjohtajalta jo etukäteen parikin kertaa ja vastaus oli että asia päätetään kokouksessa joka oli vain vähän ennen kyseistä tapahtumaa. Jälkiviisaana totean että olisi täytynyt rohkeasti vain varata lennot etukäteen ja jättää ylimääräinen vatulointi sikseen. Lopulta oli liian myöhäistä sillä lentojen hinnat olivat ehtineet karata käsistä. En missään nimessä usko että päätös asiasta oli tahallisesti venytetty liian lähelle tapahtumaa, inhimillisiä virheitä sattuu. Yritetäänpä tänä vuonna uudestaan mikäli työt sen sallivat!

Toinen asia oli perinteisten pikkujoulujen puute. Tiedostan että tämä on ollut meille oululaisille luksustapahtuma, sillä ruoka on vuosittain ollut täysin ilmaista. Jostain syystä tänä vuonna pikkujouluja ei järjestetty ollenkaan. Asiasta ei ole annettu mitään infoa miksi näin kävi. Tämä on harmillista, sillä pikkujouluiltamat ovat olleet oikeastaan minulle vuoden kohokohta Oulun Osakesäästäjien kanssa. Hyvää ruokaa ja erilaisia esiintyjiä pörssiyrityksistä. Ajoiko tapahtuma sitten Oulun Osakesäästäjien talouden liian tiukille vai miksi tapahtuma jäi pois?

Kolmas seikka liittyy yritysvierailuihin. Kävin Osakesäästäjien kanssa keväällä Tornion Outokummulla. Reissu oli oikein mukava ja järjestelyt toimivat hyvin. Ainoa harmittava seikka ilmeni kun oli aika mennä varsinaiseen tehdassaliin vierailulle, sillä kuulimme että linjalla on menossa huoltoseisakki. Noita sanoja kukaan, joka on matkustanut lähes kaksi tuntia paikalle ei halua kuulla. Menimme halliin katsomaan, että tuossa se teräsraina menisi jos koneet olisivat ajolla. Noin minuutin ihmettelyn jälkeen takaisin bussiin. Ei näin.

Tuossa tarinassani Torniosta tähdensinkin, että jos olet yrityksessä vastaamassa vierailuista älä koskaan vie vieraita katsomaan linjaa joka ei liiku. Samoin osakesäästäjien tulisi tätä painottaa jotta reissut olisivat mielenkiintoisia. Voi olla että kaikki oli tällä kertaa ikävää sattumaa. Se on kuitenkin sanottava, että bussikierros tehdasalueella ja satamassa oli todella hyvä. Ei aivan turhaa reissua tullut tehtyä siis Tornioon. 🙂

Toivottavasti Osakesäästäjät järjestää jatkossakin mielenkiintoisia yritysvierailuita. Olen havaitsevinani että ainakaan nettisivulla Oulun paikallisyhdistystä ei juuri koskaan näy tapahtumalistassa. Näin on asia myös tänään listaa vilkaistessani. Muutoinkin tapahtumalista näyttää melko tylsähköltä, yksikään paikallisyhdistys ei ole vielä sopinut vierailuja pörssiyrityksiin. Toivottavasti alkuvuonna toiminta jälleen hieman terästäytyy.

Osakesäästäjien jäsenissä on pääosin varttuneempaa väkeä. Voisi olla hyvä pyrkiä laskemaan paikallishallitusten keski-ikää, jotta saataisiin uusiakin ajatuksia mukaan. Ainakaan minulla ei ole käsitystä kuinka tuonne voisi pyrkiä. Mielestäni tässäkin Osakesäästäjillä on kehittämisen paikka. Tarvitaan avointa informaatiota kuinka ne, jotka haluavat ottaa vastuuta pääsisivät sitä kantamaan.

Oletko sinä ollut tyytyväinen Osakesäästäjien oman paikallisyhdistyksesi toimintaan?