Pörssin viimeaikaisen laskettelun myötä osakkeet ovat luonnollisesti halventuneet hieman houkuttelevammille tasoille. Ostopäätökseen tarvitaan kuitenkin aina dataa minkä perusteella voi lähteä tutkimaan tarkemmin osakkeiden hinnoittelua. Inspiraation lähteeksi listasin Helsingin pörssin osakkeista ne, joiden P/E-luku on noin 10 tai alle sekä osinkoprosentti noin viisi prosenttia tai enemmän. Lista näyttää seuraavanlaiselta, osakkeet on järjestetty P/E-luvun mukaan pienimmästä suurimpaan:
| P/E | Osinko-% | |
| Lehto Group Oyj | 5.96 | 7.42 % |
| Outokumpu Oyj | 7.11 | 6.71 % |
| Cramo Oyj | 8.24 | 5.23 % |
| Ramirent Oyj | 8.81 | 7.05 % |
| Keskisuomalainen A | 8.81 | 7.53 % |
| Nordea Bank | 9.07 | 9.05 % |
| Sampo Oyj A | 9.31 | 6.50 % |
| Raute | 9.85 | 4.96 % |
| Evli Pankki Oyj | 10.3 | 6.25 % |
| Tokmanni | 10.66 | 6.06 % |
| Atria Oyj A | 10.77 | 5.88 % |
Tämän vertailun kärkiosakkeeksi nousi viime aikoina hurjasti lasketellut Lehto Group. Syystäkin sijoittajien luottamus yhtiötä kohtaan on rapissut, sillä tämän vuoden ennusteista tullaan jäämään roimasti ja povattu tuloskasvu kääntyikin tuloksen hiipumiseen viime vuodesta. Kasvuyhtiöksi hinnoitellun osakkeen kasvun katkeaminen näyttäytyy rumana, hieman reilun 64 prosentin laskuna alkuvuoden arvostukseen verrattuna. Tällä hetkellä indikaattoreita paremmasta ei ole, vaan kaiken lisäksi hiipuva rakennusmarkkina tuo omat vaikeutensa yhtiön lähitulevaisuuteen. Toisaalta silloinhan rohkea ostaa kun muut myyvät. Ehkä juuri nyt Lehdon horisontin ollessa sysimusta olisi rohkealla sijoittajalla suurista riskeistä huolimatta tilaisuus päästä halvalla mukaan tulevaisuuden kasvuun?
Listan keskivaiheen tuntumasta löytyvät ”Nalleosakkeet” Nordea sekä Sampo. Kuten huomataan, molempian P/E-luvut ovat lähes samalla tasolla, ainoa ero tulee siitä että Nordean osinkotuotto on nykyhinalla ja viime vuoden osingolla kivunnut hieman yli 9 prosentin. Olen monesti sijoituskeskusteluja lukiessani törmännyt dilemmaan kumpaa kannattaisi omistaa, Nordeaa vai Sampoa. Sampohan omistaa Nordeasta 21,25 prosenttia. Osakkeina tämä tarkoittaa 860 440 497 kappaletta jotka puolestaan jakautuvat 554 151 850 Sammon osakkeelle. Näin ollen Sampoa ostaessaan saa jokaista osaketta kohden noin 1,55 Nordean osaketta.
Vuoden alusta Sampo on lasketellut 12,5 prosenttia, kun taas Nordea on on tullut alas noin 24,5%. Sammon liiketoiminta vakuutusbisneksessä on defensiivisempää, mutta toisaalta suurin tulevaisuuden tuottopotentiaali nojaa Nordean varaan. Tämä fakta suuremman osinkotuoton kanssa puoltaisi mielestäni sjoittajaa tarttumaan tällä hetkellä mieluummin Nordean osakkeeseen. Kuten tiedetään, Nordea on ylikapitalisoitunut ja tulee seuraavat vuodet jakamaan korkeaa osinkoa siitäkin huolimatta, että tulos ei välttämättä uusien investointien myötä pysy täysin osinkokasvun vauhdissa mukana. Osingonjakosuhde voi tilapäisesti siis nousta huomattavasti ja kivuta yli 100 prosentin. Tämä rajoittanee osakkeen laskuvaraa.
Lehdon lisäksi listalta löytyy muitakin rakennusmarkkinaan liittyviä yhtiötä, konevuokraajat Ramirent sekä Cramo. Syy listallaoloon on täysin sama, hiipuva markkina laskee arvostuksia koko alalla. Muuten mukana on melko sekalaisia yhtiöitä eri toimialoilta, on mediaa, ruostumattoman teräksen tuottajaa, rahoitussektoria, halpatavarakauppaa sekä lihayhtiö. Näiden yhtiöiden kohdalla sijoittajan tulee selvittää ilmiö osakkeen näennäisen halpuuden takaa. Täytyy muistaa, että tällaisessa mekaanisessa seulonnassa yhtiö voi päätyä listalle vain esimerkiksi siksi, että sen tulos tulee syystä tai toisesta laskemaan. Näin ollen viime vuoden tuloksella sekä osingolla mitattuna yhtiö näyttäytyy tällaisessa listassa halvalta. Syy laskuun voi olla tilapäinen häiriö yhtiön liiketoiminnassa, tai se voi olla markkinalähtöinen. Mikäli yhtiön taloudellinen data ja tulevaisuuden näkemykset sekä pörssikurssi kulkevat eri suuntiin, voi kyseessä olla oston paikka.