Tag: osavuosikatsaus

Harvialta vahvat luvut ensimmäiseltä kvartaalilta

Harvia ilmoitti tänään ensimmäisen kvartaalin lukunsa, jotka olivat odotettua paremmat. Osake palkittiinkin tänään mukavalla noin +6,6% nousulla. Pureudutaanpa hieman Harvian lukuihin ja arvostukseen osakkeenomistajan silmin.

Käyn tässä kirjoituksessa raportoidut luvut läpi vain pintapuolisesti, tarkemmat luvut voi lukea esimerkiksi tästä linkistä. Liikevaihto kasvoi 5,6% ja oikaistu liikevoitto 5,8%. Liikevoittomarginaali oli vahvat 20,6%. Kriisinkestävyyden kannalta on huomionarvoista että Harvian nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen oli vain 1,4. Osakekohtainen tulos putosi vuoden takaiseen verrattuna sentillä 0,13 euroon.

Kun otetaan huomioon talouden sakkaaminen ensimmäisen kvartaalin aikana, Harvian luvut ovat mielestäni rohkaisevia. Kannattavuus pysyi investoinneista ja vaikeasta markkinaympäristöstä huolimatta korkealla tasolla. Kuten muillakin yhtiöillä, pahin on todennäköisesti edessä toisen kvartaalin aikana. Koska Harvian tuloksenteko nojaa vahvasti korvauskysyntään, uskon tuloksen kestävän tavanomaista paremmin. Suomi on suurin yksittäinen markkina, ja kiuasmyynti näyttelee liikevaihdosta noin 50 prosenttia.

Vaikka Harvian kannattavuus oli ensimmäisen kvartaalin aikana vahvalla tasolla, voidaan 13 sentin osakekohtaista tulosta pitää nykymarkkinassa yhtiön perustasona. Tästä perustasosta jäätäneen toisen kvartaalin aikana, syksyllä tuloskasvu todennäköisesti jälleen kiihtyy normaalille uralleen. Tulevien kvartaalien lukuihin tulee vaikuttamaan maaliskuussa allekirjoitettu saksalaisen sauna- ja spa-tuotteiden teknologiajohtajan EOS Groupin enemmistöosuuden hankinta. Kauppa saataneen maaliin huhtikuun aikana, joten sen vaikutukset näkyvät täysimääräisesti vasta kolmannella kvartaalilla.

Jos oletetaan että Harvian tulostaso pysyisi loppuvuonnakin vaikeasta toisesta kvartaalista huolimatta keskimäärin ensimmäisen kvartaalin lukemissa, olisi nykyhinnalle laskettu P/E-luku noin 19. Samaan lukuun päästään myös käyttämällä viime vuonna kertynyttä osakekohtaista tulosta. Markkinat odottavat siis nykyhinnoittelullaan kasvua, ja nämä odotukset Harvia on pystynyt lunastamaan. Korona-pandemia voi kuitenkin tuoda matkalle tilapäisiä kuoppia.

Kaiken kaikkiaan olen Harvian alkuvuoteen tyytyväinen ja voin hyvillä mielin jatkaa osakkeiden pitämistä salkussani. Koska tuloskertoimen perusteella markkinat odottavat Harvialta tyypillistä kasvun jatkumista, voidaan viimeistään kesällä nähdä potentiaalista lyhytnäköistä kurssilaskua toisen kvartaalin lukujen tullessa ulos. Nämä mahdoliset laskut olen valmis käyttämään hyväkseni ostopaikkana, sillä pitkän tähtäimen tarinaan näillä ei ole vaikutusta.

Lehto Groupin vuoden 2018 tilinpäätös, arvostustaso houkutteleva

Lehto Group julkaisi eilen vuoden 2018 tilinpäätöksensä. Liikevaihtoa kertyi 721,5 miljoonaa euroa, kasvua vuoteen 2017 20,7%. Liikevoitto oli 37,2 miljoonaa euroa, eli 5,2 % liikevaihdosta. Vuonna 2017 liikevoitto oli 64,6 miljoonaa euroa, joten pudotusta tuli noin -42%. Vuonna 2017 liiketulos oli 10,8% liikevaihdosta. Osakekohtainen tulos oli 0,49 euroa, vuonna 2017 0,89 euroa. Pudotusta tässäkin huimat noin -45%. Viime vuoden luvut olivat siis kaikkinensa kurjat, joskin yhtiön pörssikurssi olikin ottanut asian huomioon viime vuonna tulleiden tulosvaroitusten yhteydessä. Näin ollen tulospäivänä ei nähty sen suurempia liikkeitä.

Kuten Lehto tiedotti aikaisemmin, korjausrakentamisesta luovutaan tämän vuoden alkupuoliskolla ja kannattavuutta saadaan näin kohennettua. Toimitusjohtaja Hannu Lehto mainitsee korjausrakentamis-liiketoiminnan jo lopetetuksi ja henkilöstö on sulautettu muihin toimintoihin. Vuoden 2018 tuloksessa liiketulosta mainittiin heikentäneen erityisesti peruskorjaushankkeiden tappiollisuus ja hyvinvointitilojen projektien heikko kannattavuus. Peruskorjaustoiminnalla oli noin 15 miljoonan euron negatiivinen vaikutus konsernin liikevoittoon. Ilman peruskorjaustoiminnan tappioita Lehdon tulos olisi ollut noin 7,2% liikevaihdosta.

Hallitus esittää osingoksi 0,24 euroa osakkeelta, mikä edustaa noin 48,7% konsernin tilikauden tuloksesta. Viime vuonna osakekohtaista osinkoa maksettiin 0,34 euroa, joten osinkoakin karsittiin noin -30 prosenttia. Pörssikurssi on kuitenkin jo niin matalalla tasolla, että efektiivisenä osinkoprosenttina nykyiselle kurssille(4,31€) tämä tekee noin 5,6%.

Itseasiassa Lehdon matalassa arvostuksessa piilee mielestäni paljon positiivista kun käännämme katseet tulevaisuuteen. Kun otetaan huomioon, että viime vuodelta saatu 0,49 euron osakekohtainen tulos on tulostuottona noin 11,4%, kielisi tämä siitä että markkinat ovat toden teolla menettäneet uskonsa Lehdon suhteen. Toisin sanoen, mikäli Lehto kykenee edes säilyttämään viime vuotisen tulostasonsa, vaikuttaa se nykyhinnallaan hyvältä ostokselta. P/E-luvuksi saadaan vain noin 8,8. Lehdon omavaraisuusaste tilikauden päättyessä oli 42,7% joten tuloksen kutistuttua velat eivät ole räjähtäneet käsiin vaan yhtiö operoi terveellä pohjalla.

Olennaista on tietysti katsoa, mitä tälle vuodelle ennustetaan. Sattuneesta syystä Lehdon näkymät tulevaan ovat varsin varovaiset, uusia negatiivisia tulosvaroituksia ei enää haluta antaa. Lehto arvioi, että konsernin liikevaihto vuonna 2019 on samalla tasolla kuin vuonna 2018 (vuoden 2018 liikevaihto 721,5 miljoonaa euroa) ja liikevoitto on noin 5 – 7 % liikevaihdosta (5,2 % vuonna 2018). Tästä voidaan päätellä, että tuloksen odotetaan kasvavan aavistuksen. Silti haarukka antaa mahdollisuuden myös viime vuotisen tuloksen toistamiseen. Mikäli Lehto osuisi haarukan keskelle, tämä tarkoittaisi noin 0,57 euron osakekohtaista tulosta. P/E-luku nykykurssilla olisi 7,56 ja tulostuotto 13,2%. Kuten aikaisemmin totesin, näillä hinnoilla Lehto on mielestäni hyvä ostos vaikka tulostoteuma jäisikin haarukan alalaitaan ja yhtiö toistaisi viime vuoden tuloksen.

Suhtaudun Lehdon näkymiin varsin positiivisesti laskeneen kurssitason vuoksi. Luonnollisesti yhtiöön vaikuttavat myös ulkoiset tekijät kuten rakennus- ja asuntomarkkinoiden yleinen kehitys. Paras arvaus on, että kauppa käy suunnilleen viime vuoden tasolla, elleivät esimerkiksi kauppasodan riskit realisoidu ja vaikuta näin vientiteollisuuden kautta työpaikkoihin lisäten epävarmuutta markkinoilla. Näiltä kurssitasoilta olen kuitenkin valmis yhä luottamaan Lehtoon samalla toivoen, että yhtiön talousohjattu rakentaminen ohjautuu viimeinkin koilliseen myös tulosrivillä. 🙂

Nordean tilinpäätös 2018

Nordea on kivunnut suomalaisten omistetuimmaksi osakkeeksi ohi Nokian. Nordeassa sijoittajia houkuttelevat luonnollisesti laskeneen kurssin lisäksi korkea osinkotaso sekä lupaukset osinkokasvun jatkosta. Viime vuosina tuloskehitys ei ole ollut sillä tasolla millä Nordean johto sekä suurin omistaja Sampo haluaisi sen olevan. Tästä syystä osakekurssi on tällä hetkellä samalla tasolla kuin se oli esimerkiksi vielä vuonna 2016. Tapahtuiko käänne parempaan viime vuonna? Mennäänpä raportin kimppuun, seuraavassa viimeisen kvartaalin luvut:

 

Q4/2018 Q4/2017 Muutos
Rahoituskate 1126 1109 +2%
Liikevaihto 2103 2228 -6 %
Liikevoitto 689 796 -13 %
Luottotappiot -30 -71 -58 %
EPS 0,12 0,15 -20 %
ROE% 6,10 % 7,70 %

 

Rahoituskate, eli peruspankkitoiminnasta saatavat tuotot kasvoivat. Kuten tiedämme, vuoden viimeinen kvartaali ei ollut optimaalinen varainhoidosta saatavien tuottojen kannalta pörssien laskettua voimakkaasti. Tästä syystä varallisuudenhoidon palkkiotuotot laskivat noin 14 prosenttia. Lukuunottamatta parantunutta rahoituskatetta sekä pienentyviä luottotappioita, oli viimeinen kvartaali kaikilta osin heikompi kuin vuonna 2017.

Koko vuoden vastaavat luvut puolestaan näyttävät seuraavanlaisilta:

 

2018 2017 Muutos
Rahoituskate 4324 4666 -7%
Liikevaihto 9005 9469 -5 %
Liikevoitto 3953 3998 -1 %
Luottotappiot -173 -369 -53 %
EPS 0,76 0,75 +1,3%
ROE% 9,70 % 9,50 %
Osinko 0,69 0,68 +1,5%

 

Koko vuoden suoritus näyttää sen sijaan paremmalta. Vaikka liikevaihto ja liikevoitto kutistuivat aavistuksen, Nordea onnistui kasvattamaan osakekohtaista tulostaan sentillä. Kustannussäästöt alkavat purra, ja tulevaisuuden näkymissä kustannussäästöjä korostettiinkin useaan otteeseen. Oman pääoman tuottoprosentti kohosi myös hieman. Osinkoa ehdotetaan maksettavaksi 0,69 euroa, joka on peräti 90,7% koko vuoden tuloksesta. Efektiivisenä osinkoprosenttina nykykurssille tämä tekee peräti noin 8,6%. Koska Nordean johto on viestittänyt pyrkimyksestään kasvavaan osinkoon, täytyy heillä olla luottoa kustannussäästöjen tuomaan merkittävämpään tulosparannukseen jatkossa. Muutoin on riskinä, että osingonjakosuhde nousee epäterveen korkealle.

Konsernijohtaja Casper von Koskull viestittääkin kulujen jäävän tänä vuonna alemmalle tasolle verrattuna vuoteen 2018. Tarkempaa tavoitehaarukkaa kulujen karsimiselle ei tälle vuodelle tullut, mutta vuonna 2021 kulujen odotetaan olevan 3 prosenttia pienemmät kuin vuonna 2018. Kassavirtaperusteisten kokonaiskulujen ennakoidaan vuonna 2021 olevan 5-10 prosenttia viime vuotta pienemmät.

Mielestäni Nordean tulos koko vuodelta oli positiivinen verrattaessa vallitsevaan odotustasoon. Markkinat olivat ehtineet hinnoitella jo paljon negatiivista Nordean kurssiin. Nordean oma pääoma per osake on 8,15 euroa ja osakekurssi tätä kirjoittaessa 8,04 euroa. Nordean osakkeen hinnassa saa siis tällä hetkellä ostettua ilmaista pääomaa 11 senttiä sekä liiketoiminnan kaupan päälle! Ei huono, sanoisi Jorma Uotinen?

Ainakin tämän vuoden ensimmäisen kvartaalin aikana voi ennakoida varallisuudenhoidon palkkiotuottojen olevan jälleen kasvussa markkinatilanteen vakauduttua ja pörssien palattua kasvu-uralle. Koska myös pankin rahoituskate osoitti viimeisellä kvartaalilla kasvulukemia, voisi tämän trendin odottaa jatkuvan myös peruspankkitoiminnoissa. Nordeassa aiotaan panostaa muun muassa asiakaspalveluun tällä sektorilla, lisäksi suurasiakkaiden uudet palveluverkostot sekä asuntolainavolyymien uuteen nousuun tähtäävät selkeät suunnitelmat vahvistanevat rahoituskatetta entisestään.

Mittava IT-investointi on yhä menossa ja osaltaan kasvattaa kuluja, toteuduttuaan tästä tulee kuitenkin merkittäviä säästöjä. Samoin suurtietokoneiden ylläpidon ulkoistus IBM:lle tukee säästötavoitteita. Nordea pyrkii tekemään tuotteistaan ja palveluistaan entistä yhtenäisempiä ja hyödyntää näin mittakaavaetuja yhdistämällä konsernin yhteisiä yksikköjä, kuten kansainvälisiä toimintoja ja palveluja. Säästöt ovat nyt päivän sana, ja säästötavoitteita on sparraamassa tietysti myös uusi suuromistaja eli Cevianin Christer Gardell.

Gardell mainitsi aikaisemmin, että Nordean tulisi vuoteen 2021 mennessä pyrkiä karsimaan kulujaan 4,4 miljardiin euroon. Vuonna 2018 kulut olivat 4,738 miljardia euroa. Matkaa Gradellin tavoitteeseen jää vielä noin 7,6 prosenttia. Sparraamista tarvitaan siis jatkossakin, sillä kuten aikaisemmin mainitsin von Koskull odottaa kokonaiskulujen olevan 2021 noin 3 prosenttia viime vuotta pienemmät.

Omalta osaltani voin todeta että osakkeiden holdaus salkussani jatkuu. Mikäli Nordea onnistuu tavoitteessaan kasvattaa asiakaspalvelun laatua samalla kun se toteuttaa kustannussäästöjä, on tässä käsillä mielestäni loistava paketti. Osinkotaso sekä markkinaolosuhteet tukevat osakekurssia jatkossa. Kohti ensimmäisen kvartaalin tulosjulkistusta mennään pitkästä aikaa hieman positiivisemmissa merkeissä.

Markkinat eivät ole tehokkaat

Elämme parhaillaan kiihkeää tuloskautta. Ilmassa on aina vain jatkuvan lämmön lisäksi myös sähköä. Tuloskauden edetessä mieleeni on taas palautunut hypoteesi tehokkaista markkinoista. Osakkeiden hinta on teorian mukaan aina oikea ja heijastelee osakkeen todellista arvoa ja tuottopotentiaalia. Periaatteessa osakkeen hinnan tulisi muuttua aina uutta informaatioita vastaavaksi. Silti hinnanmuutokset ovat viime aikoina olleet rajuja suuntaan ja toiseen ilman, että mitään järisyttävää lisäinformaatiota on aina edes tullut. Joissakin tapauksissa ensimmäinen reaktio on ollu suuri, ja seuraavana päivänä on jälleen korjattu kurssia toiseen suuntaan reilulla harppauksella.

Otetaan esimerkkinä Stora Enso josta kirjoitinkin viimeksi, sillä mielestäni Enson reaktio tulosjulkistukseen oli liian raju. Sijoittajat taisivat lukea tekstini tarkasti, sillä esimerkiksi tänään on menty toiseen suuntaan lähes 5%. Tämä tapahtui toki UPM:n tulosjulkistuksen avittamana, mutta Stora Enson osake on siitä huolimatta ryntäillyt suuntaan ja toiseen kuin vauhkoontunut hevonen. Kolmen edellisen pörssipäivän aikana kurssin päätökset ovat olleet -15,63%, -2,03%, +4,50%. Ehkä se oikea taso vielä löytyy kun vähän aikaa etsitään?

Toinen esimerkki on Telia, joka julisti mukiinmenevän tuloksen sekä mittavat Bonnier-kaupat samalla kertaa. Jotain markkinat pelästyivät alkuun, sillä kurssi syöksähti reilusti alaspäin. Muutaman päivän asiaa sulateltuaan sijoittajat päättivät Telian olevan sittenkin ihan hyvä yhtiö ja palasivat ostolaidalle. Näin ollen Telian heilunta suuntaan ja toiseen on ollut keskimäärin noin kuuden prosentin luokkaa, kuten voi havaita seuraavasta kuvaajasta. Jälleen kerran tarjoutui sijoittajille hyvä ostoshetki markkinoiden väliaikaisen epätehokkuuden kautta.

Telian liikehdintää viikon varrelta.

 

Ehkä viimeiseksi esimerkiksi voimme ottaa Nordean, joka on lasketellut alkuvuoden käyden alimillaan tänä vuonna vain noin 8,2 eurossa. Nordeasta olen myös kirjoittanut aikaisemmin ja todennut saman kuin sekä Nordean että Sammon konsernijohtajat, Nordean osake on aliarvostettu. Aivan viime pörssipäivinä olen huomaavinani, että Mr.Market on huomannut saman seikan. Parista pörssipäivästä ei voi vielä suuria johtopäätöksiä vetää, mutta ehkä luottamus yhtiötä kohtaan on herännyt. Aika näyttää, olemmeko von Koskullin sekä Stadighin kanssa oikeassa. Koska Nordean taipaleella on vielä paljon epävarmuustekijöitä, tämä ei suinkaan ole vielä ”kirkossa kuulutettua.”

Stora Enson ja Telian esimerkit kuitenkin osoittavat, että markkinoilla on välillä vaikeuksia sulatella uutta informaatiota ja päättää osakkeen oikea hinta. Näissä tapauksissa sijoittajalla on mahdollisuus tehdä hyviä kauppoja, mikäli tulkitsee suuret laskut ylilyönneiksi. Vaikuttaa siltä, että varsinkaan täällä Helsingin pörssissä markkinat eivät aina ole tehokkaat, vaan tällaisia lyhyen tähtäimen ”hinnoitteluvaikeuksia” näyttää tapahtuvan varsinkin juuri tällä tuloskaudella. Johtuneeko asia sitten kesästä ja siitä johtuvasta pienemmästä vaihdosta vai jostain muusta?

Uuden markkinadatan pureskelu näyttää vievän pörssikursseilla välillä pitkiäkin aikoja. Tehokkaiden markkinoiden hypoteesi perustuu siihen, että kurssit asettuvat saatavilla olevan markkinadatan avulla oikeisiin uomiinsa. Kun markkinoille tulee uutta, ehkä jopa yllättävääkin tietoa, aiheuttaa tämä välitöntä turbulenssia pörssikurssin muodostumiseen. Mielestäni osavuosikatsausten EI pitäisi olla tällaista tietoa nimenomaan silloin, kun tulos on hyvä eikä poikkea paljon analyytikoiden konsensusennusteista. Koska sekä Telia että Stora Enso julkaisivat hyvät tulokset, mielestäni markkinoille ei tarjottu mitään shokeeraavaa tietoa joka oikeuttaisi kyseiset voimakkaat heilahtelut. Näin ollen tämä lienee todistus epätehokkaista markkinoista.

 

 

Lehto Group päivitys

Lehto Group on vuoden alusta rojahtanut alas liki 18 prosenttia. Rakennusbuumin pelätään olevan hiljalleen takana päin ja pelot valtaavat sijoittajien mielen. Jännitystä ei ainakaan vähennä se, että jokin aika sitten Lehdon sisäpiiriläiset tekivät isoja osakemyyntejä. Q1 oli liikevaihdoltaan hyvä, mutta tulos oli sijoittajille pettymys. Onko Lehto jo menneen talven lumia?

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että Lehto tulee pärjäämään myös taantumassa muita rakennusfirmoja paremmin. Tämä johtuu tietysti Lehdon alaa mullistavasta kustannustehokkaasta moduulirakentamisesta, joka tulee eittämättä olemaan koko rakennusalan tulevaisuus. Moduulit rakennetaan turvallisessa, siistissä ympäristössä kosteudelta suojassa ja laatu voidaan pitää tällä tavoin vakiona. Sarjatuotanto tuo sekä kustannus- että toimitustehokkuutta. Projektille voidaan määritellä kattohinta jo ennen töiden aloittamista, näin asiakaskin välttyy ikäviltä yllätyksiltä.

En valitettavasti ole vielä päässyt vierailemaan Lehdon tehtailla, mutta oletan että automaatio ollaan näissä viety pitkälle. Puhutaan, että pian rakennukset 3D-tulostetaan, mutta luulisin varsinkin Suomen vaativissa oloissa pitkälle viedyn automaation olevan todennäköisempi skenaario. Tällä tarkoitan sitä, että esimerkiksi kokonainen seinäelementti ulkopintoineen ja sisäeristyksineen voitaisiin valmistaa mahdollisimman pitkälle automaattisesti. Pian muistelemme huvittuneena aikoja, jolloin sotkuisilla työmailla kulki ristiin rastiin tehottomasti toimivia ulkomaalaisia rakennusmiehiä tehden välillä silkkaa sutta ja sekundaa. On hienoa, että Lehto kulkee rakennusalan edelläkävijänä.

Jos pohditaan tulevaa rakennusalan taantumaa Lehdon tilauskannan kehityksestä käsin, ei näköpiirissä ole havaittavissa ainakaan hidastumista. Lehto on odottanut päätöksiä kahdesta jättimäisestä noin 200 miljoonan euron rakennusurakasta, kauppakeskus Lippulaivasta Espooseen sekä Jyväskylän Hippos2020 liikunta- ja hyvinvointipalvelukeskuksesta. Eilen saatiin positiivinen päätös Jyväskylästä, joka tuonee Lehdolle liikevaihtoa tuleville vuosille, kunhan projektin rahoituskuviot ensin selviävät lopullisesti ja hanke päästään aloittamaan. Päätöstä Lippulaivasta sen sijaan odotetaan aivan lähiaikoina.

Palataan takaisin Lehdon Q1 tulokseen, joka pelotti sijoittajat myymään osakkeitaan. Liikevaihto kasvoi odotetusti, mutta tulos niiasi ollen vain hieman reilut 2% liikevaihdosta. Yhtiö kertoi ensimmäisen kvartaalin liikevaihdon kuitenkin koostuvan pienempikatteisesta urakoinnista, eikä kvartaalin aikana tuloutettu yhtään luovutuksen mukaan tuloutettavaa omaperusteista hanketta. Näin ollen suurempi kasvu ja suurempi voittomarginaali tullaan näkemään loppuvuoden tulevilla kvartaaleilla. Muistutetaan mieliin, että Lehdon ohjeistus tälle vuodelle on liikevaihdon kasvu 20-30% ja liikevoittomarginaalin odotetaan olevan yli 10%. Uskon vakaasti että näihin lukuihin tullaan pääsemään.

Kun katsotaan Lehdon nykyistä arvostusta tämän päivän kurssilla 10,40€, on viime vuoden tulokseen perustuva P/E-luku vaivaiset 12. Ei uskoisi että nyt puhutaan voimakkaasti kasvavasta yhtiöstä. Yhtiön ohjeistuksen mukaisesti liikevaihto tältä vuodelta tulee olemaan 713- 772 miljoonaa euroa sekä liikevoittoa yli 71,3-77,2 miljoonaa. Osaketta kohden tämä tekisi liikevoittoa noin 1,22-1,33 euroa. Varsinainen osakekohtainen tulos tulee ennusteen mukaan siis olemaan noin euron tai vähän päälle. Näin ollen tulevalla ennusteella P/E-luku ensi vuodelle tulee nykykurssilla olemaan noin 10 luokkaa. Osinkotuottoa Lehto tarjoaa viime kevään osinkoon peilaten 3,4%. Eivät ollenkaan huonoja lukuja kasvuyhtiölle.

Voimakas kasvu tuo tietysti mukanaan riskejä, varsinkin tässä tapauksessa kun Lehdolla on tiettävästi ollut pulaa sekä työntekijöistä että tehdashalleista. Uskon kuitenkin, että yhtiö kykenee nämä haasteet selvittämään kunnialla ja kasvutavoitteisiin päästään ohjeistuksen mukaisesti.

Tätä kirjoittaessa nähtiin Euroopan pörsseissä Italian luoma punainen aalto, joka pyyhkäisi Lehdonkin kurssista pois 3,35%. Mikäli samanlainen tunnelma pörssissä jatkuu, ostonappi houkuttelee minua lisäämään osaketta salkkuuni kesän mittaan. Patoutunut käteinen ja kevään osingot odottavat uutta kotia kuumeisesti.

 

Amer Sports päivitys Q1:n jälkeen

Amer Sports julkaisi Q1-tuloksensa viime viikolla. Osavuosikatsauksen anti näkyi aluksi pelästyttävän markkinat, osavuosikatsauspäivänä osake syöksyi 8% laskuun. Ensijärkytyksestä toivuttuaan on yhtiön kurssi kuitenkin vahvistunut entisestään.

Suurimman säikähdyksen aiheutti tietysti liikevaihdon lasku 6 prosenttiyksikön verran. Tämä johtui kuitenkin vahvasta eurosta verrattuna dollariin. Vertailukelpoisin valuutoin liikevaihto kasvoi 1%. Kuten tiedetään, yhtiön oma tavoite liikevaihdon kasvulle tänä vuonna on 5%, kirittävää jää siis loppuvuodelle tämän osalta. Tukkukauppamarkkinan epävakaudesta johtuen kasvun ja parannusten odotetaankin vaihtelevan jonkin verran vuosineljännesten välillä. Parempaa on siis lupa odottaa tulevaisuudessa.

Ilahduttavinta antia oli yhtiön kannattavuuden kehitys. Panostukset näkyivät bruttomarginaalissa, joka kasvoi 46,8%:n vuoden takaisesta 44,7%:sta. Tämän mahdollisti yhtiön aktiivinen panostus karsia heikomman katteen jakelukanavia ja siirtyen yhä enemmän korkeamman katteen kanaviin kuten esimerkiksi yhtiön omaan verkkokauppaan.

Liiketulos koheni vuoden takaisesta 40% 40,4 miljoonaan euroon viime vuoden 28,8 miljoonasta eurosta. Osaketta kohti tulosta kertyi 0,21 euroa verrattuna vuoden takaiseen 0,15 euroon.

Mielestäni yhtiön ensimmäisen kvartaalin tulos oli rohkaiseva. Panostukset kannattavuuteen näkyvät jo nyt selkeästi. Vaikka liikevaihdon kasvu jäi yhtiön tavoitteesta, kasvoi tulos kohisten. Tämä efekti tulee luonnollisesti vain voimistumaan myös liikevaihdon kasvaessa.

Huomionarvoista on, että vertailukelpoisinkin valuutoin liikevaihto Amerikassa supistui 1% verran. Tämä oletettavasti johtunee juuri siirtymisestä kannattavimpiin myyntikanaviin ja vaatii kannattamattomien kanavien sekä matalakatteisten tuotteidenkin karsimista alkuvaiheessa. Tätä kannattaa kuitenkin pitää silmällä, sillä loppuvuotta kohden myös liikevaihdon Amerikassa on syytä palata kasvu-uralle sen ollessa selvästi suurin markkina.

Juuri ennen vappuhuminoita Amer tiedotti ostavansa Peak Performancen. Yhtiö uskoo kaupasta seuraavan pienen myönteisen vaikutuksen jo tälle vuodelle. Tärkeämpää on kuitenkin että Amer arvioi hankinnan tuovan yli 10 miljoonan euron vuotuiset synergiaedut muutaman seuraavan vuoden kuluessa. Näen itse tämän kaupan positiivisena ja brändi sopii hyvin Amerin huomaan.

Analyytikoiden tavoitehinnat Amerille ovat noin 26 euron haarukassa. Itse odotan tämän vuoden lopulle noin 28 euron hintaa elleivät arvostuskertoimet oleellisesti muutu. Näin ollen nykykurssilla 26,25 euroa on analyytikoiden tavoitehinta jo tavoitettu ja minun tavoitteeseeni on vielä matkaa reilut 6%. Tyytyväinen holdailu siis jatkuu yhä. Koska tukkukauppamarkkina on epävakaata, saatan ostaa osakkeita lisää mikäli esimerkiksi jo muutenkin yleensä alakuloisille kesäkausille osuukin hieman heikompi kvartaali vieden kurssin taas väliaikaiseen syöksyyn.

Amer Sports osoitti laatunsa

Viime vuosi jäi mieleeni erityisesti tukkukaupan murroksesta Amerikassa. Tämä toi esteitä myös Amer Sportsin tielle, joka tunnetaan vahvoista urheilutuotebrändeistään kuten Salomon, Wilson ja Suunto. Markkinat arvioivat tilanteen myös hankalaksi, sillä yhtiön kurssi pörssissä mateli lähes koko vuoden kasvun kaikottua alkuvuodesta. Amer Sports on ollut yksi Helsingin pörssin parhaista kasvajista viime vuosina. Seitsemässä vuodessa Amerin liikevaihto on kasvanut yli 70 prosenttia ja tulos yli nelinkertaistunut. Amer asetti itselleen kuitenkin kovat paineet loppuvuoteen, sillä alkuvuoden tulosnotkahduksen jälkeenkin yhtiö odotti kasvun yhä jatkuvan vaikeuksista huolimatta. Tämä mietitytti myös tuulipukusijoittajaa, sillä Amer on vahvasti mukana salkussani.

Ja kuinkas sitten kävikään? Kasvu jatkui ja sijoittajien luottamus yhtiöön palasi. Tämä näkyi pörssikurssin kohoamisena useammalla eurolla ylöspäin, kurssi onkin noussut tämän vuoden alusta mukavat 10%. Huolimatta vaikeuksista Amerikassa yhtiö takoi jälleen kerran historiansa kovimman myynnin. Liikevaihto kasvoi viime vuonna 4% verrattuna vuoteen 2016 ollen 2 685,2 miljoonaa euroa(2 622,1m€ v.2016). Yhtiö julkaisi viime vuonna uuden pitkän aikavälin tavoitteen, jonka mukaan yhtiö panostaa kannattavaan kasvuun ja pyrkii kasvattamaan liikevaihtoaan noin 5% vuosittain.

Amer tehosti toimintaansa viime vuonna erilaisin uudelleenjärjestelyin sekä tehostamisohjelmin ja tästä syystä kertaluontoiset erät rasittivat tilapäisesti tulosta peräti 46,7 miljoonan euron verran. Panostukset esimerkiksi digitaalisiin kanaviin ovat olleet välttämättömiä kaupankäynnin siirtyessä yhä enemmän sähköisiin palveluihin. Tästä syystä raportoitu liikevoitto oli vain 168 miljoonaa euroa verrattuna vuoden 2016 205 miljoonaan euroon. Kertaeristä oikaistu liikevoitto oli kuitenkin lähes vuoden 2016 tasolla eli 215m€(222m€ vuonna 2016). Amer teki hienon torjuntavoiton ja on syystäkin ansainnut jälleen sijoittajien luottamuksen.

Osaketta kohti raportoitu tulos oli 0,80 euroa(1,18€ vuonna 2016) ja hallitus ehdotti maksettavaksi pääomanpalautusta 0,70 euroa(0,62€ vuonna 2016). Kasvua siis mukavat 13%.

Seuraavassa kuvaajassa on esitettynä Amerin osinkohistoria joka on kuin pitkäjänteisen sijoittajan päiväunista:

 

Amer Sportsin osinkohistoria.

 

Keskimäärin Amerin osinko on kasvanut vuosittain peräti 24%. Tällaista vauhtia osinko kaksinkertaistuu 3 vuoden välein. Vuonna 2011 osinkoa nostettiin kuitenkin peräti 88% ja tämä yksittäinen hyppäys vääristää kasvulaskelmia. Mikäli poissuljetaan tämä yksittäinen hyppäys on osinkokasvu ollut vuosittain noin 16%. Tätäkin vauhtia osinko tuplaantuu noin 4,5 vuoden välein.

Amer ohjeistaa vuoden 2018 vertailukelpoisen liikevaihdon ja liiketuloksen kasvavan vuodesta 2017. Tukkukauppamarkkinan epävakaudesta johtuen kasvun ja parannusten odotetaan kuitenkin vaihtelevan vuosineljännesten välillä. Yhtiö panostaa pysyvään, kannattavaan kasvuun keskittyen viiteen painopistealueeseensa (asusteet ja jalkineet, oma vähittäiskauppa, Kiina, Yhdysvallat sekä digitaaliset laitteet ja palvelut) ja jatkaa samalla kuluttajalähtöistä transformaatiotaan. Sijoittajan ei siis kannata hetkahtaa pienistä tilapäisistä notkahduksista vuosineljännesten välillä, vaan käyttää nämä mahdolliset tilaisuudet hyväkseen mikäli aikoo luottaa yhtiöön jatkossakin.

Koska Amerin tavoite on kasvattaa liikevaihtoaan tänäkin vuonna noin 5% ja vertailukelpoisen liikevoiton on tarkoitus kasvaa tätä enemmän, voimme nopeasti laskeskella että sijoittaja voi odottaa Amerilta tältä vuodelta noin 2819,5 miljoonan euron liikevaihtoa sekä liiketulosta joka liikkuu vähintään 226-233 miljoonan euron haarukassa. Osaketta kohti tämä tekisi noin 1,35 euroa. Amer kykenee siis jatkossakin jakamaan kasvavaa pääomanpalautusta ilman tarvetta nostaa osingonjakosuhdetta.

Jos suoritamme perinteisen tulospohjaisiin kertoimiin perustuvan arvausleikin missä Amerin kurssi voisi olla vuoden päästä, arvostuskertoimien pysyessä nykyisellä tasollaan (P/E 21) voisimme olettaa kurssin olevan noin 28,4 euroa. Kasvuvaraa nykyiseen kurssiin (25,40€) olisi siis vielä noin 12%.

Tämän kirjoituksen päätteeksi voin todeta jatkavani Amerin holdailua hyvillä mielin sekä olen notkoista valmis lisäämään tätä laatuyhtiötä salkkuuni. Toivon että yhtiön ennakoimat kvartaalivaihtelut aiheuttavat turbulenssia myös yhtiön kurssiin ja tätä kautta pääsisin haalimaan halpoja osakkeita salkkuuni.