Tag: telia

Telia vs. Elisa – Kumpaa operaattoria salkkuun?

Teleoperaattorit ovat markinamyllerryksessä tunnettuja turvasatamia. Operaattorit tahkoavat kriisienkin aikana vakaata kassavirtaa. On vaikea kuvitella sellaista tilannetta tai myllerrystä jolloin asiakkaat olisivat valmiita luopumaan puhelimistaan ja internetin sekä erilaisten sosiaalisten medioiden käytöstä.

Sijoittajia on vuosikaudet kummastuttanut kotoisten operaattoreidemme Telian sekä Elisan erot osakkeiden arvostuksessa. Varsinkin nyt päällä olevan korona-kriisin aikana osakkeet ovat kulkeneet aivan eri latuja. Itseasiassa voidaan sanoa, että Elisa lienee yksi parhaiten viime aikoina tuottaneista osakkeista. Seuraavassa taulukossa on esitetty yhtiöiden pörssikurssien kehitys eri aikajaksoilta:

TeliaElisa
YTD-18,83 %YTD+9,52%
1v-22,43 %1v+34,35%
3v-19,66 %3v+63,11%
5v-46,27 %5v+132,50%
10v-41,46 %10v+251,86%

Kuten huomataan, Telia on jäänyt kehityksessä pahoin kilpakumppaninsa jalkoihin. Etenkin tänä vuonna Elisan kehitys on ollut ylivertaista, Helsingin pörssin yleisindeksiin verrattuna Elisa on tuonut merkittävää ylituottoa. Kuukauden sisään Helsingin pörssin yleisindeksi on laskenut -25,92% kun taas Elisa vain -3,16%. Elisa on ollut korona-myrskyssä vakaa turvasatama.

Aivan indeksin tahdissa ei ole Teliakaan lasketellut, mutta ero Elisaan jää suureksi. Viimeisen kuukauden aikana Telia on tullut alas -17,26%. Jos Elisa on vakaa turvasatama, voidaan Teliaa kuvailla huojuvaksi venevajaksi josta aallot lyövät osittain läpi. Ero myrskynkestävyydessä on huomattavan suuri Elisan eduksi.

Tunnusluvut

Tarkastallaan seuraavaksi yleisimpiä tunnuslukuja. Luvut on laskettu viime vuoden tulostiedoilla. Alimpana rivinä oleva ”EPS kasvu 5v” tarkoittaa tuloksen keskimääräistä kasvuvauhtia viimeisen viiden vuoden ajalta.

Telia3,13 €Elisa53,94 €
P/E16,47P/E27,9
P/B1,63P/B7,5
Osinko-%5,11%Osinko-%3,4%
Roe%8,8%Roe%27,1%
EPS kasvu 5v-8%EPS kasvu 5v5%

Luvuista voidaan havaita, että Telia on viime vuoden tuloksellaan halvemmin hinnoiteltu, mutta tälle on syynsä. Telian tulevaisuuteen sisältyy huomattavia riskitekijöitä joista yksi on Bonnier Broadcasting- yrityskauppa. Yrityskaupassa Telian omistukseen siirtyivät suomalaiset MTV ja C-More-kanavat sekä ruotsalainen TV4. Lisäksi Telia lähettää yksinoikeudella muun muassa SM-Liigan ottelut. Valitettavasti tällä kaudella pudotuspelit jäivät pelaamatta, joten Telia menettää huomattavat mainostulot. Samoin yksi C-Moren päätuotteista eli Formula 1-kausi näyttää siirtyvän jatkuvasti myöhemmäksi. Luonnollisesti on myös mahdollista, ettei tänä vuonna formuloita ajeta ollenkaan.

Näiden lisäksi Telian viime vuodet ovat menneet kannattamattomia liiketoimintoja karsiessa. Yhtiö vetäytyi skandaalien saattelemana Euraasiasta ja keskittyy nyt ydinmarkkinoilleen. Nämä seikkailut tulivat kuitenkin maksamaan yhtiölle ja rokottivat viime vuosien tuloksia. Tällä hetkellä Telia toimii Pohjoismaissa, Baltiassa ja Moldovassa sekä on osaomistajana turkkilaisessa Turkcellissä 24% osuudella.

Elisa sen sijaan on huomattavasti keskitetympi ja sen päämarkkina-alueet ovat Suomi ja Viro. ElisaViihteen viihdesarjoja tarjotaan myös globaaliin levitykseen, mutta näiden osuus liikevaihdosta lienee kuitenkin vähäinen. Jo pitkän aikaa sijoittajat ovat pohtineet mistä Elisa kykenee löytämään kasvua kun otetaan huomioon että sen päämarkkina on näin rajallinen. Siitä huolimatta Elisan tuloskasvu viime vuosina on ollut keskimäärin 5% vuodessa. Myös oman pääoman tuotto viestii vahvoista kilpailueduista. Laadullisilla mittareilla Elisa on huomattavasti Teliaa parempi.

Omasta mielestäni Elisan hinnoittelu liittymissä on edullisempaa, ja olen itsekin ollut tästä syystä aina Elisan asiakas. Myös Elisan viihdekonsepti tuntuu alkuperäissarjoineen olevan Telian mediabisnestä edellä. Nähtäväksi jää, tavoittaako Telia suurten mediakauppojensa myötä Elisan etumatkaa viihdesektorilla.

Kumpaa salkkuun?

Kun otetaan huomioon tulospohjainen hinnoittelu, Elisaa voidaan pitää merkittävästi ylihinnoiteltuna. Jotta liki 30 lukemiin kohoava P/E-kerroin olisi perusteltu, tulisi tuloksen kasvaa aivan eri tahtia kuin mitä nyt on nähty. Kasvun huomioon ottava PEG-kerroin on Elisalle yli 3, tämäkin luku indikoi kasvuun nähden ylikorkeasta hinnoitelusta. Elisan nykyistä hinnoittelua on vaikea perustella muulla, kuin sillä että sijoittajat ovat valmiita maksamaan korkeampaa hintaa vakaasta turvasatamasta.

Telian tulospohjainen hinnoittelu on maltillisempaa, mutta etenkin viime vuoden tulokseen peilattuna ja mediapuolen sakkaamisen vuoksi sitäkin voidaan mielestäni pitää vielä aavistuksen korkeana. Osinkotaso on leikatullakin osingolla kohtuullinen.

Koska Elisa on käytännössä nykyiseen tulostasoonsa nähden ”tappiin hinnoiteltu,” pidän Teliaa vaikeuksistaan huolimatta huomattavasti houkuttelevampana sijoituskohteena. Silti ostaisin Teliaa salkkuun voimakkaasta kurssilaskustakin huolimatta ajallisesti hajauttaen, koska lyhyen ajan riskit ovat kasvaneet. Siitäkin huolimatta perusliiketoiminta jauhaa vakaata tuottoa kuukaudesta ja vuodesta toiseen.

Pörssistä voi jo tehdä löytöjä

Pörssit ovat yhä jatkaneet koronan vuoksi laskuaan. Viime viikolla nähtiin myös Yhdysvaltojen keskuspankki Fedin elvytystoimien vuoksi hetkittäinen pyrähdys ylöspäin, mutta edelleen pelko ja jopa paniikki vievät osakkeita kohti kaakkoa. Oikeastaan tämä Fedin ennenaikainen ja tavallista rivakampi puolen prosentin koronlasku itsessään tulkittiin markkinoilla paniikkiliikkeeksi, niinpä sen positiivinen vaikutuskin jäi hyvin lyhytaikaiseksi. Pelon ja paniikin ohjatessa markkinoita sijoittajan on tärkeää pitää päänsä kylmänä. Juuri nämä ovat niitä hetkiä kun erotellaan jyvät akanoista. Vahvimmat pysyvät sijoitusstrategiassaan ja poimivat markkinoilta eteen putoavat hedelmät.

Korona-karhu tallusteli osakemarkkinoille.

Juuri näitä kypsyviä hedelmiä ajattelin etsiskellä tämän kirjoituksen myötä. Helsingin pörssi on lasketellut kuukaudessa nyt hieman reilut -12%, joten aikaisemmin kovin kalliit arvostukset ovat jo alkaneet sulamaan lupaavasti. Tulee huomata, että tälle laskulle on toki syynsä. Korona tulee vaikuttamaan laajasti talouteen etenkin ensimmäisen kvartaalin aikana, mutta todennäköisesti tämä jää kuitenkin tilapäiseksi ilmiöksi kuten muutkin vastaavat virusepidemiat aikaisemmin. Silti vaikutus joihinkin yhtiöihin tulee olemaan varsin rajallinen.

Tarkastellaanpa ensimmäiseksi Teliaa jonka otin kohteekseni jo edellisessä tekstissäni. Telia ei kasvulla juhli, mutta jauhaa tasaisen varmaa kassavirtaa sekä jakaa hyvää osinkoa vuodesta toiseen. Telian kurssi on tätä kirjoittaessa 3,65 euroa joka on Telialle hieman normaalia alhaisempi arvostus. Telia on jossain määrin jo nyt toiminut laskussa turvasatamana, sillä se ei yleensä laske yhtä vauhdikkaasti indeksin mukana. Nykyisen kurssiin suhteutettuna Telia jakaa tänä vuonna kahdessa osassa yhteensä 6,3% efektiivisen osingon. Mielestäni koronan vaikutus Telian bisnekseen on lisäksi hyvin pieni.

Orastavaa nousua loppuvuonna kokenut Nordea on pelkästään tänään perjantaina lasketellut reilut -4% ja kurssi noteerataan nyt arvoon 6,83 euroa. Kuukauden aikana Nordean osakkeen arvosta on kadonnut reilut 8%. Tämän kevään osinkotasolla efektiivinen tuotto näille hinnoille on noin 5,9%. Ottaen huomioon Nordean orastavan nousukunnon ja kulukarsinnat, voisi Nordea olla näiltä tasoilta oiva ostos keväiseen osakesalkkuun. Tämä siitäkin huolimatta, että tuotot sijoitustoiminnasta tulevat todennäköisesti laskemaan radikaalisti alkuvuonna.

Vakaana osinkoyhtiönä tunnettu Sampo on myös ottanut osumaa laskumarkkinoilla. Tällä hetkellä kurssi on asettunut 35,73 euroon ja laskua kuukaudessa on kertynyt huimat -13,65%. Tämä on saanut aikaan sen, että tämän kevään osingolla Sammon efektiivinen osinkotuotto on kohonnut jo 6,2 prosenttiin. Mielestäni ei ollenkaan huonompi osinkotaso tunnetusti vakaata tulosta tekevälle vakuuttajalle.

Fortum jauhaa meille sekä sähköä että lämpöä. Tämän lisäksi yhtiö kasvaa ja valloittaa maailmaa pääasiassa Saksassa. Fortumilta olemme tottuneet vuosi toisensa perään näkemään tyypillisen 1,1 euron osingon. Kurssin tultua kuukaudessa alas reilut -14% on efektiivinen osinkotuotto nykykurssille (18,94e) kohonnut jo kiinnostavaan 5,8 prosenttiin. Osakekohtaista tulosta Fortum teki viime vuonna 1,74 euroa, joten tällä P/E-luvuksi saadaan vain 10,9.

En voi olla nostamatta maininnan kohteeksi vielä Nokian Renkaita. Yhtiö on toki jo ilman koronaakin ajautunut vaikeuksiin markkinoiden pehmetessä, mutta kurssi on lisäksi ottanut koronan takia kolhuja edellisten laskujen jatkoksi. Viimeisen kuukauden aikana Nokian Renkaat on laskenut noin -6%, alkuvuoden aikana laskua on tullut noin -7,5% kaikkinensa. Tämä on saanut aikaan sen, että Nokian Renkaiden tämän kevään osinkotaso on noussut jo 6,8%:iin kurssitason ollessa tällä hetkellä 23,17 euroa. Viime vuoden tuloksella P/E-luku on valahtanut jo tasoon 12,8 joka viestii siitä etteivät markkinat odota yhtiöltä tulevaisuudessa minkäänlaista kasvua. Koska kasvuinvestoinnit Amerikkaan ovat juuri valmistumassa, mielestäni jonkinlaista tulevaisuuden kasvua on kuitenkin lupa odottaa. Näin ollen Nokian Renkaiden arvostus ei vaikuta tällä hetkellä kovin korkealta.

Nämä olivat vain muutamia poimintoja sijoittajien suosikkiosakkeista jotka poimin päälistalta. Mikäli sinulla on esittää jatkoksi vastaavia, laitahan kommenttia.

Osakeostoksilla paniikkimarkkinoilla

Helmikuun loppu on ollut markkinoilla kylmää kyytiä osakesijoittajille. Markkinat ovat päivästä toiseen lasketelleen noin 2-3% verran alaspäin. Pelko on selvästi vallannut markkinat, ja kuten tiedetään sijoittajan on oltava silloin ahne kun muut pelkäävät. Toteutin tätä mantraa eilen lisäämällä hieman halventuneita osakkeita salkkuuni.

Sijoittaja katselee kädet täristen salkkunsa sulamista. Tämän hän tekee käyttäen Telian liittymää.

Pohdin jo edellisessä tekstissäni, että markkinat ovat pelon vallassa kadottaneet logiikkansa. On sinänsä ihan loogista että markkinat laskevat pelon vallassa kollektiivisesti, mutta jos mennään yhtiötasolle on markkinalogiikkaa vaikeampi hahmottaa. Otetaan esimerkkiyhtiöksi Telia joka on tätä kirjoitettaessa -2,90% laskussa. On sinänsä omituista, että vakaata tulosta tekevä Telia, joka normaalisti toimii sijoittajien turvasatamana on tänään kutakuinkin suurten yhtiöiden laskukärjessä. Voidaanko tästä päätellä että Telian tuloksentekokyky on koronan myötä romahtanut tai romahtamassa?

Mietin niitä mekanismeja joilla korona voisi vaikuttaa Telian tuloksentekokykyyn. Yksi voisi olla tehtaiden tai yritysten tilapäinen sulkeminen jolloin rahavirta Telian suuntaan voisi pienentyä. Todennäköisesti nämäkin liittymät on kuitenkin myyty kiintein kustannuksin, joten mahdollisista karanteeneista huolimatta puhelinkulut juoksisivat raha kyllä kulkisi Telian suuntaan. Kaiken lisäksi yritysasiakkaat ovat vain pieni palanen Telian tulovirrasta.

Koska suurin osa liikevaihdosta tulee yksityisiltä asiakkailta, on vaikea nähdä sellaista skenaariota että koronan vuoksi ihmiset lopettaisivat puhelimien tai tietokoneiden käytön ja poistuisivat internetistä. Operaattorit harrastavat jonkin verran laitemyyntiä joka voi vaikeutua Kiinan viennin pysähtyessä, mutta perus operaattoritoimintaan verrattuna nämäkin ovat vain pieniä puroja. Mielestäni Telia on ilman muuta yksi niistä yhtiöistä, jotka laskevat vain massan mukana ilman sen suurempaa järjellistä syytä. 6,4%:n osinkotaso alkaa kuulostaa vakaalle yhtiölle hyvältä ”perustuotolta.”

Luonnollisesti riskitön ei ole Teliankaan tulevaisuus. Kiristyvä kilpailu ja Bonnier-investointi ovat potentiaalisia tulevaisuuden riskejä, jälkimmäinen toki myös samalla suuri mahdollisuus tulla mukaan mediabisnekseen. Suurta koronariskiä Teliassa ei mielestäni kuitenkaan ole. Tästä syystä lisäsin erän Teliaa salkkuuni.

Elisa on edullisten liittymien ykkönen

Minulla on ollut Saunalahden/Elisan puhelinliittymä jo vuosikaudet. Periaatteeni on etten juurikaan soittele tai lähetä tekstiviestejä, joten ainoa merkittävä asia liittymän valinnassa on dataliittymän ominaisuudet. Dataa taas käytän pääasiassa työpaikalla tai reissussa ollessani, kotona puhelin on aina kytkettynä wifiin. Rajaton data on kuitenkin tärkeä kriteeri, sillä en halua kytätä datan määrää jatkuvasti.

Suorittamani kuluttajatestin mukaan Elisa on tarpeisiini nähden yhä halvin operaattori.

Nykyinen liittymäni on Elisan Tarkka, johon sisältyy 1M rajaton netti ja sekä puhelut että tekstiviestit maksavat kulutuksen mukaan 0,069 €/min tai per kappale. Minun kohdallani noista ei käytännössä tule lainkaan lisäkuluja. Tästä liittymästä minulla oli vuoden mittainen määräaikainen tarjous, joka oli 7,90 euroa kuukaudessa. Nyt tarjouksen loputtua hinta nousi 9,90 euroon kuukaudessa. Vaikka hinnan nousu sekä kuukausisumma on mitätön, ajattelin että nyt voisi olla hyvä sauma hypätä salkkuyhtiö Telian kyytiin. Tuntuu näet ikävältä maksaa kuukausittain rahaa ”oman” yrityksen sijasta sen pahimmalle kilpailijalle.

Kävin kauppareissun yhteydessä paikallisessa uudessa Telialiikkeessä. Siellä kävi yllättävän kova kuhina, kaikki asiakaspalvelijat olivat varattuja ja täytyi ottaa vuoronumero automaatista. Varsin positiivinen näky osakkeenomistajan silmin katsottuna. Päästyäni asiakaspalvelijan luo selvisi kuitenkin nopeasti, ettei Telialla ole tarjota mitään vastaavaa liittymää. Olisin voinut jopa samaan hintaan ja samoin ehdoin suostua vaihtamaan heille, mutta heillä ei ollut myydä vastaavaa pakettia.

En luovuttanut vaan laitoin Telian asiakaspalveluun vielä viestin. Kirjasin kaikki tiedot tarkasti ja pyysin heitä ottamaan yhteyttä mikäli heillä on tarjota vastaavaa liittymää halvemmalla tai edes samaan hintaan. Sieltä soiteltiinkin seuraavana päivänä mutta valitettavasti sanoma oli sama. Telialla ei ole yhtä halpoja liittymiä ellen suostuisi vaihtamaan 0,256 megaiseen nettiliittymään. Tässä siirossa ei olisi kannaltani mitään järkeä, sillä kyseisen liittymän kanssa netin käytöstä ei tulisi mitään. Olen siis pakotettu pysymään jatkossakin Elisan asiakkaana.

En tiedä onko sattumaa, mutta Telian liikevaihto oli toisella kvartaalilla laskussa ja toimitusjohtajakin on juuri tulleen tiedon mukaan lähtemässä. Ongelma on siinä mielessä vakavan oloinen, että omassa tapauksessani edes asiakas joka haluaa siirtyä Telialle ei pysty sitä tekemään. Telialta puuttuu kilpailukyky halvoissa liittymissä Elisaa vastaan. Telian omistajana toivoisin, että rahastus toimisi myös tässä kuluttajasegmentissä paremmin.

Tarkastin luonnollisesti myös DNA:n sekä Moi:n valikoiman, mutta niistäkään ei löytynyt vastaavaa yhtä halpaa rajatonta liittymää. Näin ollen kattavan kuluttajavertailun lopputulemana totesin, että operoin tällä hetkellä optimaalisella kustannustasolla tarpeisiini nähden.

Mikäli sinun tarpeesi liittymän suhteen ovat samanlaiset ja 1 megan netti riittää, suosittelen vaihtamaan rajattomaan Elisan Tarkka Perus 1M– liittymään.

Päivitys: Moi ajoi Elisan ohi

Myöhemmin huomasin, että Moin tarjoama kuuden euron simmi on omiin tarpeisiini riittävä. Moin kautta mobiilinetin teoreettinen nopeus nousee Elisan 1 megabitistä peräti 100 megabittiin.

Liittymän ostajien on hyvä muistaa, että kyseessä ovat aina teoreettiset maksiminopeudet. Ohessa nopeustestillä ajamani tulos Moin 100mbit liittymällä:

Aivan teoreettisiin maksimeihin ei siis päästä ainakaan näin iltapäivästä. Signaali oli yhtä palkkia vajaa täydet ja testi ajettu Oulun keskustan kupeessa.

Telia sopii pitoon sekä treidaukseen

Telia on tunnettu yhtiö siitä, että sen osake toimii samaan tapaan kuin korkeakorkoinen pankkitalletus. Osake ei juurikaan ole viime vuosina liikkunut, mutta osinkotaso on vuodesta toiseen ollut hyvä. Kasvun puuttuessa sijoittajien Teliasta saama tuotto onkin rajoittunut ainoastaan osinkoon. Loppuvuonna nähdyn pörssilaskun keskellä Telia oli vakaa kuin suomalainen peruskallio, eikä tuulessa ja tuiverruksessa hievahtanutkaan. Toisin kävi juuri kun yhtiö julkaisi viimeisen kvartaalin raporttinsa.

Hyvät asiat rajoittuivat siihen, että liikevaihto(+4,9%) sekä oikaistu käyttökate(+3,3%) kasvoivat vuoden takaiseen verrattuna. Lisäksi ongelmallisista Euraasian toiminnoista päästiin irtautumaan yhtiön myytyä uzbekistanilaisen Ucellin ja kazakstanilaisen Kcellin. Nyt Telia pystyy paremmin suuntaamaan fokuksensa sen ydinmarkkinoille Pohjoismaihin sekä Baltiaan.

Telian jatkuvien toimintojen liikevoitto laski viimeisellä neljänneksellä 18,7 prosenttia 2 293 miljoonaan kruunuun vertailukauden 3 680 miljoonasta. Liiketoiminnan suurimmat ongelmat näyttävät olevan Ruotsissa, jossa liikevoitto putosi vuoden takaiseen kvartaaliin verrattuna -39,6%. Toimitusjohtaja Johan Dennelindin mukaan ongelmat johtuvat viivästyksistä muutosprojektissa ja markkinan pehmeydestä. Vaikeudet Ruotsissa jatkuvat vielä lähitulevaisuudessa, mutta ne eivät vaikuta vuosien 2019 ja 2020 näkymiin.

Vahvasti ei mennyt muillakaan ydinmarkkinoilla, sillä liiketulokset laskivat myös Suomessa(-11,8%), Norjassa(-1,6%) sekä Liettuassa(-13,8%).

Koko vuodelta oikaistu liikevoitto heikkeni 4,3 prosenttia. Tähän vaikuttivat Ruotsin ongelmien lisäksi yrityskaupoista koituneet kulut. Vapaa kassavirta nousi ja mahdollistaa osingon noston 2,5 prosentin verran 2,36 kruunuun eli 0,23 euroon. Osakkeiden takaisinosto-ohjelman jatkuessa sekä osinko huomioon ottaen Telia maksaa omistajilleen noin 84% vapaasta kassavirrasta. Sääntöjen mukainen alaraja on 80% joten taso ei tähän nähden ole hälyyttävän korkea. Vapaan kassavirran odotetaan tänäkin vuonna kasvavan.

Telia ylsi omaan ohjeistukseensa, mutta petti analyytikoiden ennusteet. Niinpä kurssi laski hieman reilut viisi prosenttia tulospäivänä 3,85 euroon. Telian kurssi onkin viime vuosina sahannut juuri suunnilleen tätä samaa väliä neljän euron molemmin puolin.

Seuraavassa on kuva Telian kurssikäyrästä, johon merkitsin milloin kurssi on leikannut neljän euron rajan ja milloin se puolestaan on käynyt nykyisellä tasollaan 3,85 eurossa.

 

Telian kurssi on sahannut samaa väliä kurinalaisesti viimeiset kaksi vuotta.

 

Kuvasta voi havaita, että viimeisen kahden vuoden aikana rauhallisempikin treidaaja on voinut tehdä osakkeella hyvät tuotot. Kahden vuoden aikana tällaisia hyviä ostopaikkoja voi kuvasta havaita ainakin 7 kappaletta. Jos osaketta ostanut aina sen käydessä 3,85 eurossa tai alle sekä myynyt hinnan ollessa 4 euroa, on tuottoa tullut aikavälillä 29,4%. Tuotto tuntuu yllättävän suurelta, sillä osto- ja myyntivälin erotus on esimerkissäni vain 3,75%. Kaiken kukkuraksi tämän päälle on saattanut saada vielä osingot. Aika hyvin osakkeelta, jonka kurssi ei tunnu liikkuvan juuri mihinkään!

Harkitsen Telian ostamista salkkuuni näiltä kurssitasoilta, sillä uskon että vakaana jatkuva osinkotaso sekä omien osakkeiden ostot mahdollistavat jatkossakin Telian pysymisen korkotalletuksen kaltaisena sijoituksena. Pienellä kassalla saatan hairahtua myös treidaamaan osakkeella mikäli sama ”pumppaus” vielä jatkuu tulevaisuudessa. 

Markkinaromahdus tuli kylään – onko syytä huoleen?

Ei varmaankaan ole jäänyt keneltäkään sijoittamisen ystävältä huomaamatta, että Yhdysvalloista alkanut laskumarkkina on rantautunut toden teolla myös Helsingin pörssiin. Alkuvuoden tuotot on syöty ja indeksi on laskenut syyskuun huippulukemista jo noin -17%. Koko vuoden indeksituotto on tällä hetkellä -10,47%. Tänään torstaina laskettiin lisää mukavat -1,58 prosenttia.

Koska Yhdysvalloissa lasku on ollut vielä roimempaa, siellä ollaan virallisesti jo karhumarkkinassa. Suomessa ei olla vielä, sillä raja kulkee -20 prosentissa. Sijoitusaiheisilla keskustelupalstoilla paniikki näyttää jo hieman levinneen, sillä joka päivä tulee useita avauksia koskien laskumarkkinaa. Vieläkö lasketaan vai oliko pohjat jo tässä? Myynkö kaikki osakkeeni vielä kun niistä jotakin saa? ”Minä myin kaiken jo viime kesänä, koska tiesin että romahdus tulee!” Toiset taas esittelevät kaavioita jotka sopivat edellisiin pörssiromahduksiin, näitähän tulee noin seitsemän vuoden sykleissä. Kaavioista näkee, että laskumarkkina taittuu nousuksi jälleen 2021, joten vähän aikaisemmin on syytä siirtyä ostomarkkinoille. Historiahan on tunnetusti tae tulevasta sijoitusasioissa. Vai onko sittenkään? 😉

Jos mietitään edellistä pörssiromahdusta eli finanssikriisiä noin kymmenen vuotta sitten, silloin riski oli todellinen. Pankkien likviditeetti loppui ja se aiheutti muun muassa investointipankki Lehman Brothersin kaatumisen. Pelko levisi nopeasti ympäri maailman romahduttaen pörssit globaalisti. Tulee huomata että syyt olivat tuolloin kuitenkin rakenteelliset ja konkreettiset, matala korkotaso yhdistettynä monimutkaisiin johdannaisiin, joiden riskejä ei täysin ymmärretty.

Nykyinen karhumarkkina puolestaan näyttää olevan pääosin Donald Trumpin toimien sekä twiittien ansiota. Ensin Trump päätti vetää joukkonsa pois Syyriasta vastoin asiantuntijoiden suositusta, jonka seurauksena puolustusministeri James Mattis erosi. Myöhemmin Trump arvosteli Fedin pääjohtaja Jerome Powellin päätöstä korottaa ohjauskorkoa entisestään ja huhujen mukaan harkitsi jopa tämän erottamista. Myöhemmin maan johdosta rauhoiteltiin Powelin olevan suojassa irtisanomiselta. Eikä tässä vielä kaikki. Yhdysvaltain valtiovarainministeri Steven Mnuchin kertoi Twitterissä olleensa yhteydessä maan kuuden suurimman pankin johtajiin varmistaakseen, että pankkien maksuvalmius on riittävällä tasolla. Tarkoitus oli herättää luottamusta markkinoilla, mutta reaktio oli täysin päinvastainen.

 

 

Sekoilusta huolimatta tällä kertaa kyseessä ei ole rakenteellinen vika kuten edellisellä kerralla, vaan markkinoiden huolet liittyvät Trumpin pyörittämään näytökseen. Ei ole toistaiseksi näyttöä, että huolet edes ovat aiheellisia. Trump rauhoitteli markkinoita kehumalla, että maassa on hienoja, hyvinvoivia yhtiöitä ja nyt on hyvä aika ostaa näiden osakkeita.

Näen sellaisenkin skenaarion, että nämä suoranaiset sekoilut Yhdysvaltojen johdossa ovat aiheuttaneet syystäkin hermoilua Yhdysvaltojen pörssissä. Joidenkin osakkeiden arvostukset ovat karanneet käsistä ja roimaa kasvua odotetaan jatkuvasti. Näin ollen laskumarkkina on ollut tervettä ilmojen pois puhaltamista. Jos otetaan esimerkiksi suositut FAANG-osakkeet eli Facebook, Apple, Amazon ja Google, havaitaan että vielä tälläkin hetkellä pörssilaskusta huolimatta näihin yhtiöihin hinnoitellaan kovaa kasvua. Facebookin P/E-luku on yli 20, Applella 13, Amazonilla noin 82 ja Googlella noin 40. Näistä vain Apple on kohtuullisesti hinnoiteltu viime vuoden tuloksellaan mikäli kasvu on todellakin tyrehtymässä kuten markkinat ennakoivat. Amazonin kasvuodotukset ovat täysin toisesta maailmasta ja kasvun hidastuessakin tulisi kyyti olemaan kylmää. Yhteensä FAANG-yhtiöiden paino esimerkiksi S&P500-indeksissä on noin 9,5%. Koko S&P500- indeksin P/E-luku on noin 19, kun OMX Helsingissä vastaava luku on matalempi ollen noin 15.

Kukaan ei varmasti osaa sanoa oliko pörssilasku tässä vai vieläkö se jatkuu ensi vuonnakin. Laskumarkkinaan tarvitaan mielestäni vielä selkeämmät syyt pelkkien pelkojen lisäksi. Siksi oma veikkaukseni on, että tämä laskumarkkina jää tältä erää ”tavanomaista” lyhyemmäksi ja lasku pienemmäksi. Mikäli tuloskausi sujuu Yhdysvalloissa hyvin ja yhtiöiden näkymät ovat valoisat, pelot lievenevät. Myös makroympäristön dataa kannattanee seurata tavallista tarkemmin, esimerkiksi työllisyysdata kuvastaa luottamusta tulevaan. Ainakin vielä marraskuussa Yhdysvaltojen työlisyysdata oli vahvaa.

Kokonaan toinen asia on kotipörssimme. Reunapörssina laineet lyövät Helsinkiin kovaa. Hermoilevalla ulkomaisella rahalla on taipumus poistua pörssistämme ensimmäisenä. Siksi onkin mahdollista, että Helsingin pörssissä nähdään nyt ylilyöntejä lähes kaikkien yhtiöiden ja toimialojen laskiessa kollektiivisesti. Joitain turvasatamiakin on ollut, kuten esimerkiksi Telia joka ei ole liikahtanut laskumarkkinassa juuri mihinkään suuntaan.

Jo aikaisemmin halvalta näyttänyt Nordea sen sijaan on lasketellut säntillisesti jokaisena laskupäivänä. Arvostustaso viime vuoden tuloksella on P/E noin 9 ja viime vuoden osinkotasolla osinko asettuu efektiivisesti jo 9,38 prosenttiin. Mikäli Nordea kykenee sälyttämään tulostasonsa vaikuttaa tämä alennushinnalta. Joko markkina tietää jotain mitä emme vielä näe, tai sitten kyseessä voi olla markkinapeloista johtuva alehinnoittelu. Nordean tilanteeseen tuo lisämielenkiintoa Gardellin ohjastaman Cevianin mukaantuloOdottakaamme siis tammikuun tuloskautta mielenkiinnolla. 

Oma strategiani tässäkin markkinassa on ostaa lisää mielestäni halpoja osakkeita. Mikäli lasku vielä jatkuu, saatan ensi vuoden puolella käyttää verotussyistä tappiolliseksi valahtavia omistuksia ulkona ja lasken näin samalla omistusteni keskihintaa. Takoituksena on kuitenkin jatkaa sijoittamista, säästämistä ja osingoista nauttimista entiseen malliin. Mikäli alkuvuosi on tahmeahko, saatan jopa hankkia lisää verottomia osinkoja tukemaan tulevaisuuden kasvua salkussani. Kiinnitän huomioni yhtiöiden viimeisen kvartaalin tuloksiin sekä näkymiin tulevalle vuodelle. Mikäli pörssiarvostus ja reaalidata ovat kovasti irtaantuneet toisistaan, voi kyseessä olla hyvä ostopaikka.

Tätä kirjoittaessani tarkistin vielä Yhdysvaltojen indeksien tilanteen. Yhdysvallat päättivät torstaina pieneen nousuun, joten ehkä perjantai ei ole Helsingissäkään ainakaan aluksi kovin verenpunainen.

Markkinat eivät ole tehokkaat

Elämme parhaillaan kiihkeää tuloskautta. Ilmassa on aina vain jatkuvan lämmön lisäksi myös sähköä. Tuloskauden edetessä mieleeni on taas palautunut hypoteesi tehokkaista markkinoista. Osakkeiden hinta on teorian mukaan aina oikea ja heijastelee osakkeen todellista arvoa ja tuottopotentiaalia. Periaatteessa osakkeen hinnan tulisi muuttua aina uutta informaatioita vastaavaksi. Silti hinnanmuutokset ovat viime aikoina olleet rajuja suuntaan ja toiseen ilman, että mitään järisyttävää lisäinformaatiota on aina edes tullut. Joissakin tapauksissa ensimmäinen reaktio on ollu suuri, ja seuraavana päivänä on jälleen korjattu kurssia toiseen suuntaan reilulla harppauksella.

Otetaan esimerkkinä Stora Enso josta kirjoitinkin viimeksi, sillä mielestäni Enson reaktio tulosjulkistukseen oli liian raju. Sijoittajat taisivat lukea tekstini tarkasti, sillä esimerkiksi tänään on menty toiseen suuntaan lähes 5%. Tämä tapahtui toki UPM:n tulosjulkistuksen avittamana, mutta Stora Enson osake on siitä huolimatta ryntäillyt suuntaan ja toiseen kuin vauhkoontunut hevonen. Kolmen edellisen pörssipäivän aikana kurssin päätökset ovat olleet -15,63%, -2,03%, +4,50%. Ehkä se oikea taso vielä löytyy kun vähän aikaa etsitään?

Toinen esimerkki on Telia, joka julisti mukiinmenevän tuloksen sekä mittavat Bonnier-kaupat samalla kertaa. Jotain markkinat pelästyivät alkuun, sillä kurssi syöksähti reilusti alaspäin. Muutaman päivän asiaa sulateltuaan sijoittajat päättivät Telian olevan sittenkin ihan hyvä yhtiö ja palasivat ostolaidalle. Näin ollen Telian heilunta suuntaan ja toiseen on ollut keskimäärin noin kuuden prosentin luokkaa, kuten voi havaita seuraavasta kuvaajasta. Jälleen kerran tarjoutui sijoittajille hyvä ostoshetki markkinoiden väliaikaisen epätehokkuuden kautta.

Telian liikehdintää viikon varrelta.

 

Ehkä viimeiseksi esimerkiksi voimme ottaa Nordean, joka on lasketellut alkuvuoden käyden alimillaan tänä vuonna vain noin 8,2 eurossa. Nordeasta olen myös kirjoittanut aikaisemmin ja todennut saman kuin sekä Nordean että Sammon konsernijohtajat, Nordean osake on aliarvostettu. Aivan viime pörssipäivinä olen huomaavinani, että Mr.Market on huomannut saman seikan. Parista pörssipäivästä ei voi vielä suuria johtopäätöksiä vetää, mutta ehkä luottamus yhtiötä kohtaan on herännyt. Aika näyttää, olemmeko von Koskullin sekä Stadighin kanssa oikeassa. Koska Nordean taipaleella on vielä paljon epävarmuustekijöitä, tämä ei suinkaan ole vielä ”kirkossa kuulutettua.”

Stora Enson ja Telian esimerkit kuitenkin osoittavat, että markkinoilla on välillä vaikeuksia sulatella uutta informaatiota ja päättää osakkeen oikea hinta. Näissä tapauksissa sijoittajalla on mahdollisuus tehdä hyviä kauppoja, mikäli tulkitsee suuret laskut ylilyönneiksi. Vaikuttaa siltä, että varsinkaan täällä Helsingin pörssissä markkinat eivät aina ole tehokkaat, vaan tällaisia lyhyen tähtäimen ”hinnoitteluvaikeuksia” näyttää tapahtuvan varsinkin juuri tällä tuloskaudella. Johtuneeko asia sitten kesästä ja siitä johtuvasta pienemmästä vaihdosta vai jostain muusta?

Uuden markkinadatan pureskelu näyttää vievän pörssikursseilla välillä pitkiäkin aikoja. Tehokkaiden markkinoiden hypoteesi perustuu siihen, että kurssit asettuvat saatavilla olevan markkinadatan avulla oikeisiin uomiinsa. Kun markkinoille tulee uutta, ehkä jopa yllättävääkin tietoa, aiheuttaa tämä välitöntä turbulenssia pörssikurssin muodostumiseen. Mielestäni osavuosikatsausten EI pitäisi olla tällaista tietoa nimenomaan silloin, kun tulos on hyvä eikä poikkea paljon analyytikoiden konsensusennusteista. Koska sekä Telia että Stora Enso julkaisivat hyvät tulokset, mielestäni markkinoille ei tarjottu mitään shokeeraavaa tietoa joka oikeuttaisi kyseiset voimakkaat heilahtelut. Näin ollen tämä lienee todistus epätehokkaista markkinoista.