Tag: stora enso

Stora Enson Oulun tehdas

Stora Enso investoi Ouluun miljardi euroa lisää

Stora Enso ilmoitti tänään pörssitiedotteella päättäneensä investoida miljardi euroa Stora Enson Oulun tehtaan kartongintuotannon laajentamiseen. Uusi investointi käsittäisi uuden kuorimon rakentamisen, kemihierrelaitoksen rakentamisen, uuden biopolttoainekattilan, massalaitoksen laajennuksen, paperikone 6:n muuttamisen kartonkikoneeksi sekä arkittamon.

Pienempinä investointiyksikköinä mainittakoon kolmen uuden hakesiilon rakentaminen, puutavaran varastoalueen laajentaminen läheiselle teollisuustontille, pääporttirakennuksen purkaminen ja modernisointi, toisen uuden vedenpuhdistuslaitoksen rakentaminen sekä uuden tuotantovaraston rakentaminen sataman puolelle.

Investointi kuulostaa mielestäni erittäin järkevältä, ensinnäkin siksi koska elintarvikekartonkituotteille tulee olemaan kysyntää jatkossakin, megatrendinähän on muovituotteiden korvaaminen. Lisäksi Oulun tehtaan jo olemassa olevia tyhjäksi jääneitä rakennuksia sekä infraa saadaan hyödynnettyä. Paperikone 6:sta on pidetty hyvässä kunnossa, ja sen ollessa parkissa sitä on välillä pyöritelty tyhjänä, jotta laakerit pysyvät notkeina. Joiltain osin vanhaa linjaa pystyttäneen siis hyödyntämään sellaisenaan. Positiivisesta investointipäätöksestä antoi vihiä myös se, että Oulun junavarikon ratapihaa ja rautatieyhteyksiä tehtaalle ollaan tällä hetkellä parantamassa mittavin muutostöin ja liikennejärjestelyin. Oulun kaupungin tuki hankkeelle on ollut avointa.

Kartonkikoneilta arkittamolle ja satamaan johtava kuljetinjärjestelmä rullavarastoineen on ollut tähän päivään saakka osittain käytössä siten, että asiakaskartonkirullat on kuljetettu sen välityksellä sataman varastoihin. Uuden investoinnin myötä tyhjäksi jäänyt pystyrullavarastokin tullaan ottamaan käyttöön. Kyseinen varasto toimii puskurivarastona arkitettaville rullille. Paperitehtaan jäljiltä varastossa on kaksi nosturia, jotka voivat toimia joko sellaisenaan tai pienillä muutoksilla myös kartonkirullien nostamiseen.

Koska uusia kartonkituotteita tullaan myös päällystämään, pigmenttikuljetukset tehtaalle tulevat vilkastumaan. Myös ostosellua(todennäköisesti eucasellua) tullaan laivaamaan sataman kautta pieniä määriä. Kartongin arkittamiseen tullaan todennäköisesti investoimaan uudet koneet, sillä vanhoja paperin arkittamiseen käytettyjä koneita ja niiden osia on joko myyty tai siirretty muille tehtaille.

Investoinnin työllisyysvaikutukset tulevat olemaan hyvin laajat. Investointi tuo Oulun tehtaalle suoraan noin 300 uutta työpaikkaa, sisältäen tukitoiminnot, ja työllistää lisäksi epäsuorasti noin 1 500 henkilöä. Uuden linjan kuitupuun vuosikulutus on noin miljoona kuutiometriä. Puurekkkaralli sekä junaliikenne tehtaalle tulevat vilkastumaan huomattavasti.

Myös osakkeenomistajille uutinen on hyvä. Stora Enso investoi merkittävästi megatrendin ajamalle kasvualalle. Näin mittavan tehdasintegraatin kannattavuus saadaan pidettyä hyvänä. Toivon mukaan uudesta bioteuotekattilasta tulee sen verran suuri, että se mahdollistaisi nykyistä suuremman sähkön ja kaukolämmön myynnin kaupungille. Kuten tiedetään, esimerkiksi UPM vuolee tällä hetkellä kultaa Energy-liiketoiminnoissaan.

Stora Enson Oulun tehdas

Stora Enso sulkee Veitsiluodon tehtaan – jatkoinvestointi Ouluun tulossa

Stora Enso ilmoitti sulkevansa Veitsiluodon paperitehtaan jo tulevan Q3:n aikana. Syynä sulkemiseen on tehtaan tekemät raskaat tappiot, jotka syvenivät entisestään koronan laskettua pysyvästi paperin kysyntää. Edes investointia sellutehtaaseen ei nähty kannattavana, Veitsiluodossa kun ei sellutehtaan perässä ole toimivaa kuivauskonetta lainkaan. Oman lusikkansa soppaan tuo parin vuoden päästä valmistuva Metsä Fibren jättitehdas joka tulee kahmaisemaan merkittävän määrän pohjoisen puustosta.

Stora Enson Oulun tehdas puolestaan koki vastikään muodonmuutoksen kun siihen investoitiin 350 miljoonaa euroa ja tehtaan tuotantosuunta muutettiin kannattavalle kartongille. ”Uusi” tehdas käynnistyi vuoden vaihteessa. Alunperin suunnitelmat tehtaan muutostöistä olivat laajemmat, ja ympäristölupa haettiin molempien paperikonelinjojen muutokselle kartongin tuotantoon, uudelle voimalaitoskattilalle, CTMP-kuorimolle ja se sisällytti lisäksi myös arkittamon uudelleenkäynnistyksen. Suurinvestoinnin tekeminen kerralla olisi ollut liian suuri riski, näin ollen investointi päätettiin jakaa kahteen vaiheeseen.

On selvää, että Veitsiluodon tehtaan sulkeminen oli välttämätöntä Oulun seuraavan laajennuksen puuhuollon turvaamiseksi. Oulun tehdas tulee käyttämään tulevaisuudessa pohjoisen kuitupuut ja Veitsiluodon saha vastaanottaa tukit.

On selvää, että Veitsiluodon tehtaan sulkeminen oli välttämätöntä Oulun seuraavan laajennuksen puuhuollon turvaamiseksi.

Veitsiluodon tehdas käytti kuitupuuta hieman reilut 2 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Oulun uusi tehdas käyttää nykyisellään noin 2,4 miljoonaa kuutiometriä ja seuraavan investoinnin valmistuessa noin 3,5 miljoonaa kuutiometriä puuta. Näin ollen Veitsiluotoon menneet puuvirrat siirtyisivät lähes sellaisenaan Ouluun sillä erotuksella, että Oulussa käytetään pelkkää havupuuta. Veitsiluodossa mukana oli myös koivua.

Suunnitelmien toteutuminen riippuu nyt kahdesta seikasta. Ensinnäkin juuri valmistunut kartonkikonelinja tulee saada ensin täyteen tasaiseen tuotantoonsa. Tämä voi viedä helposti ensimmäisen toimintavuoden kunnes kaikki asetukset ovat löytäneet paikkansa ja tuotanto stabiloituu.

Toinen seikka on markkinatilanne. Korona ei näytä iskeneen kovinkaan pahasti elintarvikekelpoisen kartongin valmistajiin. Näin ollen Oulun tehdas tahkoaa tälläkin hetkellä hyvää tulosta jokaisesta valmistetusta kartonki- ja sellutonnista, ja markkinat vetävät hyvin. Tätä taustaa vasten voisi olettaa, että uutta investointipäätöstä Ouluun ei tarvise odottaa loputtoman pitkään. Oma arvaukseni on, että investointiuutinen kuullaan noin vuoden sisään.

Metsäyhtiöt jälleen matalapaineessa?

Kirjoitin viime syksynä kuinka Stora Enso harkitsi lomautuksia Oulun tehtaalla kutistuneen tilauskannan myötä. Vuodenvaihteen jälkeen keväällä tilanne kuitenkin piristyi sen verran, että lomautukset jäivät lopulta melko vähäisiksi.

Nyt tehtaan porttien sisäpuolelta kuuluu jälleen puhetta, kuinka tilauskanta on pudonnut alhaiselle tasolle. Jälleen kerran paperikoneet käyvät tasatahtia vuoro toisensa perään. Samanlainen tilanne on kirjeenvaihtajamme mukaan myös Kemin Veitsiluodossa, jossa kolmesta paperikonelinjasta jokainen on seisahdellut silloin tällöin tilauspulaan pitkin kesää. Tästä kaikesta voi tehdä johtopäätöksen, että paperien kysyntä on kyykähtänyt pahemman kerran. Oulussa valmistetaan ainoastaan hienopapereita, mutta Kemin valikoimaan kuuluvat päällystetyn aikakauslehtipaperin ohella myös tulostus-, kirjekuori-, kouluvihko-, ja lomakepapereita.

Stora Enson Oulun paperitehtaiden portti.

Tilausten puuttuminen koskee siis useita eri paperilajeja kautta linjan. Yksi syy kysynnän heikkenemiseen on tietysti Euroopan kesälomakausi, joka eskaloituu pahiten useimmiten vasta elokuun aikana. Mikäli kuitenkaan syksykään ei tuo tilanteeseen parannusta, vaikuttaa tilanne huolestuttavalta. Paperien kysynnän pysytellessä heikkona myös syksyllä kertoisi se papereiden radikaalisti heikenneestä kysynnästä varsinkin Euroopan markkinoilla. Tämän heikkouden voi ennakoida näkyvän luonnollisesti myös sellun hinnassa.

Aikaisemmin keväällä uutisoitiin Stora Enson aloittavan YT-neuvottelut lomautuksista myös Consumer Boards- divisioonaan kuuluvalla Inkeroisten kartonkitehtaalla Kouvolassa. Nämä lomautukset oli tarkoitus ajoittaa kesäkuun ja joulukuun valiselle ajalle. Tuolloin mainittiin taivekartonkien kysynnän heikentyneen samanaikaisesti tärkeimpien raaka-aineiden hintojen ollessa korkealla tasolla. Kyseessä on korkealuokkainen kartonki, jonka sisäkerrokset ovat hioketta ja vain ulkopintaan käytetään sellua sekä pigmenttiä. Pintakerrosten on tärkeää olla korkealuokkaisia, koska lähes poikkeuksetta ne toimivat painopintana ja tästä syystä kyseinen taivekartonki sisältää monimutkaisemman raaka-ainemixin. Inkeroisten taivekartonkia käytetään muun muassa ruokapakkauksissa, suklaa- ja makeispakkauksissa sekä lääkepakkauksissa. Kyseessä on nimenomaan aihio, jonka on ennakoitu tulevaisuudessa korvaavan muovipakkauksia. Onkin mielenkiintoista, kuinka tällaisen tulevaisuuden materiaalin kysyntä on papereiden tavoin kyykähtänyt tänä vuonna ainakin lyhyellä tähtäimellä. Joka tapauksessa tämäkin tapaus sai miettimään, onko kyse rakenteellisesta heikkoudesta markkinalla vai ainoastaan yhden tehtaan sisäisistä kannattavuusongelmista.

Kuten aikaisemmin mainitsin, kyseessä voi olla tyypillinen kausivaihtelu eikä tästä kannata vielä vetää liian hätäisiä johtopäätöksiä. Koska aihiot toimitetaan loppuasiakkaalle useimmiten tukkureiden kautta, vaihtelevat myös näiden varastosaldot eivätkä vuodet ole tämänkään suhteen aina veljeksiä keskenään. Aikaisemminkin on nähty samanlaista tilauskatoa, mutta siitä huolimatta metsäyhtiöiden tulokset ovat olleet kasvavia. Jos tilanne alkaa kuitenkin näkymään myös sellujen hinnassa, se luo huomattavia paineita kaikkien metsäyhtiöidemme tuloksiin. Nyt on vielä aikaista sanoa koskevatko nämä havainnot koko metsäteolliusuussektoria vai ainoastaan Stora Enson laitoksia. Toisaalta Stora Ensokin on jo päättänyt hajauttaa riskiänsä muuttamalla Oulun tehtaan myöhemmin kartonkitehtaaksi.

Koska tavallisella kuolevaisella ei taida tätä nykyä olla keinoja ainakaan ilman suurta rahatukkoa päästä näkemään sellulaatujen hinnan kehitystä, joudutaan tämä jättämään arvailujen varaan ainakin siihen asti, että metsäyhtiöt julkaisevat puolivuotisraporttinsa. Silloin saamme tuoretta tietoa sekä näkemyksiä eri metsätuotteiden tulevaisuuden kysynnästä. Pelin avaa Stora Enso julkaisemalla tuloksensa jo heti huomenna, UPM julkaisee tuloksensa 23.7. ja Metsä Board vasta 1.8.

Kaleva käsikirjoittaa Stora Enson tulevaisuutta

Oululainen sanomalehti Kaleva uutisoi eilen Stora Enson Oulun tehtaan tulevaisuuden suunnitelmista tietoja, joista pörssiyhtiö itse ei ole maininnut sanaakaan virallisissa tiedotteissaan. Kalevan uutisen mukaan Stora Enso toteuttaisi Oulun investoinnin kahdessa vaiheessa, joka tarkoittaisi sitä että ensin muutettaisiin paperikone 7 kraftlainerlinjaksi, ja toisessa vaiheessa myös paperikone 6 muutettaisiin kartonkikoneeksi. Tietopohjana tälle ennustukselle käytettiin ilmeisesti Stora Enson jättämää ympäristölupahakemusta, jossa alkuperäisen investointisuunnitelman mukaisesti käsiteltiin kahden kartonkilinjan vaikutuksia ympäristölle.

Tästä alkuperäisestä investointisuunnitelmasta Stora Enso kuitenkin perääntyi radikaalisti, ja nyt ollaankin muuttamassa kartonkikoneeksi pelkkä paperikone 7, ja sekä paperikone 6 että arkittamo suljetaan kokonaan. Näin on asian laita myös yhtiön virallisten pörssitiedotteiden mukaan, joten Kalevan toimittaja tekee vahvaa omaa tulkintaansa tilanteesta. Poliitikkotermein voitaisiin puhua jopa muunnellusta totuudesta. Julkisesti missään ei ole puhuttu ensimmäisestä ja toisesta vaiheesta.

Klippejä Kalevan artikkelin paperiversiosta.

Oman tietolähteeni mukaan PK6 tullaan kuitenkin pitämään ”käyttökuntoisena,” joten konetta ei täysin museoida pressun alle vaikka sitä nyt lakkauttaminen odottaakin. Tämä enteilee sitä, että koneelle olisi tulossa jatkokäyttöä.

Ensimmäisen kraftlainerlinjan täyteen tuotantokapasiteettiin virittämisen on arvioitu vievän noin neljä vuotta. On todennäköistä että PK6:lle tehdään sen jälkeen, maailmantalouden niin salliessa, samanlainen muutostyö ja sillä aletaan valmistamaan myös kartonkia. Tämä on kuitenkin skenaario josta Stora Enso voi vielä halutessaan perääntyä, eikä mikään ole varmaa ennen lopullista investointipäätöstä myös toiselle linjalle.

Oulun tehdas on Stora Enson tehokkaimpia ja moderneimpia yksiköitä, joten vaikuttaisi suoranaiselta tuhlailulta jättää kokonainen konesali tyhjäkäynnille kuten otetaan huomioon että esimerkiksi kaikki logistiikka koneilta satamaan asti on jo valmiiksi rakennettu. Näinpä tämä Kalevan maalaama skenaario on mielestäni varsin todennäköinen, mutta ei todellakaan niin varma kuin Kalevan uutinen antaa ymmärtää.

Kauppasodan laineet lyövät metsäyhtiöihin

Kauppasodan tiivistyessä metsäyhtiöiden osakkeet ovat vuoden takaiseen noteeraukseensa verrattuna laskeneet roimasti. Pörssin parhaimmat aletarjoukset ovat nyt jopa liki -60%. Ajattelin hieman tutkia muutamien tunnuslukujen kautta, missä nyt mennään pörssimme kolmen kovan eli UPM:n, Stora Enson sekä Metsä Boardin kohdalla. Samalla vertaan yhtiöiden nykyhintaa niiden viiden vuoden keskimääräiseen kannattavuuteen, jotta niiden vallitsevasta arvostustasosta saa paremman kuvan.

UPM

Viime vuosien vahvin peluri metsäyhtiöistämme on ollut eittämättä UPM. Yhtiön voittokulku on jatkunut jo 12 kvartaalia putkeen, mutta nyt markkinat ennustavat myös UPM:lle taantumuksen aikoja. Jos katsomme puhtaasti yhtiön kurssitason muutoksia, on se laskenut edellisten kolmen kuukauden aikana -18,29% sekä vuodessa -28,40%. Tätä kirjoittaessa kurssi on 22,34€ ja P/E-luku 8,09, P/B-luku 1,23 sekä osinkotuottoprosentti tämän vuoden osingonjaolla 5,8%.

Kuten nähdään, kertoimet viestivät hyvin maltillisesta arvostuksesta. UPM on hinnoiteltu enää hieman yli tasearvonsa. Tämä tarkoittaa sitä, että yhtiön oman kannattavuuden odotetaan hiipuvan metsäyhtiöille historiallisesti tuttuihin lukuihin eli yksinumeroisiin lukemiin. Liukuvan 12 kuukauden oman pääoman tuotto on ollut 12,8%. UPM odottaa markkinoilta tälle vuodelle vielä  varovaista talouskasvua, mutta samalla sellun hintojen odotetaan olevan alemmat. Toki näkymissä tälle vuodelle mainitaan myös kauppasodan mahdollisesti mukanaan tuomat riskit.

Mikäli kauppasodan uhka eskaloituisi rankemmin ja heijastuisi esimerkiksi sellumarkkinoille, voidaan näitä kertoimia pitää tällä hetkellä aivan perusteltuina. Ensimmäisen kvartaalin tulos oli kuitenkin lähes identtinen viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna, joten vielä mitään katastrofaalista ei ole tapahtunut. Toki poliittinen ilmapiiri kauppasodan tiimoilta tuntuu hieman kiristyneen viime aikoina, joten epävarmuus on vielä noistakin ajoista kasvanut.

Jos kuvitellaan tilanne, että UPM:n kannattavuus hiipuu nykytasostaan sen edellisten viiden vuoden keskiarvolukemaan 11,67%, se enteilisi osakekohtaisen tuloksen olevan noin 2,11 euroa. Tämä tarkoittaisi P/E-luvuksi 10,5 mikä ei kuulosta aivan mahdottomalta hinnoittelulta. Olennaista on seurata mihin suuntaan tulos kehittyy lähikvartaalien aikana.

Stora Enso

Stora Enson kurssikehitys on ollut vielä UPM:ääkin karumpaa. Viimeiseltä kolmelta kuukaudelta laskua on kertynyt -23,14% ja viimeisen vuoden ajalta noin -46%. Vuodessa kurssiarvosta on siis leikattu pois liki puolet. Tunnusluvut Stora Ensolle ovat P/E 8, P/B 1,13, osinkotuottoprosentti 5,2%. Kirjoitushetkellä kurssi on 9,39 euroa.

Tasepohjaisesti Stora Enso on arvostettu hieman UPM:ää alemmas, mutta melko lailla samanlaista hinnoittelua on nähtävillä vieläpä lähes identtisin luvuin. Ja miksipä ei olisi, Stora Ensoa koskevat täysin samanlaiset riskit kuin muitakin metsätoimijoita. Lisänä soppaan on Oulun investointi, jonka yhtiö varmisti eilen. Tämä tarkoittaa sitä, että Oulun tehtaan osalta liikevaihto laskee huomattavasti, mutta kannattavuuden odotetaan paranevan. Uuden kartonkilinjan ylösajo täyteen kapasiteettiin voi viedä jopa neljä vuotta, joten tämä lisää osaltaan riskiä tulospettymyksille.

Tämän vuoden ensimmäinen kvartaali oli Stora Enson osalta todella pehmeä. Ainoastaan liikevaihto osoitti kasvua, osakekohtainen tulos laski peräti -16% vuoden takaisesta vastaavasta ajankohdasta. Kokonaisuudessaan yhtiö odottaa tämän vuoden olevan samanlainen kuin vuosi 2018, ellei markkinatilanne olennaisesti muutu.

Stora Enson kannattavuus on viimeisen vuoden aikana ollut hieman UPM:ää parempi ollen 15%. Ensimmäisellä kvartaalilla osakekohtainen tulos kuitenkin pieneni vuoden takaiseen noteeraukseen verrattuna. Jos kuvitellaan Stora Enson kannattavuuden laskevan sen edellisten viiden vuoden keskiarvolukemaan 10,65%, olisi osakekohtainen tulos tältä vuodelta noin 0,88 euroa ja P/E-kerroin noin 10,7. Tämäkään ei kuulosta kovin kalliilta, ellei kauppasodan uhka eskaloidu rajummin.

Metsä Board

Kovin laskija metsäyhtiöistämme on ollut Metsä Board. Laskua on kertynyt viimeisten 3kk aikana -35% sekä vuoden aikajänteellä huimat -59%. Metsä Boardin luvut viime vuoden tuloksella ovat P/E 7, P/B 1,12 ja osinkotuottoprosentti 7%. Yhtiön osakekurssi on tätä kirjoittaessa 4,06 euroa.

Eniten sijoittajien luottamus on kadonnut siis juuri Metsä Boardin kohdalla. Oletettavasti tämä johtuu muun muassa yhtiön suurten suunnitelmien aiheuttamasta epävarmuudesta. Yhtiö aikoo investoida Kemiin uuden biotuotetehtaan, josta tulisi kokoluokaltaan vastaava kuin Äänekosken miljardilaitos. Suurinvestointi yhdistettynä samanaikaiseen taloustaantumaan ei olisi kaikkein paras kombinaatio.

Ensimmäisen kvartaalin luvut olivat kuitenkin vielä varsin hyvät. Niin liikevaihto kuin tuloskin olivat kasvussa. Samassa yhteydessä annetun ohjeistuksen mukaan Metsä Boardin vertailukelpoisen liiketuloksen arvioidaan toisella kvartaalilla kuitenkin heikkenevän ensimmäisestä neljänneksestä.

Metsä Boardin kannattavuus edellisten 5 vuoden ajalta on ollut 12,56%. Jos jälleen oletamme kannattavuuden säilyvän tuolla tasolla, osakekohtaista tulosta voisi odottaa tältä vuodelta 0,45 euroa. P/E-luku olisi täten 9. Metsä Board on siis verrokkeihinsa nähden selvästi halvin sen keskimääräiseen suorituskykyyn verrattuna. On kuitenkin syytä huomata, että verrokkiyhtiöiden tuotepaletti on jonkin verran monipuolisempi. Tämä tuonee hajautuksen tuomaa turvaa mikäli kysyntä sakkaa joillain tuotteilla pahemman kerran.

Yhteenveto

Kaikkien metsäyhtiöidemme arvostus on laskenut jo houkuttelevan alhaiselle tasolle etenkin jos verrataan niiden pidemmän ajan keskimääräiseen kannattavuuteen. Ellei kauppasota kuitenkaan osoita taittumisen merkkejä, saattaa suunta tästä huolimatta olla vielä alaspäin. Sijoittajan kannattaa olla hereillä, sillä tällaiset tilanteet ovat hyviä ajankohtia poimia edullisia metsäyhtiöitä salkkuun. Oma strategiani on odotella vielä pahimman kurssilaskun taittumista, sillä laskettelu on viime aikoina ollut reilumman puoleista.

Stora Enson Oulun investointi varmistumassa

Stora Enso ilmoitti viime kesänä pohtivansa tuotantosuunnan muutosta Oulun tehtaillaan. Vaihtoehtoina pöydällä oli joko alkaa valmistamaan kahdella linjalla erityyppisiä pakkauskartonkeja tai jatkaa paperinvalmistusta entiseen malliin. Tänään tiedote lausuttiin viimein julkisuuteen ja mielestäni se oli pettymys osakkeenomistajille sekä varmasti myös työntekijöille. Alkuperäisestä investointisuunnitelmasta päätettiin perääntyä merkittävästi.

Alunperin pohdittiin 700 miljoonan euron investointia, joka olisi käsittänyt molempien paperikonelinjojen muutostyöt sekä uuden kemihierrelaitoksen sellutehtaan yhteyteen. Tänään julkaistulla tiedotteella lähdetäänkin konvertoimaan vain toista linjaa kartonkikoneeksi. Sekä PK6 että arkittamo aiotaan sulkea kokonaan. PK7:lla on tarkoitus muutostöiden jälkeen alkaa valmistamaan kraftlaineria.

Nyt kaavaillun investoinnin kokonaissuuruus on 350 miljoonaa euroa. Investointi sisältää kraftlainerilinjan, jonka vuosituotantokapasiteetti on 450 000 tonnia, sellutehtaan ja kuivauskoneen uudistamisen ruskean sellun valmistukseen sekä myös investointeja, joilla pienennetään tehtaan ympäristövaikutuksia. Koska vain yhtä linjaa on tarkoitus ajaa jatkossa, tarkoittaa tämä samalla irtisanomisia noin 400 hengelle.

Miksi täyttä 700 miljoonan investointia ei sitten tehty? Syynä on se, että kahden erilaisen linjan ylösajo on liian suuri taloudellinen ja tekninen riski. Kuten Varkauden, Imatran ja Skoghallin investoinneista on opittu, uuden linjan ylösajo ja saaminen täyteen kapasiteettiin voi olla todella aikaavievä prosessi. Nyt ei haluttu ottaa riskiä lähteä edes yrittämään tätä kahdella linjalla samanaikaisesti, yleisen globaalin markkinasuhdanteen hiljalleen heikentyessä. Lisäksi vaikutti siltä, että koko suunnitelman toteuttamiseen olisi vaadittu vieläkin suurempi budjetti. Ympäristövaikutusten arvioinnissa otettiin kuitenkin huomioon myös PK6:n konvertointi, joten mahdollinen lisäinvestointi toiseenkin linjaan jää samalla tulevaisuuden optioksi.

Osakkeenomistajan asemassa tästä investointipäätöksestä jäi lopulta hieman lattea vaikutelma. Alkuperäisen investointisuunnitelman toteutuessa tulevaisuuden kasvupotentiaali Oulun tehtaassa olisi ollut merkittävä. Kannattavuus varmasti paranee tämänkin investoinnin myötä kun siirrytään pois kannattamattomasta paperinvalmistuksesta, mutta tulopuoli pysyy vain yhden linjan sekä sellutehtaan myötä varsin rajattuna jatkossakin.

Osake päätti eilen noin +1,6% nousuun, joten markkinat ottivat uutiset vastaan varovaisen optimistisina.

Stora Enso jatkaa lomautuksia Oulussa

Ilmeisesti mediassa ei ole asiaa sen kummemmin noteerattu, mutta kuulemani perusteella Stora Enson kokonaan omistama tytäryhtiö, Suomen tehtaiden huoltotoiminnoista vastaava Efora ilmoitti aloittavansa Oulussa yhteistoimintaneuvottelut lomautuksista koskien koko loppuvuotta. Emoyhtiö Stora Ensossa paperitehtaan lomautukset ovat parhaillaan käynnissä koskien vuoden ensimmäistä puoliskoa.

Tehtaalla eletään mielenkiintoisia aikoja, sillä päätöstä tuotantosuunnan muutoksesta odotellaan yhä. Alunperin tiedon oli tarkoitus tulla vuodenvaihteessa, nyt päätöstä odotetaan tulevaksi kevään aikana. Tämä uusin yhteistoimintaneuvotteluilmoitus on omiaan lisäämään vettä huhumyllyyn.

Ensinnä voitaisiin spekuloida miksi Eforassa mahdollisten lomautusten aikataulut poikkeavat näin emoyhtiön vastaavista. Vaihtoehdot ovat, että investointipäätös on jo tehty ja näin ollen tiedetään, ettei loppuvuonna ole huoltotarvetta johtuen koneiden muutostöistä. Toinen vaihtoehto on että nyt lyötiin samaan aikaan kaksi kärpästä yhdellä iskulla, eli varaudutaan sekä investointiin että myös paperitehtaan alkuvuonna jatkuvaan ”tyhjäkäyntiin.” Joka tapauksessa on selvää, että tehtaan ollessa ajossa täydellä kapasiteetillaan ei Eforalaisia olisi varaa lomauttaa. Stora Ensossa paperitehtaan lomautuksiin on alkuvuoden aikana turvauduttu maltillisesti ja niiden kesto on ollut vain muutamia päiviä kerrallaan.

Tilinpäätösraportin yhteydessä Stora Ensosta viestittiin etteivät he ole tyytyväisiä kuluttajapakkauskartongin hintakehitykseen, ja hinnankorotuksia oltiin juuri ajamassa markkinoille. Luultavasti tässä piilee syy Oulun investointipäätöksen lykkäämiseen. Excelit lienee otettu uudelleen käyttöön ja pohdittu tarkkaan, ettei jälleen toisteta samoja virheitä joita tehtiin jo paperinvalmistuksessa. Missään nimessä ei haluta joutua tilanteeseen, jossa hintoja joudutaan polkemaan markkinoiden kroonisen ylikapasiteetin vuoksi. Investoinnin toteutuessa Oulun tehdas siirtyisi suoraan kartonginvalmistajien kärkiluokkaan koneidensa kapasiteeteilla mitattuna.

Kartongin valmistukseen siirtymistä puoltaa ympäristöystävällisempien pakkausten megatrendi. Tästä syystä kartonkien globaali kysyntä kasvaa jatkuvasti, toisin kuin paperin. Ajurit tulevaisuuden kasvulle ovat täten ilmeiset.

Toivottavasti kuulemme pian toteutuuko yksi Suomen teollisuuden suurimmista investoinneista tänä vuonna. Osakkeenomistajan tilipussiin tämä tulisi mitä todennäköisimmin tuomaan kasvua pitkälle tulevaisuuteen.

Stora Enson tulevaisuus ja Oulun tehtaiden henkilöstön lomautus

Stora Enso julkaisi vastikään tiedotteen jossa se ilmoitti harkitsevansa Oulun tehtaiden henkilöstön lomauttamista koskien kaikkia muita yksiköitä paitsi sellutehdasta. Syynä on hienopapereiden tilauskannan kutistuminen ja samanaikainen raaka-ainekustannusten nousu. Tämä on mietityttänyt osakkeenomistajia. Oliko Storan nousu nyt tässä ja liiketoiminta muuttumassa tappiolliseksi? Mistä oikein on kyse? Pyrin avaamaan asiaa tämän tekstin kautta. Tässä kirjoituksessa käyttämäni paikallisen tason tieto on kaikki toisen tai kolmannen käden tietoa, joten sitä ei kannata ottaa absoluuttisena totuutena.

Stora Enso Oulun paperitehtaan portti.

 

Kuten yhtiön raportteja seuranneet tietävät, Stora Enso onnistui muiden paperinvalmistajien kanssa ajamaan markkinoille hinnankorotukset hienopapereihin. Tämän myötä kallistuneiden raaka-aineiden hinnankorotukset saatiin kuoletettua ja samaan aikaan kiinteiden kustannusten karsiminen toimi jopa niin hyvin, että paperiliiketoiminnassakin nähtiin pitkästä aikaa hyviä voitollisia tuloksia.

Paperiliiketoiminnalle on tyypillistä, että tilauskanta kutistuu vuodenvaihteen molemmin puolin. Paperitehtaat eivät myy tuotteitaan suoraan painotaloille kuin poikkeustapauksissa, vaan tuotanto menee pääosin tukkureille Keski-Eurooppaan. Näin ollen tukkureiden oma varastonhallinta näyttelee suurta roolia tilauskannan vaihtelussa. Osittain kyse on siis aivan normaalista paperimarkkinoiden aaltoliikkeestä. Kuitenkin Euroopan markkinoiden hiljentyessä tilanne on tänä vuonna ollut jonkin verran normaalia huonompi. Tämä on johtanut siihen, että Oulussa paperikoneita on ajettu vajaalla kapasiteetilla.

Jokainen varmasti ymmärtää ettei tällainen tilanne ole kestävä vaan vaatii johdolta toimenpiteitä, jollaisia ollaan nyt aloittamassa. On oletettavaa, että tilauskanta piristyy pitkin kevättä ja tehtaalla palataan jälleen normaaliin toimintajärjestykseen. Sitä odotellessa on meidän osakkeenomistajien etujen mukaista, että henkilöstöä lomautetaan määräajaksi mikäli tilauskanta ei osoita alkuvuodesta piristymisen merkkejä. On huomionarvoista, että nyt käytävät YT-neuvottelut ovat vasta varautumista tulevaan. Lomautustoimet otetaan käyttöön vasta mikäli tilauskanta sen vaatii ensi vuoden puolella.

Kyseessä ei ole johtajien ahneus kuten olen toisaalla saanut lukea, vaan osakkeenomistajien etujen ajamista. Tämähän on aina pörssiyhtiön johdon ensisijainen tehtävä. Monesti tässä yhteydessä otetaan puheeksi paperimiesten palkat sekä liittoänkyrät menneiltä vuosilta, mutta kyse ei ole myöskään näistä asioista. Palkkakustannukset tuotettua tonnia kohti ovat alalla hyvin pienet.

Samaan aikaan Oulun tehtailla harkitaan siirtymistä kartongin valmistukseen. Päätöksen asiasta pitäisi tulla viimeistään ensi vuoden alkupuoliskolla. Tämä on myös saattanut vaikuttaa osaltaan paperipuolen asiakkaisiin ja tilauskantaan, sillä Oulun tehdas on suurimpia toimijoita Euroopan markkinoilla. Oulun tuotteille täytyy hyvissä ajoin löytää sopivat korvaavat tuottajat. Tämä ei ole yksinkertainen prosessi, sillä eri painotalojen täytyy vakuuttua uuden toimijan laadun tasaisuudesta, ja tutkimukset vievät paljon aikaa.

Osakkeenomistajille Oulun tehtaiden siirtyminen kartongin tuottajaksi olisi todennköisesti positiivinen asia. Vastaava liike tehtiin Varkaudessa vain pari vuotta sitten. Varkaudessa kannattamattomaksi jääneestä koneesta saatiin vielä tulosta tekevä työjuhta. Varkaudessa tosin konvertoitiin kartongille vain yksi paperikone, Oulussa niitä on kaksi.

Yritin etsiä tietoa kuinka paljon Varkauden tehtaan tulos koheni kartonkiin siirtymisen jälkeen, mutta Stora Enso ei julkaise näin yksityiskohtaisia tietoja. Voidaan kuitenkin kuvitella että sulkemishetkellä kone teki aika lähelle nollatulosta. Ainoa tieto kartonkikoneen käynnistyttyä löytyi Savon Sanomista, jonka artikkelissa mainitaan Varkauden tehtaan parantaneen divisioonansa kannattavuutta noin 9 miljoonan edestä. Kyse on siis varsin merkittävästä muutoksesta.

Koska Oulun tehtailla konekanta on uudempaa, paperikoneita on kaksi ja tehdasintegraatti sisältää vielä arkittamon, on Oulussa huomattavasti Varkautta paremmat saumat tehdä hyvää tulosta. Oulussa on tarkoitus tehdä toisella koneella identtistä tuotetta kuin Varkaudessa, eli ruskeaa pintakartonkia(kraftlineria) 400 000 tonnia vuodessa ja toisella koneella päällystettyä pakkauskartonkia 450 000 tonnia vuodessa. Pakkauskartonkia myydään myös arkkituotteena, johon Oulussa on hyvät valmiudet olemassa.

Metsä Board tiedotti tässä kuussa investoivansa Äänekosken kartonkitehtaalla uuteen arkkileikkuriin, jonka vuosikapasiteetin kerrottiin olevan 35 000 tonnia. Samalla tehtaalla varsinaisen kartonkikoneen kapasiteetti on 220 000 tonnia. On Stora Enson Oulun tehtaiden tulevaisuuden suunnitelmiin nähden positiivista, että kapasiteetiltaan näinkin pieniä koneita pystytään pyörittämään kartonkibisneksessä kannattavasti.

Mikäli investointi päätetään toteuttaa, alkaa kartongin valmistus Oulussa suunnitelmien mukaan jo vuonna 2020. Kuulemani mukaan tehdasalueella tehdään jo jonkinlaisia rakennustöitä. Tästä voinee vetää varovaisen johtopäätöksen investoinnin todennäköisyydelle.

Yhtä kaikki, osakkeenomistajien ei tarvitse olla tästä lomautusilmoituksesta huolissaan. Johto on ajan tasalla ja reagoi tilanteen vaatimalla tavalla. Huomio kannattaa lomautusten sijasta kiinnittää tulevaan päätöksen Oulun tehtaan muutoksesta kartonginvalmistajaksi. Toteutuessaan tällä investoinnilla on huima tuloksenkasvatuspotentiaali joka näkynee myös osakkeenomistajan kukkarossa.

Pörssi laskee, mitä ostetaan?

Pörssi on tätä kirjoittaessani osoittanut jopa parisen viikkoa laskusuuntaan. Pikkuhiljaa osakkeiden hinnoista sulavat enimmät kupla-arvostukset pois. Laskun ovat mitä ilmeisimmin aiheuttaneet Italian hallituksen tekemä reilusti alijäämäinen budjetti, joka lisää maan velkaongelmia entisestään ja aiheuttaa jännitteitä EU:n sisällä. Samanaikaisesti USA sekä Kiina kauppasotivat sekä asettelevat yhä tuontitulleja toisilleen. Ajattelin hieman tutkailla muutamia mielenkiintoisia yhtiöitä sekä niiden arvostuksia pohtiakseni, olisiko jokin yhtiö nyt jo ostohinnoissa. Otannan valitsin omien suosikkiyhtiöideni joukosta. Varoituksena sanottakoon, että tämä lista ei missään nimessä ole tarkoitettu ostosuositukseksi.

 

Nokian Renkaat

P/E 14,88
P/B 3,25
Osinko-% 4,7

Nokian Renkaiden arvostus näyttää jo tällaisenaan sangen houkuttelevalta, sillä laatuyhtiötä tarjotaan nyt lähes viiden prosentin pohjaosingolla. Viime vuonna osakekohtaista tulosta kertyi 2,09 euroa, tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla kasassa on 0,97 euroa joka on lähes 13% enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Yhtiön ohjeistus loppuvuodelle on, että nykyisillä valuuttakursseilla liikevaihdon ja liikevoiton odotetaan kasvavan vuoteen 2017 verrattuna. Parempaa on siis luvassa mikäli sesonkimyynti onnistuu odotettua tahtia. Samaan aikaan investoinnit USA:han etenevät ja luovat tulevaisuuden kasvuodotuksia. Jorma Uotinen voisi Nokian Renkaiden kohdalla todeta: Ei huono!

 

Lehto Group

P/E 9,91
P/B 3
Osinko-% 4,4

Lehto Groupia on tänä vuonna lyöty rajusti(-40%). Rakentamisen suhdanne näyttää olevan laskusuunnassa. Vielä se ei kuitenkaan ole toistaiseksi näkynyt Lehdon tilauskannassa, mikä on hyvä merkki. Markkinan hyytyminen kuitenkin laskee koko alaa kollektiivisesti. Edes Inderes-efekti ei tällä kertaa pelastanut Lehtoa vajoamasta, vaikka osake tuolloin piikkasikin hetkellisesti parhaimmillaan lähes 3% plussalle laskumarkkinassa. Nyttemmin on palattu normaaliin päiväjärjestykseen ja tätä kirjoittaessa lasku näyttää olevan noin 1,8%. Omassa salkussanikin Lehto on pienellä painolla mukana, mutta ajattelin käyttää osakkeet jossain vaiheessa ulkona sekä ottaa näin tappiot verotukseen. Tämän jälkeen ostot voi aloittaa uudestaan nykyisiltä alemmilta tasoilta.

Mielestäni nyt kannattaa seurailla tarkkaan muidenkin rakennusfirmojen suoriutumista sekä markkinan kehittymistä, sillä silloin kun vaikeudet ovat pahimmat nämä ovat parhaissa sijoitushinnoissaan. Vielä ei kuitenkaan olla aivan siinä pisteessä. Lehdon kohdalla mielenkiintoista on liiketoimintamallin suoriutuminen laskumarkkinassa, varastaako yhtiö edullisemman kustannusrakenteensa kautta markkinoita muilta suuremmilta toimijoilta, vai kasvavatko kustannukset käyttämättömän tehdaskapasiteetin vuoksi? Entä eteneekö tehtaiden ylösajovaihe suunnitellusti ilman että kustannukset paisuvat?

Viime vuoteen pohjautuvilla tunnusluvuillaan sekä osingollaan Lehto ei nyt vaikuta todellakaan kalliilta. Mikäli yhtiö kykenee puolustusvoittoon loppuvuonna, voidaan nähdä jonkinlainen helpotusralli tämän osalta. Osinkotaso on jo nyt korkeahko ja pienehkön osingonjakosuhteen vuoksi myös kestävällä pohjalla. Tämän vuoden ensimmäinen puolisko meni kutakuinkin viime vuoden tulostahdilla. Yhtiö ohjeistaa loppuvuodelle liikevaihtoon 20-30% kasvua sekä liikevoiton olevan 8-9% tästä. Liikevaihdon ja liikevoiton kertymisen arvioidaan painottuvan voimakkaasti loppuvuoteen.

 

Nordea Bank

P/E 12,09
P/B 1,09
Osinko-% 7,8

Nordea on kulkenut alavilla mailla koko vuoden, ja sama tahti näyttää edelleen jatkuvan. Osake on tänä vuonna laskenut 14,5% tätä kirjoittaessani. Vuoteen on mahtunut pääkonttorin muuttoa, Sammon konsernijohtaja Kari Stadighin hehkuttamista sekä viimeisimpänä liittäminen rahanpesuskandaaliin. Nähtäväksi jää onko mitään skandaalia kuitenkaan tulossa, mutta Danske Bankin vaatimattoman 200 miljardin rahanpesuskandaalin tullessa ilmi laski Dansken osake hurjasti. Dansken kuoppa on paljon syvempi, sillä pankki on laskenut hieman reilut 40 prosenttia tänä vuonna. Nordean tapauksessa puhutaan kuitenkin paljon pienemmistä summista, vain noin 34 miljoonasta eurosta. Muista pohjoismaisista pankeista SEB näyttää säilyttäneen arvonsa parhaiten, tosin sekin on laskenut tänä vuonna noin prosentin verran. Pankkisektori on siis kollektiivisesti ollut alamaissa.

Nordean skenaariossa on nyt kaksi vaihtoehtoa. Joko Sammon Stadigh hehkuttaa pankkia turhaan tai sitten markkinat ennakoivat tulevaisuutta liian pessimistisesti. Tämän vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla Nordea keräsi osakekohtaista tulosta 0,47 euroa joka on noin 20,5% enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Parempaan suuntaan ollaan siis selvästi menossa. Nordean kohdalla ei voi unohtaa mainita suurta osinkoa joka viime vuodenkin tuloksella lähentelee 8% rajaa nykyarvostuksella. Suurten IT-investointien sekä kulunleikkausten on onnistuttava jotta tuloskasvusta saadaan jälleen pysyvästi kiinni.

 

Stora Enso

P/E 12,59
P/B 1,9
Osinko-% 2,6

Valitsin Stora Enson listalle, koska se näyttää tänään rojahtaneen peräti  6,33 prosenttia. Lasku johtuu maailman suurimman metsäyhtiön, amerikkalaisen International Paperin suosituslaskusta jonka Goldman Sachs vaihtoi neutraaliksi entisen ostosuosituksen sijaan. Kuinka paljon tällä sitten on vaikutusta kotimaisiin metsäyhtiöihin sekä sen eurooppalaisiin asiakkaisiin? Epäilisin että ei aivan näin paljon kuin mitä kurssireaktio antaa ymmärtää. Stora Enso on siinä mielessä mielenkiintoisessa vaiheessa, että yhä suurempi osa tuloksesta tulee kasvavista liiketoiminnoista kroonisesti kuihtuvan paperin sijaan.

Nyt yhtiö suunnittelee parhaillaan Oulun paperitehtaan muuttamista kartonkitehtaaksi. Toteutuessaan tämä olisi yhtiölle merkittävä tulonlähde, sillä Oulun tehdas on yksi yhtiön tehokkaimmista integraateista tälläkin hetkellä omine satamineen sekä yli 1 000 000 tonnin paperikonekapasiteetiltaan. Mikäli kartonkia päätetään alkaa valmistamaan Oulussa, tulee kahden linjan kapasiteetiksi noin 850 000 tonnia kartonkia, joista toinen linja tekisi kraftlineria ja toinen kuluttajapakkauskartonkia.

Stora Enson taloudellinen data tälle vuodelle on ollut mairittelevaa. Tämän vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla osakekohtainen tulos on kasvanut vuoden takaisesta peräti 90,3% ollen 0,63 euroa. Saman tahdin odotetaan jatkuvan ainakin Q3:n aikana. Näin ollen koko vuoden osakekohtainen tulos tulee ilman muuta kasvamaan selvästi viime vuodesta. Näin ollen osinkokin tullee nousemaan merkittävästi.

 

Yhteenveto

Kurssilasku näyttää tuoneen pörssimme helmiä jo lähemmäs mieluisia ostotasoja. Tänään Helsingin yleisindeksi laski 1,92% joten lasku on ollut jälleen mukavan reipasta. Sijoittajan haasteena laskumarkkinassa on löytää sopiva ostopaikka. Ajoittaminen on yleensä mahdotonta niin, että osto osuisi juuri pahimpaan notkoon. Näin ollen suosittelen hajauttamaan ostoja niin, että aloittaa kun arvostus on sijoittajan mielestä riittävän alhainen ja jatkaa ostoja mikäli osake vielä laskettelee entisestään. Näin ollen jokaisella ostoerällä saa halvempia osakkeita lukumääräisesti enemmän salkkuun. Tällä tavalla pääsee keskimääräisesti sopivaan lopputulokseen.

Kuinka sinä suhtaudut nykyiseen laskumarkkinaan? Mitä osakkeita olet seurannut ostomielessä?

 

Markkinat eivät ole tehokkaat

Elämme parhaillaan kiihkeää tuloskautta. Ilmassa on aina vain jatkuvan lämmön lisäksi myös sähköä. Tuloskauden edetessä mieleeni on taas palautunut hypoteesi tehokkaista markkinoista. Osakkeiden hinta on teorian mukaan aina oikea ja heijastelee osakkeen todellista arvoa ja tuottopotentiaalia. Periaatteessa osakkeen hinnan tulisi muuttua aina uutta informaatioita vastaavaksi. Silti hinnanmuutokset ovat viime aikoina olleet rajuja suuntaan ja toiseen ilman, että mitään järisyttävää lisäinformaatiota on aina edes tullut. Joissakin tapauksissa ensimmäinen reaktio on ollu suuri, ja seuraavana päivänä on jälleen korjattu kurssia toiseen suuntaan reilulla harppauksella.

Otetaan esimerkkinä Stora Enso josta kirjoitinkin viimeksi, sillä mielestäni Enson reaktio tulosjulkistukseen oli liian raju. Sijoittajat taisivat lukea tekstini tarkasti, sillä esimerkiksi tänään on menty toiseen suuntaan lähes 5%. Tämä tapahtui toki UPM:n tulosjulkistuksen avittamana, mutta Stora Enson osake on siitä huolimatta ryntäillyt suuntaan ja toiseen kuin vauhkoontunut hevonen. Kolmen edellisen pörssipäivän aikana kurssin päätökset ovat olleet -15,63%, -2,03%, +4,50%. Ehkä se oikea taso vielä löytyy kun vähän aikaa etsitään?

Toinen esimerkki on Telia, joka julisti mukiinmenevän tuloksen sekä mittavat Bonnier-kaupat samalla kertaa. Jotain markkinat pelästyivät alkuun, sillä kurssi syöksähti reilusti alaspäin. Muutaman päivän asiaa sulateltuaan sijoittajat päättivät Telian olevan sittenkin ihan hyvä yhtiö ja palasivat ostolaidalle. Näin ollen Telian heilunta suuntaan ja toiseen on ollut keskimäärin noin kuuden prosentin luokkaa, kuten voi havaita seuraavasta kuvaajasta. Jälleen kerran tarjoutui sijoittajille hyvä ostoshetki markkinoiden väliaikaisen epätehokkuuden kautta.

Telian liikehdintää viikon varrelta.

 

Ehkä viimeiseksi esimerkiksi voimme ottaa Nordean, joka on lasketellut alkuvuoden käyden alimillaan tänä vuonna vain noin 8,2 eurossa. Nordeasta olen myös kirjoittanut aikaisemmin ja todennut saman kuin sekä Nordean että Sammon konsernijohtajat, Nordean osake on aliarvostettu. Aivan viime pörssipäivinä olen huomaavinani, että Mr.Market on huomannut saman seikan. Parista pörssipäivästä ei voi vielä suuria johtopäätöksiä vetää, mutta ehkä luottamus yhtiötä kohtaan on herännyt. Aika näyttää, olemmeko von Koskullin sekä Stadighin kanssa oikeassa. Koska Nordean taipaleella on vielä paljon epävarmuustekijöitä, tämä ei suinkaan ole vielä ”kirkossa kuulutettua.”

Stora Enson ja Telian esimerkit kuitenkin osoittavat, että markkinoilla on välillä vaikeuksia sulatella uutta informaatiota ja päättää osakkeen oikea hinta. Näissä tapauksissa sijoittajalla on mahdollisuus tehdä hyviä kauppoja, mikäli tulkitsee suuret laskut ylilyönneiksi. Vaikuttaa siltä, että varsinkaan täällä Helsingin pörssissä markkinat eivät aina ole tehokkaat, vaan tällaisia lyhyen tähtäimen ”hinnoitteluvaikeuksia” näyttää tapahtuvan varsinkin juuri tällä tuloskaudella. Johtuneeko asia sitten kesästä ja siitä johtuvasta pienemmästä vaihdosta vai jostain muusta?

Uuden markkinadatan pureskelu näyttää vievän pörssikursseilla välillä pitkiäkin aikoja. Tehokkaiden markkinoiden hypoteesi perustuu siihen, että kurssit asettuvat saatavilla olevan markkinadatan avulla oikeisiin uomiinsa. Kun markkinoille tulee uutta, ehkä jopa yllättävääkin tietoa, aiheuttaa tämä välitöntä turbulenssia pörssikurssin muodostumiseen. Mielestäni osavuosikatsausten EI pitäisi olla tällaista tietoa nimenomaan silloin, kun tulos on hyvä eikä poikkea paljon analyytikoiden konsensusennusteista. Koska sekä Telia että Stora Enso julkaisivat hyvät tulokset, mielestäni markkinoille ei tarjottu mitään shokeeraavaa tietoa joka oikeuttaisi kyseiset voimakkaat heilahtelut. Näin ollen tämä lienee todistus epätehokkaista markkinoista.