Archive: 28 heinäkuun, 2017

Lisää Nokiaa Tuulipuvun salkkuun

Lisäsimme Nokian osakkeita salkkuun heti Q2-raportin jälkeen. Syynä tähän on vahva raportti sekä vahvat tulevaisuuden näkymät huolimatta heikosta verkkolaitemarkkinasta. Liikevaihdon laskusta huolimatta Nokia kykeni hyvään kymmenen prosentin tulosmarginaaliin ja kasvatti tulostaan merkittävästi vuoden takaiseen. Tämä kertoo siitä, että Nokian tehostamistoimet alkavat tuottaa tulosta. Koska marginaalit ovat näin hyvät heikkenevässä verkkolaitemarkkinassa, tulevaisuus näyttää erittäin valoisalta kun markkinat lähtevät jälleen kasvuun. Toimitusjohtaja Suri arvioi nokian tekevän tulossa jatkossakin 8-10% marginaalilla ja markkinan heikkenevän 3-5%. Kaiken lisäksi Nokia on syönyt markkinaosuuksia vaikeuksissa olevalta kilpailijaltaan Ericssonilta.

Verkkolaitemarkkinan lähtiessä jälleen kasvuun on Nokialla mahdollisuus palata laatuyhtiöksi. Edellytykset koviin tuottomarginaaleihin ovat hyvät, koska Nokia on nyt trimmattu hyvään tuloskuntoon. Kirsikkana kakun päälle Nokia pääsi Applen kanssa lisensointisopimukseen, jonka tarkemmat yksityiskohdat ovat kuitenkin vielä hämärän peitossa. Varmaa on kuitenkin, että tämä tulee parantamaan Nokian tulosta tulevaisuudessa. Nokia Technologies- liiketoimintayksikön liikevaihto kasvoikin lisensointisopimuksen myötä 369 miljoonaan euroon viime vuoden 194 miljoonasta eurosta ja liikevoitto 230 miljoonaan euroon viime vuoden 89 miljoonasta eurosta.

Raportista oli vaikeaa löytää negatiivisia asioita. Liikevaihdon lasku tietysti tuntuu ikävältä, mutta tämä on markkinasta eikä yhtiöstä johtuvaa. Kuten edellä mainitsin, Nokia voitti markkinaosuuksia laskevassa markkinassa. Kaiken kaikkiaan Nokian tulevaisuus näyttää tällä hetkellä niin valoisalta, että osaketta oli helppo lisätä salkkuun odottelemaan tulevaisuuden kasvua.

Salkkuyhtiöiden kakkoskvartaalin tuloksia

Toisen kvartaalin tuloskausi on käynnistynyt tohinalla, ja ainakin näin alkuun tuloskausi on Tuulipuvun salkun osalta jäänyt kehnoksi. Nordea ja Fortum ehtivät jo julkaista raportit jotka aiheuttivat melko kovan kurssipudotuksen. Pureudutaanpa hieman tarkemmin näiden yhtiöiden raportteihin.

Nordean vertailuluvut vuoden takaiseen näyttävät seuraavilta:

• Korkokate 1175m€ (1172m€), kasvua 0,2%
• Operatiivinen rahavirta ilman kertaluonteisia eriä 2407m€ (2405m€), kasvua 0%
• Tulos 1010m€ (1223m€) muutos -17%
• Tulos per osake 0,18€ (0,25€) muutos -28%

Nordean rahavirrat näyttävät pysyneen samalla tasolla vertailukauden kanssa. Tuloksen heikkoutta selittävätkin kulut jotka ovat tälle vuodelle 3-5% viime vuotta suuremmat. Kulut johtuvat erilaisista tehostusohjelmista jotka liittyvät yhtiön rakenteen yksinkertaistamiseen. Kulujen odotetaan kuitenkin jo ensi vuonna laskevan vuoden 2016 tasolle, joten en henkilökohtaisesti olisi niistä kovin huolissani. On syytä huomata, että tämän vuoden ensimmäisen vuosipuoliskon tulos on yhä täpärästi parempi kuin edellisenä vuonna.

Koska kulujen luonne on kertaluonteinen, olen valmis lisäämään osaketta salkkuun mikäli osakkeen hinta painuu liikaa. Nykyarvostuksellaan Nordeaa ei voi pitää kovin kalliina. Tämän hetken P/E on viime vuoden tuloksella 12,54 ja käyttäen viiden edellisen vuoden keskiarvotulosta saadaan P/E-luvuksi 12,6. Tulostuotoksi käännettynä perustuloksellaan Nordea tuottaa nykyhinnalla siis noin 7,93%. Mikäli sijoittaja tavoittelee 10% tuottoa, voidaan ostot aloittaa 8,5 eurossa jonka alla yhtiön kurssi käväisikin muun muassa viime vuonna. Nordean osinko tukee kurssia, viime vuoden osingolla efektiivinen osinkotuotto nykyhinnalle on 5,9%.

Myös Fortum aiheutti osavuosikatsauspäivänään pitkän punaisen miinuksen salkkuun. Fortumin luvut vuoden takaiseen näyttävät seuraavilta:

• Liikevaihto 937m€ (768m€), kasvua 22%
• Käyttökate 219m€ (209m€), kasvua 4,8%
• Liikevoitto 109m€ (122m€), muutos -10,7%
• Tulos per osake -0,08€ (0,06€)

Fortumin tarina näyttää aika pitkälti samanlaiselta verrattuna Nordeaan. Fortum pystyi kasvattamaan liikevaihtoaan reilusti, mutta alhaisempi vesivoimatuotanto, panostukset uusiin liiketoimintoihin sekä tutkimukseen ja kehitykseen kasvattivat kuluja jotka puolestaan näkyvät heikkenevänä tuloksena.

Osavuosikatsauksen ilon aihe oli Russia- segmentin pirteä suoriutuminen jota tuki ruplan vahvistuminen. Segmentin liiketulos vuoden takaiseen parantui lähes 56%.

Fortumin suuri kassa luo edelleen potentiaalia tulevaisuuteen ja odottelen yhä tulisiko ilmoille jokin suurempi investointi jolloin oma pääoma saadaan viimeinkin töihin. Yhtiö on tehnyt toistaiseksi ainoastaan pienempiä investointeja erilaisiin kohteisiin joita yhdistää puhdas energiantuotanto. Näistä muun muassa Ekokemin osto vahvisti nyt osaltaan liikevaihtoa.

Olen yhä Fortumin suhteen varovaisen positiivinen. Mikäli kurssi laskettelee liikaa olen tätäkin valmis lisäämään salkkuun. Yhtiö on tällä hetkellä arvostettu alle tasearvonsa, joten sijoittajat eivät ole kovin optimistisia sen suhteen että yhtiö löytäisi tuottavan investointikohteen siirtoverkoista saaduille varoille. Omaa pääomaa on osaketta kohti 14,22 euroa ja osakkeen hinta on tätä kirjoittaessa 14,08 euroa. P/B- luku on yhtiöllä täten 0,98. Siirtoverkkojen myynnin jälkeen oman pääoman tuotto on yhtiöllä ollut viime vuosina keskimäärin noin 4,4% luokkaa. Mikäli yhtiön kehitys jatkuisi samalla marginaalilla jatkossakin saadaan perustulokseksi noin 0,63€. Nykyhinnalle tämä tekisi P/E-lukuna 22. Luku kuulostaa isolta, mutta sitä vääristää tietysti ylisuuri tase jota ei vielä ole saatu hyötykäyttöön. Lisäksi suuren kassansa ansiosta yhtiö kykenee jakamaan hieman reippaampaa osinkoa joka tukee kurssia. Osinkokaan ei tietysti pidemmällä aikavälillä ole kestävällä pohjalla ilman tulosrivin parantumista.

Muuntautuakseen laatuyhtiöksi Fortumin tarvitsee vielä löytää investointikohde tai kohteita isolle kassalleen. Nykyisellään yhtiön liikevaihto kasvaa Venäjän tukemana siitäkin huolimatta että Pohjoismaiden Spot-hinnat ovat olleet vielä alhaalla. Tämä asia tullee korjaantumaan jollain aikavälillä. Yhtiön toimitusjohtaja on edellisessä pestissään Konecranesilla osoittanut pätevyytensä liiketoiminnan kansainvälistymisessä sekä tuloksellisessa kehityksessä. Näin voidaan olettaa, että investointeja ei tehdä vain investointien ilosta, vaan yhtiö etsii oikeasti tuottavia kohteita. Yhtiön tase tuo vahvan pohjan investoida kasvuun puhtaan energiantuotannon sektorilla.

Perustietoa yleisimmistä osakkeen arvonmäärityksen tunnusluvuista

Osakkeen arvonmäärityksessä käytetään erilaisia tunnuslukuja, joiden avulla voidaan määrittää osakkeen tulevaa tuottopotentiaalia sekä vertailla sitä verrokkiyhtiöihin. Tässä tekstissä käydään läpi kolme yleisimmin käytettyä tunnuslukua.

P/E-luku

Yleisin käytetty tunnusluku on P/E-luku eli price to earnings ratio. Tunnusluku kuvaa osakkeen hinnan ja tuloksen välistä suhdetta. P/E-luku lasketaan jakamalla osakkeen hinta osakekohtaisella tuloksella eli EPS:illä (earnings per share), tai vaihtoehtoisesti jakamalla yhtiön markkina-arvo sen nettotuloksella. P/E-luku kertoo sen, kuinka monessa vuodessa sijoitus maksaa itsensä takaisin, mikäli yhtiön tulos ei lainkaan kasvaisi.

Laskettaessa P/E-lukua tulee ottaa huomioon mitä tuloksen eli E:n arvoa laskuissa käytetään. Laskuissa voi käyttää joko ennustettua tulevan vuoden tulosennustetta tai esimerkiksi menneiden vuosien keskiarvotulosta. Tällä tavalla varsinkin syklisempien yhtiöiden tulokset saa haarukoitua niiden normaaliin tulostasoon. Yleensä yhtiöiden ilmoittaman vuosiennusteen perusteella voi laskeskella tulevan vuoden EPSin suuruutta.

P/B-luku

Toinen paljon käytetty tunnusluku on P/B-luku eli price to book ratio. Tämä kuvaa osakehinnan ja yhtiön kirja-arvon eli oman pääoman suhdetta. Luku saadaan jakamalla osakkeen hinta sen osakekohtaisella omalla pääomalla tai vaihtoehtoisesti jakamalla yhtiön markkina-arvo sen tasearvolla.

P/B-luku liittyy vahvasti yhtiön oman pääoman tuottoprosenttiin(ROE). Mitä korkeampi on oman pääoman tuottoprosentti, sitä suuremman P/B-luvun sijoittaja voi sallia. Mikäli tarkasteltavalla yhtiöllä on matala P/B-arvostus mutta korkea oman pääoman tuottoprosentti, yhtiö voi olla aliarvostettu. Arvosijoittajan tunnettu Kim Lindström suosii usein matalan P/B-arvostuksen omaavia arvoyhtiöitä ja historian valossa ne ovat tuottaneet keskivertoa paremmin pitkällä aikavälillä.

P/S-luku

P/S-luku kuvaa yhtiön osakekohtaisen hinnan ja liikevaihdon välistä suhdetta. Luku kertoo siis sen, kuinka monen vuoden liikevaihtoa osakkeen nykyhinta vastaa. P/S-lukua ei suositella käytettävän eri toimialojen yhtiöiden vertailuun, sillä tulosmarginaalit eri toimialoilla ovat rakenteellisesti erilaiset.

P/S-luku sellaisenaan käy saman toimialan sisällä yhtiöiden vertailuun. Yhtiön nykyarvostusta voi verrata menneisiin vuosiin vertaamalla nykyistä P/S-lukua esimerkiksi viiden edellisen vuoden P/S-arvostukseen.

Nämä kolme lukua auttavat jo sijoittajaa eteenpäin yhtiön arvonmäärityksessä. Näiden tunnuslukujen avulla on helpompaa seuloa potentiaalisia ostokohteita ja ottaa sen jälkeen yhtiöt vielä tarkempaan tarkasteluun jotta voidaan todella vakuuttua niiden laadusta ja potentiaalista. Yksittäinen tunnusluku ei vielä ole hyvä syy ostaa osaketta, vaan sijoittajan tulee ymmärtää laajemmin yhtiön laadukkuus. Esimerkiksi P/E-luku voi olla matala siitä syystä, että yhtiö on menettänyt kilpailuvalttinsa, matala P/E-luku yksistään ei siis ole riittävä ostosignaali.

Mikäli aihe herättää kysymyksiä, vastaamme mielellämme kommentteihin!

Perustietoa indeksisijoittamisesta

Kirjoitin aikaisemmin artikkelin, joka käsitteli sijoittamisen aloittamista. Artikkelissa kerrottiin yleisesti ottaen sijoitusprosessin etenemisestä. Nyt käydään läpi kaikista helpointa ja ehkä jopa järkevintä tapaa aloittaa sijoittajan ura, eli sijoittamista indeksirahastoihin.

Indeksirahasto on pörssiyhtiöiden osakkeista koostuva rahasto. Indeksi seuraa useimmiten kohdemarkkinansa markkina-arvoltaan suurimpia yhtiöitä. Indeksi päivittyy muutaman kerran vuodessa vastaamaan vallitsevaa markkinatilannetta.

Indeksisijoittaminen on erittäin kustannustehokas tapa sijoittaa osakkeisiin. Yleensä indeksirahastoilla ei ole erikseen palkattua salkunhoitajaa joka käy kauppaa pörssissä vaan rahastot ovat passiivisia. Lisäksi rahastojen verokohtelu on suopeampaa kuin omistamalla osakkeita suoraan. Tämä johtuu siitä, että rahastot eivät maksa osinkoja sijoittajalle, vaan ne jäävät rahaston sisälle kasvattamaan arvoa. Näin ollen sijoittajan ei tarvitse maksaa osingoista veroa. Rahastoja myydessä ei noudateta fifo-periaatetta jossa vanhimmat omistukset on pakko myydä ensin, vaan sijoittaja voi valita mitkä osuudet hän myy.

Indeksirahastojen yhteydessä kuulee usein puhuttavan ETF:stä. Nämä ovat myös rahastoja joilla kuitenkin käydään kauppaa pörssissä. ETF-kauppoja tehdessä sijoittajan tulee varmistua kuluista joita kohdistuu esimerkiksi kaupankäyntiin. ETF:llä pääsee helposti käsiksi erilaisiin indekseihin ja muihin hyvin monipuolisiin sijoitusinstrumentteihin.

Tyylinä indeksisijoittaminen on helppo sijoittajalle, sillä hänen täytyy ottaa kantaa vain lähinnä ajalliseen sekä maantieteelliseen hajautukseen ja määrittää sopiva kuukausittainen sijoitussumma. Helppouden lisäksi sijoittaja voi olla varma että hän saa sijoitukselleen aina markkinan keskimääräisen tuoton. Suurin osa osakepoimijoista ja spekuloijista häviää täten indeksisijoitusten tuotoille. Indeksisijoittaminen onkin suositeltava tapa lähteä mukaan osakesijoittamisen pariin. Mukaan pääsee pienilläkin summilla ja sijoitukset voi automatisoida jolloin säästäminen ja sijoittaminen tapahtuvat kuin itsestään, eikä niihin tarvitse uhrata aikaa ja vaivaa.

Kuten aikaisemmin mainitsin, sijoittajan tarvitsee ottaa kantaa vain sekä maantieteelliseen sekä ajalliseen hajauttamiseen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että sijoittaja valitsee ne kohdeindeksit joihin haluaa sijoittaa, esimerkiksi kotimaan rahastot, Euroopan rahastot tai vaikka Amerikka. Ajallinen hajautus taas tarkoittaa aikaväliä jolla ostoja tehdään. Ostot kannattaa yleensä ajoittaa tapahtumaan tasaisin väliajoin ja samansuuruisella summalla. Tällä varmistetaan se etteivät sijoitukset ole niin alttiina pörssikurssien vaihteluille ja rahasto-osuuksia tulee ostettua automaattisesti enemmän silloin kun kurssit ovat alempana ja vähemmän silloin kun kurssit ovat koholla. Tämä luonnollisesti vähentää sijoittajan riskiä.

Suosituimmat palveluntarjoajat indeksisijoittamiseen tällä hetkellä ovat Nordnet ja Seligson. Nordnetin valikoimaan kuuluvat kokonaan ilmaiset superrahastot joilla pääsee sijoittamaan pohjoismaisiin indekseihin ilman mitään kuluja ja palkkioita. Tätä voisi kutsua sijoittajalle ilmaiseksi lounaaksi johon kannattaa tarttua. Nordnet tarjoaa myös ilmaiset ostot tiettyihin ETF-rahastoihin kunhan sijoittaja avaa kuukausisäästösopimuksen. Seligson puolestaan tarjoaa kustannustehokkaita indeksirahastoja hieman monipuolisemmalla markkinatarjonnalla sisältäen muun muassa Pohjois-Amerikan. Seligsonin rahastoja on helppo ostaa, sillä ostot tapahtuvat suoraan tilisiirrolla omasta verkkopankista.

Toivottavasti tämä artikkeli avasi indeksisijoittamisen saloja edes jonkin verran. Mikäli sinulla on kysyttävää aiheeseen liittyen, vastaan mieluusti kommenttiosiossa.

Sijoitusstrategian valinta

Sijoittajan asema ei ole helppo. Tehdessään sijoituspäätöksiä hänen tulee tehdä paras arvaus tulevaisuudesta, ja kuten tiedämme tulevaisuuden täydellinen ennustaminen on mahdotonta. Kaikki tieto mitä meillä on käytettävissämme on yhtiöiden lähihistorian kehitys sekä kurssikäyrä. Mihin siis tukeutua päätöksen hetkellä ja kuinka tehdä hyvä sijoituspäätös?

Erilaisia sijoitusstrategioita on useita, joista suosituimpia lienevät arvosijoittaminen, kasvusijoittaminen, osinkosijoittaminen, laatusijoittaminen sekä erilaiset tekniseen analyysiin perustuvat tekniikat.

Arvosijoittaminen on lyhyesti sanottuna aliarvostettujen yhtiöiden etsimistä. Nämä erottaa yleensä edullisesta tasearvostuksesta sekä sijoitushetken korkeasta osinkotuotosta. Yhtiöiden arvostus voi olla alhainen joko yhtiöstä itsestään johtuvasta syystä tai tilapäisestä markkinahäiriöstä.

Kasvusijoittamisessa etsitään yhtiöitä jotka kasvavat voimakkaasti. Nämä voivat olla isoja tai pieniä yrityksiä jotka yleensä kasvavat uuden markkinatrendin aallonharjalla. Kasvusijoittaja ei pelästy korkeitakaan hinnoittelukertoimia, sillä kurssin vahvistuminen korjaa ne aikanaan.

Osinkosijoittamisessa ideana on tietysti sijoittaa yhtiöihin jotka maksavat joko hyvää tai kasvavaa osinkoa ostohinnalle. Sijoitusta voidaan verrata tavalliseen korkotiliin, mutta riski osinkojen vaihtelun sekä pörssikurssin muodossa on tietysti suurempi.

Laatusijoittamisessa tutkitaan yhtiön laatua arvioiden sitä kuin oltaisiin ostamassa yritystä kokonaan itselleen. Osakkeen arvostus ei ole ensisijainen tarkastelun kohde. Toki osakkeen hinta on hyvien ostosten mahdollistaja ja parantaa täten sijoittajan tulevaisuuden tuottoja. Laatusijoittaja paneutuu esimerkiksi yrityksen liiketoimintaan, arvioi yhtiön toimitusjohtajan pätevyyttä tai erilaisia kilpailuetuja verrattuna kilpailijoihin.

Tekninen analyysi on itselleni vierain strategia enkä henkilökohtaisesti usko kovin vankasti sen toimivuuteen. Tarkoituksena on esimerkiksi pörssikurssista etsiä erilaisia tasoja ja käyrän leikatessa näitä reagoidaan joko ostamalla tai myymällä. Menetelmä onkin hyvin pinnallinen tapa perehtyä yhtiöihin.

Yleensä sijoittaja kuuluu johonkin näistä tai vaihtoehtoisesti sijoittaa yhdistäen vähän jokaista eri strategiaa. Myös omassa salkussani tunnistan tämän. Painotan kuitenkin eniten yhtiön laatua, tulevaisuuden kasvua ja samalla kasvavaa vuosittaista osinkovirtaa. Esimerkiksi Fortum on salkussani ollut viime vuodet korkotiliin verrattavissa ollut osinko-osake, mutta odotan että muhkea kassa saadaan vielä investoitua tuottavasti jolloin yhtiö onkin joko arvoyhtiö tai jopa laadukas kasvuyhtiö. Aika moniulotteinen sijoitus!

Entä mikä näistä on paras ja toimivin strategia? Tällä hetkellä on trendikästä sanoa että kurssit ovat jo nousseet niin ylös ettei markkinoilla ole ostettavaa. Silti jokaiseen näistä strategioista löytyy todennäköisesti jokin yhtiö ostettavaksi. Yksittäisen strategian parhautta on vaikea verrata muihin, sillä dataa ei ole tarpeeksi saatavilla ja toisaalta esimerkiksi laatusijoittamisen kriteerit ovat melko häilyvät.

Mitä strategiaa sinä suosit?