Archive: 30 heinäkuun, 2019

Tuulipuku koeajaa: Toyota Camry Hybrid

Kesän ollessa kuumimmillaan ja lämpötilan noustessa täällä napapiirinkin kupeessa 30 asteeseen totesin, että mukavin paikka viettää aikaa on istuskella autossa. Tästä sain inspiraation hakea koeajoon Toyotan halutuimman uutuuden, Camryn jota on kehuttu parhaaksi Toyotaksi koskaan. Mielestäni Toyota on osakesäästäjälle luontevin automerkki, sillä se on tunnetusti luotettavin katsastustilastojen mukaan ja hybriditekniikan kanssa se myös kulkee pienillä polttoainekustannuksilla. Järkivalinta monella tapaa.

Toyota Camry Hybrid kesäillassa.

Mikä tekee Camrystä erikoisen ja itselleni mielenkiintoisen on uusittu hybriditekniikka, jossa on nyt enemmän ruutia kuin edellisen sukupolven 1.8-litraiseen moottoriin perustuvassa kolmannessa sukupolvessa. Camryn nokalta löytyy 2,5-litrainen vapaasti hengittävä rivinelonen, joka tarjoaa yhdessä sähkömoottorin kanssa 218 hevosvoiman huipputehon ja 221 newtonmetrin väännön. Edellisen sukupolven 1.8-litraiseen moottoriin perustuva hybridipaketti tuottaa 136 hevosoimaa ja 142nm vääntöä.

Ulospäin Camry näyttää mielestäni komealta ja ennen kaikkea suurelta. Kokonaispituutta autolta löytyy liki viisi metriä. Auton ulkokuori viestii jonkinlaisesta hillitystä eleganssista. Sisätilat ovat avarat, ja myyjän mukaan näitä on tilattu paljon takseiksi. Koska Camry korvaa Avensiksen, näitäkin tullaan taatusti näkemään tulevaisuudessa paljon tien päällä. Hinnat alkaen-malli sisältää paljon varusteita, kuten sähkösäätöiset etupenkit, bi-led-ajovalot, tummennetut takalasit, kaistavahdin sekä adaptiivisen vakionopeussäätimen. Parempiin varustetasoihin saa tärkeimpinä muun muassa HUD-näytön sekä sähkösäätöiset takapenkit.

Toyota Camryn muotoilu on mielestäni erittäin onnistunutta.

Hypätäänpä seuraavaksi Camryn rattiin ja otetaan tuntumaa auton ajettavuuteen. Minulla on useamman vuoden kokemus Toyotan kolmannen sukupolven hybriditekniikasta. Heti ensituntuma lähdettyäni Camryllä liikkeelle oli, että voimaa on nyt tarjolla huomattavasti enemmän. Pelkällä sähkömoottorilla pääsee myös aiempaa kovempaa ja se on edellistä sukupolvea vahvempi. Edellisen sukupoven autot kytkevät polttomoottorin päälle automaattisesti nopeuden ylittäessä 80km/h, Camryllä kykenin etenemään sähköisesti vielä noin 100km/h. Autossa on potkua sen verran, että ohitukset sujuvat takuulla turvallisesti.

Ohjauksen tuntumaa on jämäköitetty verrattuna aikaisempaan ja alusta on mukavan pehmeä. Äänenvaimennukseen on panostettu selkeästi. Tämän huomaa jo Toyotalle epätyypillisistä raskaista ovista. Auton suunnittelussa on panostettu melun ja tuulen suhinoiden minimoimiseen, tästä syystä myös tuulilasissa on kalvo joka estää äänten kantautumista ohjaamoon. Polttomoottorin ääni kantautuu ohjaamoon ainoastaan vasta lähes täyskaasulla, ja tuolloin moottori karjaiseekin erittäin komeasti. Ajamista hallitsee vaivattomuus, eikä mikään asia ärsytä. Camrylla ajaminen on erittäin nautittava kokemus!

Ajoin autolla kaksi päivää, ja ajotietokoneen näyttämä kulutuslukema oli 4,5 litraa sadalle kilometrille. Lukeman pienuuteen vaikuttaa tietysti se, että suurin osa ajosta oli kaupunkiajoa ja lisäksi minulla on kokemusta kuinka Toyotan hybrideillä pystyy pihistelemään tehokkaasti. Camryn tehoon nähden tuo on naurettavan pieni lukema, kun otetaan huomioon että kiihdyttelin autolla melko reilusti pelkän nautinnon takia. Edellisen sukupolven hybrideissä ajotietokone vetää kotiinpäin noin 0,3 litraa, eli tämän verran voi lisätä ajotietokoneen näyttämään saadakseen selville todellisen kulutuslukeman. Camryn kohdalla en testannut ajotietokoneen näyttämän eroa todelliseen kulutukseen. Manuaalin mukaan WLTP-mittauksen mukainen keskikulutus on 5,3-5,5l/100km.

Loppuyhteenvetona sanottakoon, että Camry teki minuun vaikutuksen. Auto on takuulla parasta mitä normaalin ”itselataavan” hybriditekniikan puitteissa voi tällä hetkellä saada keskihintaisten autojen luokassa. Auto tarjoaa hienon paketin jossa on riittävästi tehoa yhdistettynä pieneen kulutukseen. Oikeastaan suurin seikka, miksi en voisi kuvitella itseäni Camryn omistajaksi on latausmahdollisuuden puuttuminen. Mikäli autolla pääsisi vähintään 60km pelkän sähkömoottorin turvin, voisin luvata että lähitulevaisuudessa tallistani löytyisi tämä auto(Kunhan joku on ensin ajanut pois ne kaikkein kalleimmat kilometrit). Hinnat alkaen eli Active-varustetason malli irtoaa tällä hetkellä Juhan Autosta hintaan 40 249€.

Akio Toyoda, jos luet tämän niin pyydän: Tee Camrystä myyntiin myös ladattava malli. 🙂

Rakenna taloutesi varmalle pohjalle myös pienillä tuloilla

Raha on ihana asia – silloin kun sitä on ja oppii käyttämään sitä oikein. Monille raha on murheenkryyni, joka on tuonut velkoja ja stressiä harkitsemattomien lainojen, luottokorttien ja pikavippien ansiosta. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla, sillä myös taloudellisista kriiseistä on mahdollista selvitä voittajana, vaikkei olisikaan kokopäivätyössä tai lottovoittaja. Pienillä muutoksilla elämäntapoihin ja arkeen voi selviytyä vaikeistakin tilanteista ja kääntää oma talous uuteen nousuun. Tämä vaatii kuitenkin jonkin verran itsekuria ja sopeutumista erilaiseen asenteeseen rahaa ja kulutusta kohtaan.

Seuraa talouttasi aktiivisesti

Hyvä lähtökohta oman talouden nostattamiselle tai uudelleen rakentamiselle on oman kulutuksen seuraaminen. Tämä onnistuu parhaiten, kun kirjaa tarkasti ylös kaikki menot ja tulot, sekä suunnitellut hankinnat. Excel tai netistä löytyvät maksuttomat taulukkolaskentaohjelmat ovat erinomainen tapa seurata omaa talouttaan. Se vaatii jonkin verran ponnisteluja, mutta alkuun päästyään on helppo huomata mitkä asiat omassa rahankäytössä ja kulutustottumuksissa vaativat muutoksia.

Omaa kirjanpitoa varten on olennaista säästää kaikki kuitit ja kirjata ylös menot ja tulot. Tarkka kuukausittainen seuranta vaatii esimerkiksi kaikkien kauppakuittien merkitsemistä ylös taulukkoon, johon on yksityiskohtaisesti eritelty päivittäiset ostokset. Lisäksi taulukkoon kannattaa merkitä kaikki tärkeimmät kuukausittaiset menot, kuten esimerkiksi asumismenot, bensakulut, terveydenhuoltomaksut ja niin edelleen. Kuukauden lopuksi on helppo nähdä kokonaissumma siitä, mihin rahaa kuluu, ja tehdä muutoksia kulutustottumuksiin sen mukaan.

Rahapelaamisesta sijoittamiseen

Rahapelaaminen on Suomessa suosittua. Veikkauksen pelit tuovat elämään unelmia ja jännitystä, josta ollaan myös valmiita maksamaan. Valitettavasti pelaamiseen sisältyy aina riski jäädä koukkuun erilaisiin uhkapeleihin. Olen usein miettinyt, kuinka pelaava kansa saataisiin uhkapelien äärestä osakesijoittamisen pariin. Voisiko kauppojen kassoilla myydä arpojen sijaan esimerkiksi Nokian osakkeita? Uhkapelaaja mitä todennäköisimmin häviää ennen pitkää varansa, osakesijoittaja taas tulee todennäköisimmin voittamaan pitkällä aikavälillä.

Veikkauksen moraali asian suhteen tuntuu olevan sangen matalalla tasolla ja pelimainokset vilkkuvat niin televisiossa kuin katumainoksissakin. Tämä on omiaan lisäämään koukutusta pelien ääreen niillä, joilla herkkyys koukuttua pelaamiseen on sisäänrakennettuna. Olen varmaan ennenkin sanonut tämän, mutta olisi varsin kyseenalaista mikäli alkoholimonopolia nauttiva Alko mainostaisi tuotteitaan televisiossa ja lopuksi vapautuisi vastuusta sanomalla ”ryyppää maltilla.” Myöskään nettikasinoiden tulo markkinoille ei helpota tilannetta. Vaihtoehtoja lienee satoja ja nykyään pelaamaan pääsee jopa kokonaan ilman rekisteröitymistä. Pitkin internetiä näkyy tekstejä joissa luvataan ilmaista rahaa tai ilmainen bonus. Missään ei toki mainita että noita rahoja on lähes mahdoton saada koskaan nostettua omalle tililleen ilman varojen kierrättämistä järjestelmässä mahdollisimman monesti. Mikäpä olisikaan helpompi ja nopeampi tapa päästä eroon rahoistaan kuin liittymästä tällaiselle kasinolle.

Hyvällä suunnittelulla säästät sekä aikaa että rahaa

Suunnittelu on kaiken A ja O talousasioissa. Menojen suunnittelu auttaa säästämään rahaa, aikaa ja myös stressiä. Kannattaakin siis tehdä tarkat suunnitelmat siitä, mihin rahansa käyttää ja milloin. Esimerkiksi kauppareissut sujuvat mutkattomammin, kun teet ostoslistan etukäteen. Kaikki suuremmat menot ja hankinnat kannattaa aina suunnitella tarkkaan ja hyvissä ajoin, jolloin on helpompaa arvioida tilanne realistisesti. Säästämisestä tulee myös helpompaa, kun sinulla on konkreettisia tavoitteita, joihin tähtäät. Tavoitteet motivoivat ja auttavat hetkinä, jolloin tekisi mieli luovuttaa.



Halvin luottokortti henkilölle joka ei halua lentää?

Olen aikaisemmin kirjoittanut olevani Bank Norwegianin luottokortin käyttäjä. Kortti on toiminut moitteetta kaikkialla missä olen sitä käyttänyt, ja lentopisteitä on ropissut tasaiseen tahtiin. Vaikka vasta viime syksynä ilmaismatkailin Puolaan, jo nyt olisi jälleen mahdollista matkailla ilmaiseksi johonkin Euroopan kohteeseen. Tuntuu mukavalta, sillä näiden ilmaismatkojen eteen en koe tehneeni yhtään mitään. Ainoa muutos oli vaihtaa maksukorttini punaiseen versioon. Olen edelleen sitä mieltä, että ilmaisia lounaita on yhä tarjolla.

Aloin kuitenkin pohtimaan, että mikäli lentomatkailu ei kiinnosta ja palkintopisteet olisivat näin ollen turhia, mikä olisi tällaiseen tilanteeseen käyttökustannuksiltaan edullisin luottokortti? Tästä vertailusta poissuljemme erilaiset platinum- tai erikoiskortit, joita pankit tarjoavat premiumluottokortteinaan varakkaimmille asiakkailleen.

Useat pankit perivät luottokortin käytöstä kuukausi- tai vuosimaksua, joka ei mielestäni ole enää tätä päivää. Ainakin omalla kohdallani tuntuisi pahalta maksaa palvelusta, jonka saa toiselta palveluntarjoajalta ilmaiseksi. Tulee kuitenkin huomata, että tilanne saattaa vaihdella sen mukaan kuinka paljon asiakas käyttää pankin muita palveluita. Esimerkiksi asuntolaina-asiakkaat selviävät usein ilman juoksevia maksuja.

Mikäli luottokorttiin on kuitenkin sidottu juoksevia maksueriä, tulisi näiden korttien käyttämisessä olla muita etuja kuten esimerkiksi alhaisempi marginaali. Näin ollen nämä ylimääräiset maksut voisi jotenkin perustella mikäli kortin luotto-ominaisuutta käyttää paljon. Mikäli taas maksaa luottolaskut aina ajallaan ja kerralla pois, kannattaa suosia kokonaan ilmaisia kortteja.

Ohessa taulukko, jonka aineiston keräsin Sortter.fi– sivustolta:

PankkiKorttityyppiViitekorkoMarginaaliTilinhoitomaksuVuosimaksuKuukausimaksu
AktiaMastercard Credit/Debit3kk Euribor8,50 %3,90 €0 €4 €
 Mastercard Gold3kk Euribor8,50 %3,90 €0 €4 €
Danske BankMastercard Credit/Debit K-Plussa3kk Euribor7 %2 €0 €0 €
 Mastercard Gold3kk Euribor7 %2 €0 €0 €
HandelsbankenHandelsbanken Gold CreditHandelsbanken Prime7 %2,50 €30 €0 €
 Handelsbanken Credit/DebitHandelsbanken Prime7 %2,50 €30 €0 €
NordeaNordea Gold3kk Euribor7,50 %3 €75 €0 €
 Nordea Credit3kk Euribor8,50 %3 €52 €0 €
OsuuspankkiOP Visa3kk Euribor7 %3,50 €0 €2,95 €
 OP Visa Gold3kk Euribor7 %3,50 €0 €6,25 €
S-PankkiVisa Credit/Debit3kk Euribor6 %3,5 € (paperilasku) / 2€ e-lasku0 €0 €
 Visa Credit3kk Euribor6 %3,5 € (paperilasku) / 2€ e-lasku0 €0 €
SäästöpankkiVisa Credit/Debit3kk Euribor8,50 %3,50 €0 €2 €
 Visa Gold Credit/Debit3kk Euribor8,50 %3,50 €0 €6,25 €

Taulukon perusteella voidaan havaita, että edullisimman luottokortin saa S-Pankin tarjoamana. S-Pankin luottokorteissa ei ole kuukausi- tai vuosimaksuja ja niiden marginaali on alhaisin mikäli käyttää kortin luotto-ominaisuutta. Myös kahden euron tilinhoitomaksu on alhaisimmasta päästä Dansken tarjoamien luottokorttien lisäksi. Danske häviää kamppailun kuitenkin suuremmalla marginaalillaan.

Tämän tutkimuksen tulos on siinä mielessä mieluisa, että omasta lompakostani löytyy valmiiksi myös S-Pankin luottokortti. Näin ollen mikäli Norwegian jonain päivänä päättäisi kuopata luottokorttinsa, voisin ottaa vihreän kortin käyttööni saman tien ja nauttia edelleen minulle edullisimmasta luottokortista.

Wärtsilän tuloksen puintia

Voisipa sanoa että eilen oli pitkästä aikaa varsin melankolinen päivä Helsingin pörssissä. Tulosjulkistajat Teliaa lukuunottamatta tuottivat sijoittajille pettymyksiä ja pörssilasku oli sen mukainen. Suurimmat huomion kohteet tänään olivat varmasti Wärtsilä sekä Nordea, joista molempien pörssikurssit laskivat reilusti. Wärtsilä päätyi päivän päätteeksi -12,42% laskuun sekä Nordea -6,51%:n. Ajattelin tässä tekstissä käydä hieman läpi Wärtsilän tulosta sekä kertoa ajatuksiani siitä.

Lähde: Wärtsilän kuvapankki.

Wärtsilän toisen kvartaalin luvut esittivät selkeää kutistumista jokaisella alueella. Tilausvirta pieneni vertailukauteen nähden -11%, liikevaihto laski -2% ja operatiivinen tulos laski -8%. Osakekohtainen tulos putosi -15,4% ollen 0,11€. Jos katsotaan koko ensimmäistä vuosipuoliskoa, vertailukauteen nähden tilausvirta laski -9%, liikevaihto kasvoi 2% sekä operatiivinen tulos kasvoi 2%. Osakekohtainen tulos on vain -4,5% jäljessä vuoden takaisesta ollen 0,21 euroa.

Tilanne ei siis vielä olisi niin katastrofaalinen kuin tämänpäiväinen pörssilasku antaa ymmärtää elleivät sekä tilauskanta sekä liikevaihto olisi osoittaneet näin reipasta hyytymistä tuoreimmassa raportissa. Varsinkin Energy-segmentissä nähtiin voimakasta pudotusta tilauskannassa(-19%). Puhtaasti viimeistä riviä tuijotettaessa ollaan yhä karkeasti samassa tulosvauhdissa kuin viime vuonna.

Toimitusjohtaja Jaakko Eskola toteaa näkymien pysyvän pehmeänä lyhyellä tähtäimellä johtuen makrotalouden heikkoudesta ja geopoliittisesta epävakaudesta. Tämän vastapainona vakautta tuova palvelupuolen myynti on sen sijaan kasvanut molemmissa, sekä Marine- että Energy-segmenteissä. Jos katsotaan tätä vuotta pidemmälle, Wärtsilä on asemoitunut markkinoilla hyvin palvelemaan asiakkaitaan energiatehokaassa sekä vähähiilisessä energiantuotannossa molemmissa liikesegmenteissään. Näin ollen tulosta on lupa odottaa kysynnän jälleen palatessa normaaleihin uomiinsa.

Sijoittajan on hyvä huomata, että vakaa palveluliiketoiminta muodostaa peräti 50% Wärtsilän liikevaihdosta. Näin ollen ”pelikaanin joutuessa turbiiniin” pahemman kerran ja uusien tilausten pienentyessä huomattavasti yhtiö kykenee tämän palveluliiketoiminnan voimin vakauttamaan tulostasoaan.

Koska tilanne on nyt tämä, pörssi antoi vahvan epäluottamuslauseensa Wärtsilän tulevaisuudelle tänään. Muidenkin konepajojen tilauskannat ovat oikeastaan Konetta lukuunottamatta osoittaneet heikkenemisen merkkejä. On todennäköisempää että toisella vuosipuoliskolla Wärtsilä ei enää kykyne samaan tulokseen kuin viime vuonna. Paljon on kuitenkin kiinni yhtiöstä itsestään ja siitä, kuinka se kykenee tehostamaan toimintojaan pienemmän tilauskannan aikana.

Mikäli kävisikin niin, että Wärtsilä ottaisi tilanteesta torjuntavoiton ja kykenisi säilyttämään viime vuotisen tulostasonsa, olisi nykykurssilla(10,93€) P/E-kerroin 15,6. Ostin Wärtsilää kesäkuun alussa ensimmäisen erän salkkuuni huomattavasti korkeammilta tasoilta(12,95€) ja tuolloin P/E-kerroin oli vielä 19,8. Pörssilasku on huojentanut kertoimia, ja saa laatuyhtiön näyttämään nyt todella halvalta tulospohjaisesti. Tänä keväänä jaetun osingon perusteella osinkotuottoa olisi nykykurssille odotettavissa 4,4%.

Riskit ovat kuitenkin nyt jo selvemmin nähtävillä. Vain kirkkaan kristallipallon omistava kykenee kertomaan koska konepajojen tilauskannoissa nähdään jälleen piristymisen merkkejä. Onko tilauspula tilapäistä vai alkaako tästä vuosien lama? Varmaa on, että tuolloin Wärtsilä on varmasti valmiina takomaan kovaa tulosta.

Näiltä tasoilta olen valmis lisäämään yhtiön osakkeita siihen kuuluisaan pitkään salkkuun toisenkin erän. Tiedostan kuitenkin samalla, että lähitulevaisuudessa sekä keskipitkällä aikavälillä yhtiön tulostasossa voidaan yhä todennäköisemmin nähdä selkeitä heikkenemisen merkkejä.

Metsäyhtiöt jälleen matalapaineessa?

Kirjoitin viime syksynä kuinka Stora Enso harkitsi lomautuksia Oulun tehtaalla kutistuneen tilauskannan myötä. Vuodenvaihteen jälkeen keväällä tilanne kuitenkin piristyi sen verran, että lomautukset jäivät lopulta melko vähäisiksi.

Nyt tehtaan porttien sisäpuolelta kuuluu jälleen puhetta, kuinka tilauskanta on pudonnut alhaiselle tasolle. Jälleen kerran paperikoneet käyvät tasatahtia vuoro toisensa perään. Samanlainen tilanne on kirjeenvaihtajamme mukaan myös Kemin Veitsiluodossa, jossa kolmesta paperikonelinjasta jokainen on seisahdellut silloin tällöin tilauspulaan pitkin kesää. Tästä kaikesta voi tehdä johtopäätöksen, että paperien kysyntä on kyykähtänyt pahemman kerran. Oulussa valmistetaan ainoastaan hienopapereita, mutta Kemin valikoimaan kuuluvat päällystetyn aikakauslehtipaperin ohella myös tulostus-, kirjekuori-, kouluvihko-, ja lomakepapereita.

Stora Enson Oulun paperitehtaiden portti.

Tilausten puuttuminen koskee siis useita eri paperilajeja kautta linjan. Yksi syy kysynnän heikkenemiseen on tietysti Euroopan kesälomakausi, joka eskaloituu pahiten useimmiten vasta elokuun aikana. Mikäli kuitenkaan syksykään ei tuo tilanteeseen parannusta, vaikuttaa tilanne huolestuttavalta. Paperien kysynnän pysytellessä heikkona myös syksyllä kertoisi se papereiden radikaalisti heikenneestä kysynnästä varsinkin Euroopan markkinoilla. Tämän heikkouden voi ennakoida näkyvän luonnollisesti myös sellun hinnassa.

Aikaisemmin keväällä uutisoitiin Stora Enson aloittavan YT-neuvottelut lomautuksista myös Consumer Boards- divisioonaan kuuluvalla Inkeroisten kartonkitehtaalla Kouvolassa. Nämä lomautukset oli tarkoitus ajoittaa kesäkuun ja joulukuun valiselle ajalle. Tuolloin mainittiin taivekartonkien kysynnän heikentyneen samanaikaisesti tärkeimpien raaka-aineiden hintojen ollessa korkealla tasolla. Kyseessä on korkealuokkainen kartonki, jonka sisäkerrokset ovat hioketta ja vain ulkopintaan käytetään sellua sekä pigmenttiä. Pintakerrosten on tärkeää olla korkealuokkaisia, koska lähes poikkeuksetta ne toimivat painopintana ja tästä syystä kyseinen taivekartonki sisältää monimutkaisemman raaka-ainemixin. Inkeroisten taivekartonkia käytetään muun muassa ruokapakkauksissa, suklaa- ja makeispakkauksissa sekä lääkepakkauksissa. Kyseessä on nimenomaan aihio, jonka on ennakoitu tulevaisuudessa korvaavan muovipakkauksia. Onkin mielenkiintoista, kuinka tällaisen tulevaisuuden materiaalin kysyntä on papereiden tavoin kyykähtänyt tänä vuonna ainakin lyhyellä tähtäimellä. Joka tapauksessa tämäkin tapaus sai miettimään, onko kyse rakenteellisesta heikkoudesta markkinalla vai ainoastaan yhden tehtaan sisäisistä kannattavuusongelmista.

Kuten aikaisemmin mainitsin, kyseessä voi olla tyypillinen kausivaihtelu eikä tästä kannata vielä vetää liian hätäisiä johtopäätöksiä. Koska aihiot toimitetaan loppuasiakkaalle useimmiten tukkureiden kautta, vaihtelevat myös näiden varastosaldot eivätkä vuodet ole tämänkään suhteen aina veljeksiä keskenään. Aikaisemminkin on nähty samanlaista tilauskatoa, mutta siitä huolimatta metsäyhtiöiden tulokset ovat olleet kasvavia. Jos tilanne alkaa kuitenkin näkymään myös sellujen hinnassa, se luo huomattavia paineita kaikkien metsäyhtiöidemme tuloksiin. Nyt on vielä aikaista sanoa koskevatko nämä havainnot koko metsäteolliusuussektoria vai ainoastaan Stora Enson laitoksia. Toisaalta Stora Ensokin on jo päättänyt hajauttaa riskiänsä muuttamalla Oulun tehtaan myöhemmin kartonkitehtaaksi.

Koska tavallisella kuolevaisella ei taida tätä nykyä olla keinoja ainakaan ilman suurta rahatukkoa päästä näkemään sellulaatujen hinnan kehitystä, joudutaan tämä jättämään arvailujen varaan ainakin siihen asti, että metsäyhtiöt julkaisevat puolivuotisraporttinsa. Silloin saamme tuoretta tietoa sekä näkemyksiä eri metsätuotteiden tulevaisuuden kysynnästä. Pelin avaa Stora Enso julkaisemalla tuloksensa jo heti huomenna, UPM julkaisee tuloksensa 23.7. ja Metsä Board vasta 1.8.

Ratkaisu lääkäripulaan

Minulla on tapana käydä sekä hammaslääkärissä että muutenkin lääkäripalvelujen ääressä yksityisellä sektorilla. Yleensä homma menee niin, että surffaan yksityisen lääkäriaseman nettisivuille ja valkkaan sieltä sopivan ajan itselleni, joka on yleensä jopa samana tai vähintään seuraavana päivänä tarjolla. Homma on näin toiminut hyvin, ja lääkärille pääsy on ollut erittäin vaivatonta. Tarkastelin kesän kunniaksi miten tämä prosessi toimisi näin suosituimman lomakuukauden aikana. Yleislääkärille pääsy näyttäisi yhä onnistuvan helposti. Sen sijaan erikoistuneiden lääkäreiden vastaanotot ovat hyvin pitkälti kiinni heinäkuun parhaan lomasesongin ajan. Päästäkseen jälleen ”normaaliin tapaan” eli helposti ja odottamatta yksityiselle lääkäriasemalle suoraan asiantuntijan luokse täällä Oulussa, on sairastumisen syytä tapahtua vasta elokuussa.

Lääkäreiden työviikot terveyskeskuksissa ovat kiireisiä. Tästä syystä heitä on vaikea houkutella töihin suurellakaan palkalla.

Tämä sai minut miettimään, että lääkärit ovat tässäkin suhteessa hienossa asemassa. He voivat ainakin yksityisellä puolella pitää lomansa koska tahtovat ja muutenkin sanella työehtojaan, sillä heistä on joka tapauksessa niin suurta pulaa. Tämä taas johtuu siitä, että lääkäreiden koulutusmäärät ovat olleet Suomessa liian pieniä. Näin ollen yksi ammattikunta on erkaantunut kaikista muista ammateista siinä, että alalla ei ole työttömyyttä juuri laisinkaan ja palkkataso saadaan pidettyä keinotekoisesti korkealla. Lääkäriliitto on lobannut lääkäreiden koulutusmäärien nostamista vastaan jo vuosia, perustellen asiaa muun muassa koulutustason heikkenemisellä ja sillä, että ulkomailla valmistuu yhä enemmän lääkäreitä jotka tulevat Suomeen töihin.

Ensimmäinen ongelma olisi helppo taklata sillä, että panostettaisiin koulutukseen lisäresursseja. Näin suurempi määrä lääkäriopiskelijoita saisi silti yhtä laadukkaan opetuksen. Tämä toinen mainittu ongelma taas johtuu siitä, että opiskelijamäärät ovat olleet liian pieniä. Kun opiskelijamäärää kasvatetaan, vähenee todennäköisesti kontrolloimaton ulkomailla lääkäriksi opiskelu kun useampi lääkäriksi haluava pääsee opintojen pariin täällä kotimaassa.

Lääkäriliiton yksi argumentti lääkäreiden koulutusmäärien nostoa vastaan oli, että se lisäisi lääkäreiden työttömyyttä. Tämä kuulostaa sinänsä hauskalta argumentilta, koska kaikilla muillakin aloilla koulutusmäärät ovat sen verran suuria, että osa työvoimasta joutuu työttömäksi tai työskentelemään koulutusta vastaamattomissa töissä. Kokonaisresurssien kannalta tämä ei tietenkään ole järkevää, mutta eivätköhän lääkäritkin löytäisi sotealalta jotain mielekästä tekemistä mikäli kävisikin niin että lääkäritarjonta olisi suurempaa kuin avoimien työpaikkojen määrä. Ylikoulutuksesta tulee tietysti turhia kustannuksia, mutta vastapainona olisi palkkojen kohtuullistuminen josta puolestaan kertyy säästöjä. Kuulostaa järkevämmältä, että lääkärit tavoittelevat työpaikkoja eikä niin että työpaikat etsivät halukkaita lääkäreitä vuosikausia. Koska kyseessä on samalla ihmisten terveys, on järkevämpää että osaajista on ylitarjontaa kuin että heitä olisi liian vähän. Olemme aikaisemminkin kirjoittaneet että koulutusta olisi syytä kohdistaa sinne missä kysyntää on, lääkäreille on todistetusti kova kysyntä.

Olisi koko Suomen etu, että lääkärit eivät enää olisi muista työläisistä erillinen saareke, vaan he olisivat enemmänkin vain yksi ammattikunta muiden joukossa. Tällä tarkoitan sitä, että tälläkin hetkellä joihinkin kuntiin on vaikea saada houkuteltua lääkäreitä terveyskeskuksiin. Ongelma on siinä, että kuntien on tultava toimeen jatkuvasti pienemmillä sosiaali- ja terveyssektorin varoilla mutta tästä huolimatta saatava taattua hyvä hoitotaso. Lääkäreiden palkat ovat kuitenkin myös kuntasektorilla sen verran korkeita, ettei kunnilla ole varaa palkata riittävää määrää osaajia. Törmäsin jokin aika sitten uutiseen, jonka mukaan nuoret lääkärit eivät halua terveyskeskuksiin töihin siitä syystä, että ylisuuri työmäärä ja kiire näyttelevät liian suurta osaa työn suorittamisessa. Tämäkin puoltaisi sitä näkemystä, että koulutusmääriä olisi nostettava jotta lääkäreiden palkat kohtuullistuisivat ja samaan hintaan voisi palkata esimerkiksi kaksi lääkäriä entisen yhden sijasta. Näin ollen sekä vastuu että kiirekin puolittuisivat ja asiakkaat saisivat parempaa hoitoa. Asiakkaille tämä näkyisi luonnollisesti potilasjonojen kutistumisena.

Onko lääkärin työ sitten jotenkin erikoista verrattuna esimerkiksi vaikkapa insinöörin työhön? Lääkärillä on suuri vastuu ihmisten terveydestä, mutta työ esimerkiksi terveyskeskuksen vastaanotossa yleislääkärinä tai esimerkiksi työterveyslääkärinä on pitkälti liukuhihnatyötä jossa työ opettaa tekijäänsä. Nuoret lääkärit oppivat kokemuksen kautta tunnistamaan erilaiset oireet ja rakentamaan näiden kautta pitävämpiä diagnooseja. Mikäli hän ei ole asiasta varma, voidaan potilas ohjata erikoislääkärin pakeille. Ajan myötä lääkäri oppii tunnistamaan yhä enemmän tuttuja oireita sekä osaa laatia näiden perusteella pitävämpiä diagnooseja sekä ohjata asiakkaan suoraan parhaaseen mahdolliseen hoitoon. Työnkuva ei siis juuri poikkea vaikkapa suunnitteluinsinöörin tehtävästä joka uransa myötä oppii virheistään ja kykenee ottamaan huomioon asioita jotka on ehkä jossain vaiheessa oppinut kantapään kautta.

Erikoislääkärin vastuu on sen sijaan paljon suurempi, sillä häneltä odotetaan oman erikoisalansa pitävää ammattitaitoa. Hän voi olla viimeinen lenkki joka määrää asiakkaan juuri siihen oikeaan hoitoon jota hän tarvitsee. Normaalissa työelämässä hän olisi johtaja tai senior-suunnittelija joka viime kädessä vastaa suunnitelmien toteutuskelpoisuudesta.

Jos verrataan lääkäreiden koulutusta ja työelämää esimerkiksi hoitajiin, ero on valtava. Hoitajia koulutetaan paljon, mutta siitä huolimatta työelämä on raskasta ja heiltä vaaditaan venymistä pienehköllä palkalla. Puhutaan hoitajapulasta, mutta silti vakituisia virkoja ei ole paljon vaan työntekijöitä pompotetaan määräaikaisuuksista toiseen. Hoitajat työskentelevät jatkuvasti jaksamisensa äärirajoilla johtuen liian pienestä hoitajamitoituksesta. Hoitajien vastuuta on entisestään lisätty antamalla heille rajoitettu lääkkeidenmääräämisoikeus. Tämän vaikutusta palkkatasoon en osaa arvioida. Työelämän kiireellisyys aiheuttaa kuitenkin suurta vaihtuvuutta alalla.

Lääkäreistä taas on tehty sihteerejä, sillä vastaanotolla käydessä suurin osa ajasta menee siihen että lääkäri napsuttelee kaksisormijärjestelmällä diagnoosia tietokoneelle. Näin asiakkaan näkökulmasta tämä vaikuttaa resurssien haaskaukselta. Mikäli kirjaaminen hoidettaisiin entiseen tapaan sanelemalla ja erillisen kirjurin kautta, kykenisi lääkäri ottamaan potilaita vastaan nopeammalla tahdilla. Nämä esimerkit osoittavat, että terveysalalla on kehittämisen tarvetta myös itse työnkuvassa sekä hoitajilla että lääkäreillä. Tällä hetkellä kumpikaan ammattiryhmä ei toimi optimaalisella tasolla. Toinen palaa loppuun muutamassa vuodessa ja toisen työpanos kohdistuu enemmän varsinaisiin ammattityöhön kuulumattomiin asioihin.

Yhtä kaikki, oma mielipiteeni on että lääkäreiden koulutusmääriä tulee lisätä tuntuvasti, jotta ammattiryhmä tulisi ikäänkuin samalle viivalle muiden kanssa. Ei ole perusteltua, että yksi ammattiryhmä nauttii tällaisesta monopoliasemasta tasa-arvoisuuden Suomessa. 

Uusi osake salkkuun

Osinkokauden jälkeen ylimääräinen pääoma pursuaa pinesijoittajankin salkussa. Koska tilillä makaava raha ei tuota mitään, oli lähdettävä etsimään sopivia ostokohteita. Olen viime aikoina kokenut hieman vaikeaksi sopivien ostokohteiden löytämisen. Nordea vaikuttaa tunnusluvuiltaan halvalta, mutta koska minulla on sitä jo jonkin verran en ole valmis kasvattamaan nordeariskiäni liiaksi. Viimeksi ostamani Wärtsilä houkuttaisi yhä, mutta ajattelin ottaa hieman ajallista hajautusta ostoihin. Wärtsilän pariin tulen todennäköisesti palaamaan vielä myöhemmin. Myös pian alkava tulosjulkistuskausi voi tuoda yhtiöille yllätyksiä suuntaan tai toiseen ja herkullisia ostopaikkoja voi näin tarjoutua.

Päädyinkin tällä kertaa ostamaan yhtiötä, joka on suhteellisen vakaa ja tarjoaa samalla vakaata osinkotuottoa. Tällä kertaa en kuitenkaan puhu puhelinoperaattoreista. Toisin kuin puhelinoperaattorit, toivoisin yhtiöltä myös kasvupotentiaalia tulevaisuuteen. Operaattoreilla tulos- ja osinkotaso ovat vakaita, mutta niiltä puuttuu kyky kasvaa. Tämän saa luonnollisesti aikaan se, etteivät ne kykene ainakaan kovin helposti laajenemaan ulkomaille ja Suomen rajat käyvät nopeasti ahtaiksi. Taistelu samoista asiakkaista käy jatkuvasti kiivaana.

Ja hyvät naiset ja herrat, tämänkertainen ostokohteeni on kesään todella hyvin sopiva saunayhtiö Harvia. Harviassa yhdistyy mielestäni paljon näitä mainitsemiani hyviä ominaisuuksia. Yhtiö jakaa hyvää, kasvavaa osinkoa ja samaan aikaan se kasvaa sekä orgaanisesti että ostorintamalla. Koska suurin osa Harvian myynnistä on korvausmyyntiä, markkina on vakaa ja suhdannekestävä. Tästä seuraa luonnollisesti se, että tulos ja osinkotaso pysynevät vakaana vaikka suhdanteet heikkenisivätkin. Eihän kukaan halua lamasta huolimatta olla ilman löylyjä jos entinen kiuas sattuu hajoamaan? Vakauden lisäksi Harvian tuotteet käyvät kaupaksi hyvällä marginaalilla. Liikevoittoprosentti on viime vuosina ollut vajaan 20% luokkaa. Harvialla on vahva tase, yhtiö on nettovelaton ja oman pääoman tuoton odotetaan pysyttelevän tulevina vuosina noin 12% tienoilla.  

Harvian tämän vuoden ensimmäinen kvartaali oli vahva. Liikevaihto kasvoi peräti 17% johtuen pääasiassa Almost Heaven Saunas-yritysostosta. Orgaanisestikin kasvua kertyi 7,5%. Erityisesti orgaaninen kasvu oli vahvaa Suomessa, sillä liikevaihto kasvoi vuoden takaiseen verrattuna 11%. Kiuasmyynti kotimaassa kasvoi 14%. Osakekohtainen tulos ensimmäisellä kvartaalilla kasvoi peräti 50%. Raportoitu osakekohtainen tulos näytti huomattavasti vaatimattomammalta, sillä vuosi sitten Harvian listautuessa sen tulos jaettiin huomattavasti pienemmällä osakemäärällä. Näin ollen nyt raportoitu 0,14(Q1/2018 0,16€) euron osakekohtainen tulos ei kerro koko totuutta.

Harvian viime vuoden tuloksella laskettu P/E-luku on tällä hetkellä 16,7. Kasvun myötä tämä tulee kuitenkin pienenemään(tai osakkeen hinta nousemaan), sillä EPS kasvoi ensimmäisellä kvartaalilla jopa analyytikoiden ennusteita nopeammin. P/B-luku on 1,96. Tämä taso on perusteltu, sillä kuten aikaisemmin mainitsin Harvia kykenee luomaan omalle pääomalleen hyvää tuottoa. Efektiivinen osinkotuotto on tänä keväänä jaetulla osingolla 5,2% joka on kasvuyhtiölle hyvä osinkotaso. Harvia tulee tulevaisuudessa jakamaan tuloksestaan noin 80% osinkoina koska investointitarve on vähäinen. 

Mielestäni tämä kaikki kuulosti sen verran hyvältä, että olin valmis lisäämään yhtiöta salkkuuni. Samalla tietysti harmittelin, etten ollut perehtynyt yhtiöön jo aikaisemmin esimerkiksi sen listautuessa. Kuvittelin Harvian yhtiöksi jolle kasvu olisi vaikeaa ja markkinat yhtä rajalliset kuin operaattoreilla. Kuinka väärässä olinkaan, ja kuinka hyvät kurssinousut menetinkään jahkailemalla. Listautumisestaan saakka Harvia on noussut +24%.

Lisäsin osakkeita salkkuuni 272 kappaletta hintaan 7,36€, erän suuruus oli täten kutakuinkin tasan 2000€. Tämä on myös tarkoitettu Wärtsilän tapaan avausostoeräksi, ja yhtiötä lisätään salkkuun lisää myöhemmin. Seuraava paikka voisi olla jo tulosraportin jälkeen, mikäli tuloskasvu osoittaa yhä kiihtymisen merkkejä.

Jos haluat tarkemmin tutustua Harviaan, suosittelen lukemaan esimerkiksi Inderesin laajan raportin yhtiöstä.

Palkkaus ja tasa-arvo

Lueskelin eräänä aamuna talouslehtiä ja törmäsin uutiseen jossa kerrottiin yksityisen alan palkoista. Koska minua tietysti kiinnostaa raha ja erilaisista töistä maksettavat palkat, klikkasin uutisen oitis auki. Listassa oli tyypilliseen tapaan sangen kovia palkkoja lähes jokaiselle ammattiryhmälle, epäilin hieman palkkojen paikkansapitävyyttä kaikilta osin. Uutistekstissä mainittiin kuitenkin jälleen asia jota ei oikeastaan ole olemassa, nimittäin naisen euro joka oli nyt tarkentunut 78 senttiin.

Kuten tiedetään, samasta työstä maksetaan sama palkka kummankin sukupuolen edustajille. Joissain tehtävissä osaamistaso määrittää palkan, joissain puolestaan toimialan työehtosopimus. Selittävät tekijät näennäiselle palkkaerolle tulevat siis sekä sukupuolille tyypillisestä alavalinnasta sekä puhtaasta biologiasta joka vaikuttaa tehtyihin työtunteihin. Kyseessä ei missään nimessä ole suora sukupuolinen palkkasyrjintä, vaikka näin nämä ”naisen euro”-otsikot yrittävät asian kääntää.

Suomessa maksetaan samasta työstä sama palkka kummallekin sukupuolelle.

Ensimmäiselle ongelmalle lienee vaikea tehdä muuta, kuin kannustaa naisia opiskelemaan ja työllistymään suuremmissa määrin sekä teknisille aloille että yksityiselle sektorille perinteisen hoitoalan sijaan. Muutosta tapahtunee jatkuvasti, mutta vie aikaa ennen kuin se näkyy tilastoissa.

Biologinen ero tulee tietysti siitä, että vain nainen voi synnyttää jälkikasvua. Tämä taas aiheuttaa sen, että naiset putoavat perhettä perustaessaan työelämästä hetkeksi pois. Tällä välin miehet ehtivät tienata ja rakentaa uraansa rauhassa. On kuitenkin mainittava, että armeija hidastaa miesten urakehitystä sen alkupäästä. (Armeija jos jokin on laillistettua sukupuolista syrjintää.)

Epäkohtaa on yritetty taklata muun muassa tasa-arvoistamalla perhevapaamallia. Tämä mahdollistaisi sen, että vanhemmat voisivat keskenään sopia perhevapaiden käytöstä. Koska perheyksikön varat ovat usein tiukemmalla toisen vanhemman ollessa kotona, kannattaa töihin lähettää paremmin tienaava osapuoli. Näin ollen jatkossakin töissä kävisi todennäköisemmin mies, eikä perhevapaamalli tasa-arvoista lähtötilannetta ellei malli olisi sellainen, että se pakottaisi molemmat vanhemmat kotiin vuorollaan yhtä pitkiksi aikajaksoiksi.

Toinen biologiaan liittyvä seikka on miesten suurempia palkkoja osaltaan selittävät ylityötunnit. Koska en halua uskoa, että naiset olisivat luonnostaan miehiä laiskempia, täytyy eron johtua siitä että naiset ovat mieluummin kotona esimerkiksi lasten kanssa.

Joka tapauksessa palkka-asioissa täydellistä tasa-arvoa on hyvin vaikea saavuttaa ellei pyritä poissulkemaan biologisia eroavaisuuksia. Tämän perusteella jälkikasvua saaville naisille pitäisi maksaa kompensaatiota sukupuolensa perusteella, mikä taas olisi luonnollisesti miesten syrjintää. Näin toimimalla oltaisiin lisätty sukupuolista syrjintää toisin kuin oli tarkoitus, sillä jokaisen tulee ansaita ansionsa nimen omaan työllä, ei sukupuolisten ominaisuuksien perusteella.

Laskevan syntyvyyden Suomessa sukupuolten väliset palkkaerot tulevat todennäköisesti tulevina vuosina korjaantumaan kuin itsekseen, sillä yhä useammin naiset keskittyvät perheen sijasta urakehitykseen.

Mitä mieltä sinä olet asiasta? Kirjoita kommentti!