Archive: 29 syyskuun, 2019

Unohdetun indeksisalkun tuotot

Olen pääasiassa osakepoimija, mutta sen lisäksi ostan pienemmillä pääomilla kuukausittain indeksirahastoja automaattisella osto-ohjelmalla. Aloitin aikoinaan osakesijoitusharrastukseni indeksirahastojen parissa, ja kun kiinnostus talousasioiden seuraamiseen kasvoi uskalsin alkaa ostamaan yksittäisiä osakkeita.

Indeksisijoittajalla kolikot muuttuvat ajan myötä setelirahaksi.

Aluksi sijoitin Seligsonin kautta, joka on varmasti vieläkin aivan relevantti palvelu indeksisijoittajalle. Nordnet laittoi taannoin kulukarsinnassa vieläkin paremmaksi, ja tarjoaa kokonaan ilmaisia indeksirahastoja palvelussaan Pohjoismaihin. Sijoitin kurinalaisesti jo opiskeluaikoinani, summat eivät luonnollisesti olleet suuria. Tuolloin taktiikkani oli laskeskella kesän jälkeen paljonko minulla oli varaa kesätyörahojani sijoittaa ja jaoin tämän summan kuukausittain sijoitettavaksi. Näin sain varoilleni ajallisen hajautuksen.

Myöhemmin siirryin sijoittamaan Nordnetiin ja rakensin sinne automaattisen sijoitusohjelman, joka sijoittaa puolestani kuukausittain kaikkiin muihin superrahastoihin paitsi Suomeen. Tämä siitä syystä, että osakepoimintani kohdistuvat puhtaasti kotimarkkinoihin. En missään vaiheessa ole realisoinut Seligsonin indeksisalkkuani, joten olikin mielenkiintoista pitkästä aikaa käydä katsomassa millaisia tuottoja indeksisijoittamalla voi saavuttaa pitkällä aikavälillä.

Seuraavassa listaus omistuksistani sekä kertyneet tuotot vuodesta 2010: Global 25 brands +145%, Eurooppa +80%, kehittyvät markkinat +26%, Suomi +116%, Aasia +93%, Pohjois-Amerikka +181%. Varsin mukavia tuottoja passiivisesti sijoittamalla. Useimmat rahastot ovat vähintään tuplanneet niihin sijoitetut varat. Tämä on hyvä osoitus siitä, että pidemmän ajan myötä pienikin pääoma voi kasvaa suureksi kunhan on vain ajoissa liikkeellä. Ainoa pettymys joukossa on kehittyvien markkinoiden rahasto, jonka tuotot yhdeksässä vuodessa ovat vaatimattomia.

Täytyy muistaa että mennyt ei ole koskaan tae tulevasta. Nyt onkin ollut keskustelua siitä mitä tapahtuu kun yhä suurempi osa pääomasta sijoitetaan passiivisiin instrumentteihin. Elokuussa Yhdysvalloissa passiivisen pääoman rahastot ohittivat ensimmäistä kertaa aktiiviset rahastot sijoitetun pääoman määrässä. Tämä indikoi, että tulevaisuudessa suuremmat tuotot tehdään osakepoiminnan kautta. Indeksin tuotot pystyy voittamaan vain poikkeamalla tarpeeksi indeksien sijoituksista. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi muuttamalla painotuksia tai panostamalla pienyhtiöihin.

Indeksin voittaminen ei ole helppoa, joten useimmille sijoittajille indeksiin sijoittaminen onkin paras keino saada markkinoiden keskimääräinen tuotto. Oma osakepoimintani on onnistunut toistaiseksi kohtuullisesti, joten harrastusta on mielekästä jatkaa tulevaisuudessakin.

Nokian Renkaat liittyi pörssilaskijoiden kuoroon

Nokian Renkaiden osake on valunut vain viikon aikana yli 11 prosenttia. Kirjoitin reilu kuukausi sitten, että Nokian Renkaiden tulos ei alkuvuonna ole ollut niin huono kuin kurssilasku antaa ymmärtää, joten huolena ovatkin taantuvat luvut sekä Euroopassa että Venäjällä. Pahimman kurssilaskun katalyyttina toimi viime viikolla pidetty sijoittajapuhelu, jossa kerrottiin eurooppalaisten jakelijoiden rengastilausten olevan tällä hetkellä viime vuosia varovaisempia, sillä jakelijoiden varastot ovat kesän jäljiltä korkeat. Jakelijat tilaavat renkaita tänä vuonna vasta lähempänä talvikautta. Nokian Renkaat odottaa lyhyen ajan heikkouden myynnissä jatkuvan myös loppuvuonna. Kaiken kukkuraksi ylitarjonta luo paineita hintoihin.

Aivan tuoreimpien lukujen mukaan henkilöautojen ensirekisteröinnit olisivat kuitenkin jälleen kääntymässä Saksassa nousuun pienen notkahduksen jälkeen. Tämä ei tietenkään riitä pelastamaan Nokian Renkaiden vaikeaa loppuvuotta, mutta indikoi käänteestä parempaan. Tunnelin päästä kajastaa valoa.

Tunnuslukutarkastelua

Ajattelin katsella tunnuslukujen valossa missä tällä hetkellä mennään. Osakkeen arvo tätä kirjoittaessa on 24,29 euroa, P/E-luku on 12,4, P/B-luku 2,14 ja osinkotuottoprosentti 6,3%. Jo matalahkosta P/E-luvusta voidaan huomata, että markkinat eivät enää hinnoittele Nokian Renkaisiin kasvua.

Markkinat ovatkin lyhytnäköisesti oikealla asialla, sillä ohjeistus tälle vuodelle kuuluu seuraavasti: ”Vuonna 2019 liikevaihdon vertailukelpoisilla valuutoilla odotetaan kasvavan hieman ja liikevoiton laskevan vuodesta 2018. Vuonna 2018 päivitetyn strategian mukaisesti Nokian Renkaat hakee lisäkasvua Venäjällä, Keski-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Kasvuun liittyvistä investointiohjelmista johtuen liikevoitto vuonna 2019 sisältää merkittäviä ylimääräisiä liiketoiminnan kuluja vuoteen 2018 verrattuna.”

Ohjeistus antaa Nokian Renkaille varaa reiluunkin tulospudotukseen, tulosvaroittamaan joudutaan vain liikevaihdon jäädessä jälkeen viime vuoden tasosta. Tämä on toki mahdollinen skenaario mikäli loppuvuosi on pehmeä. Vaikka Nokian Renkaiden tuloskasvu näyttää muun muassa investointien myötä hyytyvän tänä vuonna, tämä jäänee kuitenkin tilapäiseksi poikkeamaksi. Tätä hypoteesia vahvistaa myös analyysitalo Inderesin ennuste joka povaa tuloskasvua jälleen vuodesta 2020 eteenpäin.

Otan tällä kertaa myös kasvukomponentin huomioon tuloskasvukertoimen eli PEG-luvun muodossa. Kyseessä on siis kasvun huomioon ottava muunnelma perinteisestä P/E-luvusta. Jos PEG-luku on alle 1 vaikuttaa yhtiö hyvältä sijoituskohteelta, myös alle kahden oleva kerroin tarkoittaa että yhtiö on kasvuunsa nähden edullisen puoleinen.

Koska Nokian Renkaiden raportoitu tulos on heitellyt voimakkaasti viime vuosina verottajan kanssa taistellessa, käytän kasvun hahmottamiseen keskimääräisen voiton kasvua ennen veroja vuosilta 2014-2018. Kasvua on kertynyt tällä aikavälillä vuosittain keskimäärin 8,5%. Liikevaihdon kasvu samalla aikavälillä on ollut 3,7% per vuosi.

Näillä luvuilla kasvun huomioon ottavaksi PEG-luvuksi saadaan 1,45. Luku viestii historialliseen kasvuun nähden matalahkosta arvostuksesta. Jotta PEG-luku laskisi raja-arvoon 1, tulisi osakekurssin laskea tasolle 18,19€. Mikäli kurssi käy näin alhaalla, on se ainakin minulle välitön ostosignaali. Tuolloin vakaalla kasvu-uralla pysytellyt osinkokin huitelisi jo noin 8,6% lukemissa.

Historiallisesti tarkasteltuna Nokian Renkaiden kurssi ei ole tällä hetkellä korkealla. Edellisen kerran näillä tasoilla oltiin syksyllä 2015. Kurssi makaa siis jo neljän vuoden pohjalukemissa.

Mitään liikkuja en ole Nokian Renkaiden suhteen vielä tehnyt, sillä voimakas kurssilasku on saanut minut pysymään poissa ostolaidalta. Tänään laskua on kertynyt jo reilut -3,2%. Koska ollaan jo lähellä Q3-raporttia, minua houkuttaisi myös nähdä tuoreet luvut ennen ostopäätöksen tekoa. Nähdäänkö tuolloin madonluvut vai toinen perättäinen torjuntavoitto?

Wärtsilä tulosvaroitti

Tein varmasti jonkinlaisen tappiollisen sijoittamisen ennätyksen ostamalla ensimmäisen erän Wärtsilää kesäkuussa. Tuolloin tilanne tietysti näytti vielä huomattavasti paremmalta kuin tänä päivänä. Ongelma on siinä, että Wärtsilä tulosvaroitti vastikään vedoten heikompiin katteisiin muutamissa kompleksisissa projekteissaan. Kolmannen vuosineljänneksen tilauskertymäkin yhtiön mukaan ollut odotettua heikompi.

Eikä tässä vielä kaikki. Syyskuun alussa Wärtsilän toimitusjohtajan Jaakko Eskolan haastattelussa hän mainitsi, ettei yhtiön kurssi ole siellä missä sen pitäisi olla. Sijoittajana tällainen signaali otetaan yleensä positiivisesti vastaan. Ajattelin tuolloin itsekin että jos toimitusjohtaja on tuota mieltä voin omistaa osaketta jatkossakin hyvillä mielin. Ja noin kaksi viikkoa tästä yhtiö tulosvaroitti.

Lainaus MustReadin haastattelusta, jonka voi lukea kokonaisuudessaan tästä.

Ehkä näistä tulee jatkossa ottaa opiksi. Jos näen toimitusjohtajan kehuvan oman yhtiönsä osakkeen aliarvostuksesta, kannattaa osakkeet myydä saman tien. Hyvä verrokkiesimerkki on Nordea joka ei lähtenyt nousuun vaikka Nalle ja Stadigh kehuivat pankkia kilpaa ja totesivat arvostuksen olevan alhainen.

Samalla toivon, että toimitusjohtajat itse ottavat näistä opikseen. Jos osakkeen arvostus on heidän mielestään alhainen, ei asiaa kannata erikseen kommentoida vaan ryhtyä toimiin. Yhtiöt voivat aloittaa omien osakkeiden ostot tai reagoida muulla tavoin jotta kurssi saadaan nousu-uralle. Esimerkkiyhtiö Nordea luisui pitkään kunnes ryhdyttiin nopeampiin toimenpiteisiin etsimällä uusi toimitusjohtaja. Tämän jälkeen noustiinkin useampi päivä putkeen.

Wärtsilän omistukseni on vain muutaman kuukauden jälkeen -25,5%. Alkuperäinen tarkoitukseni oli ostaa osaketta useammassa erässä ajallisesti hajauttaen, mutta koska nyt taivaalle on kerääntynyt selvästi synkempiä pilviä saatan myydä nykyisen omistukseni ja aloittaa ostot hieman myöhemmin uudelleen. Nämä yksittäiset matalampikatteiset projektit eivät mielestäni ole niin vakavia kuin tilauskannan odotettuakin rajumpi kutistuminen. Yhdessä nämä ovat vaarallinen yhdistelmä.

Lehto Group antoi taannoin arvokasta oppia siitä, miten voi käydä jos projektit eivät sujukaan suunnitellusti.

Nordean suunta muuttui

Olen kirjoittanut Nordeasta useammankin kerran ja aina yhtiö on näyttänyt halvalta varsinkin jos osakkeen hintaa on verrattu osinkoprosenttiin. Valitettavasti näytti pitkään siltä ettei Nordean suunta pörssissä meinaa millään kääntyä ylöspäin. Ei edes vaikka Cevian Capitalin Christer Gardell hyppäsi pankin suuromistajaksi 2,3% osuudellaan.

Viime viikolla tilanne kuitenkin muuttui. Nordea tiedotti alunperin etsivänsä uutta konsernijohtajaa Casper von Koskullin jäädessä eläkkeelle ensi vuonna. Yhtiö päätti kuitenkin nopeuttaa prosessia ja korvaajaksi tullut tanskalainen Frank Vang-Jensen aloitti uudessa toimessaan saman tien. Markkinoilla tämä otettiin vastaan positiivisena signaalina. Viimeisen viikon aikana Nordean kurssi on noussut reilut 16%.

Nordea sulaa hiljalleen syväjäästä.

Koska Nordean tulos on viime aikoina sakannut, täytyy tulosriviä parantaa karsimalla kuluja. Etenkin Gardell on sparrannut Nordeaa karsimaan kulujaan entistä ronskimmalla kädellä. Hän ei ollut lainkaan tyytyväinen siihen tahtiin jolla Koskull eteni tässä tehtävässä. Bloombergin mukaan Gardell oli erittäin tyytyväinen pikaiseen konsernijohtajan vaihdokseen. Jos Vang-Jensen onnistuu viilaamaan Nordean kannattamattomimmat toiminnot, Gardellin mukaan Nordeassa on potentiaalia jopa tuplata osakkeenomistajiensa tuotot.

Ainoa ongelma on se, että kulujen karsiminen ei käy hetkessä. Siihen nähden loppuvuoden tuloskunto yhdistettynä nyt nähtävään kurssinousuun eivät välttämättä ole kestävä yhdistelmä. On kuitenkin selvää, että toimitusjohtajan vaihdos näin nopealla tahdilla viestii siitä, että kulukarsinnan aikataulu tulee nopeutumaan alkuperäisestä. Siinä mielessä tämä on osakkeenomistajalle hyvä pidemmän ajan signaali, vaikka seuraavat kvartaalit eivät vielä kovin valoisia olisikaan.

Tätä kirjoittaessa Nordean kurssi on 6,53 euroa. Ensimmäisen vuosipuoliskon aikana osakekohtaista tulosta on kertynyt 0,27 euroa. Jos oletetaan loppuvuoden sujuvan lineaarisesti samaa tahtia, tältä vuodelta voidaan odottaa 0,54 euron tulosta. P/E-luvuksi saataisiin tällä laskentatavalla 12. Oma johtopäätökseni tästä on, että vaikka kurssi on noussut viime aikoina reippaasti, on Nordea vielä kohtuullisesti hinnoiteltu mikäli kulukarsinnassa onnistutaan ja pankki nousee edes verrokkiensa tasolle kannattavuudessa. Ainakin suunta on nyt oikea ja toimeen on tartuttu tosissaan.

Pelkkä kulujen karsinta ei luonnollisesti riitä mikäli pankin rahoituskate ja tuotot jatkavat laskuaan kvartaali toisensa jälkeen. Luodakseen arvoa osakkeenomistajilleen, ennen pitkää Nordean on päästävä jälleen kiinni kasvuun. Negatiivisten korkojen maailma ei ainakaan helpota tätä missiota.

Omat Nordean osakkeeni ovat liki 23 prosenttia pakkasella, mutta koska yhtiössä on nyt aktivoiduttu ripeämpiin toimiin aion jatkossakin pitää osakkeistani kiinni. On hyvinkin mahdollista, että Nordean pohjat on nyt nähty.

Tuulipuku koeajaa: Mitsubishi Outlander PHEV

Koeajosarjamme saa jälleen jatkoa. Tällä kertaa lähdimme koeajamaan tuliterän Mitsubishi Outlanderin plugin hybridin eli PHEV-mallin. Outlander on suuri maastoauto, joka on maassamme plugin hybridien kesken sangen suosittu. Se kykenee kulkemaan 13,8Kwh:n akustonsa turvin pelkällä sähköllä noin 45km, tämän jälkeen peliin astuu polttomoottori. Mukana tulevan laturin turvin auton pystyy lataamaan kotona täyteen 10A virralla noin 5,5 tunnissa ja alemmalla 8A virralla noin 7 tunnissa. Tämä tarkoittaa sitä, että akun ehtii aina yön aikana lataamaan täyteen. Mikäli työnantajasi tarjoaa latausmahdollisuuden, pääset myös kotimatkalle aina täydellä akulla. Auto tukee lisäksi pikalatausta, jolloin akun saa tyhjästä 80 prosentin varaukseen noin 25 minuutissa.

Etuna muihin plugin hybrideihin on, että tällä autolla voi vetää kärryä(vetokyky 1500kg) sekä suuren maavaran myötä sillä pärjää myös oikeasti hieman vaikeammissakin olosuhteissa. Luonnollisesti auto on myös neliveto, siinä on sähkömoottorit sekä etu- että taka-akseleilla. Niiden lisäksi konehuoneesta löytyy 2,4-litrainen (135hv/211Nm) bensiinimoottori joka toimii Toyotan hybridien tapaan Atkinson-syklillä tarjoten parempaa polttoainetaloudellisuutta. Koko hybridijärjestelmän suurin kokonaisteho on noin 220 hevosvoimaa.

Pelkästään polttomoottorin turvin edeten auto on luonnollisesti kokonsa vuoksi janoinen, onhan autolla massaa peräti 2390kg. Tarkkaa kulutuslukemaa emme ehtineet koeajolenkin aikana haarukoida mutta oletettavasti se liikkuu noin 7-8 litran paikkeilla per 100 kilometriä.

Mitsubishi Outlander PHEV 2019.

Ulkoa päin auto ei ole paljon muuttunut vuosien saatossa. Sen tunnistaa jo kauempaakin Outlanderiksi. Huomio kiinnittyy auton massiiviseen kokoon sekä maavaraan. Muutoin ulkokuori ei tarjoa erityistä huomioitavaa.

Takatilat ovat suuret. Vasemmassa reunassa on tehdasasenteinen subwoofer.

Tavaratila on luonnollisesti suuri tämän kokoluokan autossa, tilavuutta löytyy 463 litraa. Itseasiassa kaikissa muissa malleissa paitsi plugin hybridissä on optiona myös tavaratilan lisäpenkit, mutta tässä mallissa takasähkömoottori sekä ohjausyksikkö vievät tilaa sen verran ettei sitä ole saatavilla. Perheen matkalaukut ja esimerkiksi lastenvaunut sopivat kyytiin leikiten. Tavaratilan reunalta löytyy tehdasasenteinen subwoofer, joka takaa jyhkeät bassot musiikkia kuunneltaessa.

Sisältä auto on muovinen ja kolkko. Keskinäyttö on vanhahtavan oloinen.

Sisätiloiltaan Outlander on tyypilliseen tapaansa todella muovisen oloinen. Lisäksi mielestäni ohjaamo on kokonaisuudessaan melko kolkon oloinen ja mieleeni tuleekin designissa paluu 90-luvulle. Ainoa asia joka tuo kabiinia tälle vuosikymmenelle on kosketusnäyttö, joka sekin on valitettavan vanhanaikainen. Esimerkiksi vieritysominaisuuden puuttumisen johdosta sitä ei ole missään nimessä ilo käyttää. Myös valikot tuntuvat sokkeloisilta ja etsimäänsä asiaa saa hakea pitkään. Onneksi autosta löytyy sekä Android Auto sekä Apple Carplay- tuki joka lisää huomattavasti keskinäytön käytettävyyttä.

Vaikka designi on vanhahtavan näköistä, on auto kuitenkin varusteltu nykyaikaisilla varusteilla kuten törmäysavustimella, mukautuvalla vakionopeudensäätimellä, kaistavaroittimella, automaattisilla kaukovaloilla, kuolleen kulman varoittimilla sekä peruutuskameralla. Autoon voi ottaa yhteyden mobiilisovelluksella josta voi tarkkailla latauksen etenemistä sekä käynnistää tai ajastaa ohjaaamon lämmityksen tai jäähdytyksen.

Sisätilat mukavan väljät. Aikuisetkin istuvat takapenkillä mukavasti. Autoon on sijoiteltu usb-paikkoja sen verran, että matkustajien puhelimet ja tabletit pysyvät varmasti virrassa pitkilläkin matkoilla. Sisätiloista voitaisiin kokonaisuutena sanoa, että tyypillistä Mitsubishiä, pääosin toimivaa mutta tyylitöntä. (Aivan kuten tuulipuku. 😉 )

Ajossa auto tuntuu hiljaiselta. Sähkön voimin liikutaan eleettömästi. Jos kaasua polkaisee reippaammin, lähtee polttomoottori päälle tarjoamaan lisävoimaa. Polttomoottorin ääni ei kuitenkaan ole häritsevän suurta sekään. Suurin nopeus pelkkien sähkömoottorien voimin ajettaessa on 135km/h, auton huippunopeus on 170km/h. Ohjaus on japanilaiseen tapaan tyypillisen kevyt. Yhteenvetona koeajolenkillä todettakoon, että Outlander on mukavan vaivaton ajettava.

Tämän koeajoauton hinta oli hieman reilut 50 000 euroa, mutta karsimalla lisävarusteita Outlanderin rattiin pääsee edullisimmillaan noin 44 000 eurolla. Tämä kuulostaa jo aivan kilpailukykyiseltä hinnalta mikäli on etsimässä tämän kokoluokan maastokelposta sekä vetokykyistä ajoneuvoa ja haluaa lisäksi päästä pienillä polttoainekustannuksilla.

Pohjaongintaa Helsingin 25 suurimman yhtiön joukosta

Koska pörssi on ollut globaalien uhkien edessä hieman alavireinen, ajattelin pitkästä aikaa hieman lajitella yhtiöitä paremman tilannekuvan saamiseksi. Tällä kertaa otin kohteeksi Helsingin pörssin 25 suurinta yhtiötä ja listasin ne, jotka ovat alempana tai samassa noteerauksessa kuin 5 vuotta sitten.

Pörssikurssit ovat olleet viime aikoina alavireisiä.

Pidemmittä puheitta, listasta muodostui seuraavanlainen:

Cargotec -5,62 %
Nokia -32,18 %
Nokian Renkaat 0,01 %
Nordea Bank -43,60 %
Outokumpu -55 %
Outotec -21,75 %
Sampo A -3,40 %
Telia Company -26,43 %
Wärtsilä B -10,92 %

Listalta löytyy useita yhtiöitä, jotka ovat sekä niin sanottuja kansanosakkeita ja joita löytyy myös omasta salkustani. Tällaisiksi voidaan laskea ainakin Nokia sekä Nordea Bank. Oma ajatukseni tällä hetkellä näistä yhtiöistä on, että pahin on jo jäämässä taakse. Nokiaa odottavat käynnistyvät 5G-apajat ja Nordea on selvinnyt läpi mittavista investoinneista ja karsii kulujaan rankalla kädellä. Vienee silti aikaa, mikäli nämä yhtiöt kykenevät nousemaan takaisin 5 vuoden takaisiin arvostuksiinsa. Nordean ajamana myös listalta löytyvä Sampo on tuottanut omistajalleen viidessä vuodessa vain osinkojen verran.

Jos listalta pitäisi poimia osakkeita jotka luokittelisin luuserikategoriaan, ne olisivat ehdottomasti ”oudot” firmat eli Outokumpu ja Outotec. Näistä firmoista näen Outotecin tulevaisuuden kuitenkin huomattavasti valoisampana. Teknologian tarjoaminen on ehdottomasti parempi bisnes kuin bulkkiteräksen tuottaminen kiinalaisen teräksen kyllästämille maailman markkinoille. Myös Metso Mineralsin sekä Outotecin yhdistyminen luovat varmasti synergiaetuja tulevaisuudessa.

On makuasia laskeeko Telia Companyn vielä luuserikategoriaan. Yhtiön kovat laskuprosentit johtuvat irtautumisesta Euraasiasta ja bisneksen kutistumisesta. Tänä päivänä yhtiö on kuitenkin kuin ennustettava korkopaperi joka seilaa tunnollisesti kurssiväliä 3,80€ – 4,30€. Laskumarkkinassa Telia on ollut salkkua vakauttava osake. Kuten aikaisemmin kirjoitin, Telia soveltuu myös rauhallisen miehen peliosakkeeksi.

Listan laadukkaimmat yhtiöt ovat mielestäni kovaan pääoman tuottoon kykenevät Nokian Renkaat sekä Wärtsilä. Molempia yhtiöitä olen viime aikoina myös lisännyt salkkuuni. Varsinkin Nokian Renkaat kykeni puolustusvoittoon toisella kvartaalilla. Jos lisäksi pian alkava rengastuotanto Pohjois-Amerikkassa lähtee toimimaan suunnitellusti, voi yhtiö paikata muiden markkinoiden heikkoutta tällä uudella aluevaltauksella. Mietteitäni Wärtsilästä voi lukea tarkemmin aikaisemmin kirjoittamastani artikkelista.

Summa summarum, Helsingin pörssin 25 suurimman yhtiön joukosta voi löytää tällä hetkellä halpoja tai ainakin halvan näköisiä helmiä. Jokin syy laskuun aina löytyy, joten jää sijoittajan pohdittavaksi ovatko laskut olleet aiheellisia. Mikäli vaikuttaa siltä, että lasku on perusteeton on nyt ostajan markkinat.