Tag: Lehto Group

Lehdolle jo neljäs negari putkeen

Harva pysyy enää laskuissa mukana kuinka mones perättäinen Lehdon negari nähtiin tänään. Tänään nähty negari oli itseasiassa jo neljäs perättäinen ja sen mukaan yhtiön koko tämän vuoden tulos jää negatiiviseksi. Aikaisemmin yhtiö ohjeisti vielä 2-5% liikevoittoa.

Mielestäni koko Lehdon konseptin voi tässä vaiheessa asettaa kyseenalaiseksi. Yhtiö mainostaa talousohjattua rakentamista, mutta kuinka tämä talousohjaus on näkynyt sen taloudellisessa tuloksessa ja miten sitä on käytetty hyväksi nyt markkinan heikentyessä? Jos johdon ohjeistukset eivät pidä paikkaansa edes muutaman kuukauden päähän, on vaikea luottaa yhtiöön pidemmälläkään aikavälillä.

Onnekseni olen jo jonkin aikaa seurannut Lehtoa omistamatta sen osakkeita. Kuittasin Lehdosta keräämäni tappiot ja myin yhtiön pois salkustani 9.5.2019 3,15 euron kappalehinnalla. Myynnin syy tuolloin oli kärsivällisyyteni loppuminen, ja näin jälkikäteen voin taputella itseäni olkapäälle tästä peliliikkeestä. Noista lukemista on nyt laskeskeltu vielä -36% lisää.

Yksi asia mikä monia varmasti mietityttää on Lehdon johtajien täydellinen ajoitus myynneissä. Ohessa lainaus Twitterissä seuraamani sijoittajan Juha Kankaanpään twiitistä:

Lehdon johtajistoon aikaisemmin kuulunut Asko Myllymäki on ollut myyntien ajoituksessa erityisen onnekas. Hän myi enemmistön osakkeistaan nopeutetussa tarjousmenettelyssä 1.3.2018. Tuolloin hänelle jäi vielä 1,1% Lehdon osakkeista. Heinäkuussa ennen nyt nähtyä osavuosikatsausta hän myi jäljelle jääneistä osakkeistaan liki puolet pois. Joku voisi luonnehtiä häntä mestariajoittajaksi.

Joka tapauksessa meille piensijoittajille Lehto antoi arvokasta oppia. Jos johto myy, kannattaa pohtia myös omien osakkeidensa myymistä. Ja voi olla että putoaviin puukkoihin tarttumisesta tulee lisää oppia vielä tulevaisuudessa. Juuri nyt Lehto näyttää ajelehtivan virran mukana vailla minkäänlaista ohjausta.

Lehto Group – talousohjattua rakentamista

Lehto Group on jo pidempään ollut salkkuni murheenkryyni, ja eilen julkistettu tulosvaroitus ja ensimmäisen kvartaalin surkea tulos vain kasvattivat ongelmaa. Ensinnäkin Lehdon slogan, joka on myös tämän kirjoituksen otsikko, ei näytä pitävän paikkaansa.

Ensimmäisen kvartaalin painuessa reilusti miinuksen puolelle asiasta vaivauduttiin ilmoittamaan sijoittajille peräti puoli tuntia ennen varsinaisen tuloksen julkistamista. Eikö talousohjattu Lehto todellakaan tiennyt aikaisemmin, ettei ohjeistuksen mukaiseen tulokseen tulla pääsemään? Tämä on mielestäni erittäin kyseenalaista toimintaa yhtiöltä.

Sitten varsinaiseen raporttiin. Lehdon liikevaihto kasvoi verrattuna vuoden takaiseen, mutta tuloksen ja katteen pudotessa reilusti pakkasen puolelle ei tästä ole juuri iloa. Aikaisemmin solmitut urakat korjausrakentamisessa nakertavat kannattavuutta yhä reippaalla kädellä. Tilauskanta vahvistui hieman alkuvuodesta, toivottavasti mukana on projekteja joista on mahdollista saada jatkossa reilumpaa katetta kompensoimaan korjausrakentamisen tappioita. Tilauskannan vahvistuminen kohdistui pääasiassa asunnot ja toimitilat- segmenttiin, joka on yleensä parempikatteisempaa toimintaa.

Uuden ohjeistuksen mukaan liikevaihdon odotetaan tänä vuonna olevan vuoden 2018 tasolla, ja liikevoiton odotetaan olevan 2-6% liikevaihdosta. Näinpä voimme nopeasti laskea liikevoiton olevan haarukassa 14,43 – 43,29 miljoonaa euroa. Osakekohtaista tulosta voisi odottaa noin 0,18 – 0,56€. Vallitsevalle noin 3 euron hinnalle tämä olisi P/E-luvulla arvostettuna noin 16,7 -5,4. Kuten havaitaan, Lehdon osuessa haarukan alalaitaan on arvostus tällä mittarilla yhä liian kallis. Koska Lehto ei ole vähään aikaan yllättänyt positiivisissa merkeissä, ylälaita voi taasen olla liian kunnianhimoinen. Sinne osuessaan arvostus olisi kuitenkin nyt huomattavan edullinen tulospohjaisesti.

Omalla kohdallani päädyin ottamaan Lehdon kanssa aikalisän. Tämä tarkoittaa sitä, että myin vähäisen omistukseni ja seuraan taustalta josko Lehto saisi tämän vuoden aikana asiansa kuntoon. Nyt aloitettavat yt-neuvottelut ja tuotannon sopeutus ovat merkki paremmasta, mutta korjausrakentamisessa tehdyt virheet tulevat piinaamaan Lehtoa jatkossakin. Yhtiöllä näyttää lisäksi olevan vaikeuksia sopeuttaa tuotantoaan kyllin nopeasti vastaamaan tilausten määrää. Näistä syistä koen paremmaksi seurata yhtiötä toistaiseksi ilman osakeomistusta.

Tuulipuvun joulukalenterin 12. luukku

Tämän päivän luukusta löytyy yhtiö joka on henkilökohtaisessa salkussani ollut vuoden suurin pettymys. Kyseessä on rakennusyhtiö, joka rakentaa talousohjatusti. Valitettavasti talousohjaus kohdistui tänä vuonna aivan väärään suuntaan eli kaakkoon. Laskua tänä vuonna on kertynyt reilut -65%.

 

 

Edellisen osavuosikatsauksen yhteydessä Lehto laski voimakkaasti, ja ajattelin kyseessä olleen ylilyönti. Tulos ei mielestäni ollut aivan niin huono kuin pörssilasku antoi olettaa. Niinpä tästä sisuuntuneena ostin Lehdot salkkuuni takaisin hieman reilun 5 euron hintaan. Syy ostolleni oli nimenomaan se, että tämä vuosi oli yhtiölle pettymys ja rakennusmarkkinoiden odotetaan hyytyvän ensi vuoden aikana. Silloinhan halpoja osakkeita tulee haalia salkkuun kun muut ovat pelokkaita. Juuri nyt yhtiön horisontti on mustempi kuin koskaan.

Tällä hetkellä pörssien ollessa globaalisti pienimuotoisessa taantumassa, Lehto on lasketellut vielä lisää ostokseni jälkeen. Tätä kirjoittaessa lukemat ovat ostohinnallenikin jo rumat -17%.

Ensi vuonna Lehdon on tarkoitus hankkiutua eroon kannattamattomasta korjausrakentamisesta, joka toivottavasti tulee näkymään positiivisena tuloskehityksenä. Kaiken kaikkiaan Lehdon tapa rakentaa on uniikki, ja on mielenkiintoista nähdä kuinka se tulee pärjäämään rakennusmarkkinoiden taantuessa. Positioni Lehdossa on kuitenkin sen verran pieni, että minulla on varaa pieniin lisäpettymyksiin matkalla.

Ostokohteiden mekaanista seulontaa Helsingin pörssistä

Pörssin viimeaikaisen laskettelun myötä osakkeet ovat luonnollisesti halventuneet hieman houkuttelevammille tasoille. Ostopäätökseen tarvitaan kuitenkin aina dataa minkä perusteella voi lähteä tutkimaan tarkemmin osakkeiden hinnoittelua. Inspiraation lähteeksi listasin Helsingin pörssin osakkeista ne, joiden P/E-luku on noin 10 tai alle sekä osinkoprosentti noin viisi prosenttia tai enemmän. Lista näyttää seuraavanlaiselta, osakkeet on järjestetty P/E-luvun mukaan pienimmästä suurimpaan:

P/E Osinko-%
Lehto Group Oyj 5.96 7.42 %
Outokumpu Oyj 7.11 6.71 %
Cramo Oyj 8.24 5.23 %
Ramirent Oyj 8.81 7.05 %
Keskisuomalainen A 8.81 7.53 %
Nordea Bank 9.07 9.05 %
Sampo Oyj A 9.31 6.50 %
Raute 9.85 4.96 %
Evli Pankki Oyj 10.3 6.25 %
Tokmanni 10.66 6.06 %
Atria Oyj A 10.77 5.88 %

Tämän vertailun kärkiosakkeeksi nousi viime aikoina hurjasti lasketellut Lehto Group. Syystäkin sijoittajien luottamus yhtiötä kohtaan on rapissut, sillä tämän vuoden ennusteista tullaan jäämään roimasti ja povattu tuloskasvu kääntyikin tuloksen hiipumiseen viime vuodesta. Kasvuyhtiöksi hinnoitellun osakkeen kasvun katkeaminen näyttäytyy rumana, hieman reilun 64 prosentin laskuna alkuvuoden arvostukseen verrattuna. Tällä hetkellä indikaattoreita paremmasta ei ole, vaan kaiken lisäksi hiipuva rakennusmarkkina tuo omat vaikeutensa yhtiön lähitulevaisuuteen. Toisaalta silloinhan rohkea ostaa kun muut myyvät. Ehkä juuri nyt Lehdon horisontin ollessa sysimusta olisi rohkealla sijoittajalla suurista riskeistä huolimatta tilaisuus päästä halvalla mukaan tulevaisuuden kasvuun?

Listan keskivaiheen tuntumasta löytyvät ”Nalleosakkeet” Nordea sekä Sampo. Kuten huomataan, molempian P/E-luvut ovat lähes samalla tasolla, ainoa ero tulee siitä että Nordean osinkotuotto on nykyhinalla ja viime vuoden osingolla kivunnut hieman yli 9 prosentin. Olen monesti sijoituskeskusteluja lukiessani törmännyt dilemmaan kumpaa kannattaisi omistaa, Nordeaa vai Sampoa. Sampohan omistaa Nordeasta 21,25 prosenttia. Osakkeina tämä tarkoittaa 860 440 497 kappaletta jotka puolestaan jakautuvat 554 151 850 Sammon osakkeelle. Näin ollen Sampoa ostaessaan saa jokaista osaketta kohden noin 1,55 Nordean osaketta.

Vuoden alusta Sampo on lasketellut 12,5 prosenttia, kun taas Nordea on on tullut alas noin 24,5%. Sammon liiketoiminta vakuutusbisneksessä on defensiivisempää, mutta toisaalta suurin tulevaisuuden tuottopotentiaali nojaa Nordean varaan. Tämä fakta suuremman osinkotuoton kanssa puoltaisi mielestäni sjoittajaa tarttumaan tällä hetkellä mieluummin Nordean osakkeeseen. Kuten tiedetään, Nordea on ylikapitalisoitunut ja tulee seuraavat vuodet jakamaan korkeaa osinkoa siitäkin huolimatta, että tulos ei välttämättä uusien investointien myötä pysy täysin osinkokasvun vauhdissa mukana. Osingonjakosuhde voi tilapäisesti siis nousta huomattavasti ja kivuta yli 100 prosentin. Tämä rajoittanee osakkeen laskuvaraa.

Lehdon lisäksi listalta löytyy muitakin rakennusmarkkinaan liittyviä yhtiötä, konevuokraajat Ramirent sekä Cramo. Syy listallaoloon on täysin sama, hiipuva markkina laskee arvostuksia koko alalla. Muuten mukana on melko sekalaisia yhtiöitä eri toimialoilta, on mediaa, ruostumattoman teräksen tuottajaa, rahoitussektoria, halpatavarakauppaa sekä lihayhtiö. Näiden yhtiöiden kohdalla sijoittajan tulee selvittää ilmiö osakkeen näennäisen halpuuden takaa. Täytyy muistaa, että tällaisessa mekaanisessa seulonnassa yhtiö voi päätyä listalle vain esimerkiksi siksi, että sen tulos tulee syystä tai toisesta laskemaan. Näin ollen viime vuoden tuloksella sekä osingolla mitattuna yhtiö näyttäytyy tällaisessa listassa halvalta. Syy laskuun voi olla tilapäinen häiriö yhtiön liiketoiminnassa, tai se voi olla markkinalähtöinen. Mikäli yhtiön taloudellinen data ja tulevaisuuden näkemykset sekä pörssikurssi kulkevat eri suuntiin, voi kyseessä olla oston paikka.

Lehdon tulosvaroitus ja uudet laskelmat

Lehto Group julkaisi tänään jälleen kerran negatiivisen tulosvaroituksen. Alkuvuodesta yhtiön liikevoittotavoite oli 10% liikevaihdosta, Q2 raportin yhteydessä marginaalitavoitetta pudotettiin hieman 8-9%:n liikevaihdosta ja nyt uusimman tiedotteen mukaan liikevoiton odotetaan olevan 5-6 prosenttia liikevaihdosta. Myös liikevaihtonäkymiä tuotiin hieman alas, nyt liikevaihdon odotetaan kasvavan 20-25 prosenttia entisen 20-30% sijaan.

Pörssireaktio oli raju, sillä osake laski tänään pörssissä noin 27%. Sijoittajien pelko rakennussyklin kääntymiseen heijastunee tässä vahvasti. Tarkastellaan seuraavaksi mitä Lehdon tulosvaroitus tarkoittaa tulospohjaisesti.

Viime vuonna liikevaihtoa kertyi 597,6 miljoonaa euroa, joten tämän vuoden pitäisi kokonaisuudessaan osua 717 – 747 miljoonan euron haarukkaan. Liikevoiton odotetaan nyt olevan 35,85 – 44,82 miljoonaa euroa. Osaketta kohden liiketulosta odotetaan täten kertyvän 0,61 – 0,77 euroa. On huomionarvoista, että liikevaihdon kasvusta huolimatta Lehdon marginaalit putoavat niin roimasti, että myös liiketuloksessa jäädään alle viime vuoden tason joka oli 61,50 miljoonaa euroa. Näin ollen Lehdon kasvu näyttää katkenneen lyhyeen.

Tämän negatiivisen tulosvaroituksen vaikutus edelliseen ohjeistukseen on liiketulospohjaisesti laskettuna noin 21 – 25 miljoonaa. Tuloksen odotetaan laskevan siis keskimäärin noin 36 prosenttia. Siihen nähden tämänpäiväinen kurssilasku tuntuu oikealta reaktiolta.

Laskeskellaanpa hieman kuinka yhtiön nykykurssi suhteutuu tällä hetkellä vallitsevaan ennusteeseen. Tällä hetkellä osakkeen kurssi on 5,33 euroa, ollaan siis jo erittäin lähellä parin vuoden takaista 5,10 euron antihintaa. Nettotuloksen per osake arvioin olevan noin 0,59 – 0,75 euroa. Näin ollen P/E luvuksi tulisi ensi vuodelle noin 9 – 7.

Jos loppuvuoden tulos painottuu skaalan alarajalle, ei Lehto vaikuta siis vieläkään järin halvalta varsinkin mikäli rakennusmarkkina sakkaa aivan tyystin. Kun otetaan huomioon tuloskasvun katkeaminen voi yhtiöllä olla edessään pitkäkin korpitaival ennen kuin tulos saadaan jälleen palautettua kasvu-uralle. Torjuntavoiton saadessaan ja tuloksen osuessa skaalan ylärajalle ostot on suhteellisen turvallista aloittaa jo näiltä tasoilta. Silloinhan parhaat kaupat tehdään kun muut pelkäävät.

Mitä mieltä sinä olet Lehdosta, alkaako usko yhtiötä kohden horjumaan? 

Pörssi laskee, mitä ostetaan?

Pörssi on tätä kirjoittaessani osoittanut jopa parisen viikkoa laskusuuntaan. Pikkuhiljaa osakkeiden hinnoista sulavat enimmät kupla-arvostukset pois. Laskun ovat mitä ilmeisimmin aiheuttaneet Italian hallituksen tekemä reilusti alijäämäinen budjetti, joka lisää maan velkaongelmia entisestään ja aiheuttaa jännitteitä EU:n sisällä. Samanaikaisesti USA sekä Kiina kauppasotivat sekä asettelevat yhä tuontitulleja toisilleen. Ajattelin hieman tutkailla muutamia mielenkiintoisia yhtiöitä sekä niiden arvostuksia pohtiakseni, olisiko jokin yhtiö nyt jo ostohinnoissa. Otannan valitsin omien suosikkiyhtiöideni joukosta. Varoituksena sanottakoon, että tämä lista ei missään nimessä ole tarkoitettu ostosuositukseksi.

 

Nokian Renkaat

P/E 14,88
P/B 3,25
Osinko-% 4,7

Nokian Renkaiden arvostus näyttää jo tällaisenaan sangen houkuttelevalta, sillä laatuyhtiötä tarjotaan nyt lähes viiden prosentin pohjaosingolla. Viime vuonna osakekohtaista tulosta kertyi 2,09 euroa, tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla kasassa on 0,97 euroa joka on lähes 13% enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Yhtiön ohjeistus loppuvuodelle on, että nykyisillä valuuttakursseilla liikevaihdon ja liikevoiton odotetaan kasvavan vuoteen 2017 verrattuna. Parempaa on siis luvassa mikäli sesonkimyynti onnistuu odotettua tahtia. Samaan aikaan investoinnit USA:han etenevät ja luovat tulevaisuuden kasvuodotuksia. Jorma Uotinen voisi Nokian Renkaiden kohdalla todeta: Ei huono!

 

Lehto Group

P/E 9,91
P/B 3
Osinko-% 4,4

Lehto Groupia on tänä vuonna lyöty rajusti(-40%). Rakentamisen suhdanne näyttää olevan laskusuunnassa. Vielä se ei kuitenkaan ole toistaiseksi näkynyt Lehdon tilauskannassa, mikä on hyvä merkki. Markkinan hyytyminen kuitenkin laskee koko alaa kollektiivisesti. Edes Inderes-efekti ei tällä kertaa pelastanut Lehtoa vajoamasta, vaikka osake tuolloin piikkasikin hetkellisesti parhaimmillaan lähes 3% plussalle laskumarkkinassa. Nyttemmin on palattu normaaliin päiväjärjestykseen ja tätä kirjoittaessa lasku näyttää olevan noin 1,8%. Omassa salkussanikin Lehto on pienellä painolla mukana, mutta ajattelin käyttää osakkeet jossain vaiheessa ulkona sekä ottaa näin tappiot verotukseen. Tämän jälkeen ostot voi aloittaa uudestaan nykyisiltä alemmilta tasoilta.

Mielestäni nyt kannattaa seurailla tarkkaan muidenkin rakennusfirmojen suoriutumista sekä markkinan kehittymistä, sillä silloin kun vaikeudet ovat pahimmat nämä ovat parhaissa sijoitushinnoissaan. Vielä ei kuitenkaan olla aivan siinä pisteessä. Lehdon kohdalla mielenkiintoista on liiketoimintamallin suoriutuminen laskumarkkinassa, varastaako yhtiö edullisemman kustannusrakenteensa kautta markkinoita muilta suuremmilta toimijoilta, vai kasvavatko kustannukset käyttämättömän tehdaskapasiteetin vuoksi? Entä eteneekö tehtaiden ylösajovaihe suunnitellusti ilman että kustannukset paisuvat?

Viime vuoteen pohjautuvilla tunnusluvuillaan sekä osingollaan Lehto ei nyt vaikuta todellakaan kalliilta. Mikäli yhtiö kykenee puolustusvoittoon loppuvuonna, voidaan nähdä jonkinlainen helpotusralli tämän osalta. Osinkotaso on jo nyt korkeahko ja pienehkön osingonjakosuhteen vuoksi myös kestävällä pohjalla. Tämän vuoden ensimmäinen puolisko meni kutakuinkin viime vuoden tulostahdilla. Yhtiö ohjeistaa loppuvuodelle liikevaihtoon 20-30% kasvua sekä liikevoiton olevan 8-9% tästä. Liikevaihdon ja liikevoiton kertymisen arvioidaan painottuvan voimakkaasti loppuvuoteen.

 

Nordea Bank

P/E 12,09
P/B 1,09
Osinko-% 7,8

Nordea on kulkenut alavilla mailla koko vuoden, ja sama tahti näyttää edelleen jatkuvan. Osake on tänä vuonna laskenut 14,5% tätä kirjoittaessani. Vuoteen on mahtunut pääkonttorin muuttoa, Sammon konsernijohtaja Kari Stadighin hehkuttamista sekä viimeisimpänä liittäminen rahanpesuskandaaliin. Nähtäväksi jää onko mitään skandaalia kuitenkaan tulossa, mutta Danske Bankin vaatimattoman 200 miljardin rahanpesuskandaalin tullessa ilmi laski Dansken osake hurjasti. Dansken kuoppa on paljon syvempi, sillä pankki on laskenut hieman reilut 40 prosenttia tänä vuonna. Nordean tapauksessa puhutaan kuitenkin paljon pienemmistä summista, vain noin 34 miljoonasta eurosta. Muista pohjoismaisista pankeista SEB näyttää säilyttäneen arvonsa parhaiten, tosin sekin on laskenut tänä vuonna noin prosentin verran. Pankkisektori on siis kollektiivisesti ollut alamaissa.

Nordean skenaariossa on nyt kaksi vaihtoehtoa. Joko Sammon Stadigh hehkuttaa pankkia turhaan tai sitten markkinat ennakoivat tulevaisuutta liian pessimistisesti. Tämän vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla Nordea keräsi osakekohtaista tulosta 0,47 euroa joka on noin 20,5% enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Parempaan suuntaan ollaan siis selvästi menossa. Nordean kohdalla ei voi unohtaa mainita suurta osinkoa joka viime vuodenkin tuloksella lähentelee 8% rajaa nykyarvostuksella. Suurten IT-investointien sekä kulunleikkausten on onnistuttava jotta tuloskasvusta saadaan jälleen pysyvästi kiinni.

 

Stora Enso

P/E 12,59
P/B 1,9
Osinko-% 2,6

Valitsin Stora Enson listalle, koska se näyttää tänään rojahtaneen peräti  6,33 prosenttia. Lasku johtuu maailman suurimman metsäyhtiön, amerikkalaisen International Paperin suosituslaskusta jonka Goldman Sachs vaihtoi neutraaliksi entisen ostosuosituksen sijaan. Kuinka paljon tällä sitten on vaikutusta kotimaisiin metsäyhtiöihin sekä sen eurooppalaisiin asiakkaisiin? Epäilisin että ei aivan näin paljon kuin mitä kurssireaktio antaa ymmärtää. Stora Enso on siinä mielessä mielenkiintoisessa vaiheessa, että yhä suurempi osa tuloksesta tulee kasvavista liiketoiminnoista kroonisesti kuihtuvan paperin sijaan.

Nyt yhtiö suunnittelee parhaillaan Oulun paperitehtaan muuttamista kartonkitehtaaksi. Toteutuessaan tämä olisi yhtiölle merkittävä tulonlähde, sillä Oulun tehdas on yksi yhtiön tehokkaimmista integraateista tälläkin hetkellä omine satamineen sekä yli 1 000 000 tonnin paperikonekapasiteetiltaan. Mikäli kartonkia päätetään alkaa valmistamaan Oulussa, tulee kahden linjan kapasiteetiksi noin 850 000 tonnia kartonkia, joista toinen linja tekisi kraftlineria ja toinen kuluttajapakkauskartonkia.

Stora Enson taloudellinen data tälle vuodelle on ollut mairittelevaa. Tämän vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla osakekohtainen tulos on kasvanut vuoden takaisesta peräti 90,3% ollen 0,63 euroa. Saman tahdin odotetaan jatkuvan ainakin Q3:n aikana. Näin ollen koko vuoden osakekohtainen tulos tulee ilman muuta kasvamaan selvästi viime vuodesta. Näin ollen osinkokin tullee nousemaan merkittävästi.

 

Yhteenveto

Kurssilasku näyttää tuoneen pörssimme helmiä jo lähemmäs mieluisia ostotasoja. Tänään Helsingin yleisindeksi laski 1,92% joten lasku on ollut jälleen mukavan reipasta. Sijoittajan haasteena laskumarkkinassa on löytää sopiva ostopaikka. Ajoittaminen on yleensä mahdotonta niin, että osto osuisi juuri pahimpaan notkoon. Näin ollen suosittelen hajauttamaan ostoja niin, että aloittaa kun arvostus on sijoittajan mielestä riittävän alhainen ja jatkaa ostoja mikäli osake vielä laskettelee entisestään. Näin ollen jokaisella ostoerällä saa halvempia osakkeita lukumääräisesti enemmän salkkuun. Tällä tavalla pääsee keskimääräisesti sopivaan lopputulokseen.

Kuinka sinä suhtaudut nykyiseen laskumarkkinaan? Mitä osakkeita olet seurannut ostomielessä?

 

Lehto Group Q2-ennakointia

Ajattelin tuloskauden ollessa kuumimmillaan ennakoida hieman vähemmän analysoidun yhtiön eli Lehto Groupin toisen kvartaalin tulosta. Tulos julkaistaan 9.8.2018. Kuten kirjoitin aikaisemminkin, Lehdon Q1 oli pettymys ja tulosta kertyi viivan alle vaivaiset 0,4 miljoonaa euroa. Osakekohtaista tulosta tämä teki 0,01 euroa per osake.

Lehdon ohjeistus tälle vuodelle on liikevaihdon kasvua noin 20-30% sekä liikevoittoa yli 10% liikevaihdosta. Viime vuonna liikevaihtoa kertyi 597,6 miljoonaa euroa, joten tämän vuoden pitäisi kokonaisuudessaan osua 717-777 miljoonan välille. Koko vuoden liiketuloksen ollessa tästä vähintään 10 prosenttia, tulisi liikevoiton olla 71,7-77,7 miljoonaa euroa. Liikevaihdon ja liikevoiton kertymisen ennakoidaan painottuvan loppuvuoteen.

Tämän vuoden ensimmäisen kvartaalin aikana liikevaihto kasvoi vuoden takaiseen verrattuna reilut 37 prosenttia, mutta liikevoittomarginaali jäi vaivaiseen 2,3 prosenttiin. Näin ollen seuraavassa tulosjulkistuksessa on syytä pitää silmällä marginaalin kehittymistä.

Koska liikevoittotavoite tälle vuodelle on yli 10 prosenttia, jää loppuvuodelle huimasti kirittävää. Tälle vuodelle kasassa on vain 2,3 miljoonaa, joten jäljelle jäävät 69,4-75,4 miljoonaa on kerättävä kasaan kolmen seuraavan kvartaalin aikana. Tasaisella kertymällä tämä tekisi 23,1-25,1 miljoonaa euroa per kvartaali. Koko viime vuoden osalta Lehto kykeni keskimäärin reilun 16 miljoonan euron tahtiin per kvartaali, joten nyt voimakkaasti kasvaneelle yhtiölle tämä ei olisi täysin mahdoton skenaario.

Lehdon tilauskantaa kannattaa myös pitää silmällä, sillä yleisesti ottaen nyt huhutaan rakennusbuumin huipun olevan lähellä. Q1-raportissa ei vielä näkynyt aihetta huoleen, sillä tilauskanta kasvoi ja vieläpä kaikilla muilla sektoreilla paitsi korjausrakentamisessa. Muutamia suuria projekteja on pian aluillaan, niistäkin kirjoitin jo aikaisemmin ja jutun voi lukea tästä. Tämän lisäksi kesäkuussa Lehto sekä Sukari Invest oy sopivat yhteistyöstä Ideaparkin rakentamiseksi Seinäjoelle.

Tilastokeskuksen mukaan rakennuslupia myönnettiin vuoden 2018 maalis-toukokuussa 17,7 prosenttia vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuotta aiemmin. Liike- ja toimistorakennusten lupakuutiomäärä väheni eniten, 29,0 prosenttia. Asuinrakentamisen ja teollisuus- ja varastorakentamisen lupakuutiomäärät vähenivät myös merkittävästi. Julkisten palvelurakennusten lupakuutiomäärä puolestaan kasvoi 11,4 prosenttia vuodentakaisesta. On mielenkiintoista nähdä näkyykö tämä Lehdon tilauskannassa yhtä voimakkaasti, jos ollenkaan. Koska Lehdon tapa toimia on muista poikkeava, toivon näkeväni Lehdolta parempaa suoriutumista myös laskumarkkinassa kuin sen muilla kotimaisilla verokeilla.

Nähtäväksi jää myös ovatko kasvuinvestoinnit syöneet tulosta kannattavuuden kustannuksella. Esimerkiksi juuri ensi kuussa pitäisi valmistua jälleen uusia tiloja Oulaisiin. On sanomattakin selvää, että Lehdon kasvuvauhti vaatii tarkkaa kulujen hallintaa ja omien laajennusprojektien läpivientiä ilman suurempia viivästyksiä. Lisäksi työvoiman rekryäminen sekä koulutus syövät resursseja. Ylösajovaiheen jälkeen tehokkuutta saadaan trimmattua äärimilleen.

En löytänyt analyytikoiden konsensusennusteita tulevaan raporttiin, mutta henkilökohtaisesti toivon Lehdon liiketuloksen olevan seuraavalla kvartaalilla vähintään 25 miljoonan tasolla, jolloin pysytään vielä sopivasti vuosiennusteen vauhdissa. Mikäli tästä tasosta jäädään merkittävästi, jää loppuvuodeksi huimasti kirittävää. Vuoden 2017 viimeisellä kvartaalilla liiketulosta kertyi reilut 28 miljoonaa, joten kyseinen taso lienee ilman suurempia ilmenneitä yllätyksiä mahdollista saavuttaa myös nyt.

Muokattu 1.8.2018

Ja niinhän siinä sitten kävi että Lehto alensi tänään tulosnäkymiään loppuvuodelle. Aikaisemman yli 10% liikevoitto-odotuksen sijaan tavoitetta laskettiin ja nyt liikevoittoa odotetaan 8-9%. Lehdon tiedotteessa mainitaan seuraavaa: ”Liikevoittonäkymän heikentymisen syynä on aiemmin arvioitua alhaisemmat projektikatteet erityisesti Hyvinvointitilat- ja Korjausrakentaminen palvelualueilla ja sekä joidenkin luovutuksen mukaan tuloutuvien hankkeiden arvioidun valmistumisajankohdan siirtyminen vuoden 2019 puolelle. Lisäksi tehdaskapasiteetin laajentaminen, konsernitason kehityshankkeet sekä osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen ovat vaatineet arvioitua enemmän panostuksia.” Päällisin puolin juuri niitä kuluja joita osattiinkin pelätä.

Kulujen hallinta ei siis aivan onnistunut suunnitelmien mukaisesti, mikä on kuitenkin ymmärrettävää näin nopeassa kasvuvaiheessa olevalle yhtiölle. Kurssi reagoi tulosvaroitukseen roimasti, sillä tätä kirjoittaessa ollaan noin -12% lukemissa. Laskeskellaan seuraavaksi vastaako näin voimakas kurssireaktio taloudellisten näkymien muutosta.

Liiketuloksen pitäisi näiden uusien ennusteiden mukaan osua välille 57,4 – 69,93 miljoonaa euroa. Koska aikaisempi haarukka oli 71,7 – 77,7 miljoonaa, on ennusteiden lasku enimmillään 14,3 miljoonaa ja alimmillaan 7,77 miljoonaa euroa. Osakekohtaiseen tulokseen negatiivinen vaikutus on 0,24€ – 0,13€. Negatiivisten näkymien vaikutus liiketulokseen on siis noin 25% – 11%. Tämänpäiväinen kurssireaktio on tähän haarukkaan nähden melko konservatiivinen.

Oma suhtautumiseni yhtiöön ei muuttunut tämän tulosvaroituksen myötä. Kuten aikaisemmin kirjoitin, nämäkin vaikeudet ovat suurimmaksi osaksi tilapäisiä, kovasta kasvusta johtuvia ylösajovaiheen ongelmia. Kun uudet tilat ovat valmiit ja optimoidut tehokkaaseen tuotantoon sekä työntekijät koulutettu, trimmaantuu tehokkuus kuin itsestään.

Lehto Group päivitys

Lehto Group on vuoden alusta rojahtanut alas liki 18 prosenttia. Rakennusbuumin pelätään olevan hiljalleen takana päin ja pelot valtaavat sijoittajien mielen. Jännitystä ei ainakaan vähennä se, että jokin aika sitten Lehdon sisäpiiriläiset tekivät isoja osakemyyntejä. Q1 oli liikevaihdoltaan hyvä, mutta tulos oli sijoittajille pettymys. Onko Lehto jo menneen talven lumia?

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että Lehto tulee pärjäämään myös taantumassa muita rakennusfirmoja paremmin. Tämä johtuu tietysti Lehdon alaa mullistavasta kustannustehokkaasta moduulirakentamisesta, joka tulee eittämättä olemaan koko rakennusalan tulevaisuus. Moduulit rakennetaan turvallisessa, siistissä ympäristössä kosteudelta suojassa ja laatu voidaan pitää tällä tavoin vakiona. Sarjatuotanto tuo sekä kustannus- että toimitustehokkuutta. Projektille voidaan määritellä kattohinta jo ennen töiden aloittamista, näin asiakaskin välttyy ikäviltä yllätyksiltä.

En valitettavasti ole vielä päässyt vierailemaan Lehdon tehtailla, mutta oletan että automaatio ollaan näissä viety pitkälle. Puhutaan, että pian rakennukset 3D-tulostetaan, mutta luulisin varsinkin Suomen vaativissa oloissa pitkälle viedyn automaation olevan todennäköisempi skenaario. Tällä tarkoitan sitä, että esimerkiksi kokonainen seinäelementti ulkopintoineen ja sisäeristyksineen voitaisiin valmistaa mahdollisimman pitkälle automaattisesti. Pian muistelemme huvittuneena aikoja, jolloin sotkuisilla työmailla kulki ristiin rastiin tehottomasti toimivia ulkomaalaisia rakennusmiehiä tehden välillä silkkaa sutta ja sekundaa. On hienoa, että Lehto kulkee rakennusalan edelläkävijänä.

Jos pohditaan tulevaa rakennusalan taantumaa Lehdon tilauskannan kehityksestä käsin, ei näköpiirissä ole havaittavissa ainakaan hidastumista. Lehto on odottanut päätöksiä kahdesta jättimäisestä noin 200 miljoonan euron rakennusurakasta, kauppakeskus Lippulaivasta Espooseen sekä Jyväskylän Hippos2020 liikunta- ja hyvinvointipalvelukeskuksesta. Eilen saatiin positiivinen päätös Jyväskylästä, joka tuonee Lehdolle liikevaihtoa tuleville vuosille, kunhan projektin rahoituskuviot ensin selviävät lopullisesti ja hanke päästään aloittamaan. Päätöstä Lippulaivasta sen sijaan odotetaan aivan lähiaikoina.

Palataan takaisin Lehdon Q1 tulokseen, joka pelotti sijoittajat myymään osakkeitaan. Liikevaihto kasvoi odotetusti, mutta tulos niiasi ollen vain hieman reilut 2% liikevaihdosta. Yhtiö kertoi ensimmäisen kvartaalin liikevaihdon kuitenkin koostuvan pienempikatteisesta urakoinnista, eikä kvartaalin aikana tuloutettu yhtään luovutuksen mukaan tuloutettavaa omaperusteista hanketta. Näin ollen suurempi kasvu ja suurempi voittomarginaali tullaan näkemään loppuvuoden tulevilla kvartaaleilla. Muistutetaan mieliin, että Lehdon ohjeistus tälle vuodelle on liikevaihdon kasvu 20-30% ja liikevoittomarginaalin odotetaan olevan yli 10%. Uskon vakaasti että näihin lukuihin tullaan pääsemään.

Kun katsotaan Lehdon nykyistä arvostusta tämän päivän kurssilla 10,40€, on viime vuoden tulokseen perustuva P/E-luku vaivaiset 12. Ei uskoisi että nyt puhutaan voimakkaasti kasvavasta yhtiöstä. Yhtiön ohjeistuksen mukaisesti liikevaihto tältä vuodelta tulee olemaan 713- 772 miljoonaa euroa sekä liikevoittoa yli 71,3-77,2 miljoonaa. Osaketta kohden tämä tekisi liikevoittoa noin 1,22-1,33 euroa. Varsinainen osakekohtainen tulos tulee ennusteen mukaan siis olemaan noin euron tai vähän päälle. Näin ollen tulevalla ennusteella P/E-luku ensi vuodelle tulee nykykurssilla olemaan noin 10 luokkaa. Osinkotuottoa Lehto tarjoaa viime kevään osinkoon peilaten 3,4%. Eivät ollenkaan huonoja lukuja kasvuyhtiölle.

Voimakas kasvu tuo tietysti mukanaan riskejä, varsinkin tässä tapauksessa kun Lehdolla on tiettävästi ollut pulaa sekä työntekijöistä että tehdashalleista. Uskon kuitenkin, että yhtiö kykenee nämä haasteet selvittämään kunnialla ja kasvutavoitteisiin päästään ohjeistuksen mukaisesti.

Tätä kirjoittaessa nähtiin Euroopan pörsseissä Italian luoma punainen aalto, joka pyyhkäisi Lehdonkin kurssista pois 3,35%. Mikäli samanlainen tunnelma pörssissä jatkuu, ostonappi houkuttelee minua lisäämään osaketta salkkuuni kesän mittaan. Patoutunut käteinen ja kevään osingot odottavat uutta kotia kuumeisesti.