Archive: 30 toukokuun, 2019

Kauppasodan laineet lyövät metsäyhtiöihin

Kauppasodan tiivistyessä metsäyhtiöiden osakkeet ovat vuoden takaiseen noteeraukseensa verrattuna laskeneet roimasti. Pörssin parhaimmat aletarjoukset ovat nyt jopa liki -60%. Ajattelin hieman tutkia muutamien tunnuslukujen kautta, missä nyt mennään pörssimme kolmen kovan eli UPM:n, Stora Enson sekä Metsä Boardin kohdalla. Samalla vertaan yhtiöiden nykyhintaa niiden viiden vuoden keskimääräiseen kannattavuuteen, jotta niiden vallitsevasta arvostustasosta saa paremman kuvan.

UPM

Viime vuosien vahvin peluri metsäyhtiöistämme on ollut eittämättä UPM. Yhtiön voittokulku on jatkunut jo 12 kvartaalia putkeen, mutta nyt markkinat ennustavat myös UPM:lle taantumuksen aikoja. Jos katsomme puhtaasti yhtiön kurssitason muutoksia, on se laskenut edellisten kolmen kuukauden aikana -18,29% sekä vuodessa -28,40%. Tätä kirjoittaessa kurssi on 22,34€ ja P/E-luku 8,09, P/B-luku 1,23 sekä osinkotuottoprosentti tämän vuoden osingonjaolla 5,8%.

Kuten nähdään, kertoimet viestivät hyvin maltillisesta arvostuksesta. UPM on hinnoiteltu enää hieman yli tasearvonsa. Tämä tarkoittaa sitä, että yhtiön oman kannattavuuden odotetaan hiipuvan metsäyhtiöille historiallisesti tuttuihin lukuihin eli yksinumeroisiin lukemiin. Liukuvan 12 kuukauden oman pääoman tuotto on ollut 12,8%. UPM odottaa markkinoilta tälle vuodelle vielä  varovaista talouskasvua, mutta samalla sellun hintojen odotetaan olevan alemmat. Toki näkymissä tälle vuodelle mainitaan myös kauppasodan mahdollisesti mukanaan tuomat riskit.

Mikäli kauppasodan uhka eskaloituisi rankemmin ja heijastuisi esimerkiksi sellumarkkinoille, voidaan näitä kertoimia pitää tällä hetkellä aivan perusteltuina. Ensimmäisen kvartaalin tulos oli kuitenkin lähes identtinen viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna, joten vielä mitään katastrofaalista ei ole tapahtunut. Toki poliittinen ilmapiiri kauppasodan tiimoilta tuntuu hieman kiristyneen viime aikoina, joten epävarmuus on vielä noistakin ajoista kasvanut.

Jos kuvitellaan tilanne, että UPM:n kannattavuus hiipuu nykytasostaan sen edellisten viiden vuoden keskiarvolukemaan 11,67%, se enteilisi osakekohtaisen tuloksen olevan noin 2,11 euroa. Tämä tarkoittaisi P/E-luvuksi 10,5 mikä ei kuulosta aivan mahdottomalta hinnoittelulta. Olennaista on seurata mihin suuntaan tulos kehittyy lähikvartaalien aikana.

Stora Enso

Stora Enson kurssikehitys on ollut vielä UPM:ääkin karumpaa. Viimeiseltä kolmelta kuukaudelta laskua on kertynyt -23,14% ja viimeisen vuoden ajalta noin -46%. Vuodessa kurssiarvosta on siis leikattu pois liki puolet. Tunnusluvut Stora Ensolle ovat P/E 8, P/B 1,13, osinkotuottoprosentti 5,2%. Kirjoitushetkellä kurssi on 9,39 euroa.

Tasepohjaisesti Stora Enso on arvostettu hieman UPM:ää alemmas, mutta melko lailla samanlaista hinnoittelua on nähtävillä vieläpä lähes identtisin luvuin. Ja miksipä ei olisi, Stora Ensoa koskevat täysin samanlaiset riskit kuin muitakin metsätoimijoita. Lisänä soppaan on Oulun investointi, jonka yhtiö varmisti eilen. Tämä tarkoittaa sitä, että Oulun tehtaan osalta liikevaihto laskee huomattavasti, mutta kannattavuuden odotetaan paranevan. Uuden kartonkilinjan ylösajo täyteen kapasiteettiin voi viedä jopa neljä vuotta, joten tämä lisää osaltaan riskiä tulospettymyksille.

Tämän vuoden ensimmäinen kvartaali oli Stora Enson osalta todella pehmeä. Ainoastaan liikevaihto osoitti kasvua, osakekohtainen tulos laski peräti -16% vuoden takaisesta vastaavasta ajankohdasta. Kokonaisuudessaan yhtiö odottaa tämän vuoden olevan samanlainen kuin vuosi 2018, ellei markkinatilanne olennaisesti muutu.

Stora Enson kannattavuus on viimeisen vuoden aikana ollut hieman UPM:ää parempi ollen 15%. Ensimmäisellä kvartaalilla osakekohtainen tulos kuitenkin pieneni vuoden takaiseen noteeraukseen verrattuna. Jos kuvitellaan Stora Enson kannattavuuden laskevan sen edellisten viiden vuoden keskiarvolukemaan 10,65%, olisi osakekohtainen tulos tältä vuodelta noin 0,88 euroa ja P/E-kerroin noin 10,7. Tämäkään ei kuulosta kovin kalliilta, ellei kauppasodan uhka eskaloidu rajummin.

Metsä Board

Kovin laskija metsäyhtiöistämme on ollut Metsä Board. Laskua on kertynyt viimeisten 3kk aikana -35% sekä vuoden aikajänteellä huimat -59%. Metsä Boardin luvut viime vuoden tuloksella ovat P/E 7, P/B 1,12 ja osinkotuottoprosentti 7%. Yhtiön osakekurssi on tätä kirjoittaessa 4,06 euroa.

Eniten sijoittajien luottamus on kadonnut siis juuri Metsä Boardin kohdalla. Oletettavasti tämä johtuu muun muassa yhtiön suurten suunnitelmien aiheuttamasta epävarmuudesta. Yhtiö aikoo investoida Kemiin uuden biotuotetehtaan, josta tulisi kokoluokaltaan vastaava kuin Äänekosken miljardilaitos. Suurinvestointi yhdistettynä samanaikaiseen taloustaantumaan ei olisi kaikkein paras kombinaatio.

Ensimmäisen kvartaalin luvut olivat kuitenkin vielä varsin hyvät. Niin liikevaihto kuin tuloskin olivat kasvussa. Samassa yhteydessä annetun ohjeistuksen mukaan Metsä Boardin vertailukelpoisen liiketuloksen arvioidaan toisella kvartaalilla kuitenkin heikkenevän ensimmäisestä neljänneksestä.

Metsä Boardin kannattavuus edellisten 5 vuoden ajalta on ollut 12,56%. Jos jälleen oletamme kannattavuuden säilyvän tuolla tasolla, osakekohtaista tulosta voisi odottaa tältä vuodelta 0,45 euroa. P/E-luku olisi täten 9. Metsä Board on siis verrokkeihinsa nähden selvästi halvin sen keskimääräiseen suorituskykyyn verrattuna. On kuitenkin syytä huomata, että verrokkiyhtiöiden tuotepaletti on jonkin verran monipuolisempi. Tämä tuonee hajautuksen tuomaa turvaa mikäli kysyntä sakkaa joillain tuotteilla pahemman kerran.

Yhteenveto

Kaikkien metsäyhtiöidemme arvostus on laskenut jo houkuttelevan alhaiselle tasolle etenkin jos verrataan niiden pidemmän ajan keskimääräiseen kannattavuuteen. Ellei kauppasota kuitenkaan osoita taittumisen merkkejä, saattaa suunta tästä huolimatta olla vielä alaspäin. Sijoittajan kannattaa olla hereillä, sillä tällaiset tilanteet ovat hyviä ajankohtia poimia edullisia metsäyhtiöitä salkkuun. Oma strategiani on odotella vielä pahimman kurssilaskun taittumista, sillä laskettelu on viime aikoina ollut reilumman puoleista.

Koeajossa Nissan Leaf: Edullisia kilometrejä vähän kerrallaan

Olen suuri autoilun ystävä, ja koska pidän harrastuksestani paljon haluaisin autoilla myös mahdollisimman paljon. Valitettavasti kaikki harrastukset vievät rahaa, verotuksen vuoksi Suomi on yksi kalleimmista maista harrastaa autoilua. Olen pyrkinyt etsimään keinoja autoilla mahdollisimman halvalla, ja tällä hetkellä sähköautoilu on käyttökustannuksiltaan edullisin autoilun muoto.

Olen aikaisemmin koeajanut sekä Tesla Model S:n että plugin-hybridi Opel Amperan. Ensimmäisen ongelma on korkea hankintahinta sekä huoltojen keskittyminen vain pääkaupunkiseudulle. Amperan ongelma taas on se, että toimintasäde sähköllä jää varsin rajatuksi. Kovin mielellään en myöskään kantaisi auton mukana polttomoottoria, joka aiheuttaa lisäkustannuksia huoltojen muodossa. Näistä seikoista huolimatta molemmat ovat kuitenkin erinomaisia autoja.

Tällä kertaa otin koeajoon täyssähköautojen todellisen kansanmallin, eli Nissan Leafin. Auto on vuosimallia 2013 ja siinä on 24kWh akku. Auto on myynnissä hintaan 15 900€. Sillä on ajettu vasta noin 7 600km, joten suurimman osan elämästään Leaf oli viettänyt tallissa. Tällä akulla todellinen toimintasäde on noin 130 kilometriä. Auto sopii siis hyvin kaupunkipyörittelyyn, mutta vähänkään kauemmaksi ajaminen osoittautuu varmasti erittäin vaivalloiseksi ellei joissain tapauksissa jopa mahdottomaksi. Koska talvipakkaset syövät vielä toimintasädettä, talvella jäädään helposti alle 100 kilometrin kantaman. Tämä Nissan ei siis missään nimessä ole matkaajan auto.

Koeajamamme Nissan Leaf.

Ajotuntumaltaan Nissan Leaf on miellyttävä kokemus. Auto tuntuu kokoistaan suuremmalta, mutta silti samaan aikaan sopivan ketterältä. Leafilla taittaisi mielellään pitkiäkin matkoja, mikäli akun kapasiteetti vain antaisi myöden. Sisätiloiltaan auto on yllättävän suuri, ja tavaratilaan sopii helposti vaikkapa matkalaukku jos toinenkin. Vaikka kyseinen auto lienee niin sanottu karvalakkimalli, löytyy siitä kaikki tarvittava ilmastointeineen ja navigaattoreineen. Extramukavuutta talvipakkasille tuo ratinlämmitin.

Halvan ajamisen lisäksi miellyttävintä sähköautoissa yleisesti ottaen on välitön vääntö ja sen mukanaan tuoma ajamisen helppous ja keveys. Eräs kyytiläinen kehui, että Nissanin kyydissä olo tuntui todella kevyeltä, aivan kuin leijailisi paikasta toiseen. Oikeastaan tämä on todella lähellä niitä tuntemuksia joita kuljettajakin tuntee. Välitön vääntö, voimantuoton viiveettömyys sekä ajamisen hiljaisuus ikään kuin kumoavat totuttuja luonnonlakeja.

Voiko Leafilla säästää?

Autoa voi ladata kotona tavallisesta sähköpistokkeesta, lisäksi esimerkiksi kauppakeskusten kolmivaihevirralla sekä myös pikalatureista. Kotona tavallisesta pistokkeesta ladattaessa akun saa täyteen noin 12 tunnissa. Pikalaturilla auton akun saa ladattua tyhjästä 80 prosenttiin noin 30 minuutissa. Tulinkin testimielessä rekisteröineeksi Fortumin Charge & Drive- tunnuksen jolloin pystyin koeponnistamaan heidän pikalatureitaan. Lataus käynnistettiin mobiilisovelluksen kautta, ja kaikki toimi todella hienosti. Fortum laskuttaa pikalatauksesta 20snt/min, joten tarkan markan miehen tulee laskeskella mihin saakka akkua kannattaa ladata, sillä latausnopeus hidastuu akun täyttyessä. Käytännössä siis yli 80% varauksen jälkeen seuraavat prosentit täyttyvät hitaammin ja kustannukset kasvavat per ladattu kilowattitunti.

Fortum Charge & Drive- pikalataukset.

Kuten kuvasta voi havaita, ensimmäinen pikalataus suoritettiin tyhjempään akkuun, sillä pienemmällä rahalla sai ladattua enemmän kilowattitunteja. Yhden kilowattitunnin hinnaksi tuli ensimmäisellä latauskerralla 39 senttiä ja täydempään akkuun 57 senttiä. Pikalataaminen on siis huomattavasti kalliimpaa kuin lataaminen kotona, sillä esimerkiksi sähköpörssin Spot-hinnat pyörivät alle 10 sentissä per kilowattitunti. Ideaalitapauksessa aina aamulla töihin lähtiessä kotitallissa odottaa halvalla yösähköllä täyteen ladattu Leaf.

Onko sähköinen liikkuminen näillä hinnoilla sitten edullista verrattuna esimerkiksi bensiiniautoon? Nissanin oman kulutusmittarin mukaan kulutus pyöri noin 0,16kWh/km lukemissa. 100 kilometrin siirtymään tarvitaan tällä kulutuksella sähköä 16kWh jonka hinnaksi tulee pikalaturilla 6,24 euroa ja kotona ladaten noin 0,98 euroa(Fortum pörssisähkön hinta tätä kirjoittaessa 6,11 c/kWh). Tämä laskentaesimerkki on teoreettinen, eikä ota huomioon lataushäviöitä. Pienikulutuksinen bensiiniauto kuluttaa kesimäärin samalla matkalla noin 5,5 litraa bensiiniä, jonka hinnaksi tulee päivän halvimmalla pumppuhinnalla (1,514€/l) 8,32 euroa. Leaf siis päihittää bensiiniauton, latasi sen missä vain. Ero on Leafin eduksi moninkertainen jos auton pystyy lataamaan kotona.

Todellisessa elämässä tällaisella Leafilla tuskin monesti joutuu tilanteeseen, jolloin pikalataus olisi täysin välttämätön. Koska auton toimintasäde on näin pieni, se on tarkoitettu ladattavaksi lähinnä sekä kotona että työpaikalla. Pikalaturit ovat hyödyllisiä pitkillä matkoilla, joihin tämä kyseinen Leaf ei pienen akkunsa vuoksi siis sovellu kovinkaan hyvin.

Omalla työpaikallani sähköautojen lataaminen onnistuu tavallisesta schukopistokkeesta. Ajoin auton lataukseen aamulla sen näyttäessä enää 9km kantamaa, työpäivän jälkeen kantama oli kasvanut 130 kilometriin. Sähköauton työpaikkalataamiselle määriteltiin 30 euron kuukausikohtainen verotusarvo tämän vuoden alusta alkaen. Periaatteessa pystyisin kaikki omat arkiajoni suorittamaan tähän hintaan lataamalla auton aina työpaikalla.

Kestääkö Leafin akku?

Yksi yleisimpiä pelkoja joita kuulen keskustellessani sähköautoista on akkujen kestoikä. Tutkimme Leafin ajoakkua tarkemmin Leaf Spy- sovelluksella, joka antaa tietoja muun muassa akun kennojen jännite-eroista. Sovelluksen mukaan akun kuntoisuus on tällä hetkellä 84%. Tämä tarkoittaa sitä, että jos uuden akun teoreettinen toimintasäde on 130km, nyt akulla pääsisi enää noin 110km. Kuten aikaisemmin totesin, ladattuani auton työpaikalla Leafin oma toimintasädemittari näytti 130 kilometriä. Ajettuani tämän jälkeen hidasta kaupunkinopeutta noin 10 kilometriä, luvattu toimintasäde laski 90 kilometriin. Tämä tukisi sitä päätelmää, että Leaf Spy- sovellus näytti akun kuntoisuuden laskun aivan oikein ja mittariston näyttämä oli puolestaan ylioptimistinen. Tämän jälkeen kilometrien hupeneminen tapahtui loogisesti ilman suurempia hyppäyksiä.

Näkymä Leaf Spy- sovelluksesta, jolla voi tarkastella muun muassa akun kennojen jännite-eroja. Mikäli jännitteet poikkeavat radikaalisti, voi se tarkoittaa viallista akkua.

Vaikka autolla ei ole ajettu juuri ollenkaan, on sen akku silti vanhentunut vuosien saatossa. Nissan lupaa tämän vuosimallin Leafille akkutakuuta 5 vuotta, joten takuu on tästä autosta jo rauennut. Leafin mittaristossa on myös oma indikaattorinsa, jonka on tarkoitus kertoa akun kunnosta. Tämä indikaattori kertoi akun olevan vielä täydessä kunnossa, joten se on hieman optimistisempi kuin käyttämäni sovellus. Nissan uusi Leafin akkujen kemiaa vuonna 2015, joten tätä uudemmat autot ovat ilmeisesti akultaan pitkäkestoisempia eivätkä vanhene yhtä nopeasti kovassakaan käytössä.

Ostohousut jalkaan?

On ajoittain vaikea ymmärtää miksi sähköautojen kysyntä ei maassamme ole tämän kovempaa, niin ylivoimainen kokemus sähköautolla ajaminen on vanhaan polttomoottoritekniikkaan verrattuna. Liekö syynä sähköautojen korkea hinta sekä ennakkoluulot uutta tekniikkaa kohtaan? Suomessahan ajoneuvojen keski-ikä on Euroopan korkeimpia, joten ehkä sähköautojen yleistyminen vie täällä hieman enemmän aikaa.

Luonnollisesti kysyntää ovat rajoittaneet myös tarjottavien mallien vähyys. Tällä hetkellä varsinkin Nissan, Hyundai sekä Kia tuovat markkinoille lähtöhinnaltaan edullisempia autoja, joten toivottavasti muutaman vuoden päästä niitä saa myös käytettynä kohtuulliseen hintaan.

Rahankäytöllisesti dilemma tulee juuri siinä, että uuden ja kalliin sähköauton ostamista ei voi tällä hetkellä perustella itselleen säästösyillä. Vaaditaan suuret kilometrimäärät jotta sähköauton hinnan saa kuoletettua halvemmilla käyttökustannuksilla, varsinkin kun otetaan mukaan uuden auton arvonalenema. Siksi oma katseeni kääntyy käytettyihin autoihin.

Optimaalinen tilanne olisi, mikäli sähköauton kokonaiskustannukset kuukautta kohti olisivat pienemmät kuin nykyisen polttomoottoriauton tankkauskustannukset. Tällaiseen tilanteeseen päästäkseen markkinoille tarvitaan pidemmän kantaman halpoja sähköautoja. Nissan Leafista on olemassa myös suuremmalla 30kWh akustolla oleva malli, joka voisi juuri ja juuri täyttää tämän määritelmän noin 190 kilometrin käytännön toimintamatkallaan.

Koeajamani Leafin toimintasäde on auttamatta liian pieni, jotta olisin siitä valmis maksamaan näin suuren summan rahaa. Niinpä jään vielä tarkkailemaan pidemmän kantaman sähköautojen hintojen kehitystä käytettyjen autojen markkinoilla.

Luottokortti matkoille: Pärjääkö nykyinen luottokorttisi näille matkailijan luottokorteille?

Moniin tavallisiin pankkikortteihin on yhdistetty pankin oma luottokortti, joka antaa luottokortilla tehdyille ostoksille ostoturvan. Matkustamista varten suunnitelluissa luottokortissa on kuitenkin myös monia muita ominaisuuksia, joita voi hyödyntää sekä kotimaassa että ulkomailla.

Matkakortteihin voi kuulu monia erilaisia etuja kuten peruutussuoja, loungeja ja lisäpalveluita lentokentillä, concierge-palvelut, maksuttomat käteisnostot ulkomailla ja matkavakuutus. Luottokortista riippuen matkavakuutus kattaa vain kortin omistajan tai koko matkaseurueen, ja yleensä matkavakuutus kattaa korvauksen myöhästyneestä matkatavarasta tai lennosta. Lisäksi saat apua myös lääketieteellisissä ja lakineuvontaa vaativissa tilanteissa, jos matkan aikana joudut onnettomuuteen.

Suomen markkinoilla on tällä hetkellä kolme erilaista ja erilaisille matkustajille sopivaa luottokorttia: Bank Norwegian, Finnair Plus Mastercard ja Eurocard Gold. Tässä artikkelissa käymme läpi kaikki kortit ja vertailemme niitä seuraavissa kategorioissa:
● Bonusjärjestelmät
● Luottokortin muut ominaisuudet, mm. vakuutus
● Luottokorttien kulut ja maksut

Hae ja vertaile luottokortti matkoille, joka sopii juuri sinulle!


Bonusjärjestelmät

Bank Norwegian: Kerää CashPoints-pisteitä ja osta lentoja

Bank Norwegianin luottokortin avulla voit kerätä CashPointseja kokonaisen lentomatkan maksamiseen. Yksi CashPoints-piste vastaa noin 0,10 euroa. Tämä tarkoittaa siis sitä, että kun ostat Bank Norwegianin luottokortilla esimerkiksi 10 000 euron arvosta, saat 1000 CashPoints-pistettä, joka vastaa 100 euroa.

Koska jokaisesta Bank Norwegianin -luottokortilla tehdystä ostoksesta saa bonuspisteitä 1%, kannattaa Bank Norwegianin luottokorttia käyttää kaikkien mahdollisten ostosten maksamiseen.


Finnair Plus Mastercard: Finnair Plus pisteillä lentoja, tuotteita ja palveluita

Finnair Plus Mastercardin luottokortin Basic- ja Silver-tasolla keräät yhden Finnair Plus – palkintopisteen jokaista käyttämääsi euroa kohden. Tämä tarkoittaa siis sitä, että 100 euron luottokorttiostoksesta saat 100 Finnair Plus -pistettä. Gold-tason asiakkaat saavat 1,5 pistettä ja Platinum-tason asiakkaat 2 pistettä jokaisesta eurosta.

Kerättyjä pisteitä voi käyttää Finnairin lentomatkoihin, mutta myös moniin muihin palveluihin kuten muiden lentoyhtiöiden lentoihin, autonvuokraukseen, vapaa-ajan palveluihin ja ravintoloihin.


Eurocard Gold: Ei bonusjärjestelmää

Toisin kuten Bank Norwegianin ja Finnair Plus Mastercardin luottokorteissa, Eurocard Gold – luottokortti ei ole bonusjärjestelmää, jonka avulla voisi kerätä pisteitä esimerkiksi lentomatkoja ja muita etuja varten.


Muut ominaisuudet


Bank Norwegian: Matkavakuutus

Bank Norwegianin luottokorttiin sisältyy matkavakuutus ja peruutussuoja. Erityisesti luottokorttiin sisältyvä matkavakuutus on kuluttajien suosiossa, sillä se säästää kortin haltijalta vakuutusyhtiölle maksettavan matkavakuutuksen hinnan.

Maksimi luottoraja: 10 000 €


Finnair Plus Mastercard: Turvallista nettishoppailua

Kuten kaikissa Mastercardin luottokorteissa, Finnair Plus Mastercardissa on Identity Check, jonka ansiosta korttia voi huoletta käyttää verkko-ostosten maksamiseen. Identity Check toimii siten, että vahvistat verkko-ostoksesi aina joko verkkopankkitunnuksilla tai tekstiviestitse lähetettävällä kertakäyttöisellä salasanalla. Identity Check siis estää kortin
käyttämisen siltä varalta, että korttisi tiedot tai itse kortti varastetaan.

Maksimi luottoraja: 8 000 €


Eurogold Card: Lentokenttälounget

Eurocard Gold on suunniteltu erityisesti Euroopassa matkustaville kuluttajille ja siksi sillä pääsee moniin Euroopan lentokenttien loungeihin. Eurocard Gold -luottokortin omistaja saa usein ottaa myös matkakaverin tai perheenjäsenen mukaan loungeen edulliseen hintaan. Eurocard Gold -luottokorttiin sisältyy myös matkavakuutus.

Maksimi luottoraja: 10 000 €


Kulut ja maksut


Bank Norwegian: Kokonaan maksuton luottokortti

Bank Norwegianin luottokortin käyttäminen on käytännössä kokonaan maksutonta, sillä siitä ei peritä vuosimaksua. Myös kortilla tehdyt käteisnostot ovat maksuttomia kaikkialla maailmassa, mikä on lähes
ainutlaatuinen ominaisuus. Useimmat luottokortit nimittäin veloittavat sekä prosenttimääräisen että kiinteä summan kaikista käteisnostoista.


Finnair Plus Mastercard: Vuosimaksu ja maksulliset käteisnostot

Finnair Plus Mastercardin vuosimaksu on 50 euroa. Finnair Plus Platinum -asiakkaille kortti on kuitenkin maksuton. Kun teet käteisnostoja tai ostoja euroalueen ulkopuolisissa maissa, veloitetaan ostoksista valuuttamuutosmaksu. Ostot ja käteisnostot muussa valuutassa kuin euroissa muutetaan euroiksi käyttämällä 2 % valuuttamuutoskurssia. Käteisnostoista veloitetaan lisäksi 2 euroa ja 2,5 % nostetusta summasta.


Eurocard Gold: Vuosimaksu ja valuuttamuutosmaksu

Kuten Finnair Plus Mastercardin, myös Eurocard Gold -luottokortin vuosimaksu on 50 euroa. Euroalueen ulkopuolella tehdyistä ostoista ja käteisnostoista veloitetaan valuuttalisä. Valuuttalisää käytetään, kun kortilla tehdään ostoksia ja käteisnostoja euroalueen ulkopuolella. Eurocardin muuntokurssi on 2 %. Lisäksi käteisnostokulu on 3 % nostetusta
summasta, kuitenkin vähintään 2 euroa.


Viisi vinkkiä, kun hankit luottokortin matkoille


1) Mieti, haluatko kerätä bonuspisteitä vai nauttia esimerkiksi lentokenttäloungesta ja muista eduista.


2) Mieti, tarvitsetko luottokorttiisi matkavakuutuksen.


3) Mieti, matkustatko euroalueella vai sen ulkopuolella, sillä käteisnosto- ja
valuuttamuutosmaksut vaikuttavat luottokortin kuluihin ulkomailla.


4) Mieti, oletko valmis maksamaan luottokortista vuosimaksua.


5) Mieti, mikä on sinulle sopiva luottoraja.

SAK lobbasi omaa veromalliaan hallitusneuvotteluissa

Tällä viikolla uutiskynnyksen ylitti työntekijöiden keskusjärjestö SAK, joka kävi lobbaamassa hallitusneuvotteluissa omaa verolinjaansa. Kuten arvata saattaa, tuo listaus ei varsinaisesti suosinut meitä sijoittajia, tai ylipäätään ketään jolle on saattanut kertyä edes jonkinlaista omaisuutta. Oman osansa saivat niin metsänomistajat, maatalousyritykset kuin osakesijoittajatkin.

SAK:n esittämän veromallin vaikutus kuluttajien lompakolle.


SAK:n mukaan verotusta tulee lisätä Suomessa, jotta selviämme tulevasta taantumasta ilman lisävelanottoa. Heidän suunnitelmiensa mukaisesti veropohjaa laajennettaisiin monipuolisesti koskemaan niin yrittäjiä kuin sijoittajiakin. Veropohjan laajennus ei yllättäen tälläkään kertaa koskenut esimerkiksi ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeiden poistamista, ei ammattiliittojen verottomia osinkoja tai niiden verottomia vuokratuloja. Kyseessä on hyvin samanlainen ilmiö kuin viherpesussa, on helppo osoittaa toisille mitä he tekevät väärin sen sijaan, että tarkasteltaisiin omaa toimintaa kriittisessä valossa. Tämä on tietysti jollain tapaa myös inhimillistä, kukapa haluaisi poistaa omia saavutettuja etujaan vapaaehtoisesti?


Voidaan pohtia, olisiko himoverotuksen Suomessa muitakin tapoja varautua tulevaan taantumaan kuin verojen nosto. Verotuksen lisääminen nykyisestä korkeasta tasosta tulee näkymään väistämättä jossain kohtaa toimeliaisuuden vähenemisenä sekä pääomapakona. Vaihtoehtoisina keinoina himoverottamiselle voisivat olla esimerkiksi verorahojen parempi kohdentaminen, ja julkisen talouden ylimääräisten kulujen karsiminen. Suomi on Euroopan kärkimaita kun verrataan julkisen sektorin kuluja bruttokansantuotteeseen. 


Otetaan esimerkiksi vaikka koulutus, josta on kohistu eduskuntavaalien aikaan. Meillä ei ole varaa kouluttaa ihmisiä kortistoon, vaan koulutusta tulisi kohdentaa paremmin työelämän tarpeisiin. Jokainen työttömäksi koulutettu henkilö on kirjaimellisesti hukkaan heitettyä rahaa. Tutkintojen pituuksista olisi varaa karsia, esimerkiksi korkeakouluopinnot sisältävät paljon niin sanottua ”tyhjäkäyntiä.” Samoin esimerkiksi turvapaikanhakijoiden vastaanottaminen toisesta turvallisesta maasta menee tähän samaan kategoriaan. Kohdennettu humanitäärinen apu suoraan kohdemaahan on huomattavasti tehokkaampaa. Tässä vain pari esimerkkiä, vastaavia tehostamismahdollisuuksia on lukemattomia muitakin.


Himoverotusta tehokkaampi tapa kerätä puskuria valtion kassaan olisi onnistua työllistämispolitiikassa vieläkin paremmin. Tämä ei tosin tule onnistumaan näillä SAK:n ehdottamilla keinoilla. Yrittäjiä pitää kannustaa perustamaan yrityksiä sen sijaan, että heiltä leikataan. Suurin osa suomalaisista työskentelee pienessä tai keskisuuressa yrityksessä. Ilmastoasioiden ollessa nyt kaikkien huulilla, voitaisiin erilaisten viherverojen miettimisen sijaan panostaa voimakkaammin puhtaaseen teknologiaan ja tehdä tästä suomalainen vientituote maailmalle. Ei tapeta lypsävää lehmää verottamalla, vaan sen sijaan kehitytään ja luodaan samalla parempaa maailmaa pienemmällä veroasteella.


Erityisesti SAK:n hyökkääminen osakesäästötiliä vastaan ihmetytti, sillä tiliä ei vielä olla saatu edes lanseerattua käyttöön. Tilin vastustaminen kertoo kuitenkin SAK:n vihamielisyydestä kansankapitalismia kohtaan. En usko, että he ovat asiassa täysin ymmärtämättömiä, vaan ajavat tälläkin omaa etuaan. Heille, kuten myös esimerkiksi SDP:lle ja Vasemmistoliitolle kansan vaurastuminen olisi huono asia ja vähentäisi sekä jäseniä että äänestäjiä. Kansa täytyy pitää köyhänä, jotta voidaan taas puhua kuinka rikkaat alistavat köyhiä ja eriarvoisuus lisääntyy. Mikäli tuleva hallitus päättäisi koskea osakesäästötilin ehtoihin, tämä voisi samalla syöstä koko tilin kuolemaan, ei varmasti herätä kansan luottamusta että pitkäaikaiseen säästämiseen tarkoitetun tilin ehtoihin puututaan välittömästi.


Jää nähtäväksi, ottaako hallitus näistä esityksistä joitain kohtia omaan ohjelmaansa. On kuitenkin vaikea kuvitella, että Keskusta voisi hyväksyä suurta osaa ehdotetuista veronkorotuksista. Esimerkiksi yrittäjävähennyksestä luopuminen, sukupolvenvaihdoshuojennuksen leikkaaminen sekä metsälahjaveron vähennysoikeuden poistamisen voisi kuvitella olevan Keskustalle kynnyskysymyksiä. Toki Keskusta petti äänestäjät jo lähtemällä ylipäätään hallituskeskusteluihin mukaan selvän vaalitappion jälkeen, joten en kovin suuresti yllättyisi mikäli ”Kepu” toimisi jälleen erään vanhan sananlaskun mukaisesti. 😉

Nokian Renkaat vaikuttaa edulliselta

Kuten olen aikaisemmin todennut, Nokian Renkaat on mielestäni yksi Helsingin pörssin laadukkaimmista yhtiöistä ja tärkeä osa omaa osakesalkkuani. Aivan viime aikoina Nokian Renkaiden kurssi on lasketellut kuitenkin pelkästään edellisen kuukauden sisällä noin -18%. Onko tällaiselle laskulle todella perusteita?

Kesäkumit valmiina toimitukseen.


Perusteita tälle laskulle voi nähdä ensimmäisen kvartaalin tuloksesta. Liikevaihto kasvoi vuoden takaiseen ajankohtaan nähden 2,3%, mutta liikevoitto kutistui lähes -12%. Syynä tähän laskuun mainittiin valuuttakurssivaikutus sekä kireä kilpailu Keski-Euroopassa. Osakekohtainen tulos kutistui lopulta vain yhdellä sentillä verrattuna vuoden takaiseen ollen 33snt/osake(34snt Q1/2018). Viimeisellä rivillä pudotusta tuloksessa oli siis vain -3%, joten tämä ei korreloi kurssikehityksen kanssa.

Ohjeistuksen mukaan tänä vuonna liikevaihdon vertailukelpoisilla valuutoilla odotetaan kasvavan ja liikevoiton olevan suunnilleen vuoden 2018 tasolla. Vuonna 2018 päivitetyn strategian mukaisesti Nokian Renkaat hakee lisäkasvua Venäjällä, Keski-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Kasvuun liittyvistä investointiohjelmista johtuen liikevoitto vuonna 2019 sisältää merkittäviä ylimääräisiä liiketoiminnan kuluja vuoteen 2018 verrattuna. Kasvukivuista huolimatta ohjeistus kuulostaa omaan korvaani vahvalta. Tuloksen pitäminen viime vuoden tasolla samalla voimakkaasti investoiden tulee satamaan sijoittajien laariin pidemmällä aikavälillä. Olennaista on tulostason säilyminen markkinoiden hieman pehmentyessä. Inderes ennakoi tuloksen pysyvän vuoden 2018 tasolla, mutta ennustaa samalla kasvavaa osinkoa tuleville vuosille.

Tutkitaan seuraavaksi osakkeen nykyarvostusta tunnetuimpien tunnuslukujen kautta. Arvostusta tulee verrata viime vuoden tulokseen, sillä kuten aikaisemmin mainittiin tältä vuodelta odotetaan identtistä suoriutumista investoinneista huolimatta. Viime vuoden osakekohtainen tulos oli 2,15 euroa. P/E-luvuksi Nokian Renkaille saadaan täten nykykurssilla (25,50€) 11,9. Luku ei ole järin suuri laadukkaalle kasvuosakkeelle. Tulostuottoa Nokian Renkaisiin sijoittava voi odottaa 8,43%. Velkaisuuden huomioon ottava EV/EBIT on sekin matala 9,5. Kuten aikaisemminkin on todettu, Nokian Renkaat on nettovelaton yhtiö. P/B-luvuksi saadaan noin 2 ja efektiivinen osinkotuotto nykykurssille on noin 6,2% tämän kevään osingolla. Mielestäni nämä luvut kielivät jo aliarvostuksesta. Luvut kuulostavat nimittäin riittävän hyviltä siitäkin huolimatta, että yhtiö suoriutuisi tulevista vuosista vain säilyttäen nykyisen tuloskuntonsa. Sijoittaja saisi mahdollisen tulevien vuosien kasvun ikäänkuin optiona kaupan päälle.


Huolia horisonttiin tuo Euroopan henkilöautonrengasmarkkinoiden pehmeys. Pohjoismaissa henkilöautonrenkaiden sisäänmyynti oli vuoden ensimmäisellä kvartaalilla -6% heikompaa ja koko Euroopassakin -3%. Pohjois-Amerikassa myynti sen sijaan nousi 5% mikä lupaa hyvää ensi vuonna valmistuvaa Amerikan tehdasta ajatellen. Kaiken kaikkiaan henkilöautonrenkaissa liikevoitto laski vuoden takaiseen kvartaaliin nähden -14,6%. Raskaissa renkaissa nähtiin kasvua, mutta selvästi suurimpana segmenttinä henkilöautonrenkaat tulee viitoittamaan suuntaa Nokian Renkaiden tulokselle.


Oma johtopäätökseni on, että tulen lähiaikoina lisäämään osaketta salkkuuni. Luotan, että tilapäisistä haasteista ja investoinneista huolimatta Nokian Renkaat kykenee säilyttämään tulostasonsa ainakin lähellä viime vuoden tasoa. Siihen en ota kantaa onko ostohetki juuri nyt paras mahdollinen, sillä yksikin Trumpin twiitti voi taas syöstä markkinat tilapäiseen syöksylaskuun. Niinpä aion hajauttaa ostoja ajallisesti myös pidemmälle kesään. Laadukasta yhtiötä on mukava ostaa halvalla!

Kryptovaluutat turvasatamana?

Pörssien käännyttyä kauppasodan kärjistymisen myötä jälleen voimakkaaseen laskuun, etsii markkinamyllerrykseltä suojaan pyrkivä raha nyt uutta turvasatamaa. Perinteisesti arvometallit kuten kulta on toiminut tällaisena turvasatamana. Nyt näyttää siltä, että myös virtuaalivaluutat tekevät jälleen uutta nousua. Esimerkiksi suosituin virtuaalivaluutta bitcoin on noussut kuukaudessa noin 60% ja ethereum noin 30%. Nousu on tuntunut viime aikoina vain kiihtyvät, sillä bitcoinin nousu on viimeisen vuorokauden aikana ollut reilut +13,50% ja ethereumin noin +10%.

Bitcoin poseeraa eurosenttien päällä.

Jotkut saattavat muistaa, että itsekin sijoitin ”lottorahani” eli 100 euroa virtuaalivaluutoihin viime vuoden alussa. Tarkoituksena oli saada samanlaista jännitystä elämään kuin mitä lotto tarjoaa todennäköisyyslaskentaa ymmärtämättömille ihmisille. Samaan tapaan haaveilin jo miljoonista sekä tulevista pikaisista eläkepäivistä, mutta kuinkas sitten kävikään?

Kävi ilmi, että sijoitusajankohtani oli harvinaisen huono. Tiedostin kyllä tämän osittain itsekin, sillä tuolloin virtuaalivaluutat olivat tehneet voimakasta nousua jo pitkän aikaa. Ajattelin tuolloin, että hyppään kultajunan kyytiin ja nautin nousun viimeisistä hetkistä. Tätä kirjoittaessani virtuaalivaluuttatilini saldo on 72,30 euroa. Pudotusta alkuperäisestä 100 eurosta on tullut -27,7%. Luonnollisesti ennen valuuttojen viimeaikaista  nousua miinuslukema on ollut paikoitellen jopa päälle -60%. Kärsivällisyys on tälläkin kertaa kannattanut, kuka tietää vaikka olisin jonkin ajan kuluttua omillani ja ehkä jopa voitolla. Missään vaiheessa en ole aikonut nostaa rahoja pois, sillä päätin katsoa tämän pelin loppuun saakka. Olen siis valmis myös menettämään alkuperäisen pääoman kokonaan.

Voisiko virtuaalivaluuttoja sitten ajatella vakavasti otettavana turvasatamana pörssien laskiessa? Mielestäni asia on moniulotteinen. Ensinnäkin virtuaalivaluutat näyttävät nyt kontraavan pörssin suuntaa, joten varmasti osittain rahaa siirtyy pörsseistä turvaan juuri näihin instrumentteihin. Miksipä ei piensijoittajakin voisi kokeilla virtuaalivaluuttoja osana salkun hajauttamista? Sijoittajan tulee kuitenkin ymmärtää, että virtuaalivaluuttojen luonne ja arvonmuodostus ovat hyvin spekulatiivisia. Arvo määrittyy puhtaasti kysynnän ja tarjonnan perusteella. Toisin kuin fyysisessä kullassa, virtuaalivaluuttojen vastineena ei ole mitään konkreettista. Ja toisin kuin pörssiosakkeissa, niiden kysyntä ei vaihtele yhtiön tuloksen mukaan. Kurssien liikkeet suuntaan tai toiseen ovat yleensä voimakkaita.

Kokonaan oma asiansa on eri kolikonvälittäjien tietoturvan taso. Silloin tällöin julkaistaan uutisia kolikkovarkaista, jotka ovat käyttäneet hyväkseen aukkoa välittäjien tietoturvassa. Nämä asiat sijoittajan on syytä ottaa huomioon ja tutustua erilaisiin tapoihin säilyttää virtuaalivaluuttaomistuksiaan.

Lopuksi sanottakoon, että vaikka virtuaalivaluuttojen kehitys ei vielä ole tuonut salkkuuni arvonnousua, olen silti yhä voitolla verrattuna työpaikkani lottoporukkaan. Heidän kaikki rahansa ovat menneet Veikkauksen kassaan, minulla on yhä suurin osa pääomastani jäljellä ja jännitystä riittää siis tulevaisuudessakin. 🙂

(Mikäli sinua kiinnostaa tilin avaaminen käyttämääni Coinbase-välityspalveluun, rekisteröitymällä tämän linkin kautta ja sijoittamalla vähintään 100 dollaria eli noin 82 euroa saamme molemmat 10 dollarin eli noin 8 euron arvosta bitcoineja bonuksena.)

Lehto Group – talousohjattua rakentamista

Lehto Group on jo pidempään ollut salkkuni murheenkryyni, ja eilen julkistettu tulosvaroitus ja ensimmäisen kvartaalin surkea tulos vain kasvattivat ongelmaa. Ensinnäkin Lehdon slogan, joka on myös tämän kirjoituksen otsikko, ei näytä pitävän paikkaansa.

Ensimmäisen kvartaalin painuessa reilusti miinuksen puolelle asiasta vaivauduttiin ilmoittamaan sijoittajille peräti puoli tuntia ennen varsinaisen tuloksen julkistamista. Eikö talousohjattu Lehto todellakaan tiennyt aikaisemmin, ettei ohjeistuksen mukaiseen tulokseen tulla pääsemään? Tämä on mielestäni erittäin kyseenalaista toimintaa yhtiöltä.

Sitten varsinaiseen raporttiin. Lehdon liikevaihto kasvoi verrattuna vuoden takaiseen, mutta tuloksen ja katteen pudotessa reilusti pakkasen puolelle ei tästä ole juuri iloa. Aikaisemmin solmitut urakat korjausrakentamisessa nakertavat kannattavuutta yhä reippaalla kädellä. Tilauskanta vahvistui hieman alkuvuodesta, toivottavasti mukana on projekteja joista on mahdollista saada jatkossa reilumpaa katetta kompensoimaan korjausrakentamisen tappioita. Tilauskannan vahvistuminen kohdistui pääasiassa asunnot ja toimitilat- segmenttiin, joka on yleensä parempikatteisempaa toimintaa.

Uuden ohjeistuksen mukaan liikevaihdon odotetaan tänä vuonna olevan vuoden 2018 tasolla, ja liikevoiton odotetaan olevan 2-6% liikevaihdosta. Näinpä voimme nopeasti laskea liikevoiton olevan haarukassa 14,43 – 43,29 miljoonaa euroa. Osakekohtaista tulosta voisi odottaa noin 0,18 – 0,56€. Vallitsevalle noin 3 euron hinnalle tämä olisi P/E-luvulla arvostettuna noin 16,7 -5,4. Kuten havaitaan, Lehdon osuessa haarukan alalaitaan on arvostus tällä mittarilla yhä liian kallis. Koska Lehto ei ole vähään aikaan yllättänyt positiivisissa merkeissä, ylälaita voi taasen olla liian kunnianhimoinen. Sinne osuessaan arvostus olisi kuitenkin nyt huomattavan edullinen tulospohjaisesti.

Omalla kohdallani päädyin ottamaan Lehdon kanssa aikalisän. Tämä tarkoittaa sitä, että myin vähäisen omistukseni ja seuraan taustalta josko Lehto saisi tämän vuoden aikana asiansa kuntoon. Nyt aloitettavat yt-neuvottelut ja tuotannon sopeutus ovat merkki paremmasta, mutta korjausrakentamisessa tehdyt virheet tulevat piinaamaan Lehtoa jatkossakin. Yhtiöllä näyttää lisäksi olevan vaikeuksia sopeuttaa tuotantoaan kyllin nopeasti vastaamaan tilausten määrää. Näistä syistä koen paremmaksi seurata yhtiötä toistaiseksi ilman osakeomistusta.

Tulevasta hallituspohjasta puuttuvat talousosaajat

Hallituksen muodostuminen otti askeleen eteenpäin kun hallitustunnustelija Antti Rinne ilmoitti jatkokeskusteluja käytävän SDP:n, Vasemmistoliiton, Vihreiden, RKP:n ja Keskustan kesken. Tarkkasilmäisimmät huomasivat heti, että suuret oikeistopuolueet loistavat kokonaan poissaolollaan. Näinpä tätä hallitusta kutsuttaneen jatkossa ”hillopurkkihallitukseksi” koska siitä puuttuu muun muassa talousrealiteetteja tuova vastavoima. Nyt ei ole kukaan toppuuttelemassa mikäli hallitus haluaa esimerkiksi pelastaa koko maailman ilmastonmuutokselta meidän verorahoillamme.

Kokonaan oma lukunsa on vaalien suurimman häviäjän ottaminen hallitusneuvotteluihin mukaan. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä mainitsi heti vaalituloksen nähtyään opposition kutsuvan. Toisin näyttää kuitenkin käyvän, Keskusta kamppailee kansan tahtoa vastaan mikäli se liittyy hallitukseen suunnitellusti. Tällä liikkeellä Keskusta riskeeraa myös oman tulevaisuutensa, mikäli tämä hallitus osoittautuu maallemme lopulta katastrofaaliseksi.

Luonnollisesti meille sijoittajille tämä hallituspohja on erityisen riskialtis. Hallituksessa lähes joka puolue on sijoittajavihamielinen poislukien RKP ja Keskusta. Muiden puolueiden elinehtona on kansan pitäminen köyhinä, joten kaikki kansaa mahdollisesti vaurastuttava on pahasta ja tulee verottaa kuoliaaksi. On mielenkiintoista nähdä saako aikaisemmin kaavailtu osakesäästötili pysyä sellaisenaan, lakkautetaanko se vai tehdäänkö siihen viilauksia.

Rinne on korostanut useampaan otteeseen, että heidän tavoitteenaan on eriarvoistumisen vähentäminen. Tämä kyseinen eriarvoistuminen on varsinkin vaalipuheissa korostunut myytti, jonka todenperäisyydestä ei ole kunnollista dataa. Esimerkiksi Kokoomuksen Elina Lepomäen mukaan eriarvoisuus ei ole juuri viime vuosina lisääntynyt. Lääkkeeksi eriarvoistumiseen eivät kuitenkaan auta tulonsiirrot, vaan eriarvoistumista tulisi paikata tukemalla työllisyyttä. Näin saataisiin samalla leveämpi veropohja sekä nostettaisiin ihmisiä pois syrjäytymisen tieltä ilman tulonsiirtoja.

Mikäli selviämme tulevasta hallituskaudesta joten kuten ehjin nahoin, sataa oppositioon sulkeminen takuuvarmasti Kokoomuksen sekä Perussuomalaisten laariin. Äänestäjien tahto jää toteutumatta erityisesti Perussuomalaisten sulkemisella oppositioon, sillä he olivat vaalien suurin voittaja.

Neste ja MY diesel

Kuten jotkut ehkä muistavatkin, olen vihreän autoilun ystävä ja koeajoillani ovat tulleet tutuiksi niin täyssähköauto Tesla Model S kuin pistokehybridi Opel Amperakin. Tällä hetkellä omat satunnaiset ajeluni hoituvat luotettavalla Toyotan hybridiautolla. Olen jo jonkin aikaa miettinyt, että perehtyisin tarkemmin Nesteen lanseeraamaan vihreään MY diesel-polttoaineeseen. Tänään törmäsin Iltalehdessä MY dieselistä tehtyyn juttuun, joka oli kirjoitettu niin provosoivasti etten voinut enää olla ottamatta asiaan kantaa. Iltalehden kirjoitukseen voit tutustua tästä: ”Parjatuilla diesel-autoilla voikin ajaa vähäpäästöisemmin kuin sähköautoilla!

Tesla Model S.

Heti jutun otsikosta voi huomata, Nesteen MY dieselillä luvataan taitettavan matkaa vähäpäästöisemmin kuin sähköautoilla. Insinööriaivoni miettivät välittömästi, että Nesteen täytyy kyetä jalostamaan biodieselinsä hyvin pienellä energiamäärällä sekä logistiikan ensinnäkin raaka-aineista jalostukseen sekä jalostamoilta dieselpumpulle täytyy toimia tehokkaasti jotta tähän päästään. Kaiken lisäksi tankattuaan dieselautonsa MY dieselillä tulisi auton pakoputkesta tulla lähinnä vettä, jotta päästöt eivät karkaa sähköautoilua suuremmiksi.

Mutta voihan turkanen, luettaessa tekstiä pidemmälle selviää jutun varsinainen juoni: ”Nesteen oman ilmoituksen mukaan sen tuottaman uusiutuvan dieselin raaka-aineiden keräykseen ja polttoaineen jalostukseen tarvitaan 12 grammaa hiilidioksidia diesel-autolla ajettua kilometriä kohti. Tämä on alle puolet sähköauton päästöstä.” Kyseessä onkin siis vain se päästö, joka aiheutuu MY dieselin valmistuksesta. On kokonaan eri asia, millainen päästövaikutus MY dieselillä on kokonaisuudessaan kun se tämän prosessin jälkeen vielä toimitetaan pumpuille sekä palaa auton moottorissa. Onneksi kokonaispäästöjä on avattu tekstissä seuraavasti:”Hiilidioksidia kyllä tupruaa pakoputken päästä vielä uusiutuvalla tankkaamisen jälkeenkin, mutta niin sitä tulee jokaisen hengityksestäkin.” Kyllä, asia todellakin sivuutettiin tällä toteamuksella.

Suurin päästö polttomoottoriautossa aiheutuu nimenomaan silloin, kun polttoaine poltetaan auton moottorissa. Nämäkin laskelmat olisi pitänyt ehdottomasti ottaa huomioon kirjoituksessa. Nyt satunnaiselle lukijalle jää sellainen kuva, että MY dieselillä ajaminen olisi sähköautoilua puhtaampaa, mitä se ei todellisuudessa ole. Polttomoottorin hyötysuhde on merkittävästi sähköauton hyötysuhdetta heikompi, joten tässä prosessissa energiaa palaa harakoille sekä aiheutuu terveydelle haitallisia lähipäästöjä. Näistä päästöistä pyritään suurimmissa kaupungeissa pääsemään kokonaan eroon. Juuri eilen uutisoitiin, kuinka polttomoottoriautot kielletään Amsterdamissa vuoteen 2030 mennessä. Jos Nesteen MY diesel on niin puhdasta valmistaa kuin yhtiön omat laskelmat osoittavat, se kannattaisi ehdottomasti sähköautojen yleistyessä polttaa suoraan voimaloissa ja käyttää sähkön tuotantoon. Näin ollen suurempi osa energiasta tulisi hyötykäyttöön liikenteessä ja vältyttäisiin lähipäästöiltä taajamissa.

Neste mainostaa My dieselin tehtävän kokonaan jätteistä ja tähteistä. Jos asiaa tutkii pintaa syvemmältä, käy nopeasti selväksi että polttoaineen valmistukseen käytetään niinsanottua PFAD-tislettä joka erotellaan palmuöljyn jalostusprosessissa. Esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa, Isossa-Britanniassa ja Ranskassa PFAD tulkitaan sivutuotteeksi, eli ne eivät hyväksy palmuöljytislettä jätteeksi. Nesteen mukaan PFAD:n ollessa ei-toivottu palmuöljyjalostuksen lopputuote, sen käyttö ei ohjaa palmuöljytuotantoa tai öljypalmun viljelyn kasvattamista eikä näin ollen myöskään kiihdytä metsäkatoa. Koska sillä on markkinat ja arvo, nostaa se kuitenkin palmuöljyjalostuksen kannattavuutta.

Lopputulemana voidaan pitää, että Iltalehden kirjoituksen otsikko oli joko klikkien kalastelua, tai kirjoitettu ilman tarkempia laskelmia. On myös toki mahdollista, että se on kirjoitettu vailla ymmärrystä päästöjen syntymisen kokonaisketjusta. Jos halutaan vertailla biopolttoaineita käyttävän polttomoottoriauton ja sähköautojen ympäristövaikutuksia keskenään, laskelmat menevät kieltämättä monimutkaisiksi. Laskuissa otetaan harvoin huomioon esimerkiksi logistisia päästöjä joita koituu raaka-aineiden ja jalosteiden kuljettamisesta ympäri maailmaa sekä lopulta jalostuksesta jakelupisteisiin asti. Sähköautojen akkujen valmistuksesta koituvista päästöistä taas on monenlaista erilaista laskelmaa. Yhtä kaikki, on hienoa että biopolttoaineet tekevät tuloaan ja syrjäyttävät hiljalleen fossiiliset polttoaineet. Näitä tullaan tarvitsemaan myös henkilöliikenteessä siirtymävaiheessa kohti puhtaampia tekniikoita.