Archive: 29 joulukuun, 2017

Rahapodi, automatkojen pelastus

Joulun aikana tulin jälleen ajelleeksi autolla liki 1000 kilometriä ristiin rastiin kaunista talvipukuun verhoutunutta 100-vuotiasta Suomea. Koska radiotarjonta ei ole tarpeeksi älyllisesti haastavaa saatika mielenkiintoista, keksin hyvän tavan tehdä matkoista viihtyisämpiä. Jo ainakin vuoden ajan minulla on ollut tapana kuunnella automatkoilla Nordnetin Rahapodia. Ohjelman isännät Martin Paasi sekä Miikka Luukkonen käsittelevät ajankohtaisia talousasioita huumoria unohtamatta. Ohjelma sopii kuunneltavaksi sekä aloitteleville sijoittajille että kokeneemmille konkareille, kaikki käytettävät termit käydään selkeästi läpi, joten kynnys kuunnella ohjelmaa on matala. Mukana on ollut mielenkiintoisia vieraita aina Finnairin toimitusjohtajasta Veikkauksen varatoimitusjohtajaan ja lisäksi meitä tuulipukujakin jos esimerkiksi Jasmin Hamid voidaan sellaiseksi laskea.

Tuoreemmista jaksoista parhaiten mieleeni jäi nimenomaan Veikkauksen varatoimitusjohtajan vierailu, sillä keskustelu meni välillä melko kiihkeäksi kun oli kyse siitä onko oikein, että Veikkaus käyttää suurta markkinointibudjettia houkutellakseen uusia ihmisiä addiktoivien pelien äärelle. Näkemykset keskustelijoilla olivat tähän kysymykseen melkolailla päinvastaiset.

Ilokseni huomasin, että kyseinen ohjelma oli juuri valittu vuoden 2017 parhaaksi podcastiksi. En itse  valitettavasti huomannut ajoissa kyseistä äänestystä, mutta toki olisin omankin ääneni tälle ohjelmalle antanut. Koska en vapaa-ajallani ”ehdi” kuuntelemaan pitkiä ohjelmia, jätän ne aina odottamaan pidempiä automatkoja. Niinpä tänä jouluna kuuntelin matkoillani vähintäänkin 10 jaksoa kyseistä ohjelmaa.

Haluan omalta osaltani kiittää sekä onnitella Rahapodia ja kaikkia tahoja jotka ovat olleet mukana tekemässä ohjelmaa!

Hyvää joulua!

Haluamme toivottaa kaikille lukijoillemme hyvää joulua sekä menestyksekästä uutta sijoitusvuotta 2018!

Tähän vuoteen mahtui paljon tapahtumia,  joista lähimpänä koskettivat Comptelin osto pörssistä sekä Bittiumin ennustettu mahalasku. Nokia koki uuden kukoistuksen ja loppuvuodesta jälleen hieman alakuloa. Luottoyhtiöt Revenio etunenässä sen sijaan jatkoivat vankkaa menoaan.

Kaiken kaikkiaan tilanne uuteen vuoteen siirryttäessä on mielenkiintoinen. Erityisesti Fortumin yritysjärjestelyitä odotan suurella mielenkiinnolla sekä sitä,  pystyykö Tikkurila palaamaan vakaan kasvun tielle. Kuinka Nokia ja Amer selviytyvät tahoillaan alakuloisesta markkinasta?

Pysykäähän mukana, muun muassa näistä kuulemme lisää ensi vuonna. 🙂

Naisen euro on sata senttiä

Ylessä uutisoitiin jälleen tänään vanha tuttu ”naisen euro on…”- uutinen. Tällä kertaa naisen euro oli asettunut 76 senttiin. Uutisessa käytiin läpi eri ikäluokkien ja sukupuolten tienaamisia.

Sellainen olennainen tieto jutusta kuitenkin puuttui montako työtuntia ansioiden eteen oli nähty vaivaa. Niinpä tämäkin uutinen oli informaatioarvoltaan lähellä nollaa, varsinkin kun se vielä uutisoitiin nimenomaan tällaisella sensaatio-otsikolla.

Omalla työurallani olen toiminut useissa eri tehtävissä, ja yhdessäkään en ole havainnut eri palkkoja eri sukupuolille. Kuinka silti voi olla mahdollista että naisen euro on pienempi?

Totuus on ettei se olekaan, vaan saman alan sisäiset palkkaerot selittyvät sillä että naiset työskentelevät vähemmän. Osaltaan tämä selittyy biologisilla eroavaisuuksilla esimerkiksi perheenlisäyksen yhteydessä. Toisaalta taas miesten työura lyhenee armeijan seurauksena. Perhevapaita on viimeaikoina tasapuolistettu joten sitäkin kautta erot työajoissa pienenevät.

Yleisesti ottaen naisten kuukausiansio laahaa miesten perässä sillä naiset suuntautuvat yleisemmin matalapalkatummille aloille, esimerkiksi hoitoalalle. On selvää ettei näillä aloilla voi tienata yhtä paljon kuin yksityisellä puolella. Miehet ovat luonteeltaan kunnianhimoisempia ja haluavat suurempaa vastuuta, naiset haluavat useimmiten vain viihtyä työpaikoillaan.

Omalla työpaikallani ei ole yhtään naista joita kiinnostaisivat suuremmissa määrin ylityöt, miehissä taas on useampia jotka tekevät kuukauden verran extratunteja joka vuosi. Tämä satunnaisotanta perustuu noin 150 henkilön työyhteisöön josta naisia on aavistuksen verran alle puolet.

Kanssani samanlaiseen tulokseen pääsi myös Elinkeinoelämän Keskusliitto. Käytännössä sukupuolten välistä palkkaeroa ei heidän mukaansa ole olemassa. Pienet erot voivat johtua eri tehtäviin sijoittumisesta yritysten sisällä.

Toivottavasti tästä virheellisestä uutisoinnista päästäisiin tulevaisuudessa kokonaan eroon.

Halvin tapa päästä lentokenttien loungeen?

Vierailimme jokin aika sitten tuulipukukollegani kanssa Helsingissä ja matkat suoritimme tietysti lentäen Norwegianilla. Tällä kertaa meillä oli vähän huonompaa tuuria, sillä lennot myöhästyivät sekä mennessä että palatessa. Tämä toi jälleen mieleeni kuinka mukava olisi, jos olisi pääsy lentokenttien loungealueelle. Silloinhan pieni lennon myöhästyminen ei haittaa juuri mitään kun saa nauttia hyvästä ruuasta sekä virvokkeista poissa lentokentän ihmishälinän keskeltä. Tästä innostuneena ajattelin selvitellä millaisia luottokortteja on tarjolla, joihin sisältyy pääsy loungeen ja mitä niistä joutuu tänä päivänä pulittamaan.

Tutuimmat kortit ovat varmasti Finnair Plus -luottokortit joita saa sekä Mastercardina että Visana. Kortin vuosimaksu on 60 euroa. Näillä korteilla pääsee rajoitetusti loungeihin riippuen Finnair Plus -tasosta. Perustasolla loungekäynneistä joutuu maksamaan joko rahalla tai pisteillä. Finnair Plus Gold ja Platinum -korteilla loungekäynnit ovat kokonaan ilmaisia. Nämä vaativat kuitenkin jo todella ahkeraa lentämistä, sillä Gold-tasolle päästäkseen tulisi kerätä 80 000 tasopistettä tai lentää 46 Finnairin reittilentoa. Sanomattakin selvää että nämä ovat tarkoitettu enemmän työnsä puolesta matkustaville kuin satunnaiselle lomailijalle.

Finnair Plus Diners club –kortilla pääsee loungeen maksamalla 19 euroa per käynti. Kortti on ensimmäisen vuoden ajan maksuton, jonka jälkeen vuosimaksu on 50 euroa. Kuten muillakin Finnair Plus -korteilla, myös tällä voi kerryttää Finnair plus-lentopisteitä kaikista ostoksista.

SAS EuroBonus Diners Club on käytännössä sama kortti kuin edellä mainittu Finnairin vastaava, mutta tällä kerrytetään SAS Eurobonus -lentopisteitä. Loungeen pääsy maksaa 19 euroa ja loungeja on maailmalla 750 kappaletta. Kortin vuosimaksu on kuitenkin viisi euroa kalliimpi eli 55 euroa. Myös tämän kortin saa ainakin välillä niin, että ensimmäinen vuosi on kokonaan ilmainen. Tämän sekä Finnairin vastaavan kortin välillä pitää tietysti valita sen mukaan kummalla lentoyhtiöllä tulee enemmän lennettyä.

American Express Gold -korttiin sisältyy Standard Priority Pass eli 4 maksutonta loungekäyntiä vuodessa. Seuraavat loungekäynnit saman kalenterivuoden aikana kustantavat 24 euroa per käynti. Loungeja luvataan olevan maailmalla noin 1000 kappaletta. Ensimmäinen vuosi on maksuton koskien myös rinnakkaiskorttia, sen jälkeen 180 euroa vuodessa. Ilmaiset loungekäynnit eivät muuten koske lainkaan rinnakkaiskortin haltijaa.

American Express Platinum onkin sarjan järein kortti, siihen sisältyy Standard Priority Pass ilman loungerajoituksia sekä yksi vieras mukaan 24 euron lisämaksua vastaan. Luottokortin kuukausihinta on 60 euroa, eli vuodessa 720 euroa. On sanomattakin selvää että tämä on satunnaisesti matkustavalle liikaa.

Tämä listaus sisälsi kaikki tyypillisimmät kortit joita tavallinen kuluttaja voi hakea. Koska olemme kuitenkin osakesäästäjiä, kannattaa ottaa huomioon että pankeilla saattaa olla tarjota vielä omia korttejaan Premium-asiakkaille joiden varallisuus ylittää tietyn tason. Otan esimerkiksi kotipankkini Nordean premium-asiakkaillensa tarjoaman Mastercard Premium -kortin, joka sisältää Priority Passin jolla pääsee maksuttomasti neljä kertaa vuodessa loungeen. Tämä kortti on maksuton ensimmäisen puoli vuotta, jonka jälkeen voi valita maksaako 90 euroa vuosimaksuna tai 7,50 euroa kuukaudessa. Voidakseen hakea korttia tulee hakijalla olla suoraan lainatakseni ”säästöjä ja sijoituksia vähintään 80 000 euroa tai hyvät mahdollisuudet vaurastua.” Hyvä on, minulta jää vielä tuo vaadittu raja saavuttamatta mutta eipä hätää, nousumarkkinassa on ollut ainakin toistaiseksi hyvät mahdollisuudet vaurastua.

Aktia tarjoaa Visa Platinum -korttia, joka myönnetään kun bruttovuositulot on enemmän kuin 60 000 euroa. Kortin kuukausimaksu on 20 euroa eli 240 euroa vuodessa. Tämä kortti sisältää saman Priority Passin kuin Nordean vastaava ja neljä ilmaista loungekäyntiä vuodessa.  Kannattaa tutkia mikäli omalla pankillasi on vastaavia tarjouksia premiumasiakkaille.

Summataan lopuksi tutkimustemme saldo. Satunnaisesti matkustavalle kaikista järein Amex Platinum on aivan liian kallis, 720 euron vuosimaksu ylittää monen tuulipukumiehen koko matkabudjetin. Amexin kultakortti olisi laskennallisesti ensimmäiset kaksi vuotta saman hintainen kuin Nordean premium-asiakkalleen tarjoama kortti johtuen siitä että se on ensimmäisen vuoden ajan maksuton. Nordea taas kiilaa Aktian Platinumkortin edelle halvemmalla vuosimaksullaan. Finnair Plus -kortteja on vaikea perustella koska niissä on vuosimaksu, mutta siitäkin huolimatta loungekäynnit maksavat vielä extraa joka kerta. Nämä kortit voisivat toimia aktiivisemman matkustajan lompakossa. Sama päätelmä pätee toki SAS Eurobonus Diners Club -korttiin.

Mikäli varallisuutta löytyy tarpeeksi, näistä korteista voittajaksi selviytyy Nordean Mastercard Premium. Tämän kortin varallisuusehdot ovat kuitenkin sen verran kovat että se taitaa jäädä vielä tulevaisuuden haaveeksi. Mikäli joku varakkaampi lukee tätä, kannattaa kysellä Nordean Private Banking- asiakkuutta sillä sitä kautta tuonkin kortin voinee saada kokonaan vuosimaksuttomana. Tämä todennäköisesti vaatii kuitenkin sijoitusvarallisuuden siirtämistä Nordean tarjoamiin tuotteisiin. Voisi kuvitella että nykyään osakesalkun siirtäminen Nordnetistä Nordealle ei tuottaisi kovinkaan suurta tuskaa, sillä Nordea on uudistetulla hinnoittelullaan ajamassa Nordnetin ohi.

Tavallisista kuluttajakorteista edullisimmaksi tulee ainakin ensimmäiset kaksi vuotta Amex Gold. Neljällä loungekäynnillään vuosimaksu on vielä siedettävissä. Normaali 180 euron vuosimaksu menee kuitenkin jo niin korkeaksi, että harvemmin matkustava pääsee loungeen halvemmalla sisään maksamalla normaalin sisäänpääsymaksun. Helsinki-Vantaalla sisäänpääsymaksu on tällä hetkellä 48 euroa, hinnat varmasti vaihtelevat eri lentokenttien välillä. Voisi olettaa että tässäkään tapauksessa Helsinki-Vantaa ei ole sieltä edullisimmasta päästä. Vertailuna esimerkiksi aina niin halpaan Prahaan, siellä loungeen pääsee 28 eurolla.

Mikäli sinulla on vinkkejä vielä edullisemmista vaihtoehdoista, kommentoi!

(Selvityksen tiedot koottu www.talouteen.com -sivustolta)

Naisurheilijan euro on 3 senttiä

Yle otsikoi viikonlopun aikana kuinka naisurheilijan euro on vain kolme senttiä. Jutussa ei otettu kuitenkaan lainkaan kantaa niihin perimmäisiin syihin mistä tämä johtuu. Niinpä ajattelin tarjota omat näkemykseni asiasta.

Ensimmäinen syy on varmaankin se, että naisurheilu kiinnostaa todennäköisesti enemmän naiskatsojia, mutta koska naiset eivät katso urheilua ylipäätään niin paljon ja yhtä intohimoisesti kuin miehet, jäävät yleisömäärät pieniksi. Tämä taas johtaa siihen ettei seuroilla ole varaa maksaa palkkaa naisurheilijoille. Yksinkertaisesti bisnes kaiken tustalta puuttuu.

Hetkinen, entäs se paljon puhuttu tasa-arvo, eikö tällainen palkkaero ole vääryys? Mielestäni ei niin kauan kuin puhutaan maajoukkueiden ulkopuolelta tulevista palkoista. Yksityistä puolta ohjaa raaka bisnes, vain niille on varaa maksaa enemmän jotka myös houkuttelevat maksavia katsojia paikalle. Bisnes ei välitä tasa-arvosta vaan rahasta.

Toinen seikka on että naisten taso esimerkiksi joukkuelajeissa on varsin kehno verrattuna miehiin. Muistan lukeneeni että esimerkiksi jääkiekossa jokin poikien junnuliigajoukkue voitti naisten maajoukkueen. Suuri yleisö on valmis maksamaan enemmän nähdäkseen huippu-urheilua ja nähdäkseen parhaita urheilijoita ja suorituksia. Naisten sarjat eivät tätä voi valitettavasti tarjota jo ihan biologian sanelemana.

Kolmas seikka on naisurheilun nuori urheilukulttuuri. Monessa lajissa naisilla on vasta kasvamassa fanipohja ja kun näkyvyys lisääntyy tämä ilmiö voimistuu. Esimerkiksi naisten jalkapallon maajoukkuepelit olivat vastikään mielenkiintoista seurattavaa. Toivottavasti nämä tarjosivat inspiraatiota myös tuleville nuoremmille sukupolville.

Yksilöurheilussa naiset tienaavat siinä missä miehetkin menestyksensä mukaan. Kaisa Mäkäräinen oli yksilölajien palkkakuningatar noin 200 000 euron tuloillaan.

Tuo jutun otsikossa mainittu kolme senttiä taitaa olla hieman alakanttiin laskettu luku, sillä naisurheilijoita verrattiin esimerkiksi NHL-kiekkoilijoihin. Tämä vertailu on epäreilu sillä naisilla ei vastaavaa sarjaa ole (vielä?) olemassa. Relevantimpi vertailukohde olisi kotoinen Liiga jossa keskipalkat liikkuvat 80 000 euron paikkeilla.

Bitcoin, lintu vai kala?

Yksikään sijoittaja ei ole viime aikoina voinut välttyä näkemästä uutisia tai keskusteluja bittivaluutoista, ja yleisimmästä niistä eli Bitcoinista. Bitcoinin arvo on noin kymmenkertaistunut tänä vuonna ja loppua kohti vauhti on näyttänyt vain kiihtyvän. Tämä on saanut aikaan suoranaisen bitcoinmanian jolloin kaikki haluavat omistaa sitä edes vähän pikavoiton toivossa.

Onko Bitcoin aito valuutta? Bitcoinin arvoa ei ole sidottu mihinkään, joten ostamalla kolikoita ainoa omistuksesi on lukema ruudulla. Tämän lisäksi Bitcoin käy vaihdannan välineeksi vain hyvin harvassa paikassa. Bitcoinia on täten vaikea pitää oikeana valuuttana, eikä se sitä olekaan.

Mielestäni Bitcoin on klassinen esimerkki kuplasta. Se on instrumentti jota jokainen haluaa omistaa pelkän arvonnousun vuoksi,  ja lisäksi sitä on ”mattimeikäläistenkin” helppo ostaa. Kova kysyntä on ruokkinut uutta kysyntää ja kierre vain jatkuu. Toki tällä on ollut ja voi tulevaisuudessakin olla mahdollista tehdä hyviä tuottoja, mutta sijoittamisen sijaan kyseessä on pikemminkin uhkapelaaminen.

Ollakseen sijoitus tulisi kohdeinstrumentin tuottaa jotakin, tai sen tulisi olla sidoksissa johonkin yleisesti käytettävään hyödykkeeseen. Nämä ominaisuudet Bitcoinilta puuttuvat. Sitä verrataan usein kultaan, mutta myös kullalla on oikeita käyttökohteita esimerkiksi teollisuudessa sekä koruina. Bitcoinin arvo nousee vain siksi, että joku on valmis maksamaan siitä vielä enemmän. Kuulostaa erittäin vaaralliselta sekä spekulatiiviselta.

Oletan, että saavuttaessaan räjähtämispisteensä bitcoinkupla purkautuu nopeasti paniikkiaallon iskiessä. Mikäli olet kaikesta huolimatta aikeissa ostaa Bitcoinia, suosittelenkin ostamaan sitä pörssistä jolloin mahdolliset tappiot voi verovähentää. Näin voit hyödyntää tappiot esimerkiksi verottomiin osinkoihin.  Oletettavasti kolikot ovat näin myös paremmassa turvassa kuin erilaisissa online-kukkaroissa joiden kimpussa hakkerit ovat aktiivisesti.

Milloin on aika lopettaa sijoittaminen

Vierailtuani viimeaikoina sekä sijoitusmessuilla että Osakeliiton pikkujouluissa sain jälleen kerran havaita, että sijoittaminen tai ainakin sijoitusaiheiset kokoontumiset ovat lähinnä eläkeiässä olevien miesten harrastus. Tämä sai minut miettimään, koska on oikea aika lopettaa uusien sijoitusten pohtiminen ja alkaa elää sillä mitä on jo saanut kerrytettyä. Oikeastaan toivon, että nuo 70 ikävuottaan lähestyvät herrasmiehet eivät enää mieti säästämistä ja pitkän tähtäimen osakeinvestointeja, vaan osaavat jo investoida mieluummin omaan hyvinvointiinsa ja nauttivat siitä mitä ovat kovalla työllä ja sijoituksillaan saaneet kerrytettyä elämänsä aikana.

Onhan tämä toki harrastuksena niin rakas ja kokonaisvaltainen, että on vaikea muuttaa ajattelutapaansa yhtäkkiä. Pitäisi olla jonkinlainen suunnitelma valmiina takataskussa. Asian hahmottamiseen voi käyttää esimerkiksi Tuulipuvun eläkelaskuria joka ottaa huomioon myös säästämisen lopetushetken. Tilanteesta riippuen eläkeiässä sijoitusstrategian tulisi muuttua enemmän pääomaa suojaavaksi sen, sijaan että haetaan vielä kovia tuottoja isolla riskillä. Tämä johtuu tietysti siitä syystä, että sijoitushorisontti on merkittävästi lyhyempi.

Varttuneemmalla iällä on hyvä miettiä valmiiksi perinnönjakoa ja mahdollisuuksien mukaan aloittaa perinnön jakaminen hiljalleen, jolloin perilliset välttyvät tulevaisuudessa suurelta perintöverolta. Tämä on suositeltavaa varsinkin jos tilanne on niin hyvä, että eläketulot riittävät kyllin mukavaan elämään ilman tarvetta realisoida osakesalkkua kattamaan arjen kuluja. Ensisijaisesti suosittelen kuitenkin ivestoimaan nämä itseensä mikäli rahalla saatavia unelmia vielä löytyy.

Milloin minä sitten aion lopettaa säästämisen? Koska tavoitteenani jossain kaukaisuudessa on taloudellinen riippumattomuus, parhaassa tapauksessa laskin tai excel tulee minulle kertomaan koska on aika lopettaa lisäsäästäminen ja kääntää rahavirtoja enemmän kohti kulutusta. Koska tässä vaiheessa ihannoin materiaalisia iloja tuskin yhtään sen enempää kuin nytkään, investoisin todennäköisimmin matkailuun ja esimerkiksi siihen että voisin talvet asustella jossain lämpimämmässä paikassa.

Milloin sinä aiot lopettaa sijoittamisen?

 

Oulun osakesäästäjien pikkujoulut

Loppuvuosi on osakesäästäjälle mukavaa aikaa. On sijoitusmessut sekä pikkujoulut, ja kurssitkin yleensä dippaavat joulukuussa.

Kävimme tänään tuulipukukollegani kanssa Oulun osakesäästäjien järjestämissä pikkujouluissa. Ohjelmaan kuului Fellow Financen esittely ja jouluruokailu. Tapahtuma oli tietysti meille Osakesäästäjien keskusliiton jäsenille ilmainen. Tapahtumapaikkana oli viime vuoden tapaan ravintola Tuba.

Ravintola Tuba.

Tuttuun tapaan ikärakenne oli painottunut vanhempaan kaartiin, alle 50-vuotiaat osallistujat pystyi laskemaan yhden käden sormilla.

Fellow Financen esittely kesti noin tunnin verran. Kyseessä on vertaislainayhtiö joka lainaa sijoittajien rahaa eteenpäin yksityishenkilöille sekä yrityksille sijoittajan oman valinnan mukaan. Kirjoittelen vertaislainasijoittamisesta lisää myöhemmin. Tämän viikon on kuitenkin voimassa tarjous eli kun avaa kyseiseen palveluun tilin saa sinne 25 euroa bonusta jos oikein ymmärsin. Voi toki olla että tuon rahan saadakseen täytyy ensin tehdä vertaislainasijoitus.

 

Esitys käynnissä.

Sitten tärkeimpään asiaan eli ruokailuun. Ruokalistalla oli perinteinen joulubuffet sisältäen muun muassa laatikot, lohen ja kinkun. Ruoka maistui ja kävimmepä santsikierroksetkin hakemassa. Jälkiruuaksi oli kahvien kera joulutorttua ja pipareita.

Jouluateria.

Ilta oli kaiken kaikkiaan oikein onnistunut. Ruoka oli hyvää ja osallistujia oli paikalla viimeistä paikkaa myöten. Kiitokset jälleen kerran Oulun osakesäästäjille, otetaan ensi vuonna uudestaan!

Joulukuussa osakeostoksille

Pörssissä on joitakin harvoja tasaisin väliajoin toistuvia anomalioita, joista joulukuuilmiö on yksi. Joulukuussa kursseilla on usein tapana lasketella sijoittajien huomatessa viime hetkellä mahdollisuuden veromyynteihin. Näin ollen joulukuussa saattaa varsinkin vuodenvaihteen lähestyessä tarjoutua hyviä ostopaikkoja kurssien notkahtaessa.

Seligson Suomi-indeksirahaston kuvaaja.

Otin esimerkiksi Seligsonin Suomi-indeksirahaston koska sen kuvaaja oli selkeä ja havainnollistava. Kuvasta näkee kuinka indeksi laskee vuosina 2013-2015. Viime vuonna ilmiö ei kuitenkaan toteutunut, vaan nousu jatkui itsepintaisesti koko joulukuun ja sen jälkeenkin. Yhteistä jokaiselle vuodelle on kuitenkin se, että joulukuun mahdollisen notkahduksen jälkeen tammikuu on alkanut aina kurssinousulla.

Suosittelen siis seuraamaan kurssien käyttäytymistä joulukuun ajan varsinkin, mikäli olit muutenkin aikeissa suorittaa lisäostoja vielä loppuvuonna.

Helsingin asuntopula

Kirjoitin muutama päivä sitten blogitekstin kotikaupungistani Oulusta. Nyt ajattelin kirjoittaa sen ”vastakohdasta,” pääkaupungistamme Helsingistä. Oulun hyviin puoliin kuuluvat halvat asunnot ja väljyys. Helsinki taas on tunnettu erittäin kalliista asunnoistaan ja keskustasta jonne ei kannata omalla autolla edes yrittää.

Helsingin ja muun pääkaupunkiseudun asuntojen hintatasoahan on usen perusteltu tilanpuutteella. Tätä tilanpuutetta on vaikea havaita saavuttaessa kohteeseen lentokoneella, kaikkialla näkyy nimittäin pelkkää peltoa ja metsää. Samoin autolla pois päin ajettaessa ei tarvitse ajaa kovinkaan kauaa kun ollaan perinteisessä Suomalaisessa maalaismaisemassa.

Työläisiä Helsinkiin ajavat työpaikkojen keskittyminen yhteen paikkaan. Vastapainona tälle (tekaistu) asuntopula ja kallis asuminen lohkaisee kuitenkin varsinkin matalapalkkatyöläisen tilipussista liian suuren osan. Ollaan tilanteessa, jossa matalapalkkatyötä tekevät on ajettu liian ahtaalle. Heidän asemansa yhteiskunnassa on huonompi kuin työttömillä, ja tämä taas ei kannusta työntekoon. Poliittisissa puheissa puhutaan kannustinloukusta. Helsinki näyttää parhaat puolensa näin ollen vain erittäin hyväpalkkaisille ja kokonaan työttömille.

Ruotsissa tilanne on edennyt vielä pahemmaksi, sillä siellä asuntolainoja ei ehditä maksaa takaisin edes yhden ihmiselämän aikana. Nyttemmin onkin puhuttu Ruotsin asuntokuplasta joka saattaa puhjeta. On hyvin mahdollista että tämä kupla etenee meille saakka ja kohtuullistaa asumisen hinnoittelua myös pääkaupunkiseudulla. Asuntopulaa lievittää hieman toki myös uusi rakennuskanta, mutta vaikuttaa siltä että uudet asunnot rakennetaan pelkästään miljonääreille.

Mitä mieltä sinä olet aiheesta?