Tag: nordea

Sijoituspalveluyhtiöt saattavat yllättää positiivisesti

Nordea raportoi juuri Q2-tuloksensa, joka oli kevään tilanteeseen nähden suhteellisen hyvä. Osavuosiraportissa mainittiin nettopalkkiotuottojen säästöistä ja sijoituksista laskeneen vuoden takaiseen -9%. Syyksi laskuun kerrottiin alemmat hallinnointipalkkiot. Mielestäni lasku on varsin pientä ja kertoo siitä, että sijoittajien luottamus markkinoihin on palautumassa. Tätä hypoteesia tukee myös se, että toipuminen pahimmasta koronakuopasta on ollut ripeää.

Jos katsoo pörssimme pienempiä sijoituspalveluyhtiöitä, huomataan ettei niiden arvostuksissa ole nähty samanlaisia tasokorjauksia kuin esimerkiksi Nordealla. Nordean kurssi on edellisen 6 kuukauden aikana laskenut -4,15%. Jos verrataan tätä Taaleriin (-22,78%), Evliin (-19,13%) tai Titaniumiin (-14,01%) huomataan, että näillä yhtiöillä on huomattavasti enemmän kavuttavaa mikäli niidenkin tulokset paljastuvat odotettua paremmiksi. Ja kuten tiedämme, aktiivisuus sijoitusmarkkinoilla on jo palautunut lähes normaalille tasolle, joten tässä voikin piillä positiivisten yllätysten mahdollisuus.

Jos näistä yhtiöistä pitäisi jokin valita, valitsisin Taalerin puhtaasti siitä syystä että prosentuaalisesti sillä on eniten kavuttavaa. Sijoittajan tulee ennen päätöksiä tehdessään ottaa huomioon, että nämä yhtiöt ovat hieman erilaisia ja etenkin Titaniumin kiinteistösijoituksiin painottuva portfolio poikkeaa muista verrokeista. Myös Taalerin portfolioon kuuluu energiasijoituksia, joten se ei ole puhtaasti sijoitusrahastoja tarjoava yhtiö.

Tämä teksti ei missään nimessä ole sijoitussuositus vaan puhtaasti omia havaintojani kesäiseltä sijoituskentältä.

Kuinka toimia pörssikriisin aikana? – Potentiaalisten ostokohteiden kartoitusta

Tiedättehän vanhan fraasin joka kuuluu kutakuinkin näin: ”Kunpa olisin finanssikriisin aikaan ostanut osaketta X niin olisin nyt rikas.” Tämä väittämä olettaa, että ostaminen tuolloin olisi ollut helppoa ja markkinoiden tulevaisuus selkeä. Valitettavasti näin ei ollut, ja samankaltainen tilanne on menossa juuri nyt. Kaikki osakemarkkinat ovat nyt selvästi ylimyytyjä ja liike alaspäin on ollut erittäin rajua. Tämä johtuu siitä, että maailmantalouden tulevaisuus on nyt sankan usvan peitossa. Koronan aiheuttaman taloudellisen seisahtumisen seurauksia voidaan vasta arvailla. Joka päivä saamme entistä huonompia uutisia. Esimerkiksi tänään kuulimme USA:n sulkeutumisesta Schengen-mailta sekä povauksia Italian tarvitsemasta apupaketista. Pörssiyhtiöissä tulemme todennäköisesti näkemään lukuisia tulosvaroituksia.

Korona on saanut maailmantalouden sekaisin.

Monet sijoittajat varmasti tuskailevat mitä tässä tilanteessa oikein tulisi tehdä. Helsingin pörssin yleisindeksi on kuukaudessa laskenut jo lähes -30%. Luvut ovat ympäri maailman pörssejä aivan yhtä karuja. Mielestäni sijoittajan tulee nyt tiedostaa hyvin oma sijoitussuunnitelmansa. Jos pääoman sulamista haluaa suojata myynneillä, ne olisi jo pitänyt tai pitäisi viimeistään nyt tehdä koska pörssilaskun pituutta voimme vain arvailla. Tällöin markkinoille paluusta kannattaa myös laatia oma suunnitelmansa. Myynnistä saadut pääomat voi esimerkiksi allokoida kuukausisijoituksin niin, että ne tulee sijoitettua pörssiin jälleen takaisin esimerkiksi loppuvuoden aikana. Todennäköisesti tällöin koronapaniikki on jo väistynyt ja sen tuomat taloudelliset seuraukset paremmin tiedossa ja ehkä jopa jo hallinnassa. Tätä strategiaa puoltaa se, että romahdukset ovat usein teräviä ja nousut pitkiä ja loivia. Näin ollen markkinoille tulee kuitenkin palattua suunnitelman mukaisesti varsin ripeästi.

Jos suunnitelmissa on pitää nykyiset omistuksensa ja ostaa osakkeita lisää laskeviin kursseihin, nyt valikoimaa alkaa jo löytyä mielin määrin. Sijoittajan tulee pystyä sietämään salkkunsa sulamista ja toteuttaa määrätietoisesti valitsemaansa strategiaa. On lohdullista muistaa, että ellei tämäkään kriisi ole poikkeus, palautumisprosentti edellisistä taantumista on kuitenkin historiassa ollut 100%. Ja teorioiden mukaan myös laskumarkkinassa mukana olleet ovat kuitenkin olleet pitkällä tähtäimellä voittajia markkinoiden noustessa, sillä kuten aikaisemmin mainitsin markkinoille paluu hyvin usein viivästyy ja parhaat nousupäivät jäävät välistä niiltä jotka vasta harkitsevat palaavansa.

Ostokohteita miettiessä nyt kannattaa mielestäni peilata yhtiöiden historiallista menestystä viime vuosien aikana ja laatia näistä ”normaalin tulostason” joka todennäköisesti tullaan saavuttamaan jälleen aikana koronan jälkeen. Laskeskelin seuraavaan taulukkoon eräiden suosittujen yhtiöiden keskiarvotulokset viimeisten viiden vuoden ajalta sekä vertasin niitä tämän päivän kurssiin. Näin laskemalla sain yhtiöille viiden vuoden keskiarvo-P/E-luvun.

Yhtiö P/E 5v
Nordea 7,2
Stora Enso 9
Sampo 9,8
Finnair 9,8
Nokian Renkaat 9,9
Metsä Board 11,9
UPM 12,9
Telia 13,8
Fortum 17
Harvia 18,8
Neste 22
Orion 22,2

Taulukon perusteella voidaan havaita yleisen hintatason selkeää halpuutusta. Jos vielä reilu kuukausi sitten P/E-lukua noin 15 voitiin pitää neutraalina tasona nollakorkoympäristössä, ovat osakkeet laajalla rintamalla jo laskeneet tämän alle. Tällä keskiarvotuloksellaan arvotettuna alle 10 P/E:n yhtiöt ovat mielestäni jo lipuneet ostohintoihin. Sijoittajan tulee kuitenkin tiedostaa yhtiöihin kohdistuvat riskit ja se, että markkina voi kollektiivisesti yhä painua alaspäin ja viedä hyviäkin yhtiöitä mennessään.

Finnairin tulos tulee todennäköisesti ottamaan todella kovaa osumaa tänä vuonna lentojen määrän vähentyessä radikaalisti, sen sijaan Nokian Renkaat taas hyötyy halvasta öljystä ja renkaita todennäköisesti tarvitaan tänäkin vuonna. Metsäyhtiöistä Stora Enso näyttää selvästi halvimmalta tulosperusteisesti arvioituna. Fortumin kohdalla tulee ottaa huomioon Uniperin valtaus, joka todennäköisesti tuo lisää paukkuja tulosriville jo lähitulevaisuudessa.

Toivottavasti tämä pieni listaus auttaa potentiaalisten ostokohteiden löytämisessä. Ylipäätään näin jännittävän kevään keskellä kehottaisin sijoittajia pysymään suunnitelmassaan sekä olemaan panikoimatta. Kun istuu alas ja miettii asioita rauhassa tulee todennäköisesti tekemään parempia sijoituspäätöksiä. Loppujen lopuksi sijoittaminen on pitkäjänteistä hommaa johon tällaiset romahdukset kuuluvat silloin tällöin.

Menestystä sijoituksiin ja muistetaan pestä ahkerasti käsiä!

Pörssistä voi jo tehdä löytöjä

Pörssit ovat yhä jatkaneet koronan vuoksi laskuaan. Viime viikolla nähtiin myös Yhdysvaltojen keskuspankki Fedin elvytystoimien vuoksi hetkittäinen pyrähdys ylöspäin, mutta edelleen pelko ja jopa paniikki vievät osakkeita kohti kaakkoa. Oikeastaan tämä Fedin ennenaikainen ja tavallista rivakampi puolen prosentin koronlasku itsessään tulkittiin markkinoilla paniikkiliikkeeksi, niinpä sen positiivinen vaikutuskin jäi hyvin lyhytaikaiseksi. Pelon ja paniikin ohjatessa markkinoita sijoittajan on tärkeää pitää päänsä kylmänä. Juuri nämä ovat niitä hetkiä kun erotellaan jyvät akanoista. Vahvimmat pysyvät sijoitusstrategiassaan ja poimivat markkinoilta eteen putoavat hedelmät.

Korona-karhu tallusteli osakemarkkinoille.

Juuri näitä kypsyviä hedelmiä ajattelin etsiskellä tämän kirjoituksen myötä. Helsingin pörssi on lasketellut kuukaudessa nyt hieman reilut -12%, joten aikaisemmin kovin kalliit arvostukset ovat jo alkaneet sulamaan lupaavasti. Tulee huomata, että tälle laskulle on toki syynsä. Korona tulee vaikuttamaan laajasti talouteen etenkin ensimmäisen kvartaalin aikana, mutta todennäköisesti tämä jää kuitenkin tilapäiseksi ilmiöksi kuten muutkin vastaavat virusepidemiat aikaisemmin. Silti vaikutus joihinkin yhtiöihin tulee olemaan varsin rajallinen.

Tarkastellaanpa ensimmäiseksi Teliaa jonka otin kohteekseni jo edellisessä tekstissäni. Telia ei kasvulla juhli, mutta jauhaa tasaisen varmaa kassavirtaa sekä jakaa hyvää osinkoa vuodesta toiseen. Telian kurssi on tätä kirjoittaessa 3,65 euroa joka on Telialle hieman normaalia alhaisempi arvostus. Telia on jossain määrin jo nyt toiminut laskussa turvasatamana, sillä se ei yleensä laske yhtä vauhdikkaasti indeksin mukana. Nykyisen kurssiin suhteutettuna Telia jakaa tänä vuonna kahdessa osassa yhteensä 6,3% efektiivisen osingon. Mielestäni koronan vaikutus Telian bisnekseen on lisäksi hyvin pieni.

Orastavaa nousua loppuvuonna kokenut Nordea on pelkästään tänään perjantaina lasketellut reilut -4% ja kurssi noteerataan nyt arvoon 6,83 euroa. Kuukauden aikana Nordean osakkeen arvosta on kadonnut reilut 8%. Tämän kevään osinkotasolla efektiivinen tuotto näille hinnoille on noin 5,9%. Ottaen huomioon Nordean orastavan nousukunnon ja kulukarsinnat, voisi Nordea olla näiltä tasoilta oiva ostos keväiseen osakesalkkuun. Tämä siitäkin huolimatta, että tuotot sijoitustoiminnasta tulevat todennäköisesti laskemaan radikaalisti alkuvuonna.

Vakaana osinkoyhtiönä tunnettu Sampo on myös ottanut osumaa laskumarkkinoilla. Tällä hetkellä kurssi on asettunut 35,73 euroon ja laskua kuukaudessa on kertynyt huimat -13,65%. Tämä on saanut aikaan sen, että tämän kevään osingolla Sammon efektiivinen osinkotuotto on kohonnut jo 6,2 prosenttiin. Mielestäni ei ollenkaan huonompi osinkotaso tunnetusti vakaata tulosta tekevälle vakuuttajalle.

Fortum jauhaa meille sekä sähköä että lämpöä. Tämän lisäksi yhtiö kasvaa ja valloittaa maailmaa pääasiassa Saksassa. Fortumilta olemme tottuneet vuosi toisensa perään näkemään tyypillisen 1,1 euron osingon. Kurssin tultua kuukaudessa alas reilut -14% on efektiivinen osinkotuotto nykykurssille (18,94e) kohonnut jo kiinnostavaan 5,8 prosenttiin. Osakekohtaista tulosta Fortum teki viime vuonna 1,74 euroa, joten tällä P/E-luvuksi saadaan vain 10,9.

En voi olla nostamatta maininnan kohteeksi vielä Nokian Renkaita. Yhtiö on toki jo ilman koronaakin ajautunut vaikeuksiin markkinoiden pehmetessä, mutta kurssi on lisäksi ottanut koronan takia kolhuja edellisten laskujen jatkoksi. Viimeisen kuukauden aikana Nokian Renkaat on laskenut noin -6%, alkuvuoden aikana laskua on tullut noin -7,5% kaikkinensa. Tämä on saanut aikaan sen, että Nokian Renkaiden tämän kevään osinkotaso on noussut jo 6,8%:iin kurssitason ollessa tällä hetkellä 23,17 euroa. Viime vuoden tuloksella P/E-luku on valahtanut jo tasoon 12,8 joka viestii siitä etteivät markkinat odota yhtiöltä tulevaisuudessa minkäänlaista kasvua. Koska kasvuinvestoinnit Amerikkaan ovat juuri valmistumassa, mielestäni jonkinlaista tulevaisuuden kasvua on kuitenkin lupa odottaa. Näin ollen Nokian Renkaiden arvostus ei vaikuta tällä hetkellä kovin korkealta.

Nämä olivat vain muutamia poimintoja sijoittajien suosikkiosakkeista jotka poimin päälistalta. Mikäli sinulla on esittää jatkoksi vastaavia, laitahan kommenttia.

Nordea kääntyi vihdoinkin

Nordea julkaisi tänään vuoden 2019 viimeisen kvartaalin tuloksensa ja nyt voidaan viimeinkin sanoa se ääneen: käänne on tapahtunut. Tuotot kääntyivät kasvuun sekä kulut laskuun, juuri kuten oli toivottukin. Viimeisellä kvartaalilla osakekohtainen tulos kasvoi peräti 46% vuoden takaisesta 0,19 euroon. Nordea aikoo jatkossakin keskittyä toiminnan tehostamiseen, tuottojen kasvattamiseen sekä asiakaspalveluun. Osinkoa ehdotetaan maksettavaksi 40 senttiä per osake, joka tarkoittaa noin 5,1% efektiivistä osinkotuottoprosenttia.

Valo kajastaa jo Nordean konttorista. Yhtiö näyttää selvinneen myrskystä ja tuiskusta.

Osakkeenomistajasta tämä tuntuu hienolta. Pitkä korpivaellus näyttää jäävän taakse, ja osakekurssikin palkitsee sijoittajan tänään reippaalla nousulla. Tätä kirjoittaessa kurssi on noussut 5,18% arvoon 7,82 euroa. En malta olla jälleen tekemättä pientä selvitystä Nordean potentiaalisesta tulevaisuudesta. Mielestäni on relevanttia pitää tuloksellisena pohjatasona nyt nähtyä neljännen kvartaalin tulosta. Oletettavasti vuoden edetessä tahti hieman kiihtyy sekä tuottojen kasvun että tehostamistoimien avulla.

Jos Nordea ei kasvaisi tänä vuonna lainkaan vaan operoisi samalla tasolla kuin Q4/2019, voisimme odottaa osakekohtaiseksi tulokseksi suoraviivaisesti 0,76 euroa. Tämä tarkoittaisi P/E-lukua 10,3. Tästä voidaan havaita, että osakekurssi ei todellakaan ole vielä keulinut liikaa. P/E-luku viestii siitä, että markkinat eivät tähän hintaan anna vielä arvoa Nordean tulostason pysyvyydelle saatika potentiaaliselle kasvulle. Oma arvaukseni on, että Nordea kykenee kuitenkin parempaan tulokseen toimintansa tehostamisen kautta. Kokosin seuraavaan taulukkoon mitä Nordean potentiaalinen tuloskasvu tarkoittaisi eri skenaarioissa.

Tuloskasvu EPS P/E(7,82€) E/P P/E=13 Nousuvara
0 % 0,76 10,3 9,7 % 9,88 26 %
5 % 0,80 9,8 10,2 % 10,37 33 %
10 % 0,84 9,4 10,7 % 10,87 39 %
15 % 0,87 8,9 11,2 % 11,36 45 %
20 % 0,91 8,6 11,7 % 11,86 52 %
25 % 0,95 8,2 12,1 % 12,35 58 %
30 % 0,99 7,9 12,6 % 12,84 64 %

Tuloskasvu: Erilaiset tuloskasvuskenaariot tälle vuodelle
EPS: Osakekohtainen tulos kulloisessakin skenaariossa
P/E(7,82€): P/E-luku eri skenaariossa verrattuna vallitsevaan kurssitasoon 7,82 euroa
E/P: Eri skenaarioiden aikaansaama efektiivinen tulostuotto
P/E=13: Osakkeen neutraali arvostus kussakin skenaariossa
Nousuvara: Nousuvara nykyiseltä kurssitasolta neutraaliin arvostukseen

Mielestäni nollakorkojen maailmassa P/E-luku 13 on neutraali arvo yhtiölle jonka tulos ei juurikaan kasva. Nordean tapauksessa neutraali tulospohjainen arvostus voisi olla huomattavasti suurempikin riippuen tuloskasvun nopeudesta tänä vuonna. Taulukon toiseksi viimeisessä sarakkeessa on osakkeen tavoitehinta neutraaliin arvostukseen, eli jos sijoittaja olettaa Nordean tuloksen kasvavan tänä vuonna 5% olisi hän valmis maksamaan osakkeesta 10,37€. Aliarvostus tällä hetkellä olisi tähän skenaarioon peräti noin 33 prosenttia. On huomattavaa, että vaikka Nordea ai kasvaisi lainkaan, on nousuvaraa kurssissa neutraaliin arvostukseen silti peräti 26% jos sama vakaa tulostaso säilyy läpi vuoden.

Tein oman henkilökohtaisen ratkaisun ja lisäsin Nordeaa salkkuuni heti aamulla raportin luettuani. Nousuun ostaminen tuntuu usein pahalta, mutta kun ottaa huomioon suunnan mihin Nordea on nyt matkalla, uskon että tulemme näkemään huomattavasti korkeampiakin kurssitasoja jo lähitulevaisuudessa.

Nordean suunta muuttui

Olen kirjoittanut Nordeasta useammankin kerran ja aina yhtiö on näyttänyt halvalta varsinkin jos osakkeen hintaa on verrattu osinkoprosenttiin. Valitettavasti näytti pitkään siltä ettei Nordean suunta pörssissä meinaa millään kääntyä ylöspäin. Ei edes vaikka Cevian Capitalin Christer Gardell hyppäsi pankin suuromistajaksi 2,3% osuudellaan.

Viime viikolla tilanne kuitenkin muuttui. Nordea tiedotti alunperin etsivänsä uutta konsernijohtajaa Casper von Koskullin jäädessä eläkkeelle ensi vuonna. Yhtiö päätti kuitenkin nopeuttaa prosessia ja korvaajaksi tullut tanskalainen Frank Vang-Jensen aloitti uudessa toimessaan saman tien. Markkinoilla tämä otettiin vastaan positiivisena signaalina. Viimeisen viikon aikana Nordean kurssi on noussut reilut 16%.

Nordea sulaa hiljalleen syväjäästä.

Koska Nordean tulos on viime aikoina sakannut, täytyy tulosriviä parantaa karsimalla kuluja. Etenkin Gardell on sparrannut Nordeaa karsimaan kulujaan entistä ronskimmalla kädellä. Hän ei ollut lainkaan tyytyväinen siihen tahtiin jolla Koskull eteni tässä tehtävässä. Bloombergin mukaan Gardell oli erittäin tyytyväinen pikaiseen konsernijohtajan vaihdokseen. Jos Vang-Jensen onnistuu viilaamaan Nordean kannattamattomimmat toiminnot, Gardellin mukaan Nordeassa on potentiaalia jopa tuplata osakkeenomistajiensa tuotot.

Ainoa ongelma on se, että kulujen karsiminen ei käy hetkessä. Siihen nähden loppuvuoden tuloskunto yhdistettynä nyt nähtävään kurssinousuun eivät välttämättä ole kestävä yhdistelmä. On kuitenkin selvää, että toimitusjohtajan vaihdos näin nopealla tahdilla viestii siitä, että kulukarsinnan aikataulu tulee nopeutumaan alkuperäisestä. Siinä mielessä tämä on osakkeenomistajalle hyvä pidemmän ajan signaali, vaikka seuraavat kvartaalit eivät vielä kovin valoisia olisikaan.

Tätä kirjoittaessa Nordean kurssi on 6,53 euroa. Ensimmäisen vuosipuoliskon aikana osakekohtaista tulosta on kertynyt 0,27 euroa. Jos oletetaan loppuvuoden sujuvan lineaarisesti samaa tahtia, tältä vuodelta voidaan odottaa 0,54 euron tulosta. P/E-luvuksi saataisiin tällä laskentatavalla 12. Oma johtopäätökseni tästä on, että vaikka kurssi on noussut viime aikoina reippaasti, on Nordea vielä kohtuullisesti hinnoiteltu mikäli kulukarsinnassa onnistutaan ja pankki nousee edes verrokkiensa tasolle kannattavuudessa. Ainakin suunta on nyt oikea ja toimeen on tartuttu tosissaan.

Pelkkä kulujen karsinta ei luonnollisesti riitä mikäli pankin rahoituskate ja tuotot jatkavat laskuaan kvartaali toisensa jälkeen. Luodakseen arvoa osakkeenomistajilleen, ennen pitkää Nordean on päästävä jälleen kiinni kasvuun. Negatiivisten korkojen maailma ei ainakaan helpota tätä missiota.

Omat Nordean osakkeeni ovat liki 23 prosenttia pakkasella, mutta koska yhtiössä on nyt aktivoiduttu ripeämpiin toimiin aion jatkossakin pitää osakkeistani kiinni. On hyvinkin mahdollista, että Nordean pohjat on nyt nähty.

Myin Nordeat pois salkusta

Niinhän siinä sitten kävi. Nordea lähti loppuviikosta laskuun ensin Swedbankissa ilmenneiden rahanpesuongelmien mukana, ja lasku jatkui seuraavana päivänä ollen osinkodippiä suurempi. Torstaina Nordea laski -3,4% ja perjantain päätöslukemat olivat -10,79%. Keskiviikon jälkeen osakkeen hinnasta katosi 1,08 euroa, josta osingon osuus oli 0,69 euroa. Ylimääräistä laskua osinkodipin lisäksi kertyi siis noin -5%.

Tuttu näky, Nordea myrskyssä.

Koska keskihintani Nordean osakkeille olivat 8,45 euroa, tulin siihen tulokseen että nyt on aika myydä osakkeet. Näinhän aito tuulipukusijoittaja toimii, ostaa kalliilla ja myy halvalla. Rahantuloa ei voi estää!

Todellisuudessa suoritin tässä kohtaa harkitun veromyynnin, sillä nyt on mielestäni hyvä sauma realisoida hieman tappioita, joita voi myöhemmin käyttää esimerkiksi osinkojen tai muiden pääomatulojen vähennyksiin. Salkustani pakkorealisoitiin juuri Amer Sports, josta verotettavaa pääomatuloa kertyi hieman reilut 5 000 euroa. Nordeat tulen ostamaan takaisin salkkuun varmaankin ensi viikon aikana, transanktioiden väliin on hyvä jättää aikaa vähintään pörssipäivän verran, jotta verottaja pysyy tyytyväisenä.

Tällä pienellä veivauksella saan tienattua itselleni mojovat veroedut vain parin osakekaupan hinnalla. Luottoni Nordeaan ei ole vielä kokenut kolausta. Osakekurssi näyttää laskevan aina, kun jossain mainitaan rahanpesu siitäkin huolimatta, että uskon Nordean olevan etulinjassa rahanpesun ehkäisemisessä. Nordeassa rahanpesututkinnan parissa työskentelee noin 1 500 henkilöä, tähän on panostettu tosissaan.

Muutoin Nordean suoriutumiseen tuskin on kukaan tyytyväinen. Osinko on hyvä, mutta tuloskasvu-uralle olisi päästävä. Tietysti voidaan pohtia myös, että vaikka tulos junnaisi paikoillaan on nykykurssille saatava hieman reilu 10 prosentin osinkotaso ihan mukiinmenevä tuotto. Tämä ei kuitenkaan lohduta niitä, jotka ovat osakkeensa ostaneet aikaisemmin. Mukaan lukeutuvat itseni lisäksi muun muassa finanssikonserni Sampo.

Vuoden ensimmäinen kvartaali on pian ohi, ja saamme tuoretta tietoa Nordean kuulumisista. Luottamusta eivät herätä huhut, joiden mukaan Nordea olisi tavoitellut analyytikoita ja pyytänyt näitä laskemaan ennusteitaan alaspäin. Luottamukseni Nordeaan on kuitenkin vielä säilynyt, sillä vaikka toimintaympäristö ei tällä hetkellä ole pankeille kaikkein optimaalisin, uskon Nordean kykenevän parantuvaan tulokseen suuruuden ekonomian sekä kulujenkarsinnan kautta.

YLE maalittaa jälleen Nordeaa

Kaikki varmaan muistavat kuinka jo reilu vuosi sitten YLE penkoi Panaman ja paratiisin papereita. Ennakkoon näitä ”kohupaljastuksia” markkinoitiin erittäin näkyvästi, ikäänkuin ne sisältäisivät jotain poikkeuksellista tietoa veronkiertäjistä. Toisin kuitenkin kävi, koko juttu oli täysi pannukakku ja kertoi lähinnä siitä kuinka vähän YLE:n toimittajat ymmärtävät esimerkiksi laillisen verosuunnittelun realiteeteista. Samalla tämä vaikutti olevan kohdistettu lokakampanja Nordeaa vastaan.

Kaksi päivää sitten julkaistiin uutta tietoa koskien Putinin lähipiirin rahanpesua. YLE:n saamien tietojen mukaan rahaa on pesty Nordean tilien kautta noin 700 miljoonan euron edestä. Koska liettualaispankista vuodettua aineistoa on käyty läpi toimittajien kesken, minua ihmetyttää erityisesti se kuinka he ovat kyenneet arvioimaan millaisen rahan alkuperä on rikollisista lähteistä ja mikä vain tavallisesta veroparatiisirahasta eli kansainvälisestä verosuunnittelusta. Näissähän rahasiirtojen rakenne on hyvin samankaltainen, eli rahat siirtyvät veroparatiisin kautta kohdepankin tilille. Korvaani särähti kuinka ohjelmassa ei lainkaan todistettu, että raha olisi alunperin rikollisista lähteistä. Tämän todistamatta jättäminen vie jo pohjaa siltä väitteeltä, että kyse ylipäätään on rahanpesusta.

Toinen seikka mikä mietityttää on se, että eiväthän toimittajat voi tietää millaisiin toimiin esimerkiksi Nordean sisällä on ryhdytty rahansiirtojen tutkimiseksi. Ja toisaalta Nordea on siinä mielessä ollut mediakohun kautta vaikeassa asemassa, sillä he eivät voi tietenkään kommentoida yksittäisiä tapauksia. Miksi YLE hyökkää näin voimakkaasti yksittäisen pankin kimppuun jälleen kerran varsinkin kun oletettavasti tiedetään ettei pankista voida kommentoida yksittäisten tapausten ja tutkimusten yksityiskohtia?

Nordean konsernijohtaja Casper von Koskull vieraili A-Studiossa vastaamassa näihin ”uusiin” paljastuksiin. Nordea on panostanut lähes puoli miljardia euroa  edellisen reilun 3 vuoden aikana rahansiirtojen valvontaan ja palkannut 1500 henkilöä tutkimaan mahdollisia rahanpesutapauksia. Asia on siis otettu erittäin vakavasti jo useita vuosia, eikä näiden paljastusten myötä tullut konsernijohtajan mukaan esille mitään uutta.

Vaikuttaa siltä, että YLE on varsin tarkoitushakuisesti maalittanut Nordeaa tämän tutkintansa aikana, jotta saataisiin kohua aikaan sekä jokin syntipukki nostettua esiin. Todellisuudessahan pankki ei koskaan pese rahaa vaan kyse on rikollisten suorittamista transanktioista joissa pankki on vain välikädessä. Kuten konsernijohtaja von Koskull sanoi, asiat ollaan kuitenkin otettu jo vuosikaudet tosissaan ja niihin on panostettu mittavat resurssit. Näin ollen YLE:n toiminta on jälleen kerran osoittautunut kohusta huolimatta pannukakuksi kuten edellisilläkin kerroilla. Pitäisikö YLE:n toimia kohtaan järjestää tutkinta koskien tahallista kurssimanipulaatiota, sillä Nordean osakekurssi painui näiden kohu-uutisten myötä pahimmillaan noin -5% pakkaselle, päätyen kuitenkin päivän päätteeksi noin -4 prosenttiin?

Seuraavana päivänä kurssi kuitenkin avasi nousuun, ja nopeimmat ehtivätkin hyödyntää tämän tilanteen edukseen.

Nordean tilinpäätös 2018

Nordea on kivunnut suomalaisten omistetuimmaksi osakkeeksi ohi Nokian. Nordeassa sijoittajia houkuttelevat luonnollisesti laskeneen kurssin lisäksi korkea osinkotaso sekä lupaukset osinkokasvun jatkosta. Viime vuosina tuloskehitys ei ole ollut sillä tasolla millä Nordean johto sekä suurin omistaja Sampo haluaisi sen olevan. Tästä syystä osakekurssi on tällä hetkellä samalla tasolla kuin se oli esimerkiksi vielä vuonna 2016. Tapahtuiko käänne parempaan viime vuonna? Mennäänpä raportin kimppuun, seuraavassa viimeisen kvartaalin luvut:

 

Q4/2018 Q4/2017 Muutos
Rahoituskate 1126 1109 +2%
Liikevaihto 2103 2228 -6 %
Liikevoitto 689 796 -13 %
Luottotappiot -30 -71 -58 %
EPS 0,12 0,15 -20 %
ROE% 6,10 % 7,70 %

 

Rahoituskate, eli peruspankkitoiminnasta saatavat tuotot kasvoivat. Kuten tiedämme, vuoden viimeinen kvartaali ei ollut optimaalinen varainhoidosta saatavien tuottojen kannalta pörssien laskettua voimakkaasti. Tästä syystä varallisuudenhoidon palkkiotuotot laskivat noin 14 prosenttia. Lukuunottamatta parantunutta rahoituskatetta sekä pienentyviä luottotappioita, oli viimeinen kvartaali kaikilta osin heikompi kuin vuonna 2017.

Koko vuoden vastaavat luvut puolestaan näyttävät seuraavanlaisilta:

 

2018 2017 Muutos
Rahoituskate 4324 4666 -7%
Liikevaihto 9005 9469 -5 %
Liikevoitto 3953 3998 -1 %
Luottotappiot -173 -369 -53 %
EPS 0,76 0,75 +1,3%
ROE% 9,70 % 9,50 %
Osinko 0,69 0,68 +1,5%

 

Koko vuoden suoritus näyttää sen sijaan paremmalta. Vaikka liikevaihto ja liikevoitto kutistuivat aavistuksen, Nordea onnistui kasvattamaan osakekohtaista tulostaan sentillä. Kustannussäästöt alkavat purra, ja tulevaisuuden näkymissä kustannussäästöjä korostettiinkin useaan otteeseen. Oman pääoman tuottoprosentti kohosi myös hieman. Osinkoa ehdotetaan maksettavaksi 0,69 euroa, joka on peräti 90,7% koko vuoden tuloksesta. Efektiivisenä osinkoprosenttina nykykurssille tämä tekee peräti noin 8,6%. Koska Nordean johto on viestittänyt pyrkimyksestään kasvavaan osinkoon, täytyy heillä olla luottoa kustannussäästöjen tuomaan merkittävämpään tulosparannukseen jatkossa. Muutoin on riskinä, että osingonjakosuhde nousee epäterveen korkealle.

Konsernijohtaja Casper von Koskull viestittääkin kulujen jäävän tänä vuonna alemmalle tasolle verrattuna vuoteen 2018. Tarkempaa tavoitehaarukkaa kulujen karsimiselle ei tälle vuodelle tullut, mutta vuonna 2021 kulujen odotetaan olevan 3 prosenttia pienemmät kuin vuonna 2018. Kassavirtaperusteisten kokonaiskulujen ennakoidaan vuonna 2021 olevan 5-10 prosenttia viime vuotta pienemmät.

Mielestäni Nordean tulos koko vuodelta oli positiivinen verrattaessa vallitsevaan odotustasoon. Markkinat olivat ehtineet hinnoitella jo paljon negatiivista Nordean kurssiin. Nordean oma pääoma per osake on 8,15 euroa ja osakekurssi tätä kirjoittaessa 8,04 euroa. Nordean osakkeen hinnassa saa siis tällä hetkellä ostettua ilmaista pääomaa 11 senttiä sekä liiketoiminnan kaupan päälle! Ei huono, sanoisi Jorma Uotinen?

Ainakin tämän vuoden ensimmäisen kvartaalin aikana voi ennakoida varallisuudenhoidon palkkiotuottojen olevan jälleen kasvussa markkinatilanteen vakauduttua ja pörssien palattua kasvu-uralle. Koska myös pankin rahoituskate osoitti viimeisellä kvartaalilla kasvulukemia, voisi tämän trendin odottaa jatkuvan myös peruspankkitoiminnoissa. Nordeassa aiotaan panostaa muun muassa asiakaspalveluun tällä sektorilla, lisäksi suurasiakkaiden uudet palveluverkostot sekä asuntolainavolyymien uuteen nousuun tähtäävät selkeät suunnitelmat vahvistanevat rahoituskatetta entisestään.

Mittava IT-investointi on yhä menossa ja osaltaan kasvattaa kuluja, toteuduttuaan tästä tulee kuitenkin merkittäviä säästöjä. Samoin suurtietokoneiden ylläpidon ulkoistus IBM:lle tukee säästötavoitteita. Nordea pyrkii tekemään tuotteistaan ja palveluistaan entistä yhtenäisempiä ja hyödyntää näin mittakaavaetuja yhdistämällä konsernin yhteisiä yksikköjä, kuten kansainvälisiä toimintoja ja palveluja. Säästöt ovat nyt päivän sana, ja säästötavoitteita on sparraamassa tietysti myös uusi suuromistaja eli Cevianin Christer Gardell.

Gardell mainitsi aikaisemmin, että Nordean tulisi vuoteen 2021 mennessä pyrkiä karsimaan kulujaan 4,4 miljardiin euroon. Vuonna 2018 kulut olivat 4,738 miljardia euroa. Matkaa Gradellin tavoitteeseen jää vielä noin 7,6 prosenttia. Sparraamista tarvitaan siis jatkossakin, sillä kuten aikaisemmin mainitsin von Koskull odottaa kokonaiskulujen olevan 2021 noin 3 prosenttia viime vuotta pienemmät.

Omalta osaltani voin todeta että osakkeiden holdaus salkussani jatkuu. Mikäli Nordea onnistuu tavoitteessaan kasvattaa asiakaspalvelun laatua samalla kun se toteuttaa kustannussäästöjä, on tässä käsillä mielestäni loistava paketti. Osinkotaso sekä markkinaolosuhteet tukevat osakekurssia jatkossa. Kohti ensimmäisen kvartaalin tulosjulkistusta mennään pitkästä aikaa hieman positiivisemmissa merkeissä.

Onko Nordea liian halpa?

Viime vuoden lopulla pörssien laskettua ei ole voinut olla törmäämättä keskusteluihin Nordean halpuudesta ja sen suhteettoman suuresta osingosta. Osinkoprosentti alkoi osakkeen ollessa halvimmillaan hätyytellä 10 prosentin maagista rajaa. Pankki on kuitenkin hyvää positiivista tulosta tekevä, joten tuloksen täytyisi sakata kunnolla jotta tällainen taso on perusteltu. Tässä tekstissä tutkaillaan muutamia perinteisiä tunnuslukuja tunnustellaksemme onko Nordea aliarvostettu.

Seuraavassa on esitetty graafisessa muodossa kuinka Nordea on edennyt viime vuodet ja mitä vuodelta 2018 odotetaan:

 

Nordean osakekohtaisen tuloksen kehittyminen.

 

Osakekohtainen tulos kehittyi vakaasti aina vuoteen 2016 saakka. Virallinen selitys vuoden 2017 tuloslaskuun oli pääomamarkkinoiden erittäin vähäinen aktiviteetti sekä pankin riskien vähentäminen, joka toteutettiin pienentämällä Venäjän ja Shipping, Offshore and Oil Services -toimintojen luottovolyymeja. Tuloslaskun takana oli siis osittainen painotuksen siirto riskien vähentämiseen. Samaan aikaan ovat päällä suuret IT-investoinnit.

Konsernin tuloksen odotetaan paranevan vuonna 2018. Tuottojen odotetaan kasvavan hieman, kulujen pienenevän ja luottojen laadun pysyvän vakaana. Nykyinen korkotaso ei ole paras mahdollinen ympäristö pankkien tuloskasvulle. Niinpä tulevaisuudessa kulujen karsinta ja toiminnan tehokkuus tulevat olemaan avainasemassa. Kuten Christer Gardell mainitsi Cevianin ostaessa Nordeasta 2,3 prosentin siivun, Nordean tulee pystyä karsimaan kulujaan nykyistä tehokkaammin. Kolmannen kvartaalin loppuun mennessä Nordealla oli osakekohtaista tulosta kasassa 0,64 euroa. Vuoden 2018 tulos tulee siis arviolta olemaan jonkin verran yli 0,80 euroa. Tulos on jälleen palaamassa kasvun tielle.

 

Nordean tasepohjainen arvostus.

 

Nordean tasepohjaisesta historiallisesta arvostuksesta voidaan havaita, että osake on tällä mittarilla arvostettu alle sen keskimääräisen tason. Koska luku on alle 1, se indikoi että sijoittajat eivät anna Nordean harjoittamalle liiketoiminnalle minkäänlaista arvoa. Tyypillisesti arvostus on viime vuosina pyörinyt noin 1,3 tasolla. Myös vielä laajempi kymmenen vuoden keskiarvo P/B-luvulle on samaa tasoa eli 1,26. Jos Nordea nousisi takaisin tähän keskimääräiseen tasoonsa saavuttamalla jälleen sijoittajien luottamuksen, olisi sen osakekohtainen arvostus noin 10,40 euroa.

 

Nordea osakekohtaisen osingon kehittyminen.

 

Osinkotasoaan Nordea on pystynyt kasvattamaan vuosittain, ja sama tahti tulee jatkumaan ainakin jos uskoo Sammon konsernijohtaja Kari Stadighin lausuntoja. Hänen mukaansa Nordea on valmis jakamaan osinkoa väliaikaisesti jopa yli oman tuloksensa, sillä pankki on niin ylikapitalisoitunut. Toistaiseksi tulos on vuosittain ollut osinkoa suurempi ja osinkotaso näin vakaalla pohjalla. Tänä keväänä osinkoa odotetaan noin 0,70 euroa joka tarkoittaisi nykyisellä osakkeen hinnalla (7,40€) efektiiviseksi osingoksi noin 9,5%. Tämä olisi jo tällaisenaan mukiinmenevä tuotto sijoitukselle mikäli, Nordea kykenisi pitämään nykyisen tulostasonsa.

Jotta tietäisimme mitä Nordealta voi odottaa, lienee turvallisinta kaivaa lisää historiadataa saadaksemme lukuihin varmuuskerrointa. Etsin Nordean oman pääoman tuottoprosentit menneiltä vuosilta ulottuen aina finanssikriisin aikoihin saakka. Luvut on esitetty seuraavassa taulukossa:

 

Nordean viime vuosien oman pääoman tuottoprosentit
15,30 % 11,60 % 11,40 % 10,40 % 11,60 % 10,90 % 11,30 % 12,00 % 11,90 % 9,30 %
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

 

Taulukon luvuista voidaan laskea oman pääoman tuotolle 10 vuoden keskiarvo, joka on 11,57%. Tämä luku on hyvin linjassa myös viime vuosien suoriutumiseen nähden lukuunottamatta vuotta 2017, jolloin taso hieman notkahti. Näin ollen 10 vuoden oman pääoman keskituotolla normaali tulostaso olisi nykytilanteessa noin 0,93 euroa. Tämä taas tarkoittaisi P/E-lukua 8 ja tulostuottoa noin 12,6%. Tulospohjainen pitkän ajan historiadata indikoisi Nordean olevan nyt edullisella tasolla. Jos tarkastellaan vain lähimmän viiden vuoden horisonttia, oman pääoman tuotto on ollut keskimäärin melko samaa tasoa ollen 11,08%.

P/E-luku Nordealla on tällä hetkellä vuoden 2017 tuloksella noin 10,9. Kymmenen vuoden keskiarvo-P/E on 10,73. Tällä tunnusluvulla tämänhetkinen hinnoittelu on linjassa historiallisen tason kanssa. Vuoden 2017 tulos tultiin vuonna 2018 kuitenkin mitä todennäköisimmin ylittämään kuten aikaisemmin totesin, joten kerroin tulee tälle vuodelle hieman alaspäin ilman suurempia kurssinousuja.

Arvosijoittajalle nämä kriteerit riittävät aloittamaan ostot Nordeassa tai jatkamaan niitä. Osake on maltillisesti arvostettu varsinkin mikäli vuosi 2018 päättyi ennustetuissa merkeissä. P/E-luku, P/B-luku sekä osinkotaso kielivät aliarvostuksesta. Seuraavassa vielä hieman vertailua pohjoismaisiin verrokkipankkeihin:

 

P/E P/B Osinko%
Aktia 11,5 1,08 6,30 %
SEB 12,01 1,32 6,44 %
Danske Bank 7,41 0,71 7,47 %
Nordea 10,9 0,98 9,20 %

Nordea näyttäytyy selvästi tunnusluvuiltaan halvimpana, mikäli ei oteta huomioon vastikään pahasti rahanpesuskandaalin vuoksi romahtanutta Danske Bankia. Dansken näennäiselle halpuudelle on siis hyvä peruste, mielestäni Nordealle ei niinkään.

Tänää viimeistellessäni kirjoitusta Helsingin pörssi näyttää ottaneen globaaleiden talouspoliittisten tapahtumien vuoksi hirmuloikan ylöspäin. Tämä toi nostetta myös Nordealle, jonka osake kallistui tänään +4,56% asettuen 7,74 euroon. OMX Helsinki nousi +3,13%, joten Nordean aliarvostus näyttää nyt purkautuvan reilummalla vauhdilla.

Markkinaromahdus tuli kylään – onko syytä huoleen?

Ei varmaankaan ole jäänyt keneltäkään sijoittamisen ystävältä huomaamatta, että Yhdysvalloista alkanut laskumarkkina on rantautunut toden teolla myös Helsingin pörssiin. Alkuvuoden tuotot on syöty ja indeksi on laskenut syyskuun huippulukemista jo noin -17%. Koko vuoden indeksituotto on tällä hetkellä -10,47%. Tänään torstaina laskettiin lisää mukavat -1,58 prosenttia.

Koska Yhdysvalloissa lasku on ollut vielä roimempaa, siellä ollaan virallisesti jo karhumarkkinassa. Suomessa ei olla vielä, sillä raja kulkee -20 prosentissa. Sijoitusaiheisilla keskustelupalstoilla paniikki näyttää jo hieman levinneen, sillä joka päivä tulee useita avauksia koskien laskumarkkinaa. Vieläkö lasketaan vai oliko pohjat jo tässä? Myynkö kaikki osakkeeni vielä kun niistä jotakin saa? ”Minä myin kaiken jo viime kesänä, koska tiesin että romahdus tulee!” Toiset taas esittelevät kaavioita jotka sopivat edellisiin pörssiromahduksiin, näitähän tulee noin seitsemän vuoden sykleissä. Kaavioista näkee, että laskumarkkina taittuu nousuksi jälleen 2021, joten vähän aikaisemmin on syytä siirtyä ostomarkkinoille. Historiahan on tunnetusti tae tulevasta sijoitusasioissa. Vai onko sittenkään? 😉

Jos mietitään edellistä pörssiromahdusta eli finanssikriisiä noin kymmenen vuotta sitten, silloin riski oli todellinen. Pankkien likviditeetti loppui ja se aiheutti muun muassa investointipankki Lehman Brothersin kaatumisen. Pelko levisi nopeasti ympäri maailman romahduttaen pörssit globaalisti. Tulee huomata että syyt olivat tuolloin kuitenkin rakenteelliset ja konkreettiset, matala korkotaso yhdistettynä monimutkaisiin johdannaisiin, joiden riskejä ei täysin ymmärretty.

Nykyinen karhumarkkina puolestaan näyttää olevan pääosin Donald Trumpin toimien sekä twiittien ansiota. Ensin Trump päätti vetää joukkonsa pois Syyriasta vastoin asiantuntijoiden suositusta, jonka seurauksena puolustusministeri James Mattis erosi. Myöhemmin Trump arvosteli Fedin pääjohtaja Jerome Powellin päätöstä korottaa ohjauskorkoa entisestään ja huhujen mukaan harkitsi jopa tämän erottamista. Myöhemmin maan johdosta rauhoiteltiin Powelin olevan suojassa irtisanomiselta. Eikä tässä vielä kaikki. Yhdysvaltain valtiovarainministeri Steven Mnuchin kertoi Twitterissä olleensa yhteydessä maan kuuden suurimman pankin johtajiin varmistaakseen, että pankkien maksuvalmius on riittävällä tasolla. Tarkoitus oli herättää luottamusta markkinoilla, mutta reaktio oli täysin päinvastainen.

 

 

Sekoilusta huolimatta tällä kertaa kyseessä ei ole rakenteellinen vika kuten edellisellä kerralla, vaan markkinoiden huolet liittyvät Trumpin pyörittämään näytökseen. Ei ole toistaiseksi näyttöä, että huolet edes ovat aiheellisia. Trump rauhoitteli markkinoita kehumalla, että maassa on hienoja, hyvinvoivia yhtiöitä ja nyt on hyvä aika ostaa näiden osakkeita.

Näen sellaisenkin skenaarion, että nämä suoranaiset sekoilut Yhdysvaltojen johdossa ovat aiheuttaneet syystäkin hermoilua Yhdysvaltojen pörssissä. Joidenkin osakkeiden arvostukset ovat karanneet käsistä ja roimaa kasvua odotetaan jatkuvasti. Näin ollen laskumarkkina on ollut tervettä ilmojen pois puhaltamista. Jos otetaan esimerkiksi suositut FAANG-osakkeet eli Facebook, Apple, Amazon ja Google, havaitaan että vielä tälläkin hetkellä pörssilaskusta huolimatta näihin yhtiöihin hinnoitellaan kovaa kasvua. Facebookin P/E-luku on yli 20, Applella 13, Amazonilla noin 82 ja Googlella noin 40. Näistä vain Apple on kohtuullisesti hinnoiteltu viime vuoden tuloksellaan mikäli kasvu on todellakin tyrehtymässä kuten markkinat ennakoivat. Amazonin kasvuodotukset ovat täysin toisesta maailmasta ja kasvun hidastuessakin tulisi kyyti olemaan kylmää. Yhteensä FAANG-yhtiöiden paino esimerkiksi S&P500-indeksissä on noin 9,5%. Koko S&P500- indeksin P/E-luku on noin 19, kun OMX Helsingissä vastaava luku on matalempi ollen noin 15.

Kukaan ei varmasti osaa sanoa oliko pörssilasku tässä vai vieläkö se jatkuu ensi vuonnakin. Laskumarkkinaan tarvitaan mielestäni vielä selkeämmät syyt pelkkien pelkojen lisäksi. Siksi oma veikkaukseni on, että tämä laskumarkkina jää tältä erää ”tavanomaista” lyhyemmäksi ja lasku pienemmäksi. Mikäli tuloskausi sujuu Yhdysvalloissa hyvin ja yhtiöiden näkymät ovat valoisat, pelot lievenevät. Myös makroympäristön dataa kannattanee seurata tavallista tarkemmin, esimerkiksi työllisyysdata kuvastaa luottamusta tulevaan. Ainakin vielä marraskuussa Yhdysvaltojen työlisyysdata oli vahvaa.

Kokonaan toinen asia on kotipörssimme. Reunapörssina laineet lyövät Helsinkiin kovaa. Hermoilevalla ulkomaisella rahalla on taipumus poistua pörssistämme ensimmäisenä. Siksi onkin mahdollista, että Helsingin pörssissä nähdään nyt ylilyöntejä lähes kaikkien yhtiöiden ja toimialojen laskiessa kollektiivisesti. Joitain turvasatamiakin on ollut, kuten esimerkiksi Telia joka ei ole liikahtanut laskumarkkinassa juuri mihinkään suuntaan.

Jo aikaisemmin halvalta näyttänyt Nordea sen sijaan on lasketellut säntillisesti jokaisena laskupäivänä. Arvostustaso viime vuoden tuloksella on P/E noin 9 ja viime vuoden osinkotasolla osinko asettuu efektiivisesti jo 9,38 prosenttiin. Mikäli Nordea kykenee sälyttämään tulostasonsa vaikuttaa tämä alennushinnalta. Joko markkina tietää jotain mitä emme vielä näe, tai sitten kyseessä voi olla markkinapeloista johtuva alehinnoittelu. Nordean tilanteeseen tuo lisämielenkiintoa Gardellin ohjastaman Cevianin mukaantuloOdottakaamme siis tammikuun tuloskautta mielenkiinnolla. 

Oma strategiani tässäkin markkinassa on ostaa lisää mielestäni halpoja osakkeita. Mikäli lasku vielä jatkuu, saatan ensi vuoden puolella käyttää verotussyistä tappiolliseksi valahtavia omistuksia ulkona ja lasken näin samalla omistusteni keskihintaa. Takoituksena on kuitenkin jatkaa sijoittamista, säästämistä ja osingoista nauttimista entiseen malliin. Mikäli alkuvuosi on tahmeahko, saatan jopa hankkia lisää verottomia osinkoja tukemaan tulevaisuuden kasvua salkussani. Kiinnitän huomioni yhtiöiden viimeisen kvartaalin tuloksiin sekä näkymiin tulevalle vuodelle. Mikäli pörssiarvostus ja reaalidata ovat kovasti irtaantuneet toisistaan, voi kyseessä olla hyvä ostopaikka.

Tätä kirjoittaessani tarkistin vielä Yhdysvaltojen indeksien tilanteen. Yhdysvallat päättivät torstaina pieneen nousuun, joten ehkä perjantai ei ole Helsingissäkään ainakaan aluksi kovin verenpunainen.