Markkinaromahdus tuli kylään – onko syytä huoleen?
Ei varmaankaan ole jäänyt keneltäkään sijoittamisen ystävältä huomaamatta, että Yhdysvalloista alkanut laskumarkkina on rantautunut toden teolla myös Helsingin pörssiin. Alkuvuoden tuotot on syöty ja indeksi on laskenut syyskuun huippulukemista jo noin -17%. Koko vuoden indeksituotto on tällä hetkellä -10,47%. Tänään torstaina laskettiin lisää mukavat -1,58 prosenttia.
Koska Yhdysvalloissa lasku on ollut vielä roimempaa, siellä ollaan virallisesti jo karhumarkkinassa. Suomessa ei olla vielä, sillä raja kulkee -20 prosentissa. Sijoitusaiheisilla keskustelupalstoilla paniikki näyttää jo hieman levinneen, sillä joka päivä tulee useita avauksia koskien laskumarkkinaa. Vieläkö lasketaan vai oliko pohjat jo tässä? Myynkö kaikki osakkeeni vielä kun niistä jotakin saa? ”Minä myin kaiken jo viime kesänä, koska tiesin että romahdus tulee!” Toiset taas esittelevät kaavioita jotka sopivat edellisiin pörssiromahduksiin, näitähän tulee noin seitsemän vuoden sykleissä. Kaavioista näkee, että laskumarkkina taittuu nousuksi jälleen 2021, joten vähän aikaisemmin on syytä siirtyä ostomarkkinoille. Historiahan on tunnetusti tae tulevasta sijoitusasioissa. Vai onko sittenkään? 😉
Jos mietitään edellistä pörssiromahdusta eli finanssikriisiä noin kymmenen vuotta sitten, silloin riski oli todellinen. Pankkien likviditeetti loppui ja se aiheutti muun muassa investointipankki Lehman Brothersin kaatumisen. Pelko levisi nopeasti ympäri maailman romahduttaen pörssit globaalisti. Tulee huomata että syyt olivat tuolloin kuitenkin rakenteelliset ja konkreettiset, matala korkotaso yhdistettynä monimutkaisiin johdannaisiin, joiden riskejä ei täysin ymmärretty.
Nykyinen karhumarkkina puolestaan näyttää olevan pääosin Donald Trumpin toimien sekä twiittien ansiota. Ensin Trump päätti vetää joukkonsa pois Syyriasta vastoin asiantuntijoiden suositusta, jonka seurauksena puolustusministeri James Mattis erosi. Myöhemmin Trump arvosteli Fedin pääjohtaja Jerome Powellin päätöstä korottaa ohjauskorkoa entisestään ja huhujen mukaan harkitsi jopa tämän erottamista. Myöhemmin maan johdosta rauhoiteltiin Powelin olevan suojassa irtisanomiselta. Eikä tässä vielä kaikki. Yhdysvaltain valtiovarainministeri Steven Mnuchin kertoi Twitterissä olleensa yhteydessä maan kuuden suurimman pankin johtajiin varmistaakseen, että pankkien maksuvalmius on riittävällä tasolla. Tarkoitus oli herättää luottamusta markkinoilla, mutta reaktio oli täysin päinvastainen.
The only problem our economy has is the Fed. They don’t have a feel for the Market, they don’t understand necessary Trade Wars or Strong Dollars or even Democrat Shutdowns over Borders. The Fed is like a powerful golfer who can’t score because he has no touch – he can’t putt!
— Donald J. Trump (@realDonaldTrump) 24. joulukuuta 2018
Sekoilusta huolimatta tällä kertaa kyseessä ei ole rakenteellinen vika kuten edellisellä kerralla, vaan markkinoiden huolet liittyvät Trumpin pyörittämään näytökseen. Ei ole toistaiseksi näyttöä, että huolet edes ovat aiheellisia. Trump rauhoitteli markkinoita kehumalla, että maassa on hienoja, hyvinvoivia yhtiöitä ja nyt on hyvä aika ostaa näiden osakkeita.
Näen sellaisenkin skenaarion, että nämä suoranaiset sekoilut Yhdysvaltojen johdossa ovat aiheuttaneet syystäkin hermoilua Yhdysvaltojen pörssissä. Joidenkin osakkeiden arvostukset ovat karanneet käsistä ja roimaa kasvua odotetaan jatkuvasti. Näin ollen laskumarkkina on ollut tervettä ilmojen pois puhaltamista. Jos otetaan esimerkiksi suositut FAANG-osakkeet eli Facebook, Apple, Amazon ja Google, havaitaan että vielä tälläkin hetkellä pörssilaskusta huolimatta näihin yhtiöihin hinnoitellaan kovaa kasvua. Facebookin P/E-luku on yli 20, Applella 13, Amazonilla noin 82 ja Googlella noin 40. Näistä vain Apple on kohtuullisesti hinnoiteltu viime vuoden tuloksellaan mikäli kasvu on todellakin tyrehtymässä kuten markkinat ennakoivat. Amazonin kasvuodotukset ovat täysin toisesta maailmasta ja kasvun hidastuessakin tulisi kyyti olemaan kylmää. Yhteensä FAANG-yhtiöiden paino esimerkiksi S&P500-indeksissä on noin 9,5%. Koko S&P500- indeksin P/E-luku on noin 19, kun OMX Helsingissä vastaava luku on matalempi ollen noin 15.
Kukaan ei varmasti osaa sanoa oliko pörssilasku tässä vai vieläkö se jatkuu ensi vuonnakin. Laskumarkkinaan tarvitaan mielestäni vielä selkeämmät syyt pelkkien pelkojen lisäksi. Siksi oma veikkaukseni on, että tämä laskumarkkina jää tältä erää ”tavanomaista” lyhyemmäksi ja lasku pienemmäksi. Mikäli tuloskausi sujuu Yhdysvalloissa hyvin ja yhtiöiden näkymät ovat valoisat, pelot lievenevät. Myös makroympäristön dataa kannattanee seurata tavallista tarkemmin, esimerkiksi työllisyysdata kuvastaa luottamusta tulevaan. Ainakin vielä marraskuussa Yhdysvaltojen työlisyysdata oli vahvaa.
Kokonaan toinen asia on kotipörssimme. Reunapörssina laineet lyövät Helsinkiin kovaa. Hermoilevalla ulkomaisella rahalla on taipumus poistua pörssistämme ensimmäisenä. Siksi onkin mahdollista, että Helsingin pörssissä nähdään nyt ylilyöntejä lähes kaikkien yhtiöiden ja toimialojen laskiessa kollektiivisesti. Joitain turvasatamiakin on ollut, kuten esimerkiksi Telia joka ei ole liikahtanut laskumarkkinassa juuri mihinkään suuntaan.
Jo aikaisemmin halvalta näyttänyt Nordea sen sijaan on lasketellut säntillisesti jokaisena laskupäivänä. Arvostustaso viime vuoden tuloksella on P/E noin 9 ja viime vuoden osinkotasolla osinko asettuu efektiivisesti jo 9,38 prosenttiin. Mikäli Nordea kykenee sälyttämään tulostasonsa vaikuttaa tämä alennushinnalta. Joko markkina tietää jotain mitä emme vielä näe, tai sitten kyseessä voi olla markkinapeloista johtuva alehinnoittelu. Nordean tilanteeseen tuo lisämielenkiintoa Gardellin ohjastaman Cevianin mukaantulo. Odottakaamme siis tammikuun tuloskautta mielenkiinnolla.
Oma strategiani tässäkin markkinassa on ostaa lisää mielestäni halpoja osakkeita. Mikäli lasku vielä jatkuu, saatan ensi vuoden puolella käyttää verotussyistä tappiolliseksi valahtavia omistuksia ulkona ja lasken näin samalla omistusteni keskihintaa. Takoituksena on kuitenkin jatkaa sijoittamista, säästämistä ja osingoista nauttimista entiseen malliin. Mikäli alkuvuosi on tahmeahko, saatan jopa hankkia lisää verottomia osinkoja tukemaan tulevaisuuden kasvua salkussani. Kiinnitän huomioni yhtiöiden viimeisen kvartaalin tuloksiin sekä näkymiin tulevalle vuodelle. Mikäli pörssiarvostus ja reaalidata ovat kovasti irtaantuneet toisistaan, voi kyseessä olla hyvä ostopaikka.
Tätä kirjoittaessani tarkistin vielä Yhdysvaltojen indeksien tilanteen. Yhdysvallat päättivät torstaina pieneen nousuun, joten ehkä perjantai ei ole Helsingissäkään ainakaan aluksi kovin verenpunainen.
