Tag: osinko

Onko Harvia nyt halpa?

Harvia lukeutuu nykyisessä pörssirytinässä eniten laskeneiden suomiosakkeiden listalle. Laskettelua on tämän vuoden puolella kertynyt nyt liki -50%. Väkisinkin tällaisessa tilanteessa herää kysymys, joko osake olisi edullinen? Yritetään hahmottaa sitä tässä tekstissä tulospohjaisen arvostuksen kautta.

Hinnoittelu

Harvia on selkeä kasvuyhtiö, ja on hinnoiteltu etenkin lähihistoriassa sen mukaisesti. Monesti mielletään, että suuri osa yhtiön liikevaihdosta syntyy kotimaassa, mutta todellisuudessa viime vuonna liikevaihdosta peräti 79,4% syntyi kansainvälisestä liiketoiminnasta. Tämä on siinä mielessä positiivista, että juuri kansainvälisessä liiketoiminnassa on Harvian suurin kasvupotentiaali.

P/E-luku viime vuoden tuloksella ja perjantain päätöskurssilla on 16. Tuloksen kasvuvauhti on viimeisen viiden vuoden aikana ollut keskimäärin peräti 48,9 prosenttia per vuosi. Etenkin vuosien 2020 ja 2021 tuloskasvu oli erittäin vankkaa johtuen muun muassa yritysostoista. Näillä lukemilla PEG-luvuksi saadaan 0,33. Jos PEG-luku ei ole kaikille tuttu, kerrottakoon muistutuksena että lukemaa 1 pidetään neutraalina, alle sen voi olla merkki aliarvostuksesta ja yli yhden merkki siitä, että kasvua on hinnoiteltu jo osakkeeseen sisään. Näin ollen Harvian kohdalla tämä indikaattori kertoo aliarvostuksesta jos katsomme vain peruutuspeiliin.

On sanomattakin selvää, että nykyisessä markkinatilanteessa inflaatio nostaa raaka-aineiden hintoja ja tämä ei voi olla näkymättä myös Harvian katteessa mikäli nousseita hintoja ei ole saatu siirrettyä nopeasti tuotteiden myyntihintoihin. Yritysostokorttia on vilauteltu nytkin, mutta uudesta ostosta tai sen onnistumisesta ei ole mitään takeita. Tästä syystä voitaisiin laskea PEG-kerroin vielä niin, että sisällytetään huonompaa suoriutumista tuloksen kasvuprosenttiin sisään. Olettakaamme, että tuloskasvuprosentti jää jatkossa ensimmäisellä kvartaalilla nähtyyn 13,6 prosenttiin. Tällä kasvuvauhdilla PEG-luvuksi saadaan 1,17. Tähän peilattuna nykyarvostus olisi varsin neutraali. On kuitenkin huomioitava, että nykyisessä markkinatilanteessa ja Venäjältä vetäytymisen jälkeen yhtiön on erittäin vaikea saavuttaa kasvua toisen kvartaalin aikana. Näin ollen loppuvuoden varaan jää paljon tehtävää.

Jos katsotaan mitä analyytikot povaavat, Inderes odottaa tälle vuodelle tuloksen supistumista noin 6% verran viime vuoteen verrattuna. Vuodesta 2023 eteenpäin palattaisiin taas ripeähkölle kasvu-uralle. Tavoitehinta osakkeelle on peräti 42 euroa(tätä kirjoittaessa kurssi on 29,44€, matkaa tavoitehintaan 42,6%).

Toisen kvartaalin tuloksen jälkeen olemme varmasti paljon viisaampia näkymistä sen suhteen tuleeko tänä vuonna todellakin tulostaantumaa, vai saako Harvia kaivettua torjuntavoiton. Se on kuitenkin selvää, että muun muassa Venäjältä vetäytyminen on tehnyt oman lovensa tulokseen, ja tämän vaikutus tulee näkymään vasta toisesta kvartaalista eteenpäin. Markkina on tällä hetkellä erittäin lyhytnäköinen, ja kurssi tullee notkahtamaan huonoista uutisista. Nämä voivat olla hyviä ostopaikkoja, mikäli nähdään ylilyöntejä.

Kannattaako osakkeen kyydissä pysytellä?

Globaalin talouden tilanne on tällä hetkellä sellainen, että tasapainotellaan korkean inflaation ja talouden taantuman välillä. Se on kuitenkin selvää, että Harvian nykyarvostus ei juuri anna arvoa tulevaisuuden kasvulle. Tämä siitäkin huolimatta, että yhtiö on juuri investoinut tuotantokapasiteetin kasvattamiseen, joka takaa sille merkittävän kasvupotentiaalin.

Osinkoja on lupa odotella vähintään sama 0,6 euroa joka saatiin viime vuodelta. Yhtiön tavoitteenahan on jakaa tasaisesti kasvavaa osinkoa. Nykykurssille osinkotuotto on noin 2%. Taso ei ole korkea, mutta miksi olisikaan koska yhtiö itse osaa sijoittaa rahat erittäin tuottavasti.

Omasta mielestäni osakkeen nykyarvostus on suhteellisen edullinen, mikäli uskoo siihen että yhtiö palaa tämän välivuoden jälkeen kasvu-uralle. Lyhyellä tähtäimellä pidän kuitenkin mahdollisena, että markkina voi tarjota vielä lisää takapakkia jo Q2-tulosjulkistuksen yhteydessä. Pitkäjänteinen sijoittaja hyödyntää nämä ostopaikkana, kun pitää mielessä Harvian tulevaisuuden kasvupotentiaalin. Harvian kohdalla onkin syytä kaivaa esille suurennuslasin sijaan kiikarit.

Dovre osakeanalyysi – Energiamarkkinan moniottelija

Euroopan energiamarkkina on tällä hetkellä myllerryksessä, ja tästä syystä minua alkoi kiinnostaa energiamarkkinoilla globaalisti monellakin tapaa mukana oleva Dovre Group. Niille jotka eivät vielä yhtiötä tunne kerrottakoon, että se tarjoaa energia-alan palveluja kolmessa eri segmentissä joita ovat projektihenkilöstö, konsultointi sekä uusiutuva energia. Yhtiö toimii globaalisti, ja sillä on konttorit Kanadassa, Suomessa, Norjassa, Singaporessa sekä Yhdysvalloissa. Projekteja tehdään yli 20 maassa ja yhtiö työllistää reilut 750 ammattilaista.

Yhtiö on listattu Helsingin pörssiin jo vuonna 1999. Sen markkina-arvo on tällä hetkellä 65,16 miljoonaa euroa. Suurimpien osakkeenomistajien listaltan toiselta sijalta löytyy muuten tuttu nimi, Joensuun Kauppa ja Kone Oy jonka takana toimii suursijoittaja Kyösti Kakkonen. Onhan firmassa oltava jotain hyvää jos hänkin on tässä vainunnut hyvän sijoituspaikan? 🙂

Talouslukuja

Tutkaillaanpa seuraavaksi yhtiön talouslukuja pienen taulukon muodossa.

2018201920202021
Liikevaihto(m€)65,46683,13577,474142,744
Liiketulos(m€)0,5392,0292,3516,069
EPS(€)0,010,020,020,035
ROE%3,77 %6,67 %6,82 %16,48 %

Kuten nähdään, vuonna 2021 yhtiö hyppäsi uuteen liikevaihto- ja tulosluokkaan kun se osti 51%:n enemmistön tuulivoimapuistoja rakentavasta Suvic Oy:sta. Näin yhtiö hyppäsi samalla suuresti mukaan uusiutuvan energian markkinoille. Yhtiön muut segmentit keskittyvät yhä vahvasti öljy- ja kaasumarkkinoiden projekteihin.

Ohessa yhtiön osakekurssin kehitys viime vuosina(lähde):

Tällä hetkellä yhtiö arvostetaan kurssiin 0,615 euroa per osake. Viikon lopulla yhtiö julkaisi Q1/2022-tulosraportin, jonka mukaan sen liikevaihto oli 47,8 miljoonaa euroa ja liikevoitto 1,7 miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi 143% verrattuna vuoden takaisiin lukuhin, toki suuri vaikutus oli edellä mainitulla Suvic-ostolla.

Liiketulosta Q1/2022 aikana tehtiin 1,7 miljoonaa euroa, kun vuotta aikaisemmin sitä kertyi 0,8 miljoonaa euroa. Tähän 1,7 miljoonaan euroon sisältyi kertataluonteinen 0,1 miljoonan euron kuluerä koskien Suvic-kauppoja. Kasvua tuloksessakin verrattuna vuoden takaiseen kvartaaliin tästä huolimatta siis reilut 100 prosenttia.

Näkymät vuodelle 2022 pysyivät ennallaan (annettu 24.2.2022): Dovre Groupin liikevaihdon vuonna 2022 arvioidaan olevan yli 165 miljoonaa euroa (2021: 142,7 miljoonaa euroa). Liikevoiton (EBIT) arvioidaan olevan parempi kuin edellisenä vuonna (2021: 6,1 miljoonaa euroa). Laveahan tämä ohjeistus on, mutta se antaa tukea tuloskasvun jatkuvuudelle.

Mitä osakkeelta on lupa odottaa?

Ensinnäkin on sanottava pakolliset, eli geopoliittinen tilanne ja korkea inflaatio saattavat vaikuttaa jonkin verran yhtiön tekemiseen, mutta oma tuntumani on että vaikutukset Dovrelle voisivat olla pikemminkin positiiviset. Käytännössä suurin osa EU:sta joutuu miettimään energiapolitiikkansa uusiksi, ja oletan tämän vauhdittavan myös Dovren palveluiden kysyntää.

Jos vedetään ensimmäisen kvartaalin perusteella viivoitinmallilla näkymiä tälle vuodelle, voitaisiin odottaa 191,2 miljoonan euron liikevaihtoa sekä liiketulosta 6,8 miljoonaa euroa. Toki näissä lukemissa tulee ottaa huomioon, että projektiaktiivisuudessa on jonkin verran kausivaihtelua.

Osakekohtainen tulos asettuisi näillä arvoilla noin 4 sentin tuntumaan. Tällä tuloksella P/E asettuisi nykykurssilla 15,3:n. Viime vuoden toteutuneella tuloksella P/E on 17,6. Eli tulostuotto olisi tämän vuoden tuloksella noin 6,5% ja viime vuoden tuloksella noin 5,7%. Tuloskasvun mukaan ottava PEG-kerroin on noin 1.

Mielestäni nämä lukemat kuulostavat kannattavalle kasvajalle varsin mukiin meneviltä lukemilta tässä markkinatilanteessa. Yhtiö on näkemykseni mukaan riskit huomioon ottaen hinnoiteltu melko neutraalisti, ehkä hieman alakanttiin mutta tämä sallittakoon vallitsevassa markkinasentimentissä.

Potentiaalia positiivisiin yllätyksiin kurssitaso mielestäni kuitenkin tarjoaa. Yhtiön toimitusjohtaja Arve Jensen mainitsee strategian tähtäävän kannattavaan kasvuun voittomarginaalien parantumisen kautta. Näkisin, että etenkin Suvicin osalta tässä ollaan vielä hyvinkin alkuvaiheessa. Mikäli tulosta alkaa tulemaan kovemmalla kateprosentilla, on alariveillä tilaa kasvaa merkittävästi yhtiön uudessa liikevaihtoluokassa.

Tulee huomata, että historiallisesti Dovren kurssi on kehittynyt melko laimeasti, ja hieman kuten Tecnotreen tapauksessa yhtiö on varmasti osittain historiansa vanki. Sen on todistettava, että nykyinen käänne tuloskasvun tielle on pysyvää sorttia, jolloin sijoittajat ovat valmiita maksamaan hieman kovempiakin kertoimia. Lisäksi tällä hetkellä yhtiö purjehtii täysin analyytikkoseurannan ulkopuolella, joten hinnanmuodostus voi olla tehottomampaa. Nohevalle sijoittajalle tämä voi tarjota hyviä tilaisuuksia.

Varoitus: Kyseessä on blogaajan omat ajatukset, eikä artikkelia tule nähdä ostosuosituksena.

Osinkojen mukaan ei kannata ehtiä

Näin keväisin törmää helposti uutisiin, joissa kerrotaan pörssiyhtiöiden jakamista hulppeista osingoista ja kerrotaan mihin osinkojuniin ehti vielä mukaan. Ohessa papukaijamerkin arvoinen malliesimerkki Kauppalehdestä:

Mikäpä olisikaan sen hienompaa, kuin hypätä mukaan osinkojunaan juuri ennen osingon irtoamista. Sen jälkeen voisi laskeskella mielessään että näinpä se osinkopotti taas tällekin vuotta kasvoi. Oletko kuitenkaan ajatellut, mikä on tällaisen toiminnan hyöty sijoittamasi pääoman kannalta?

On luonnollista, että sijoittajat pitävät osingoista ja haluavat niitä vuosittain lisää. Tällainen osinkojunaan hyppääminen juuri ennen osingon irtoamista on kuitenkin mielestäni silkkaa pääoman tuhoamista. Tällaisesta toiminnasta hyötyy eniten verottaja. Onkin merkillistä, että talouslehdet kampanjoivat tällaisen asian puolesta. Kyseessä lienee silkka sijoituspopulismi ja klikkien kalastelu.

Miksi osinkojunaan ei kannata hypätä viime hetkellä?

Vastaus on yksinkertainen. Osingonjako on käytännössä varojen siirtoa taskusta toiseen, ja mikäli sijoitus ei ole osakesäästötilillä ottaa verottaja oman osuutensa osingoista. Näin ollen odotusarvo sijoittajalle on tässä tapauksessa negatiivinen.

Suosittelenkin ostamaan osaketta vasta osingon irtoamisen jälkeen, koska silloin välttyy ylimääräiseltä veronmaksulta ja osaketta saa useimmiten osingon verran halvemmalla(eli kappalemääräisesti enemmän). Koska osakkeilla on tapana toipua osinkodipistä jollain aikavälillä(olettaen että liiketoiminnassa ei tapahdu suurempia muutoksia), osinko ikään kuin siirtyy arvonnousuksi osakkeeseen. Tämän arvonnousun sijoittaja voi itsenäisesti realisoida myöhemmin tai jättää realisoimatta. Näin sijoittaja voi halutessaan luoda itselleen osingon myöhemmin myymällä osinkoa vastaavan määrän kyseista osaketta.

Kohtuuhintaisia osakkeita etsimässä: TietoEVRY

Etsiessäni kohtuuhintaisia osakkeita Helsingin pörssistä, törmäsin TietoEVRY:n ehkä hieman pysäyttäviinkin lukuihin. Osakkeen P/E-luku on tämän vuoden ennusteella vain noin 11, kun koko Helsingin pörssin P/E huitelee tuplalukemissa. Osinkoa tältä vuodelta odotetaan noin 5,2%. Miksi TietoEVRY on näin halvan oloinen, ja miksi se ei tunnu kiinnostavan sijoittajia? Otetaan siitä selvää!

Monille Tiedon nimestä tulee varmasti ensimmäisenä mieleen Vr:n lippukauppa, joka ei valmistuessaan ollut varsinaisesti menestys. Johtuiko tämä sitten koodauksen laadusta vai esimerkiksi huonosta speksauksesta, jäi arvoitukseksi. Joka tapauksessa TietoEVRY on suurena toimijana monessa projektissa mukana, ja suurin osa näistä onnistuu aivan normaalisti.

Löytyykö tuloskasvua?

Ohessa osakekohtaisen tuloksen eli EPS:in kehitys viime vuosina, sekä 2021 ennusteella:

Kuvaajan perusteella tulos on hieman junnannut paikoillaan viime vuosina, kunnes tänä vuonna kasvua olisi tulossa merkittävästi(noin 16,5%). Tuloskasvua siis on johtuen muun muassa onnistuneista kilpailutuksista sekä synergiaeduista EVRY:n kanssa yhdistymisestä. Tuloskasvun odotetaan olevan tällä kertaa pysyvämmän luonteista. Inderes odottaa osakkeelle tulevina vuosina reilun 8% tuloskasvua, joka yhdistettynä korkeahkoon osinkotasoon tarjoaa houkuttelevan tuoton tuleville vuosille.

Huomioiko osakekurssi tuloskasvun?

Ohessa kurssikehitys viime vuosina, tämän vuoden kuvaaja esittää nykyistä arvostusta joka on tätä kirjoittaessa 25,94 euroa.

Kuvaajan perusteella voidaan päätellä, että yhtiön odotettu tuloskasvu sekä kurssitaso ovat menossa eri suuntiin. Usein tämä on indikaatio siitä, että kyseessä voisi olla hyvä ostopaikka.

Sijoittajan tulee kuitenkin huomata, että TietoEVRY:n aliarvostus on ollut kroonista laatua, ja tämä pohjautuu yhtiön viime vuosien mörnimiseen. Ennen pitkää kurssi ja todellinen arvo kuitenkin yleensä kohtaavat tuloskasvun toteutuessa. Sitä ennen yhtiöön uskovan sijoittajan on hyvä täyttää salkkunsa edullisilla osakkeilla.

TietoEVRY sopiikin parhaiten rauhalliseen sijoitustyyliin ja sijoittajalle, jolla on aikaa odotella kurssitason korjaamista oikealle, tuloskasvun huomioivalle järkevämmälle tasolle. Tätä odotellessa pääsee nauttimaan korkeasta osinkotasosta, joka tarjoaa hyvän pohjatuoton sijoitukselle.

Ostin TietoEVRY:n osakkeita omaan salkkuuni.

Ostin Tecnotreetä salkkuun

Tutustuin Inderesin kautta Tecnotreen suhtellisen tuoreeseen raporttiin ja sen seurauksena päätin lisätä osaketta salkkuuni reiluhkon potin. Yhtiö on selviytynyt kuoleman porteilta takaisin elävien kirjoihin ja on tekemässä käännettä kasvu-yhtiöksi. Yhtiön kurssi on noussut vuodessa jo 285 prosenttia, mutta siitä huolimatta tarina näyttää olevan vasta alussa.

Ne jotka eivät Tecnotreetä tunne, suosittelen lukemaan Inderesin laajan raportin yhtiöstä. Lyhyesti sanottuna kyseessä on operaattoreita palveleva ohjelmistotalo joka kävi konkurssin porteilla ja on nyt noussut takaisin elävien kirjoihin muun muassa velkasaneerauksen avittamana. Yhtiön päämarkkina-alueet ovat kehittyvillä markkinoilla, mikä lisää yhtiön eksotiikkaa.

Inderes odottaa yhtiön liikevaihdon kasvavan lähivuosina noin 10% vuodessa ja myös tuloskavun odotetaan kohentuvan kaksinumeroisin lukemin. Jos nämä ennusteet pitävät paikkansa, yhtiö on tällä hetkellä erittäin edullisesti hinnoiteltu sen P/E-luvun ollessa vain noin 10 tämän vuoden ennusteella.

Tecnotree on saamassa positiivista huomiota muuallakin. Arvopaperi osti juuri yhtiötä mallisalkkuunsa. Positiivinen pöhinä yhtiön ympärillä lisää luottamusta yhtön käänteen onnistumiseen. Tecnotree itse on aktivoitunut ja ostanut analyysipalvelun Inderesiltä. Yleensä tämä on merkki siitä, että yhtiö haluaa kiinnittää sijoittajien huomion itseensä, ja silloin voidaan perustellusti olettaa että yhtiössä on lähiaikoina tapahtumassa positiivista kehitystä. Samalla logiikalla myös sille on syynsä, että yhtiö vaelsi vuosikaudet analyytikoiden tutkien ulottumattomissa.

Jos spekuloidaan hieman kurssin kehittymisellä, Tecnotreen suuromistaja ja irtautumista tekevä Viking Acquisitionsin omistus on nyt pudonnut alle viiteen prosenttiin. Viking on toiminut kurssia tasaisena pitävänä tekijänä, koska sen myyntivolyymit ovat olleet suuria. Kunhan Viking saa myytyä haluamansa osakkeet, voidaan olettaa että tarjonta supistuu merkittävästi ja kurssilla on varaa nousta rivakammin.

Ensi torstaina 29.4.2021 on Tecnotreen osavuosikatsaus jollon saadaan utta tietoa siitä onko yhtiön kasvu onnistunut analyytikoiden odottamalla tavalla.

Salkun tuotto vuonna 2020 – Indeksi kukistettu jo viidettä vuotta putkeen

Pörssivuosi tuli tänään päätökseen ja on jälleen aika tutkailla miten vuosi meni. Koronapandemia sävyttämä vuosi oli kenties erikoisin omalla sijoittajaurallani. Kevään kuopassa en voinut kuvitellakaan, että loppuvuosi olisi näin jyrkkää nousukiitoa.

Pidemmittä puheitta, salkkuni tuotti tänä vuonna +33,94%:

Samassa ajassa Helsingin pörssin osingot huomioiva tuottoindeksi tuotti noin 15% mikä sekin on hyvä tuotto yksittäiselle vuodelle. Salkkuni ylituotto indeksiin nähden oli täten erittäin selkeä. Myös viime vuonna salkkuni nousi noin 30 prosenttia, joten kahden edellisen vuoden tuotot ovat olleet ”normaaliin” pörssin vuosituottoon nähden erittäin rajuja ollen täten keskimäärin noin 32%.

Kolmen edellisen vuoden tuottovertailu näyttää seuraavalta:

Ero indeksiin on valtava. Kolmen vuoden tuotto salkullani on +68,36%. Helsingin pörssin tuottoindeksi on samalla aikavälillä jäänyt noin 31% tuottoon mikä sekin on toki kiitettävän paljon. Meitä sijoittajia on hemmoteltu viime vuosina.

5 vuoden aikavälillä salkkuni on tuottanut mukavat 105% indeksin jäätyä noin 57 prosenttiin. Salkkuni on toisin sanoen yli tuplannut arvonsa 5 vuoden sisällä.

Kuten sanotaan, tuurilla voi voittaa indeksin yksittäisenä tai parinakin vuonna, mutta riittääkö 5 vuotta indeksin voittamista jo osakegurun arvonimeen? 🙂

Rehellisyyden nimissä tällaiset tuotot vaativat osta ja pidä-tyylilläni myös hieman tuuria ja niiden oikeiden hevosten löytämistä. Salkussani on paljon hyviä yhtiöitä kuten Revenio Group, Harvia, Qt, Neste ja Kone näin muutamia mainitakseni.

Kirjoitin aikaisemmin, että kroonisesti kalliin oloisia laatuyhtiöitä ei tarvitse pelätä, sillä laadulla on tapana maksaa itsensä takaisin hyvien tuottojen jatkuessa vuosi toisensa perään. Nimenomaan tämän strategian noudattaminen on luotsannut omankin salkkuni hyviin tuottoihin. Vaikka nyt on nähty jonkin verran rotaatiota perinteisiin arvo-osakkeisiin, on vaikea nähdä kuinka vahvan vallihaudan omaavat laatuyhtiöt lakkaisivat jatkossakaan tuottamasta.

Tulevana vuonna olisi tarkoitus päivittää jälleen hieman aktiivisemmin ja reaaliaikaisemmin tekemiäni ostoja ja myyntejä sekä blogissa että sosiaalisessa mediassa. Jos nämä päivitykset kiinnostavat, kannattaa ottaa myös Twitter-tilini seurantaan.

Arvo-osakkeiden alkuvuoden tuotot

Edellisessä kirjoituksessani kerroin, kuinka pörssimme laatuyhtiöt ovat olleet tuotoissa aivan omaa luokkaansa verrattuna muihin yhtiöihin. Tällä kertaa ajattelin tutkia kuinka Helsingin pörssin perinteiset arvo-osakkeet ovat tuottaneet alkuvuoden aikana. Arvo-osakkeen tunnistaa yleensä matalasta tasepohjaisesti hinnoittelusta, usein myös matalasta tulospohjaisesti hinnoittelusta sekä korkeahkosta osingonmaksuprosentista.

Koska arvo-osakkeet toimivat usein syklisillä aloilla, alkuvuoden koronakuoppa on vaikuttanut niiden alkuvuoden kehitykseen sekä näkymiin raskaammin kuin esimerkiksi teknologia-alalla oleviin yhtiöihin. Tästä huolimatta sijoittamalla niihin keväällä lyhyehkön koronadipin aikaan on myös arvo-osakkeilla voinut tehdä viime aikoina kelpo tuotot. Tässä tutkimuksessani keskityn kuitenkin kokonaiskehitykseen vuoden alusta saakka, sillä tämä on pitkäjänteisen osakesijoittajan kannalta relevantimpi tieto.

Seuraavassa on lista Helsingin pörssin arvo-osakkeiden alkuvuoden tuotoista:

OsakeTuotto-%
Verkkokauppa.com37,11 %
Tokmanni22,35 %
Metsä Board13,09 %
Sanoma11,59 %
Wulff10,17 %
eQ7,63 %
Alma Media-2,76 %
Titanium-4,26 %
Nokian Renkaat-7,88 %
Stora Enso-8,10 %
TietoEVRY-8,95 %
Marimekko-11,45 %
Honkarakenne-11,90 %
Sampo-12,62 %
SSAB-12,89 %
Sievi Capital-18,82 %
UPM Kymmene-19,44 %
Fortum-21,68 %
Raute-28,60 %

Listan yleisilmettä silmäillessä voidaan huomata, että tuotot ovat pitkälti negatiivisia. Vain kuusi parhaiten tuottanutta osaketta on voittanut Helsingin pörssin yleisindeksin alkuvuoden osalta.

Useiden sijoittajien suosima osinkopyssy Fortum löytyy yllättäen listan häntäpäästä toiseksi viimeiseltä sijalta. Tähän lienee kuitenkin syynä pidemminkin se, että alkuvuonna arvostus oli karannut hieman korkeaksi. Todennäköisesti potentiaalia kannattavaan kasvuun ja kurssin kohenemiseen Fortumista löytyy kunhan integraatio Uniperin kanssa etenee.

Koska listalla ovat kaikki kolme metsäyhtiötä, näiden alkuvuoden tuotoissa voidaan nähtä suurta poikkeamaa. Siinä missä UPM on tänä vuonna rojahtanut liki -20%, Stora Enso on selvinnyt maltillisemmalla halpuutuksella ja Metsä Board on takonut tuottoa sijoittajan salkkuun.

Myös mediatalojen erot tulevat esiin. Alma Media on laahustanut alkuvuoden pikkumiinuksella, Sanoma taas on kasvanut reippain lukemin. Molempia yhtiöitä yhdistää se, että printtimedian tulos laskee ja digitaalinen sisältö korostuu.

Verkkokauppa ja Tokmanni ovat listalla selkeät kasvajat. Näiden luokittelu arvo-osakkeeksi on katsojan silmässä, sillä molemmat hakevat muuta joukkoa aggressiivisemmin kasvua. Siinä missä Verkkokauppa on kasvattanut tuotejakaumaa, on Tokmanni avannut uusia kauppoja ympäri Suomen. Molempien konseptit ovat osoittautuneet tänä vaikeana vuonna kannattaviksi.

Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että Helsingin pörssin arvo-osakkeet ovat jääneet pahasti laatuosakkeiden jalkoihin tänä vuonna. Todennäköisesti näin on jatkossakin. Siitä huolimatta arvo-osakkeet ovat omiaan tuomaan salkkuun osinkojen muodossa tasaista kassavirtaa ja toimivat salkun kivijalkana. Ja jos ajoitus onnistuu, voi niilläkin tehdä muhkeat tuotot.

Vielä loppukevennyksenä, kovin hyvin ei ole tämä vuosi sujunut kaikkien arvosijoittajien kuninkaalta Warren Buffetiltakaan. Hänen luotsaamansa Berkshire Hathaway on tuottanut alkuvuonna -5,61% kun samaan aikaan koko S&P500-indeksi on tuottanut reilut 6%. Nähtäväksi siis jää, koska arvo-osakkeet ovat taas ”arvossaan.” 🙂

Kommentteja Sammon tuloksesta

Sampo julkisti tuloksensa tänä aamuna hieman ennen pörssien aukeamista. Sammon tulosjulkistukseen kohdistui tänä vuonna tavallista enemmän jännitystä, sillä osake on korona-kriisin aikana kerännyt huomattavan määrän uusia osakkeenomistajia. Tämä ei ole ihme, sillä osaketta on saanut huomattavasti alle sen tavanomaisen arvostuksen.

Yleisesti ottaen jos katsotaan Sammon lukuja huomataan heti, että tulos laski vuoden takaiseen verrattuna roimasti(-66%) ja osakekohtaista tulosta kertyi vain 0,26 euroa vuoden takaisen 0,64 euron sijaan. Osinkoonkin ehdotetaan suurta pudotusta aikaisemmin ilmoitetusta 2,2 eurosta puoleentoista euroon.

Normaalisti tällainen tulos olisi katastrofi, mutta kun katsotaan pintaa syvemmälle tulospettymyksen syihin, voidaan ymmärtää miksi Sammon osake on itseasiassa tätä kirjoittaessani reilun kolmen prosentin nousussa.

Yli 60 prosenttia Sammon tuloksesta tulee vakaasta vakuutustoiminnasta, ja tämän kehitystä onkin syytä seurata tarkemmin. Sammon osakkuusyhtiöistä Ifin vakuutusmaksutuotot kasvoivat vuoden takaiseen verrattuna 4%, Topdanmarkin 6% ja Mandatum Lifen 21%. Tällä sektorilla nähtiin kasvaneista korvauskuluista huolimatta vahvaa suorittamista. Eikä sitäkään seikkaa voi jättää huomiotta, että Nordea näyttää viimeinkin tehneen kaivatun käänteen, tosin osinko antanee odottaa itseään syksyyn.

Tuloksen näennäinen surkeus johtuu sen sijaan sijoitustuottojen laskusta. Ifin sijoitustoiminnan nettotuotot olivat -41 miljoonaa, Topdanmarkin -1072 miljoonaa ja Mandatumin -907 miljoonaa euroa. Kuten me sijoittajat olemme huomanneet, ainakin lyhyellä aikavälillä pahin näyttää jo olevan takana päin. Näin ollen nämä tiedot ovat jo osittain vanhentuneita. Suurin pudotus nähtiin juuri ennen ensimmäisen kvartaalin loppumista maaliskuun loppupuolella. Näistä lukemista on tähän mennessä noustu jo noin 25%.

Sijoittajat ovat varmasti pelänneet Sammon vakuutuspuolen kyykähtämistä erilaisten koronakorvausten takia. Tämän huolen voi tämän katsauksen myötä unohtaa. Sampo odottaa vakuutusliiketoimintojen raportoivan hyvän vakuutusteknisen tuloksen vuodelta 2020. Varma ja ehkä hieman tylsähkökin vakuutusliiketoiminta kantaa myös tällaisen poikkeuksellisen kriisin yli.

Summa summarum, Sammon raportti oli juuri odotetunlainen. Mitään yllättäviä heikkouksia raportista ei löytynyt, vaan kriisistä huolimatta vakuutusliiketoiminta kulkee raiteillaan. Sijoitustuotot korjannevat loppuvuotta kohti riippuen tietysti siitä toipuvatko pörssit V vai W-tyylillä koronapudotuksestaan. Vaikka osinkoa viilattiin nyt alaspäin, on lisäosinko syksyllä yhä mahdollinen riippuen Nordean ratkaisuista. 1,5 euron osinkotaso tarkoittaa kuitenkin sekin mukavaa noin 5% osinkoa nykykurssille. Tämä toimii mukavana pohjatuottona Sammon kasvua seuratessa.

Tuoreena osakkeenomistajana voin nukkua yöni hyvin.

Harvialta vahvat luvut ensimmäiseltä kvartaalilta

Harvia ilmoitti tänään ensimmäisen kvartaalin lukunsa, jotka olivat odotettua paremmat. Osake palkittiinkin tänään mukavalla noin +6,6% nousulla. Pureudutaanpa hieman Harvian lukuihin ja arvostukseen osakkeenomistajan silmin.

Käyn tässä kirjoituksessa raportoidut luvut läpi vain pintapuolisesti, tarkemmat luvut voi lukea esimerkiksi tästä linkistä. Liikevaihto kasvoi 5,6% ja oikaistu liikevoitto 5,8%. Liikevoittomarginaali oli vahvat 20,6%. Kriisinkestävyyden kannalta on huomionarvoista että Harvian nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen oli vain 1,4. Osakekohtainen tulos putosi vuoden takaiseen verrattuna sentillä 0,13 euroon.

Kun otetaan huomioon talouden sakkaaminen ensimmäisen kvartaalin aikana, Harvian luvut ovat mielestäni rohkaisevia. Kannattavuus pysyi investoinneista ja vaikeasta markkinaympäristöstä huolimatta korkealla tasolla. Kuten muillakin yhtiöillä, pahin on todennäköisesti edessä toisen kvartaalin aikana. Koska Harvian tuloksenteko nojaa vahvasti korvauskysyntään, uskon tuloksen kestävän tavanomaista paremmin. Suomi on suurin yksittäinen markkina, ja kiuasmyynti näyttelee liikevaihdosta noin 50 prosenttia.

Vaikka Harvian kannattavuus oli ensimmäisen kvartaalin aikana vahvalla tasolla, voidaan 13 sentin osakekohtaista tulosta pitää nykymarkkinassa yhtiön perustasona. Tästä perustasosta jäätäneen toisen kvartaalin aikana, syksyllä tuloskasvu todennäköisesti jälleen kiihtyy normaalille uralleen. Tulevien kvartaalien lukuihin tulee vaikuttamaan maaliskuussa allekirjoitettu saksalaisen sauna- ja spa-tuotteiden teknologiajohtajan EOS Groupin enemmistöosuuden hankinta. Kauppa saataneen maaliin huhtikuun aikana, joten sen vaikutukset näkyvät täysimääräisesti vasta kolmannella kvartaalilla.

Jos oletetaan että Harvian tulostaso pysyisi loppuvuonnakin vaikeasta toisesta kvartaalista huolimatta keskimäärin ensimmäisen kvartaalin lukemissa, olisi nykyhinnalle laskettu P/E-luku noin 19. Samaan lukuun päästään myös käyttämällä viime vuonna kertynyttä osakekohtaista tulosta. Markkinat odottavat siis nykyhinnoittelullaan kasvua, ja nämä odotukset Harvia on pystynyt lunastamaan. Korona-pandemia voi kuitenkin tuoda matkalle tilapäisiä kuoppia.

Kaiken kaikkiaan olen Harvian alkuvuoteen tyytyväinen ja voin hyvillä mielin jatkaa osakkeiden pitämistä salkussani. Koska tuloskertoimen perusteella markkinat odottavat Harvialta tyypillistä kasvun jatkumista, voidaan viimeistään kesällä nähdä potentiaalista lyhytnäköistä kurssilaskua toisen kvartaalin lukujen tullessa ulos. Nämä mahdoliset laskut olen valmis käyttämään hyväkseni ostopaikkana, sillä pitkän tähtäimen tarinaan näillä ei ole vaikutusta.

Telia vs. Elisa – Kumpaa operaattoria salkkuun?

Teleoperaattorit ovat markinamyllerryksessä tunnettuja turvasatamia. Operaattorit tahkoavat kriisienkin aikana vakaata kassavirtaa. On vaikea kuvitella sellaista tilannetta tai myllerrystä jolloin asiakkaat olisivat valmiita luopumaan puhelimistaan ja internetin sekä erilaisten sosiaalisten medioiden käytöstä.

Sijoittajia on vuosikaudet kummastuttanut kotoisten operaattoreidemme Telian sekä Elisan erot osakkeiden arvostuksessa. Varsinkin nyt päällä olevan korona-kriisin aikana osakkeet ovat kulkeneet aivan eri latuja. Itseasiassa voidaan sanoa, että Elisa lienee yksi parhaiten viime aikoina tuottaneista osakkeista. Seuraavassa taulukossa on esitetty yhtiöiden pörssikurssien kehitys eri aikajaksoilta:

TeliaElisa
YTD-18,83 %YTD+9,52%
1v-22,43 %1v+34,35%
3v-19,66 %3v+63,11%
5v-46,27 %5v+132,50%
10v-41,46 %10v+251,86%

Kuten huomataan, Telia on jäänyt kehityksessä pahoin kilpakumppaninsa jalkoihin. Etenkin tänä vuonna Elisan kehitys on ollut ylivertaista, Helsingin pörssin yleisindeksiin verrattuna Elisa on tuonut merkittävää ylituottoa. Kuukauden sisään Helsingin pörssin yleisindeksi on laskenut -25,92% kun taas Elisa vain -3,16%. Elisa on ollut korona-myrskyssä vakaa turvasatama.

Aivan indeksin tahdissa ei ole Teliakaan lasketellut, mutta ero Elisaan jää suureksi. Viimeisen kuukauden aikana Telia on tullut alas -17,26%. Jos Elisa on vakaa turvasatama, voidaan Teliaa kuvailla huojuvaksi venevajaksi josta aallot lyövät osittain läpi. Ero myrskynkestävyydessä on huomattavan suuri Elisan eduksi.

Tunnusluvut

Tarkastallaan seuraavaksi yleisimpiä tunnuslukuja. Luvut on laskettu viime vuoden tulostiedoilla. Alimpana rivinä oleva ”EPS kasvu 5v” tarkoittaa tuloksen keskimääräistä kasvuvauhtia viimeisen viiden vuoden ajalta.

Telia3,13 €Elisa53,94 €
P/E16,47P/E27,9
P/B1,63P/B7,5
Osinko-%5,11%Osinko-%3,4%
Roe%8,8%Roe%27,1%
EPS kasvu 5v-8%EPS kasvu 5v5%

Luvuista voidaan havaita, että Telia on viime vuoden tuloksellaan halvemmin hinnoiteltu, mutta tälle on syynsä. Telian tulevaisuuteen sisältyy huomattavia riskitekijöitä joista yksi on Bonnier Broadcasting- yrityskauppa. Yrityskaupassa Telian omistukseen siirtyivät suomalaiset MTV ja C-More-kanavat sekä ruotsalainen TV4. Lisäksi Telia lähettää yksinoikeudella muun muassa SM-Liigan ottelut. Valitettavasti tällä kaudella pudotuspelit jäivät pelaamatta, joten Telia menettää huomattavat mainostulot. Samoin yksi C-Moren päätuotteista eli Formula 1-kausi näyttää siirtyvän jatkuvasti myöhemmäksi. Luonnollisesti on myös mahdollista, ettei tänä vuonna formuloita ajeta ollenkaan.

Näiden lisäksi Telian viime vuodet ovat menneet kannattamattomia liiketoimintoja karsiessa. Yhtiö vetäytyi skandaalien saattelemana Euraasiasta ja keskittyy nyt ydinmarkkinoilleen. Nämä seikkailut tulivat kuitenkin maksamaan yhtiölle ja rokottivat viime vuosien tuloksia. Tällä hetkellä Telia toimii Pohjoismaissa, Baltiassa ja Moldovassa sekä on osaomistajana turkkilaisessa Turkcellissä 24% osuudella.

Elisa sen sijaan on huomattavasti keskitetympi ja sen päämarkkina-alueet ovat Suomi ja Viro. ElisaViihteen viihdesarjoja tarjotaan myös globaaliin levitykseen, mutta näiden osuus liikevaihdosta lienee kuitenkin vähäinen. Jo pitkän aikaa sijoittajat ovat pohtineet mistä Elisa kykenee löytämään kasvua kun otetaan huomioon että sen päämarkkina on näin rajallinen. Siitä huolimatta Elisan tuloskasvu viime vuosina on ollut keskimäärin 5% vuodessa. Myös oman pääoman tuotto viestii vahvoista kilpailueduista. Laadullisilla mittareilla Elisa on huomattavasti Teliaa parempi.

Omasta mielestäni Elisan hinnoittelu liittymissä on edullisempaa, ja olen itsekin ollut tästä syystä aina Elisan asiakas. Myös Elisan viihdekonsepti tuntuu alkuperäissarjoineen olevan Telian mediabisnestä edellä. Nähtäväksi jää, tavoittaako Telia suurten mediakauppojensa myötä Elisan etumatkaa viihdesektorilla.

Kumpaa salkkuun?

Kun otetaan huomioon tulospohjainen hinnoittelu, Elisaa voidaan pitää merkittävästi ylihinnoiteltuna. Jotta liki 30 lukemiin kohoava P/E-kerroin olisi perusteltu, tulisi tuloksen kasvaa aivan eri tahtia kuin mitä nyt on nähty. Kasvun huomioon ottava PEG-kerroin on Elisalle yli 3, tämäkin luku indikoi kasvuun nähden ylikorkeasta hinnoitelusta. Elisan nykyistä hinnoittelua on vaikea perustella muulla, kuin sillä että sijoittajat ovat valmiita maksamaan korkeampaa hintaa vakaasta turvasatamasta.

Telian tulospohjainen hinnoittelu on maltillisempaa, mutta etenkin viime vuoden tulokseen peilattuna ja mediapuolen sakkaamisen vuoksi sitäkin voidaan mielestäni pitää vielä aavistuksen korkeana. Osinkotaso on leikatullakin osingolla kohtuullinen.

Koska Elisa on käytännössä nykyiseen tulostasoonsa nähden ”tappiin hinnoiteltu,” pidän Teliaa vaikeuksistaan huolimatta huomattavasti houkuttelevampana sijoituskohteena. Silti ostaisin Teliaa salkkuun voimakkaasta kurssilaskustakin huolimatta ajallisesti hajauttaen, koska lyhyen ajan riskit ovat kasvaneet. Siitäkin huolimatta perusliiketoiminta jauhaa vakaata tuottoa kuukaudesta ja vuodesta toiseen.